Thls Issue of the Toveritar contalm no artlcles uch aa requlre an afflrmed tranalatlon accordlng to Act of Qc ISth 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA
Painos 7778
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
X X N E N K ANNATTAJA
No 29
Tiistaina Heinäkuun 20 p — Tuesday July 20
1920 — Kymmenes Vuosik
7
on runous
Työn nmous työn siveellisyys
Vain vähitellen omaksutaan kiteytyy
ja tunkeutuu tavanomaisuudeksi yh
teiskunnallisen sieluelämän uudet
piirteet Ne syntyvät vahvistuvat
ja kehittyvät rinnan Itse yhteiskun
nan elinmistössä näkyväin muutos
ten kanssa Parhaillaan on silmiem
me edessä käymässä yksi tällaisia
perusilmiöitä — joukkotajun uuden
lainen suhtautuminen työntekoon
Vanlhassa yhteiskunnassa on työn
teko ollut työläisille sorretun luokan
jäsenelle vähimmässä määrin luon
nollista johon haluttomasti on tullut
suunnattua kerääntynyttä tarmoa
Työ on ollut uuvuttavana taakkana
kiertämättömänä kirouksena Työ
järjestely ilman päällysmiehiä ja piis
koja on ollut ajatuksellinen mahdot
tomuus pääoman vallitessa Työn
teon karttaminen vetelehtiminen ja
välinpitämättömyys työhön nähden
oli luonnollisesti heräävä ihmisessä
joka sai tuntea itsensä vain "työvoi
maksi" Nyt on asian laita toisin Uusi
aika uudet tavat Olosuhteet ovat
vaihtumassa työnteon muuttamiseksi
vapaan Ihmisen riemuisaksi pyrki
mykseksi sovelluttaa kaikki voiman
sa kykyjensä ja taitojensa mukaises
ti Tilanherrain feodaalisessa yhteis
kunnassa mainehikkalsuus perustui
suvun vaihvuuteen ja maa-alan laa
juuteen Porvarillisessa yhteiskun
nassa ylhäisyyttä mitattiin rikkauk
silla pörssiketnottelun etevyydellä
ja taidolla lujasti pusertaa toisesta
hikeä Meidän ylevyytemme nojau
tuu stmen kuka tekee enimmän ja
parhainta työtä Keinona ja ansio
perusteena yhteiskunnan korkeam
mille portaille kohoamiseksi ovat
vain halu ja taito tehdä työtä Rotu
ja kukkaroyUmystön aika on men
nyttä Työnteosta on tullut ihmisen
mittapuu Yhteiskunnallinen psyko
logia ajatustapa alkaa suuntautua
uusiin uomiin
Työ haltioittaa ja hurmaa niin
pian kuin syntyy tietoisuus työnsä
merkityksellisyydestä olipa se sit
ten mitä yhteiskunnallisesti välttä
mätöntä lajia hyvänsä Sillä jokainen
Välttämätön tehtävä minkä laatui
nen tahansa ei enää ole pelkkänä
ansaitsemiskeinona vaan on taistelu-'
suoritus luomamme uuden yhteiskun
nan rakentamis- pelastus- ja lujitta
mistyössä kaikkien sitä vastaan yhä
edelleen toimivien kaiken mailman
sortovoimien torjumiseksi jotka vä
kivalloin riistämiskeinoineen nälkä
saarron nälkiintymisen ja sekasor
ron avulla koettavat vain tukahuttaa
proletaarista vallankumousta estä
mällä sen vakiintumista levittäkseen
kbko v mailmaaan ja muuttamasta
maanpalloamme vapautuneen ihmis
kunnan maalliseksi paratiisiksi
Ennen kadunlakaisu oli ikävää vai
vannäköä nälkäkuoleman välttämi
seksi Nyttemmin se on toimintaa
koko mailman kapitalismin kukista
miseksi sillä ainiaaksi turvataksem
me kaikille hyvinvoinnin sellaisena
kuin se kaikkien ihmisten yhteispon
nistuksin on saavutettavissa Täl
laisen tunteen innoittama Ihminen ei
kaipaa piiskanvinguttajaa — hän pa
kahtuu työnhalusta Kaikenlaatui
nen hyödyllinen työskentely verhou
tuu silloin mitä ylpvimpään runolli
seen elämykseen Yhteiskunnan ko
konaisuutena palveleminen itsensä
palveleminen yhteiskunnan palvele
misen muodossa on pakostakin johta
va riemuisaan työn kilvoitteluun si
säisestä vetäymyksestä siihen Ih
misen hyötyä tuottava osa yhteis
kunnallisen työn kulussa kunnioi
tuksen ja häneen suhtautumisen mit
tapuuna sekä työntekijän taistelu
into tuntiessaan Itsensä työssään
ihmiskunnain etiujoukon toimivaksi
aktiiviseksi taistelijaksi korkeitten
päämäärien toteuttamisessa ' — nä
mä molemmat tekijät sulautuvat so
pusointuisaksi harmooniseksl koko
naisuudeksi Työnteon ylpeys siitä haltioitumi
nen vieläpä työn kiihkolnen fana
tismi yhteiskunnalle vaikeina aikoi
na sen lisäksi joukko-ilmiönä — se
pä tuottaa ja luo yhteiskunnallisille
suhteille uuden rakenteen Uusi ih
minen syntyy ihminen joka osaa ja
haluaa esittää vaatimuksiaan ennen
kaikkea Itselleen ihminen joka kor
keimpana Ja ankarimpana tuomarina
parhaiten osaa vaateliaimmin arvos
tella työnsä ollakseen sitten luo
maansa tyytyväinen taistelija
Naisten osuus Saksan
vaaleissa
8 W S P uutistoimiston tiedon
annot kertovat:
Kölnissä ja Hannoverissa ovat val
tiopäivävaaleissa naiset ja miehet
äänestäneet erikseen Kölnissä yh
dessä yhteisessä äänestyspiirissä
Hannoverissa 10 äänestyspiirissä
Jokaista _ 100 äänestäjää kohden ja
kautuvat äänet seuraavalla tavalla:
Köln Hannover
Mie- Nai- Mie- Nai-
hiä sia hiä sia
SRSP (Riipk
puolue) 67 33 54- 46
S S P (Sos-
dem puol) 60 40 40 51
Kansalliset 48 52 47 53
Kans-puol 53 47 44 56
Keskusta 41 59 39 61
Demokraatit 58 42 48 52
Tämäkin tulos toteaa kokemuksen
joka jo saatiin viime vuoden syksy
nä Kölnin kaupungin valtuusmiesvaa
leissa Naiset osoittautuivat -olevansa
taantumuksellisten puolueiden
vahvin turva Ne taipuvat heitä pu
huttelevien lupausten edessä rauhas
ta ja Järjestyksestä he vertaavat ny
kyistä taloudellista tilannetta enti
seen verrattomasti parempaan tilan
teeseen ja unhoittavat että aikamme
kurjuus on seuraus ' politiikasta Jota
ennen sotaa johdossa olleet oikeisto
puolueet ovat ajaneet He noudat
tavat tunteidensa kutsumusta jota
kansallismieliset ja keskustalaiset
niin mestarillisesti kykenevät johta
maan ja vahvistavat täten sotaan ja
sen seurauksiin syypäiden puoluei
den asemaa
Naisten oikeistopuolueiden hyväk
si antama äänimäärä on itseasiassa
vieläkin tuntuvampi kuin mitä nume
rotulokset Kölnistä ja Hannoverista
osoittavat Niisillä näet oli noin 10
pros enemmän ääniä kuin miehillä
mutta ovat monien havaintojen no
jalla käyttäneet äänioikeuttaan koko
valtakunnassa paljoa vähemmässä
määrässä kuin miehet Jos esim
Kölnissä annetuista äänistä jokaista
100 äänestäjää kohden tuli vain 47
naista niin olisi jos he samastua laa
juudessa kuin miehet olisivat ääni
oikeuttaan käyttäneet heillä pitänyt
jokaisesta 100-luvusta ääniä olla vä
hintäin 55 ääntä
Ja kuitenkin ovat heidän oikeisto-
Naisen asema
Jo alusta alkaen nvönsi Neuvos
intisav lian peru ii islakl n-i sille
läydtn karsalaistasa arvon ja y'it?
laiset valtiolliset oikeudet mlestru
kanssa Työntekijättäret ja tabn
poikaisnaiset nauttivat samoja vaali
oikeuksia kuin työmit-f ja ta'inpc!
ka 'to voivat yhdenvertaisesti
I? h-sieu kanssa vai a ja tulla va
1 tuikit voivat olia minkälaisesta
viri-m tahansa: IuiiiBkomiti'iilsHi
ii i ' 'o ' ossa neuvuitolaitok9lsra —
ila ' Vilipä kaniavkomif-areinakin
1 iftii non yhteiiikunnallistuttfiini
l i lnpitaljstien is slliiihaltljiin o
ly i ikuh(!li pakkouuvuhis johtaa
ka on aVen rilstojdrjesliii kai--'lumi
taloudellisiin epäsuhteon
p :tnai!teen
Neuvosto-Venäjällä ei työntekijä
tär tehtaassa enää esiinny palkat
tuna orjattarena vaan täysinoikeu
tettuna emäntänä joka yhdessä ja
tasa-arvoisesti työmiehen kanssa
neuvostolaitosten ja ammattiliitto
jen välityksellä järjestää hoitaa
johtaa kaiken tuotannon ja sään
nöstelyn iSamoin on asianlaita perheeseen
Ja avioliittoon nähden Neuvosto
valta on tehnyt miehen ja vaimon
tasa-arvoisiksi Miehen ja isän val
taa el enää ole olemassa Aviolii
ton solmimisen ja purkamisen muo
dollisuudet ovat supistetut pieniin-
pään määräänsä ovat rajotetut ta
vallisiin asianomaisten henkilöiden
ilmotuksiin vastaavissa komisariaa
teissä Neuvostovalta on niinikään pois
tanut kaiken erotuksen oikeuksiin
nähden ' laillisen ja "laittoman" lap
sen villillä Näin on tehty tyhjäksi
yksi porvariston kohtuuttomuuden
huonoimmista ilmiöistä Neuvosto
tasavallassa ei enää ole "laittomasti
syntyneitä" iSille ovat kaikki lapset
samassa määrässä sen tulevia kansa
laisia joilla on yhtäläinen oikeus sen
huomioon ja huolenpitoon Neuvos
tovalta yrittää keskittää omiin kä
siinsä koko lastenkasvatuksen koko
heidän opetuksensa ensimmäisistä
päivistä syntymisen jälkeen aina 16
ja 17 ikävuoteen saakka Se pyrkii
ottamaan itselleen kaiken huolehti
misen lasten ylläpidosta
Kapitalismin vallitessa riistivät
tehtaat köyhälistön lapsilta heidän
aikaisimmilla ikävuosiltaan lähtien
äidillisen huolenpidon Porvarillinen
valtio ei pitänyt vähääkään huolta
heistä 'ja köyhälistölapset raajarik
koutuivat sekä ruumiillisesti että
henkisesti näivettyivät kuolivat
puolueiden ja keskustan hyväksi an
tamansa äänet enemmistössä Tämä
tulos todistaa kuinka erinomaisen
tärkeätä ja välttämätöntä on sosia
lismin näkökannalta katsottuna po
liittinen valistustyö juuri naisten -keskuudessa
Ja tähän on lisättävä
että naiset ovat haluttomia kaikkeen
taisteluun myöskin vallankumouksel
liseen mikä ilmenee heitä koskevan
äänestysmäärän ylempänä esitetystä
vertailusta
BELGIAN NAISET EIVÄT SAANEET
ÄÄNIOIKEUTTA
Lakiehdotus äänioikeuden myöntä
miseksi naisille on tullut kumotuksi
Belgian edustajakamarissa 89 äänellä
74 vastaan ilmoitetaan Brysselistä lä
hetetyssä tiedotuksessa
Neuv -Venäjällä
'Neuvostovalta huolimatta taloudel
lisesta sisäisestä rappeutumisestaan
ja ulkomaisten vihollisten jatkuvista
hyökkäyksistä toteuttaa johdonmu
kaisesti lasten yhteiskunnallisen yl
läpidon suunnitelmaansa (osa elatus
tarpeita luovutetaan maksutta lasten
korteilla järjestetään maksuttomia
kouluruokaloita) Opetus on kaik
kialla maksutonta alkaen ensi as
teen kouluista ja päättyen yliopistoi
hin ja korkeakouluihin Järjestetään
turvakoteja lastentarhoja Kouluis
sa annetaan lapsille kengät ja vaat
teet Jatkuvasti laajenee sosiaali
nen huolenpito äitiyden ja lapsuu
den turvaaminen synnytyslaitosten
lastentarhojen turvakotien lasten
tarhojen lukumäärän lisääntyminen
Lasten työ 16 ikävuoteen on kiel
letty 16-7-18 ikävuoteen sallitaan
lasten tehdä työtä vain korkeintain
6 tuntia päivässä Raskaudentilas
sa oleva äiti vapautetaan työstä 8
viikkoa ennen synnytystä ja 8 viik
koa synnytyksen jälkeen ja koko tä
män ajan kuluessa annetaan hunello
avustusta joka on hänen päiviiansio
taan vastaava Paitsi sitä on jul
kaistu koko joukko asetuksia jotka
koskevat raskaudentilassa olevan
naisen ja ylimalkaan naistyön suo
jaamista Voi liioittelematta sanoa että nyt
jo 'huolimalta kaikista valkeuksista
huolenpito äidistä ja lapsesta on
Neuvosto-Venäjällä paremmin järjes
tettu kuin missään muualla Ja vas
ta nyt on asiassa päästy alulle
"Järjestämällä yhteiskunnallisia
ruokaloita ja keittiöitä — huomaut
taa tämän johdosta Helena Dlonina
— katoaa samalla Vähitellen myös
kin kotitalous — uuniruukku) jota
porvaristo kaikella tavalla on ylis
tellyt mutta joka taloudelliselta kan
nalta katsottuna ei lainkaan ole tar
koituksenmukainen ja on talonpoikais-
ja etenkin työläisnaisille sietä
mättömän liikatyön aiheena joka
riistää heiltä viimeisetkin voimat es
tää heitä käymästä kokouksissa lu
kemasta kirjoja ottamasta osaa
luokkataisteluun Uunirutikku joka
porvarillisen järjestyksen vallitessa
edistää työntekijättärlen tietämättö
myyttä ja kehittymättömyyttä" ilme
nee siis yhtenä porvariston parhaim
pana tukena sen taistelussa työläisiä
vastaan"
Lokakuun vallankumouksen jälkei--senä
päivänä käsittivät työläiset e
rinomaisesti että heille avautuu uu
si täydellisen vapauden ajanjakso
Ensimäisissä konferensseissaan
(Moskovan konferenssi toukokuussa'
e 1918 Moskovan kuvernementtlkon
ferenssi kesäkuussa 1918 Ylelsvonä-
Iäinen konferenssi marraskuussa
1918 jossa oli läsnä yli tuhat nais
edustajaa edustaen yli miljoonaa
köyhälistönaista) painostivat työläis
naiset tätä tosiasiaa Perii esuhteitu
koskevassa päätöslauselmassaan huo
mautti Moskovan kuvernementtikon
ferenssi siitä että vallan slirtymisel-
(Ttko loisella liTulla)
) Venäjällä etenkin maaseudulla
ruoka tavallisesti valmistetaan lei
vinuuneissa joihin ruoka kannella
varustettuihin savuruukkuihin säälit
tynä pistetään hautumaan siksi kun
nes se on valmis Täten valmistettu
ruoka on maukasta ja voimakasta
H J H: n muist