Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 8, 1920)
2 Tiistaina Kesäkuun 8 p — Tuesday June 8 No 23 Miksi itket? Miksi itket? Tämän kysy myksen saa kuulla usein Eikö siis saisi kuulua itkua? Onko tämä nykyinen yhteiskuntajär jestelmä niin moitteetoin ettei valitusta saisi kuulua? — Ei! Sitä se ei ole! Se on rakennettu lahoille perustuksille ja siksi se on surujen lähde Se kylvää ym pärilleen kurjuutta ja kärsimys tä Kuin satut kulkemaan kau punkien laitapuolilla missä a suu työläiset siellä kuuluu itkua ja valitusta Siellä näkee tuskaa ja puutetta Lapset kaikkein pienimmätkin ovat oman onnen sa nojassa Heillä ei oCe valko myssyistä palvelijaa mukanaan kuin he ovat ulkona hoitamassa heitä ja suojaamassa heitä 'ku ten rikkaiden lapsilla hienoston kaupungin osassa Taas tuolla yksi surullinen näytelmä: Työläinen on työ maalla pahoin loukkaantunut Toverit ovat hänet tiedotonna tuoneet kotiinsa Hänen ympä rillään häärii joukko tovereita kimmeltävä kyynel silmäkulmas- sa ja jännityksellä odottaen : vie läkö he saavat hänet entiselleen vai kulkeeko hänen tiensä jo kohti kalmistoa? Siis taaskin it kua Toinen paikka mistä van hemmat ovat olleet kokopäivän työssä ja tultuaan kotiin on lap sijoukko heidän ympärillään it kien pyytämässä ruokaa He o vat dlleet koko pitkän päivän yk sin kotona niukalla ravinnolla ja nyt heillä on nälkä ja väsymys Vanhemmat kyllä koittavat par haansa mukaan kiirehtiä heille ruokaa vaan väsyneenä ollen ei vät he jaksa paljoa syödä Uni voittaa heidät He nukahtavat saamatta nytkään tarpeekseen ravintoa Näin saavat työläisten lapset kasvaa Heillä ei edes lapsenakaan die tilaisuus kunnol leen syödä Nykyinen järjestel mä pakottaa äidit ja isät työhön välittämättä siitä että lapset ko tona tarvitsisivat äidin hoivaa He eivät halua maksaa isän työs tä kunnollista palkkaa että 'se riittäisi perheen ylläpitoon tar vitsematta äidinkin lähteä työ hön Eitfä sittenkään vaikka he raatavat molemmin kartu heille varaa niin paljon että he saisi vat itselleen mitään mukavuuk sia ei edes kunnollisia asuntoja Heille ei vuokrata yhtään niitä asumuksia missä rikkaat ovat asuneet ja missä olisi lämpimät huoneet ja muuten mukava paik ka Eivät he saa edes kysyä kään niitä sillä "he ovat työläi siä ja heillä on lapsia" — Eikö sitten tällainen asema ihmiselle anna aihetta itkuun ja suruun? Työläisellä ei saisi olla asunnois sa ilapsia mutta kuitenkin lapsia pitäisi työläisten synnyttää ja hoitaa Työhön ovat he terve tulleita ! Riistäjät himoitsevat työläisten voimaa ja verta Työ läisten voima on heille kullan arvosta Kun riistäjät ylpeilevät timanteillaan ja kaikella loistol laan ylpeilevät he silloin työläis ten voimalla Kaikki ne kalleu det sisältävät työläisten hikeä ia verta Tämä ehkä tuo selvän vastauksen kysymykseen "mikM itket" ! Kun ohjailee kulkunsa sinnepäin missä nuo ylväät asu vat toista on siellä Tuntuu kuin kulkisi nmatointa seutua sillä ei mitään itkun tapaista ääntä kuulu eikä juuri muuta kaan ääntä Vanhojen kivira kennuksien seinät estävät kuulu masta niinkään äänen Tosin ei voi sanoa etteikö heidänkin pii rissään joskus itketä vaan se on ohimenevää He eivät jaksa sitä kurnineilla Pienen lapsen itku kin hermostuttaa heitä Heillä onkin monot palvelijat jotka parhaansa mukaan tyynnyttävät heidän lapsiaan estävät niitä it kemästä Mitä taas tulee muihin itkuihin niin ne eivät sisällä mi tään todellista Eikä niitä pal joa annetakaan mailman kuulu ville tulla Ne ovat tuulen tuo-' mia ja veden viemiä suruja Jo ku hienotunteinen on vähän loukkaantunut ' jommankumman aviopuoilison epäkohteliaisuudes ta tai palvelijan tottelematto muudesta Tahi joskus kyynel tynyt mustasukkaisuudesta vaan ne ovat niin mitättömiä ja tees kenneltyjä itkuja ettei niitä "kunnialliset" ihmiset kehtaa an taa suuren mailman kuuluville Ne ovat salattuja itkuja Siksi pä heille soveltuu tuo edellämai nittu kysymys Heillä ei ole mistään puutetta kaikkia on yl lin kyllin! Uusia rikkauksia tuottaa heidän mässätäkseen miljoonat työläiset Heille pa remmin kuin työläisille sopii tuo ysymys: "Miksi itket?" A K VENÄJÄN TYÖLÄISNAISET NAISTO VEINEILLEEN KAUTTA MAILMAN (Jatkoa enslmfllseTtä Avulta) teillä työväen tasavallan kustan - nuksella Juuri me työläis- ja talonpoikaisnaiset hallitsemme yhdessä työläisten ja talonpoi kain kanssa tasavaltaamme Nainen on Venäjällä vapaa ta-sa-arvoinen miehen kanssa ja hänet tavataan kaikkialla missä hänen työtään ja apuaan tarvi taan : puna-armeijassa elintarve alalla yhteiskunnallisen huollon laitoksissa kansanvalistuksen 'ja kansan-terveydenhoidon palve luksessa Mutta onko teidän laitanne samoin työläisnaiset? Työttö myys on teidän palkkanne Meil Jä sen sijaan ei ole mitään työt tömyyttä yhtävähän kuin yksi tyisomaisuutta ja kapitaalia meillä on vain työtä kaikkien hyväksi "Joka ei työtä tee ei hänen syömänkään pidä" — se on mei dän tunnuslauseemme Sen alle täytyy riistäjäin — kapitalistien — ankaran vallan taivuttaa nis kansa Täällä olemme me omia herrojamme On kyllä totta että me olem me saaneet paljon kärsiä näläs tä polttoaineiden puutteesta ja kulkulaitosten rappeutumisesta mutta kuka on siihen syypää? V allankumoukselliset työläiset eivät missään tapauksessa 'Syy pää on imperialistinen politiik ka joka täällä on hävittänyt sa malla tavoin kuin teidänkin maissanne Meidän surumme : mailmantalouden rappio on yh teinen Meidän vihollisemme : mailinankapitalismi niinikään Vihollisen murskaaminen ka pitalismin" ikeen syrjäyttäminen kertakaikkinen tilinteko vasta vallankumouksen kummituksen kanssa — siitä meidän yhteinen tehtävämme Työläisnaisten päi vänä mailmansolidariteetin juh lapäivänä lähetämme me teille kehotuksen yhdessä meidän kanssamme suorittamaan tämän vapautustehtävän Pelastuksemme on työväen luokan diktatuurissa joka pys tytetään neuvostovallan kautta Toverit — työtätekevät nai set: jos mielitte poistaa nälän ja vilun ja auttaa naisia pääsemään oikeuksiinsa niin on teidän paik kanne kolmannen internationa len lipun alla Taisteluun neu vostovallan puolesta! Jos tah dotte olla mukana lieventämässä venäläisten siskojenne kärsimyk- siä ja lujittamassa mailman en simäistä työväen tasavaltaa niin alkakaa siis avoin taistelu haKi tustenne politiikkaa ' vastaan jonka päämääränä on joko saar rolla tai 'pistimillä murskata Neuvosto-Venäjä Toimikaa suh teiden alkamisen hyväksi meidän kanssamme Suuresta marraskuun vallan kumouksesta alkoi uusi mail manhistorian aikakausi Kom munismi lakkasi olemasta vain unelma — työväen neuvostota savalta tuli todelilsuudeksi Nyt on teidän muiden mai den työtätekevien naisten yh teisellä taistelurintamalla mies tovereidenne kanssa pyrittävä tähän samaan päämaaliin Jos vain olemme yksimielisiä ton voiton hetki lähellä Työtäteke vien naisten punaisena päivänä kehotamme me teitä : Liittykää yhteen Kolmannen Tnternationalen lipun alle! Taisteluun nälkää kurjuutta ja mailmantalouden rappiota vastaan ! Eläköön- Kolmas Internatio nale ! Eläköön Neuvostotasavalta naisten pelastuksena! Eläköön mailmankommunis min voitto! TÄRKEÄMPIÄ EROAVAI SUUKSIA TYÖVÄENLUO KAN JA PORVARILUO KAN VÄLILLÄ (Jatkoa ensimäiselta slulta) tää että kaikki on niinkuin olla pitääkin — että kaikilla on mah dollisuus yritteliäisyyteen Mutta työläisiä ei voi pettää He tuntevat joka tilaisuudessa että niin ei asia ole He toimi vat siihen suuntaan että riisto tuotannossa loppuu ja yhteis kunnallinen rosvous on mahdo tonta! Oppikaamme työväenluo kan luokkamoraalia ja toimi kaamme niin että työväenluo kan ei tarvitse olla alhaista "massaa" eikä yläluokan suuria riistäviä lurjuksia Toimikaam me niin että kaikki ihmiset to dellakin ovat ihmisiä! "Emme me halua asettaa elos telijoita orjiksi mutta me ha lluamme että kaikki tekevät hyödyllistä työtä sanoi Lenin Venäjällä Siis työväenluokan luokkamo raali perustuu kaikkien hyvin vointiin ja yhteiskuntaan jossa on vain ajattelevia ymmärtäviä ihmisiä — luonnollisia ihmisiä ! Femia Sotasaalis Kirj I V "Ei tullut kesä mulle niinkuin muille tul' kevään jälkeen syksy synkkä vaan" Se oli nuori tyttö punakaartilais vanki joka hyräili lauliinpätkää tois taen sitä kerta kerralta yhä haikeam min ja ääneti kuuntelivat toiset Vankitytön valittava ääni tulkitsi heidän omia tunteitaan Katkera pettymys ja epätoivoinen tuska täytti 'tämän ryysyisen näl kiintyneen naisvankien lauman ja suuren yhteisen surun lisäksi painoi kutakin vielä omat yksityiset huo lensa — kuka kaipasi kotona odotta via pienokaisiaan kuka veljeään taika sulhoansa suri kuka oli tietä mätön pojastaan keltä oli kaatunut isä taikka veli Kodit olivat särky neet perheenjäsenet harhailivat pit kin maailmaa omassa kurjuudessaan kukin ja toiveet entisestä elämästä olivat heidän mielissään jq miltei sammuneet Mutta niin keväisen kirkkaasti paistoi päivä lumet ja roudat suli vat maasta ja punoittavina kiilsivät puiden oksissa lehtien silmut — ke vät teki pitkin askelin tuloaan Mutta kevään tulo josta oli iloit tu ennen teki mielet nyt entistä kai hoisammiksi Kevät synnytti nyt vain suuremman ikävän kevät toi mieleen menneitten aikojen muistot Olisi melkein helpompaa täällä jos ei sen tuloa ollenkaan näkisi Eihän se kuitenkaan tämän talon asujamil le tullut ' Niin ajattelivat muut ja kuin hei dän tunteitansa tulkiten laulahtell se nuori kalpea tyttö valittavalla katkonaisella äänellään: "Ei tullut kesä mulle niinkuin muille tul' kevään jälkeen syksy synkkä vaan" Mutta Joukossa oli yksi jonka sy dämeen kevät pyrki tulemaan vaik ka hän taisteli koko voimallaan sitä vastaan Terttu Mäkinen istui hiukan eril lään muista kasvot käsiin kätketty nä ja auringon kultaiset säteet va luivat hänen ruskealle tukalleen Se kiilteli vielä elinvoimaisesta Eivät olleet viime aikojen kärsimykset eh tineet häneen vielä paljoakaan jälkeä jättää Näytti kuin olisi hän sit keämpi kuin nuo toiset kuin kestäi si hänen ruumiinsa enemmän kuin muiden Mitenkähän lienee ollut mutta kaunis hän oli ja kukkea kuin kevät ja ihmettelivät sitä usein toi set mikä häntä pitäneekin yllä Se oli kevät Terttu sulki silmänsä siltä hän tahtoi painua suruun kuten toiset' hän tahtoi olla yhtä heidän kanssaan Jos hän toisin tunsi kuin muut oli hän kuin puoleksi pettänyt heidät Mutta päivä lämmitti niin lempeäs ti Kevät tuli kysymättä lupaa Nuo ri sydän hautoi unelmiaan Hän oli vartioinut heitä aamupäi vän tuo tumma solakka poika jolla oli ruskeat silmät ja käsivarren val keassa nauhassa seisoi "Kajaanin sissit" Mikä merkillinen kohtalo oli hänet tuonut tänne saman jonka kanssa he kerran surmaa uhkaavina seisoi vat vastatusten jota kohti 'erttu oli laukaissut vaikka harhaan joka oli rientänyt hänen luokseen vään tänyt aseen hänen kädestään ja pi- -tänyt jäntevällä ruskealla kädellään häntä ranteista kiinni ja katsonut niin kummasti silmiin Terttu Mäkinen tunsin polviensa vapisevan — Tapa minut koska voittajani olet! huusi hän ja purskahti rajuun itkuun — Sellainen tyttö! sanoi se vain eikä Terttu tietänyt mitä se tarkoit ti sillä iSen tummissa silmissä pa- loi kuin tuli — mikä niissä paloi viha vaiko rakkaus sitä hän ei tien nyt mutta hän näki ne edessään ai na Sitten heitä vankeja oli siirretty paikasta paikkaan ja viimein sijoi tettu tänne Vähäistä jälkeen oli Kajaanin sissi ilmestynyt vahtisoti laiden joukkoon Oliko sen sattuma viskannut tänne vai itsekö oli hake nut tiensä samaisen vankileirin var tijaksi jossa Terttu oli Jälkimmäistä otaksumaa tuki sekin seikka että tämä uusi vartija heti Tertun nähtyään tuli hänen luok seen ja kysyi: — Onko sinun nälkä? Terttu ei vastannut mitään mut ta sai käteensä käärön joka sisälsi leipää voita ja hiukan savustettua lihaa Mitä herkkuja ne olivatkaan täällä Terttu oli tällä hetkellä ri kas ja kun hän päivällä otti esille aamulla saamansa eväät niin toiset (Jatkoi kahdeksannella sivulla) V i
