2
Tiistaina Kesäkuun 8 p — Tuesday June 8
No 23
Miksi itket?
Miksi itket? Tämän kysy
myksen saa kuulla usein Eikö
siis saisi kuulua itkua? Onko
tämä nykyinen yhteiskuntajär
jestelmä niin moitteetoin ettei
valitusta saisi kuulua? — Ei!
Sitä se ei ole! Se on rakennettu
lahoille perustuksille ja siksi se
on surujen lähde Se kylvää ym
pärilleen kurjuutta ja kärsimys
tä Kuin satut kulkemaan kau
punkien laitapuolilla missä a
suu työläiset siellä kuuluu itkua
ja valitusta Siellä näkee tuskaa
ja puutetta Lapset kaikkein
pienimmätkin ovat oman onnen
sa nojassa Heillä ei oCe valko
myssyistä palvelijaa mukanaan
kuin he ovat ulkona hoitamassa
heitä ja suojaamassa heitä 'ku
ten rikkaiden lapsilla hienoston
kaupungin osassa
Taas tuolla yksi surullinen
näytelmä: Työläinen on työ
maalla pahoin loukkaantunut
Toverit ovat hänet tiedotonna
tuoneet kotiinsa Hänen ympä
rillään häärii joukko tovereita
kimmeltävä kyynel silmäkulmas-
sa ja jännityksellä odottaen : vie
läkö he saavat hänet entiselleen
vai kulkeeko hänen tiensä jo
kohti kalmistoa? Siis taaskin it
kua Toinen paikka mistä van
hemmat ovat olleet kokopäivän
työssä ja tultuaan kotiin on lap
sijoukko heidän ympärillään it
kien pyytämässä ruokaa He o
vat dlleet koko pitkän päivän yk
sin kotona niukalla ravinnolla ja
nyt heillä on nälkä ja väsymys
Vanhemmat kyllä koittavat par
haansa mukaan kiirehtiä heille
ruokaa vaan väsyneenä ollen ei
vät he jaksa paljoa syödä Uni
voittaa heidät He nukahtavat
saamatta nytkään tarpeekseen
ravintoa Näin saavat työläisten
lapset kasvaa Heillä ei edes
lapsenakaan die tilaisuus kunnol
leen syödä Nykyinen järjestel
mä pakottaa äidit ja isät työhön
välittämättä siitä että lapset ko
tona tarvitsisivat äidin hoivaa
He eivät halua maksaa isän työs
tä kunnollista palkkaa että 'se
riittäisi perheen ylläpitoon tar
vitsematta äidinkin lähteä työ
hön Eitfä sittenkään vaikka he
raatavat molemmin kartu heille
varaa niin paljon että he saisi
vat itselleen mitään mukavuuk
sia ei edes kunnollisia asuntoja
Heille ei vuokrata yhtään niitä
asumuksia missä rikkaat ovat
asuneet ja missä olisi lämpimät
huoneet ja muuten mukava paik
ka Eivät he saa edes kysyä
kään niitä sillä "he ovat työläi
siä ja heillä on lapsia" — Eikö
sitten tällainen asema ihmiselle
anna aihetta itkuun ja suruun?
Työläisellä ei saisi olla asunnois
sa ilapsia mutta kuitenkin lapsia
pitäisi työläisten synnyttää ja
hoitaa Työhön ovat he terve
tulleita ! Riistäjät himoitsevat
työläisten voimaa ja verta Työ
läisten voima on heille kullan
arvosta Kun riistäjät ylpeilevät
timanteillaan ja kaikella loistol
laan ylpeilevät he silloin työläis
ten voimalla Kaikki ne kalleu
det sisältävät työläisten hikeä ia
verta Tämä ehkä tuo selvän
vastauksen kysymykseen "mikM
itket" ! Kun ohjailee kulkunsa
sinnepäin missä nuo ylväät asu
vat toista on siellä Tuntuu
kuin kulkisi nmatointa seutua
sillä ei mitään itkun tapaista
ääntä kuulu eikä juuri muuta
kaan ääntä Vanhojen kivira
kennuksien seinät estävät kuulu
masta niinkään äänen Tosin ei
voi sanoa etteikö heidänkin pii
rissään joskus itketä vaan se on
ohimenevää He eivät jaksa sitä
kurnineilla Pienen lapsen itku
kin hermostuttaa heitä Heillä
onkin monot palvelijat jotka
parhaansa mukaan tyynnyttävät
heidän lapsiaan estävät niitä it
kemästä Mitä taas tulee muihin
itkuihin niin ne eivät sisällä mi
tään todellista Eikä niitä pal
joa annetakaan mailman kuulu
ville tulla Ne ovat tuulen tuo-'
mia ja veden viemiä suruja Jo
ku hienotunteinen on vähän
loukkaantunut ' jommankumman
aviopuoilison epäkohteliaisuudes
ta tai palvelijan tottelematto
muudesta Tahi joskus kyynel
tynyt mustasukkaisuudesta vaan
ne ovat niin mitättömiä ja tees
kenneltyjä itkuja ettei niitä
"kunnialliset" ihmiset kehtaa an
taa suuren mailman kuuluville
Ne ovat salattuja itkuja Siksi
pä heille soveltuu tuo edellämai
nittu kysymys Heillä ei ole
mistään puutetta kaikkia on yl
lin kyllin! Uusia rikkauksia
tuottaa heidän mässätäkseen
miljoonat työläiset Heille pa
remmin kuin työläisille sopii
tuo ysymys: "Miksi itket?"
A K
VENÄJÄN TYÖLÄISNAISET
NAISTO VEINEILLEEN
KAUTTA MAILMAN
(Jatkoa enslmfllseTtä Avulta)
teillä työväen tasavallan kustan
- nuksella Juuri me työläis- ja
talonpoikaisnaiset hallitsemme
yhdessä työläisten ja talonpoi
kain kanssa tasavaltaamme
Nainen on Venäjällä vapaa ta-sa-arvoinen
miehen kanssa ja
hänet tavataan kaikkialla missä
hänen työtään ja apuaan tarvi
taan : puna-armeijassa elintarve
alalla yhteiskunnallisen huollon
laitoksissa kansanvalistuksen 'ja
kansan-terveydenhoidon palve
luksessa Mutta onko teidän laitanne
samoin työläisnaiset? Työttö
myys on teidän palkkanne Meil
Jä sen sijaan ei ole mitään työt
tömyyttä yhtävähän kuin yksi
tyisomaisuutta ja kapitaalia
meillä on vain työtä kaikkien
hyväksi
"Joka ei työtä tee ei hänen
syömänkään pidä" — se on mei
dän tunnuslauseemme Sen alle
täytyy riistäjäin — kapitalistien
— ankaran vallan taivuttaa nis
kansa Täällä olemme me omia
herrojamme
On kyllä totta että me olem
me saaneet paljon kärsiä näläs
tä polttoaineiden puutteesta ja
kulkulaitosten rappeutumisesta
mutta kuka on siihen syypää?
V allankumoukselliset työläiset
eivät missään tapauksessa 'Syy
pää on imperialistinen politiik
ka joka täällä on hävittänyt sa
malla tavoin kuin teidänkin
maissanne Meidän surumme :
mailmantalouden rappio on yh
teinen Meidän vihollisemme :
mailinankapitalismi niinikään
Vihollisen murskaaminen ka
pitalismin" ikeen syrjäyttäminen
kertakaikkinen tilinteko vasta
vallankumouksen kummituksen
kanssa — siitä meidän yhteinen
tehtävämme Työläisnaisten päi
vänä mailmansolidariteetin juh
lapäivänä lähetämme me teille
kehotuksen yhdessä meidän
kanssamme suorittamaan tämän
vapautustehtävän
Pelastuksemme on työväen
luokan diktatuurissa joka pys
tytetään neuvostovallan kautta
Toverit — työtätekevät nai
set: jos mielitte poistaa nälän ja
vilun ja auttaa naisia pääsemään
oikeuksiinsa niin on teidän paik
kanne kolmannen internationa
len lipun alla Taisteluun neu
vostovallan puolesta! Jos tah
dotte olla mukana lieventämässä
venäläisten siskojenne kärsimyk-
siä ja lujittamassa mailman en
simäistä työväen tasavaltaa niin
alkakaa siis avoin taistelu haKi
tustenne politiikkaa ' vastaan
jonka päämääränä on joko saar
rolla tai 'pistimillä murskata
Neuvosto-Venäjä Toimikaa suh
teiden alkamisen hyväksi meidän
kanssamme
Suuresta marraskuun vallan
kumouksesta alkoi uusi mail
manhistorian aikakausi Kom
munismi lakkasi olemasta vain
unelma — työväen neuvostota
savalta tuli todelilsuudeksi
Nyt on teidän muiden mai
den työtätekevien naisten yh
teisellä taistelurintamalla mies
tovereidenne kanssa pyrittävä
tähän samaan päämaaliin Jos
vain olemme yksimielisiä ton
voiton hetki lähellä Työtäteke
vien naisten punaisena päivänä
kehotamme me teitä :
Liittykää yhteen Kolmannen
Tnternationalen lipun alle!
Taisteluun nälkää kurjuutta
ja mailmantalouden rappiota
vastaan !
Eläköön- Kolmas Internatio
nale !
Eläköön Neuvostotasavalta
naisten pelastuksena!
Eläköön mailmankommunis
min voitto!
TÄRKEÄMPIÄ EROAVAI
SUUKSIA TYÖVÄENLUO
KAN JA PORVARILUO
KAN VÄLILLÄ
(Jatkoa ensimäiselta slulta)
tää että kaikki on niinkuin olla
pitääkin — että kaikilla on mah
dollisuus yritteliäisyyteen
Mutta työläisiä ei voi pettää
He tuntevat joka tilaisuudessa
että niin ei asia ole He toimi
vat siihen suuntaan että riisto
tuotannossa loppuu ja yhteis
kunnallinen rosvous on mahdo
tonta! Oppikaamme työväenluo
kan luokkamoraalia ja toimi
kaamme niin että työväenluo
kan ei tarvitse olla alhaista
"massaa" eikä yläluokan suuria
riistäviä lurjuksia Toimikaam
me niin että kaikki ihmiset to
dellakin ovat ihmisiä!
"Emme me halua asettaa elos
telijoita orjiksi mutta me ha
lluamme että kaikki tekevät
hyödyllistä työtä sanoi Lenin
Venäjällä
Siis työväenluokan luokkamo
raali perustuu kaikkien hyvin
vointiin ja yhteiskuntaan jossa
on vain ajattelevia ymmärtäviä
ihmisiä — luonnollisia ihmisiä !
Femia
Sotasaalis
Kirj I V
"Ei tullut kesä mulle niinkuin
muille
tul' kevään jälkeen syksy synkkä
vaan"
Se oli nuori tyttö punakaartilais
vanki joka hyräili lauliinpätkää tois
taen sitä kerta kerralta yhä haikeam
min ja ääneti kuuntelivat toiset
Vankitytön valittava ääni tulkitsi
heidän omia tunteitaan
Katkera pettymys ja epätoivoinen
tuska täytti 'tämän ryysyisen näl
kiintyneen naisvankien lauman ja
suuren yhteisen surun lisäksi painoi
kutakin vielä omat yksityiset huo
lensa — kuka kaipasi kotona odotta
via pienokaisiaan kuka veljeään
taika sulhoansa suri kuka oli tietä
mätön pojastaan keltä oli kaatunut
isä taikka veli Kodit olivat särky
neet perheenjäsenet harhailivat pit
kin maailmaa omassa kurjuudessaan
kukin ja toiveet entisestä elämästä
olivat heidän mielissään jq miltei
sammuneet
Mutta niin keväisen kirkkaasti
paistoi päivä lumet ja roudat suli
vat maasta ja punoittavina kiilsivät
puiden oksissa lehtien silmut — ke
vät teki pitkin askelin tuloaan
Mutta kevään tulo josta oli iloit
tu ennen teki mielet nyt entistä kai
hoisammiksi Kevät synnytti nyt
vain suuremman ikävän kevät toi
mieleen menneitten aikojen muistot
Olisi melkein helpompaa täällä jos
ei sen tuloa ollenkaan näkisi Eihän
se kuitenkaan tämän talon asujamil
le tullut '
Niin ajattelivat muut ja kuin hei
dän tunteitansa tulkiten laulahtell
se nuori kalpea tyttö valittavalla
katkonaisella äänellään:
"Ei tullut kesä mulle niinkuin
muille
tul' kevään jälkeen syksy synkkä
vaan"
Mutta Joukossa oli yksi jonka sy
dämeen kevät pyrki tulemaan vaik
ka hän taisteli koko voimallaan sitä
vastaan
Terttu Mäkinen istui hiukan eril
lään muista kasvot käsiin kätketty
nä ja auringon kultaiset säteet va
luivat hänen ruskealle tukalleen Se
kiilteli vielä elinvoimaisesta Eivät
olleet viime aikojen kärsimykset eh
tineet häneen vielä paljoakaan jälkeä
jättää Näytti kuin olisi hän sit
keämpi kuin nuo toiset kuin kestäi
si hänen ruumiinsa enemmän kuin
muiden Mitenkähän lienee ollut
mutta kaunis hän oli ja kukkea kuin
kevät ja ihmettelivät sitä usein toi
set mikä häntä pitäneekin yllä
Se oli kevät
Terttu sulki silmänsä siltä hän
tahtoi painua suruun kuten toiset'
hän tahtoi olla yhtä heidän kanssaan
Jos hän toisin tunsi kuin muut oli
hän kuin puoleksi pettänyt heidät
Mutta päivä lämmitti niin lempeäs
ti Kevät tuli kysymättä lupaa Nuo
ri sydän hautoi unelmiaan
Hän oli vartioinut heitä aamupäi
vän tuo tumma solakka poika jolla
oli ruskeat silmät ja käsivarren val
keassa nauhassa seisoi "Kajaanin
sissit"
Mikä merkillinen kohtalo oli hänet
tuonut tänne saman jonka kanssa
he kerran surmaa uhkaavina seisoi
vat vastatusten jota kohti 'erttu
oli laukaissut vaikka harhaan joka
oli rientänyt hänen luokseen vään
tänyt aseen hänen kädestään ja pi- -tänyt
jäntevällä ruskealla kädellään
häntä ranteista kiinni ja katsonut
niin kummasti silmiin
Terttu Mäkinen tunsin polviensa
vapisevan
— Tapa minut koska voittajani
olet! huusi hän ja purskahti rajuun
itkuun
— Sellainen tyttö! sanoi se vain
eikä Terttu tietänyt mitä se tarkoit
ti sillä iSen tummissa silmissä pa-
loi kuin tuli — mikä niissä paloi
viha vaiko rakkaus sitä hän ei tien
nyt mutta hän näki ne edessään ai
na Sitten heitä vankeja oli siirretty
paikasta paikkaan ja viimein sijoi
tettu tänne Vähäistä jälkeen oli
Kajaanin sissi ilmestynyt vahtisoti
laiden joukkoon Oliko sen sattuma
viskannut tänne vai itsekö oli hake
nut tiensä samaisen vankileirin var
tijaksi jossa Terttu oli
Jälkimmäistä otaksumaa tuki sekin
seikka että tämä uusi vartija heti
Tertun nähtyään tuli hänen luok
seen ja kysyi:
— Onko sinun nälkä?
Terttu ei vastannut mitään mut
ta sai käteensä käärön joka sisälsi
leipää voita ja hiukan savustettua
lihaa Mitä herkkuja ne olivatkaan
täällä Terttu oli tällä hetkellä ri
kas ja kun hän päivällä otti esille
aamulla saamansa eväät niin toiset
(Jatkoi kahdeksannella sivulla) V
i