Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (March 16, 1920)
TOVERITAR Amerikan suomalaisten työläisnaisten ää nenkannattaja ilmestyy Astoriassa Ore jo ka tiistai The Western Workmen Pubi Society'n kustantamana Tilaushinnat Yhdysvaltoihin 1 vuosikerta {150 Puoli vuotta 90c Canadaan ja Suomeen I vuosikerta $175 Puoli vuotta $100 TOVERITAR Box 89 Astoria Ore Entered as second-class matter July 18th 1911 at the Post Office at Astoria Oregon under the Act of March 3rd 1879 TOVERITAR (THE VVOMAN COMRADE) SURSCRIPTION RATES IN THE UNITED STATES: One year $150 — 6 months 90c IN CANADA: One year $175 — 6 months $105 TOIMITUS: Box 99 Astoria Ore TOVERITTAREN TILAAJAMÄÄRÄ OSOTTAA: UUSIA 88 UUDISTUKSIA 68 KATKENNUT 34 Toimituskatsauksia Etteikö Toverittarelle saatu toimittajaa kun vanha pois läh ti? Eipä tietenkään Paljonhan ne naiset sitten tästä lehdes tään pitäisivätkin jos joku heis tä sen verran siitä huolehtisi että lähtisi sitä maksun edestä kään toimittamaan Tämän kirjottaja olli niihin aikoihin kun tämän Toveritta ren perustamisesta ensi kerran puhetta ruvettiin 'pitämään (sii tä taitaa olla toistakymmentä vuotta aikaa) yksi kovimpia naisten lehden perustamisen vastustajia Olin siihen aikaan oikea miehinen mies joka ei tahtonut akkavallalle antaa pe rään missään asiassa Sen jäl keen on luontoparkaa minulta kin pehmitetty jo niin että olen monta kertaa myöntänyt Tove rittaren olevan hyvän ja arvok kaan välineen suomalaisen so sialistisen 'liikkeen naisten va listamisessa Mutta nyt kun kohtalon kova — tai hyvä — onni on minut tilapäisesti pais kannut toverittarien pariin tu lee väkiselläkin uudelleen aja telleeksi että eiköhän sitä vaan sittenkin oltu oikeassa siinä kuu sanottiin ettei naiset tarvitse lehteä koska ei sille saada ede toimittajaakaan Ja "jobi" ci olisi hulluimipia Sanomalehtityön 'kannalta kat soen olisi tässä aina viisi kertaa ennemmin kuin jossakin päivä lehdessä jossa on alinomainen uusien juttujen ja kirjotusten sysääminen päivästä päivään e dessä Mitä toimitustekniik kaan tulee niin olisi täällä mah dollisuutta ja aikaa siihen aluk si vähiin harjotella eikä tässä tacossa noin toisten toimittajani ja entisen talon väen puolelta yleensä niin karhumaisia olla ettei meidän kanssa juttuun tu le jos niinkuin vähän ohjausta tvön alkuun pääsyssä tarvitsei si 'kun vaan muuten olisi ky kyä jatkaa ja edistyä Mutta naiset jotka tähän hommaan helposti pystyisivät näkvvät pelkäävän tulla tänne Minäkin tunnen toverittaria useitakin eri osissa maata jot ka hvvästi tähän hommaan pik ku harjottelulla tulisivat kyllin pystvviksi Mutta en tiedä mi kä lienee vikana ettei kukaan hae Jotkut sanovat että nai set jotka tähän pystyisivät saavat tavallisesti jo muualla niin hvvää palkkaa etteivät viit Tiistaina Maaliskuun 16 si tänne asti epävarmaan toi meen tulla Joillakin on perhe suhteet esteenä Loppujen lo puksi on vakuutettu vielä sitä kin että monet naisista ovat kuulleet miten kolkko meillä on tämä ympäristö täällä Sataa aina ja kylä kalamiehiä täynnä Ensimäistä seikkaa minä tahtoi sin korjata ensiksi sanomalla että tämä on kuivin kylä mitä minä olen elämässäni tavannut ei ainoastaan viinan saantiin nähden mutta oikein jumalan ilmaankin nähden kesällä Niin kuivaa kesää ei ole missään kuin on täällä kun se kerran kesäksi heittää Vaikka kuinka huonon hatun ostaa pysyy se liimauksissa kesäkauden ilman sateenvarjoa Talvella täällä to sin satelee Mutta astorialainen sade ei ole sellaista sadetta kuin on sade muualla Kun siihen tottuu ei tule ilman toimeen Entä huvitus sitten Kalamie histä on viety mailmalle kerto muksia että he ovat jöröä vä keä Siinä jutussa ei ole puo leksikaan perää Tosin heistä useampi on nuoruudessaan saa nut niin huono kasvatuksen ettei ole oppinut naisten kanssa seurustelemaan siinä määrin et tä olisivat päässeet juuri silla vuosiluvulla naimisiin kuin ylei senä tapana on pidetty ja sen tähden jääneet monikin siksi mitä sanotaan vanhaksi pojaksi mutta yhten kasaan lyötynä ei vät he yhtä hauskaa sakkia kuin miltään muultakaan suo malaisperukalta löytää Sitä o sottaa Astorian osaston toimin takin -Eipä taida olla monta kaan samankokoista paikkaa jotka siitä kovinkaan paljoa e delle menisivät mitä toiminnan vilkkauteen tulee Se jo todis taa ettei täällä niin perin jö röjä ja yksinkertaisia olla kuin monasti luullaan Sillä sellaisis ta ei olisi monipuolisia osaston huvitehtäviä näyttelemistä ym suorittamaan ja seuraamaan Meren ranta on tuossa juuri vieressä Jos haluaa runoilla voi mennä' Seasideen ja antaa aatostensa lentää vaikka Sipe riaan Kiinaan ja Jaapaniin saakka ci ole kivet ja puut tiellä- Tos taas vuorien korkeu desta haluaa aihetta hakea niin Toverittaren toimitusakkunasta näkee pilven peittämän vuoren huipun joen toisella rannalla mi nä talviaamuna tahansa Ja jos runotar vaatii aallon selkään antautumaan niin ei tarvitse muuta kuin kävelee Uniontow niin jossa suurin osa kalamie histä asustaa niin sieltä pääsee kalapantilla alas mahtavaa Co lumbiaa ja "paarin" poikki me relle sellaisella kyytillä että var maan halut lähtee Viejissäkin on vielä aina vara valita Ellei tahdo ottaa parin sadan paunan painoista kapteenia niin puhuu -pulskalle pullaripojalle — _ Niin ettei täällä ikävä tule ei sitä tarvitse pelätä Koettakaapa siis naiset hommata lehdelleiv ne yhteisesti toimittaja kun di teistä omatahtoisesti kukaan us kalla tänne tulla Onhan sitä monasti tässä mailmassa yhtei sillä puheilla saatu ihmiset avio liittoonkin niiksi ci tällaiseen paikkaan kuin naisten lehden toimitukseen? I- Että Amerikan työläisnainen alkaa vähitellen tajuta aseinan sa ja pyrkiä järjestymään mies tovereillensa tavalla siitä olem me viime vuosien ja varsinkin kahden viimeisen vuotien ajalla saaneet monta todistavaa esi merkkiä Ei tarvitse muuta kuin luoda silmäys niihin teol p — Tuesday March 16 lisuuslaitoksiin joiden palveluk sessa naisia suuremmassa mää rin on kun huomaa että ennen pitkää se lakkaa amerikalainen työläistyttökin olemasta "My dear Miss" mikäli palkkasuhteet ja muut työolot ovat kysymyk sessä ja vaatimaan itselleen täysiä oikeuksia Ja kaikkien parhaiten tämä ilmenee niillä aloilla joissa sosialistinen liike on päässyt huomattavammin vaikuttamaan työläisten niin miesten _ kuin naistenkin kehi tykseen Parhaiten kuvaavan i tästä on ehkä Amerikan puku teollisuus Se ala työn luonteen puolesta sopii tietysti hyvästi naisille Tämä teollisuus on täällä suu rimmalta osalta juutalaisten hal lussa ja kilpailu tehtailijani kesken on sillä alalla ollut en nenaikaan hurja Tavaran hal puus on ollut ainoana edistymi sen ehtona ja juutalaistchtaili ja joka tänne on Europan puo lelta siirtynyt markkinoilta ko koamillaan varoilla liikettä har jottamaan on tietysti heti älyn nyt että nainen se on joka hal vimmalla voi työskennellä ja niinollen halvimman tuotteen valmistaa Seurauksena tästä onkin ollut että kolme vuosi kymmentä takaperin oli melkein jokainen köyhälistö-perheen a sunto suurkaupungeissa "sappa na" jossa neulottiin ja neulot tiin neulomasta päästyäkin yöt ja päivät äiti lapset ja väliin isäkin auttaen Kaikki yhteen sä saivat vaan sen verran että vuokra tuli maksettua ja kehno liemi pysyi pöydällä siihen päi vään asti 'kuin työtä riitti Mut ta kun se loppui loppui elämi nenkin Kotityön- rinnalle iiöusi sitten safipajärjestelmä uusien tuotan totapojen ja työjärjestelmän vaatimana Nuoria tyttöjä les kivaimoja ja omintakeisesta rää tälinammatista sortuneita mie hiä oli sapat täynnä Useimmi ten olivat nämä laitokset kella rikerroksissa tai muissa kur jissa loukuissa Päivää riitti niin pitkästi kuin neuloja jak soi istua ja palkka kappaletvös tä ia päiväpalkalla oli samanlai nen kuin kotityöstäkin Sillä ei voinut elää Hengen _ sillä voi pahasesti ruumiissa pitää Mutta kurjasta kellarisaapsta kasvoi vähitellen tehdas sillä se tuotteidensa halpuudella tvönsi syrjään entisen ajan räätälin joka valmisti puvun tilauksen mukaan Ja tehtaan mukana alkoi järjestyminen Me olem me viimeisten viidentoista vuo den ajalla saaneet sitten lukea yhtenään uutisia suurista puku työläisten lakoista New Yorkis sa Chicagossa y m vaateteolli suuden keskuksissa Taistelut ovat väliin olleet ankaria ja pit käaikaisia Toskus on hävitty kin Mutta kun yleisesti katse lee sen tvön vakinaisia seuraajia huomaa että parannuksia on saa tu Suuri on se muutos mikä on tapahtunut tvöläisten elin ehtoihin nähden Päivä on milt' ci poikkeuksetta kahdeksantun tinen iopa paikotcllen lyhempi kin ' Minimipalkka on sellainen että sillä tulee toimeen _ perhe niin hvvästi kun ammattilainen yleensä voi elää nykyisin Kap paletyö jota ci vielä ole voitu kokonaan poistaa on kuitenkin siinä määrin yhteistoiminnalla määritelty että ' sillä ansaitsee hvvän määrän minimipalkkaa e ncmpi Ta parhainta kaikesta on se että naiset saavat samallaisen palkan kuin miehetkin kaikesta työstä- Niiniiä meillä onkin ny kyisin jo nähtävissämme sellai No 11 siakin naisräätäleitä jotka tie naavat 40 — 50 dollariin viikossa kuten Chicagon viitantekijäin järjestön kertomukset osottavat Enempi kuin monet am matistaan ylpeilevät miehet Ja tämä on suuressa määrin nais ten ansio tämä että pukuteolli suudessa on näinkin pitkälle päästy Ja vielä enimmän nii den innokkaiden juutalaistyttö jen ansio jotka sosialistisen tie toisuuden kannustamana ovat niin innokkaasti uhrautuvaisesti ja rohkeasti taistelleet niissä sa doissa lakkotaisteluissa mitkä ovat olleet välttämättömiä näi den voittojen saavuttamiseksi Hommaa on tietysti paljon aut tanut se että miesräätälit tila tun työn tekijät jotka jo ennes tään olivat ammattiunioiden jä seniä ovat sittemmin joutuneet pukutehtaisiin mutta ilman naisten sitkeää ponistelua ja jär jestymistä tehtäisiin meidän pu kineemme vieläkin hikipajoissa joissa jokainen vaatekappale tu li kurjuuden tekijäänsä istutta man keuhkotaudin basillien kul jettajaksi Pukutyöläisnainen ei enää ole yhtä paljon sen köyhyyden vaa ran alainen mikä ennen tuhatlu kuisina pakotti heidät iltasin me nemään halpaan kapakkaan tai kadulle tarjoilemaan itseään saadakseen vaatteet päälleen sii tä kankaasta jota itse käsitteli ja siten keräämään itseensä uu den taudin siemeniä jotka niin näkyvästi murtavat hikipajakau den työläisten jäännöksiä Tietysti ei elämä pukutehtais sa ole vieläkään mitään huvitte lua Siksi ei se voi koskaan mil lään alalla tulla niinkauvan kun tavaroita valmistetaan voiton eikä tarpeen tähden Mutta saa vutukset ovat olosuhteisiin kat soen kuitenkin hyvät Niissä olisi paljon tutkimisen ja huomioon ottamisen syytä e simerkiksi niille naisille jotka kutomotehtaissa raatavat ja joi den joukossa on tuhansittain suomalaisiakin pitkin itärannik koa Siellä ei naisilla ole vie lä ollenkaan sitä itsenäistä käsi tystä että naisen joka kerran työtä tekee pitää siitä saada niinpaljon palkkaa että sillä e lää miehen varaan turvautu matta Eikä sitä ole myöskään niillä tuhansilla perhe- ja hotellipalve lijoilla jotka saavat yhteiskun nan ilettävimmän tehtävän täyt tää palvella mässäisevieu her rain ja laiskotteluista hermos tuneiden rouvain kaikki oikut ja mieliteot Ja ruokalain suomalaistenkin poortitalojen "tiskarien" sopisi hyvästi ottaa joskus tarkastel lakseen pukutyöläisnaisten toi mintaa ja alkaa seuraamaan hei där) esimerkkiään mitä päivän lyhentämiseen ja elinehtojen pa rantumiseen tulee Silloin kun taloudelliset olonne järjestymi sen kautta paranevat ei tarvit se olla niin perin halukas silmäi lemään jokaisen housuparin jäl keen minkä luulisi voivan pelas taa pitkän työpäivän ja kurjien olojen orjuudesta ja siten joutua niiden monenluontoisten epäon nistuneiden avioliittojen uhriksi joista ilmotuksia ja kuulutuksia näkvy meidänkin lehdissämme joka päivä Kun toimeentulo olisi siedettävä yksinään eläen voisi vähän tarkemmin katsoa mikä miellyttää ja sitten vasta pvrkiä avioliittoon joka köyhä listöläisellc parhaassakin tapa uksessa tulee nykyoloissa talou dellisesti perin vaivaloiseksi Jaa'a ellei nykyistä toimitta-