Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 20, 1919)
Tiistaina toukok 20 p 1919 No 20 Tieteen! ( eij u k a i s m a a Suomentanut Selma-täti (Jatkoa) Jos koskettaisin teitä puhuja lavalta kun istutte yleisön pai kalla niin voisin sen tehdä kah della tavalla-' Ensiksi voisin kos kea teitä heittämällä jotakin la valta —! esine olisi silloin tullut minulta teille sen matkan mikä on välillämme Tai toiseksi jos voisin tehdä niin rajun liikkeen että se heiluttaisi koko rakennus ta tuntisitte te sen istuimillan ne ja sften ininä koskettaisin tei tä yli koko huoneen Mutta täs sä tapauksessa minulta ei olisi mitään tullut teille muuta kuin se heiluminen tai aalto joka kul ki pitkin lattialautoja Ja taas kun puhun teille niin mitenkä saapuuääni teille? Ei siten että jokin tulisi heitetyksi suustani korviinne vaan se tulee ilma aallon tekemän liikkeen mukana Kun puhun saatan ilman liikku maan suuni lähellä ja se sminyt tää aallon edempänä ja se aal to toisen toinen kolmannen j n e' (kuten tulemme kuudennessa luvussa näkemään) kunnes ulko mainen aalto koskettaa korva rumpuunne Täten näemme että pitkän matkan taa voidaan koskettaa kahdellatavalla ensiksi heittä mällä" prain ja toiseksi lähettä mällä jonkin liikkeen tai aallon kuten maata tärisyttämällä tai synnyttämällä ilma-aaltoja Suuri luonnon filosoofi Nevv tnn oli sitä mieltä että auringon säteet koskettavat maapalloa en siksi mainitulla tavalla ja että auringon säteet ovat pieniä atoo meja joita aurinko heittää ulos itsestään alinomaa On helppo ymmärtää että tämä saattaisi meidät näkemään valoa ja tunte maan lämmön aivan kuin lyönti silmään saattaa näkemään täh tiä ja ankara isku ruumiiseem me saattaa sen paikan kuumene maart 'Mutta nyt tiedämme et tä on olemassa paljon tosiasioita joita-emme voi tämän teorian jäl keen selittää vaikka emme voi yksityiskohtaisemmin lähteä a siaa tässä tutkimaan Mutta ko etamme nyt sen sijaan ymmärtää sitä mikä näyttää olevan toden mukaisin selitys auringon sä teistä Samoihin aikoihin kun Newton kirjotti teoriansa eräs alanko maalainen nimeltä 'Huyghens tel ki sen 'ityksen että valo aurin gosta saapuu pienoisina aaltoi na kulkien läpi avaruuden jok seenkin samalla tavalla kuin aal lot kulkevat yli lammen- Ainoa vaikeus tässä oli se että selittää minkä aineen läpi nämä valo aallot kulkevat ei suinkaan ve den sillä ilma loppuu vain vä häisen matkan päässä maan pin nasta Täytyy siis olla jotain joka täyttää avaruuden maamme ja auringon välillä joka on oh käsempaa kuin 'vesi tai ilma !jä nyt minun täytyy pyytää teitä käyttämään kaiken mieli kuvituskykynne sillä haluan tei dän kuvittelemaan mielessänne jotain joka on aivan näkymätön tä ja mohdotonta koskettaa ja jonka' kuitenkin tunnemme sen vaikutelmien kautta Teidän täy tyy luoda mielikuva tästä ohka sesta aineesta joka täyttää ko ko avaruuden maan auringon ja tähtien välillä Aineesta joka on niin ohkaista ja liukasta että se voi tunkeutua kiinteiden esi neiden läpi kuten lasin jään ja puu ja tiiliseinien Tätä ainetta kutsumme eetteriksi 'En voi se littää tässä miksikä meidän tulee olettaa että tämä aine täyttää koko avaruuden teidän täytyy luottaa sellaisten miesten sanoi hin tässä asiassa kuin Sir ller- schelin ja professori Oark-Max-wellin siksi kunnes voitte itse omintakeisesti tutkia tätä kysy mystä ' (Jatketaan EI LAPSUUDEN ILOA Kerron pienille tovereilleni äi tini kertoman kertomuksen e räästä köyhästä tytöstä Suomes sa Kertomus ei ole 'hauska su rullinen se on mutta se kuvaa — niinkuin äitini sanoo — hy vin niitä oloja missä köyhäin lapset iSuomessa ovat saaneet e lää ja monet yhä elävät — Sylvi oli vielä hyvin pieni kun hänen jo täytyi alkaa autta maan isää ja äitiä kotiaskareis sa Hänen vanhempansa olivat niin köyhiä ettei heillä ollut riit tävästi leipää koko perheelle jo ten Sylvin täytyi mennä paimen tytöksi vaikka oli vielä hyvin pieni ja nuori Saihan hän sii tä hiukan ruuan apua Niin vä synyt ja uninen oli pikku Sylvi paimenessä juoksemisesta että kun äiti herätti häntä varhain aamusella ei hän _ tahtonut mi tenkään herätä Äiti houkutteli hänet usein hereille pienellä so kerimurusella Se oli herkku jo ka sai pienen väsyneen paime nen hereille sillä se oli herkuista parhain ja harvinaisin Sylvi oli kuullut -pttä nannilan la-oset saa-' vat paljom hienoa sokeria nian sikkainsa päälle ja vielä lisäksi kermavaahtoa "Miltähän se maistuisi"? ajatteli Sylvi Vaikka Sylvi oli niin pieni tyttönen oli hänen paimennetta vanansa koko Kytölän karja Ahkera siinä sai pieni paimen olla jos mieli ne pitää pois lu vattomista paikoista Toisinaan kun hän oli juossut lehmien pe rässä tavallista enemmän ja ko va nälkä kouristeli suolia ja väsymys uuvutti koko pientä ruumista hän heittäytyi suuren kiven taakse piiloon hetken le vähtääkseen Levähtäessä vie kas Nukku-Matti usein siveli vä syneen paimenen silmäluomet kiinni ja hän jatkoi liian varhain keskeytynyttä yö-untansa Ja silloinpa hän aina sai torumisia ja nuhteita! Pikku sydän aivan vapisi pelosta kun hän heräsi ja huomasi lehmien olevan pa hanteossa — Vaikka hänen--piti 'Kytölästä saada kunnollinen eväs päiväksi ei hänelle lapsi-paralle usein ol tu varattu muuta kuin kuiva lei päpala ei voita ei juustoa eikä mitään särvintä Ja tällä evääl lä hän sai juosta aamusta iltaan Jo kahdeksan vuotiaana hänen täytyi lähteä kokonaan pois ko toa ja mennä palvelukseen Hän pääsi pikku piiaksi kansakoulunopettajalle- Sillä uikaa kun toi set lapset olivat koulussa hän siivoili huoneita kantoi puita ja teki niin monenlaisia askareita ettei luulisi pienen tytön ollen kaan voivan sellaisia suorittaa Yhden tunnin viikossa hän sai ol la koulussa nimittäin käsityö tunnin Palkkaa hänelle mak settiin neljä markkaa kuussa ja asunto ja ruoka Palkkansa hän antoi vanhemmilleen Vaikka o pettajan rouva oli muka sivisty nyt nainen ei hän silti kohdellut pientä - tyttö-parkaa tunnollisen ihmisen tavalla Hänelle ei an nettu edes samaa ravintoa jota isäntäväki itse söi Ei annettu e- des voita leivän päälle muulloin kuin sunnuntaina Kerran kun rouva toi hänelle pienen vaino kareen lusikan kärjellä pisti Syl vi sen perimain sekaan Rouva sieppasi voin sieltä pois tuiskas- ten: "Syö peruna ilman voita ja levitä se leivän päälle"! Siis ei saanut itse maarata edes miten söikään Tällaista toisten orjuudessa o loa oli Sylvin koko lapsuus ja nuoruus Ei hän saanut olla o sallinen edes niistäkään vähistä iloista joista toiset lapset Sillä aikaa kun toiset lapset juoksen telivat leskistä ja piirileikkejä Sylvi laatoi kuumassa keittiössä Kyyneleet vierivät usein Syl vin surullisia kasvoja pitkin kuunnellessaan toisten lasten i loista naurua ja laulua Sylvin äiti opetti häntä nöy ryyttämään mielensä kovan koh talon edessä- - Hän sanoi: "Sel lainen se on köyhän kohtalo Ei pidä enempää toivoa" Ja näin oppi Sylvikin ajattelemaan Ku kapa olisi opettanut toisin? Hän ei tiennyt miksi toiset ihmiset o livat niin kovin köyhiä ia toiset rikkaita Hän ei tiennyt miksi toisilla lapsilla oli riittävästi hy vää ruokaa ja aikaa leikkeihin tilaisuutta koulunkäyntiin ja hu vituksiin ja miksi hän oli niis tä kaikista osaton vaikka raatoi juuri noiden lasten vanhempi en palveluksessa : Hän oppi a liätumaan kohtaloonsa Hänellä ei ollut toivoa mistään parem masta Mp sosialistien lapset emme usko hänen tavallaan että sellai nen köyhän kova kohtalo on vält tämätön Me tiedämme e)ttä kuri toisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin mailman rikkauksiin on olemassa aina rikkaita ja köyhiä Me myöskin tiedämme että köy hien kärsimykset sellaiset kuin pikku Svlvinkin loppuvat ja kai kille ihmisille koittaa ilon ia on nen aika kun sosialistit kerran pääsevät määräämään kaikkia mailman asioita Kyllikki Salo LANES VILLE MASS Nyt taasen tervehdän kaikkia Toverittaren lukijoita sekä Maiju-tätiä Viime kirjeessäni mai nitsin että talvi oli kaunis mutta kyllä kevät on ollut siihen verra ten kvlmä ja pitkä Nytkin on niin kylmä ja kova sade että ei meillä ollut Ihanneliittokoulua kaan Siksipä tulee aika niin- pit käksi että rupesin edes kirjotta maan Toverittareen koska ei täältä muutkaan kirjota Ehkä Ihanneliitto ottaa pian kesälomaa Tulemme toimimaan päättäjäisiltaman josta kirjotan myöhemmin En tiedä nyt muuta kun etta toveri Ivar Neiro on loukannut jalkansa Ottaa ehkä pitemmän ajan ennenkun kykenee työhön On ikävää että näin kalliina ai kana työläisen pitaa sairastaa Kuitenkin toivon Neirolle paran tumista että taasen olisi joukos sa toiminnassa Siis tervehdys kaikille pikku lukijoille Carl Jacobson SPENCER N Y Vaikka on toukokuun ovat il mat täällä hyvin kylmät Mei dän kouluaika kestää vielä kuu si viikkoa ja minä jo alan tulla laiskaksi koulunkäyntiin Kulki sin mieluummin metsissä Ensi sunnuntaina menen joidenkin pienten " ystävieni kanssa met sään poimimaan kukkia joita viemme maanantaina opettajat tarelle Minun opettajani nimi on Miss Riker ja leikin opetta jan nimi on Miss Long Hän al kaa opettamaan meille uusia hauskoja leikkejä Minä olen löytänyt jo villiä orvokkeja sekä useita muita kevätkukkia Olen etsinyt erästä kukkalajia joka on hyvin kaunis ja tuoksuu hie-" noita vaan ei ole vielä löytänyt Minä olen toisella luokalla kou lussa' ja veljeni on ensimäisellä luokalla Meidän äiti ei oU yh tään tyytyväinen täällä syystä kun täällä ei ole haalia Oh kuinka nyt on kylmä! Mi nä pelkään että kukkaset metsäs sä paleltuvat t Sylvia Alli Fräkie - TOVERITTAREN toimittajan toimi haettavana Toimittajan toimi Toverittaressa julistetaan täten toimeen kykene vien toverittarien haettavaksi Ha kijalta vaaditaan sanomalehtityö hön välttämätön suomen- ja eng lanninkielen taito riittävä sosia listisen työväenliikkeen tuntemus ja kyky toimittaa naiBten lehteä sosialistisen mallmanktsomuksen mukaan Valituksi tulemisen- ehtona -on- vä hintäin vuoden jäsenyys osialis tipuoiueessa ja S S Järjestössä Hakemukset ja palkkavaatimukset ovat lähetettävät tämän kuun ajal la allaolevalla osot teellä: TOVERIN JOHTOKUNTA Box 99 - Astofla Ore Oletteko koskaan lu keneet kirjasta— NAURAVA MAA? Naurava Maa on kuvaus maas ta jonka asukkaat elelevät hy mysuin Kirjanen sisältää ' 70 sivua ja maksaa vaan 26C Tilaa se heti osotteella— TOVERI Box 99 Astorla Ore Kirjoja äideille ja lasten kasvattajille! LASTEMME SIVEELLINEN KASVATUS " Eri kasvatustieteen teorlojen mukaan kirj Hanna Karhinen SUKUPUOLELLINEN KASVA TUS TYÖLÄISPERHEISSÄ Suomentanut Hanna Karhinen LA8TEN HAMMASTEN HOITO Gertrud Revald-Berlinin mukaan kirj Hanna Karhinen Yllämainitut kirjat maksavat vain 15 senttiä kappale Saadaan Toverin kirjakaupatta H li ' 1 I 1 I I 1 I I 1 H 1 I I I I I I I Ij + NEW YORKIN SUOM NAISTEN + % OSUUSKOTI + JA PA1KANVÄLITYS-TOIMI8TO + + 241 Lenox Ave A 122 St + + + + Telefooni: 813 Mornlng Ide + -H)mM }mmM„m m M " Huolehdi myös siitä että naapurisi myös lu kee ja tilaa Toverin _~---xi