Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 6, 1919)
TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA AMERIKAN SUOMALAIS- TEN TYÖLÄISNAISTEN XX N E N K ANNATTAJA: Painos 8284 TIISTAINA TOUKOK 6 P — TUESDAY MAY 6 1919 1919— Yhdeksäs vuosikerta No 18 Muistelmia Lawren-cesta Se oli noin viisitoista duotta sitten kun saavuin ensi Kerran tähän kaupunkiin Jo siihen ai kaan oli täällä paljon kut-omateh-taita Työväestö oli suurimmak si osaksi ulkomaalaista Minusta joka olin silldin yielä nuori aivan kokematon mihin kään ja erittäinkin kulkevan ku tomotyöläisen elämään oli täällä monia ikäviä jos hauskojakin kohtauksia Ikävintä minun nuo relle mielelleni oli se että ne har vat' suomalaiset naiset joita paik kakunnalla silloin asui eivät ot taneet meitä (meitä oli kaksi nuorta tyttöä) tuntemattomia kun olimme oikein avosylin vas taan Jälkeenpäin kun olen tul- uin JaMui " lut tuntemaan tätä kutomotyolai- c"'11-" r:" sen elämää olen ymmärtänyt ha hsw ihmisia ales sl e osalle svvt tuohonkin ja se on että me mika on laitettu hevosille ja iiui tyoläiset emme jouda ajattele- ta kulkuvälineitä varten mutta maan toista työläistä meidän o- olihan näillä lainvartijoilla tällai mat elämänehtomme ovat niin seen syytäkin nähkään tehdas kalliit ettei meillä ole aikaa huo- paroonit olivat luvanneet polii lehtia muusta kuin omasta itses- seille $35000 jos ne voisivat rik tämme koa' tämän ' lakon kahden viikon Sen jälkeen tänne Lavvreneeen kuluessa Siinä oli tulossa pieni on rakennettu uiisia maan suu- palkanlisäys noille lain vartijoille rimpia villakankaitten kutomoita ja kukapa voisi sanoa eikö heidän ja suurimmat niistä omistaa A- etunsa ja elämänehtonsa pakot merikan villatrusti joka aikoi- tanut heitä yrittämään tuota Ii naan kaikenlaisilla 'houkutuksilla säystä ja kauniilla lupauksilla hankki Kaikesta huolimatta lakko yhä noihin tehtaittensa komeroihin jatkuu ja entistä ehjempiinä ku ulkomaalaista työvoimaa etu- ten lakon johtajat sanovat Jär päässä Italian ja Venäjän alhai- jestys on hyvä työläisten kes seen elintasoon tottuneita köyhä- kuudessa vaikkakin tehtailijat listön miehiä ja naisia Nämä koettavat saada hajaannusta ai raatoivat pitkiä työpäiviä ainakin kaan kaikilla keinoin muun nut 56 tuntia ja enemmänkin viikos- assa sten että 0Vat haalineet sa Saivat palkkaa juuri sen lakonrikkureiksi koululaisia lap- verran että jaksoivat raataa suu- ria voittoja villatrustille ja muil le pienemmille saalistajille Hei dän oma elintasonsa ei suinkaan ollut eikä voinut kohota siitä ta sosta missä he olivat eläneet ko timaassaan Vuonna 1912 astui voimaan 54 tunnin työlaki Massan valtiossa Tuo laki riisti työläisiltä kahden tunnin palkan viikossa Palkka bli ollut vaan heidän alimman e- lintasonsa mukainen edellyttäen missä naisia on etsimme me että lastenkin jo 10 vuotiaista ai- taistelutoverittaria auttajia yh kaen täytyi mennä vanhempiensa teistyössä jonka pyhä päämäärä mukana koneitten ääreen työhön on köyhälistön vapauttaminen Nyt tuo kahden tunnin palkka kapitalismin ikeestä laski sitä vieläkin alemmaksi ja silloin ei ollut muuta Keinoa kuu i _ nousta vaatimaan hiukan lisää ja 4 +ri4-i-i i„ 17 J I J Cl 111 et lLirrvfwii -1 " hji ti ja selostaessaan näitä tapahtu mia nykypäivinä kirjottaa eräässä paikallisessa lehdessä : "Vuoden 1912 lakkotaistelu Leiyrencessa oli mieltäkiinnittävä yli maan ja 1 — 1: 11-mn-i T r_ mksi kTervoittivrstä25- een prosenttiin palkan ylennystä Lakko tuli maksamaan tehtaili joille liki 1000000 dollaria ja työ läiset menettivät palkkoina $1 350000 Kaupunki menetti yli määräisille poliiseille $75000 ja valtio miliisisotilaille $_UUUWI Palkat tuon lakkotaistelun joh- KouiunKayniim mm dosta silloin nousivat koko Uu- mun sen verran kum hänen y den Englannin valtioissa palkat Ien uupuneet aivonsa voivat o 5_7 prosenttiin ia joutuivat teh- petuksesta omistaa Mutta se va tailijat 1500 :ssa tehtaassaan mak- hä - vapaa-aika joka jaa ehka samaan ylennetyissä palkoissa koulun ja kotivelvolhsuuksien S5O0O0OO vuodessa" lomaan täytyy tytön ehdotto- Tuosta jo nähdään mikä merki- masti käyttää käsitöihin kun po tvs on Lawrencen nykyiselläkin jat sitävastoin saavat juoksen työtaistelulla kutomotcollisuutecn nähden Meillä on lakko se on "ollut jo yksitoista Viikkoa se on taistelua leipäpalasta jonka myllyparoonit tahtovat riistää työläisten suusta Tätä riistoa työläiset ovat nous seet vastustamaan Helmikuun 3 p lakkoutui 30 tuhatta työläistä LaYvrenccssa vaatimaan 48 tunnin työstä 54 tunnin palkkaa Lakko käsittää kaikki kutomamyllyt tässä kau pungissa ja kaikki työ-alat ku tomoissa Heti lakon alussa oli kaupungin virkavalta kaikkine raakuuksilleen lakkolaisten nis kassa ' Kaikki katukulkueet ja jouk kokokoukset ulkona kiellettiin ja ratsupoliisit kai huvikseen aje livat katukäytäville kapina: ja _„ „„„ „„l„tHii i-:m sa :a vanhoja akkoja ja muuta sellaista väkeä joka ei tavallisis Proletaarityttöjen kas vatus Helene Popper'in mukaan L E Meidän elämämme on vihitty taistelulle Perheessä työpaikal- ]a seurustelupiireissä kaikkialla Mutta vain vaivoin on meidän iJ u takavuosina onnistunut saada naiset harrastamaan köyhälistön iwj-t elinkysymyksiä ja vielä vaikeam- ni on o n vetaa neua ar esiv- neen työväen yhteisön jäseniksi Miksi? kysyttiin uz?in Koetta kaamme siihen osaksi etsiä vas tausta seuraavasta Jo aikaisesta lapsuudesta k vaa proletaarilapsi usein ilman suojaavaa äidin kättä Vanheni m at ovat pakotetut uurastamaan toimeentulon eteen varhaisesta aamusta myöhään iltaan Koto na jää lapsijoukon huolenpito enimmäkseen vanhemmille ty töille Jos sen ohessa jää aikaa sa oloissa kelpaa millinkään kun nolliseen työn suoritukseen teh taissa Tarkotus luonnollisesti onkin vain näyttää ulkopuoli selle liiailmalle että heillä on jo tarpeeksi työvoimaa Todellisen kuvan oloista saamme kuitenkin jos menemme niihin kokoustilai suuksiin joita lakkolaiset pitävät haaleissa Kävin eräänä päivänä kahdessa tällaisessa paikassa Molemmat olivat ääriään myöten täynnä ja mikä vielä parempi tuo joukko näkyi olevan parhain ta niitä koko Lawrencen näänny tetystä työväestöstä löytyy Ajattelin että tuolla joukolla on se voima joka vasta saa Law rencen myllyt pyörimään ja niin kauan kuin se voima pysyy ulko na myllyistä ei siellä-aikaansaa-da mitään kunnollista työtä Se että Lawrencen työläiset ovajt voineet ja edelleen voivat seista vaatimustensa takana johtuu sii tä että ulkopuolella oleva työ väestö on runsaalla kädellä avus tanut tätä lakkotaistelua rahalli sesti ja on 'S S Järjestön osas toissa otettu kiitettävän 'hyvin huomioon lakkolaisten avustami nen täällä 'Suurimpana avusta jana kuitenkin on Amalnamated Clothing' Vorkers Unio joka nyt on ruvennut järjestämään kiito motyöläisiä anioon '1'iisi unio tunnetaan nimellä AmalKamatcd iTextile AVörkers of America ja on siihen yhtynyt jo yli kymmenen tuhatta lakkolaista ja uusia yh tyy joka paiva lama nayttaa että Lawrencen myllytyöläiset ovat ruvenneet ymmärtämään että järjestymisen kautta saa daan se voima jonka avulla vasta voidaan tehokkaasti taistella e tuja työväenluokalle H T nella ulkosalla tai lukea läksv jään Tytön on usein aivan mah doton valmistaa kotona lainkaan koulutehtäviään Myös ollaan u seissa paikoin vieläkin sitä miel tä että tytölle on täysin riittävä opillisella alalla kunhan hän vain osaa lukea ja kirjottaa Kun tyt tö on noin neljäntoista ikäinen ja jättää koulun niin silloin kat soo yhteiskunta itsensä vapaaksi kaikista enemmistä velvollisuuk sista Lapsi katsotaan jo siinä suhteessa kykenevän itsehallin taan Niin ollen ei proletaarityttö saa elämänsä tiellä tiedon puus ta osakseen muutu kuin vaivai sen ja puutteellisen alkeisopetuk sen jonka omistamista vaikeut tavat ja ehkäisevät vielä moni naiset kotityöt Hqti senjälkeen astuu nuori työläistyttö ammattityöhön 'Siel lä anastetaan hänen voimansa niin tarkkaan että jälelle jää vain halu päästä vapaahetkinä hieman seurustelemaan ja huvit telemaan Ja vain perin harvoin ovat nuoret työläistytöt tilaisuu dessa toteuttamaan opinhaluna ottamaan takaisin edes hiukka sen siitä minkä yhteiskunta on heidän suhteensa laiminlyönyt Nykyaikana koetetaan kyllä tuota aukkoa täyttää useammal takin taholta Meidän päiviemme kansanvalistuksen Jhtenä tehtä vänä on koettaa jotenkuten vä littää nuorille ihmisille se min kä koulu on laiminlyönyt täy dentää alkeissivistvstä Nuoret Kevät-aika ' Kirj Jenny Trast Kevät-aika luonnon taika ihmicmiclcn tenhoaa Kaikki uuteen eloon saapi talven kahleet katkoaa Poissa halla kunnahilta kukat aukoo nuppujaan ' 'Lännen taivas kevät-illoin loistavinimin rusottaa Kaikuu kaikuu metsät raikuu ilolauluista lintusten hohtaa välkkyy vetten pinta tuhatvärein loistellen Kevään tullen vapautta luonnossa kaikk' julistaa sepä ihniisrintahankin vapauden kaipuun saa Vapaa! — huokuu illan tuuli Vapaa! — kosket kohisee Vapaa! — pieni metsän puro hiljaa hiljaa lorisee Vapaat vapaat kaikki vapaat vaan ci vapaa ihminen — Luomakunnan kukka kruunu huokaa alla orjuuden työläispojat ovatkin tavallisesti tilaisuudessa seuraamaan mainit tua opetusta Mutta työläistytöt volvit monistakin syistä käyttää sitä hyväkseen paljoa vähemmäs sä määrässä Päivän polttava kysymys olisi työläistyttöjen opetuksen järjes täminen siihen suuntaan f tti kaikki saattaisivM ottaa siihen osaa sekä että se käsittäisi mah dollisimman suuressa määrin ny kyisen talouselämän suuret ky symykset niin että niiden kaut ta herätettäisiin nuorten kuulijat tarien harrastus noille tähän saakka heille tuntemattomille tie don aloille Silloin viriäisi heis sä itsessään toivo päästä oppi jnaan enemmän ja ennenkaikkea saada enemmän tietoja niistä ta loudellisista tekijöistä jotka o vat vallitsevina nykyisessä yh teiskuntaelämässä Silloin oppisi vat he ei vain käsittämään työ väenluokan suuret poliittiset tais telut elintasonsa köllöttämisen puolesta vaan myös älyllisen harkinnan perustalla yhtyisivät kannattamaan ammatillista ja o suiistoiminnallista työväenliiket tä Talouskouluja ioissa on tä hän suuntaan laadittu opetus ohjelma on jo useissa maissa 'Mutta voivatko yksityiset työ läiset perheet tai yksityisjärjer töt saada aikaan sen että työ väestön tyttäret todella voisivat tulla osallisiksi ylempänä maini tusta sivistystyöstä? Eivät! Työ väestön arvokas päämäärä on että tyttöjen kasvatus ja sivis tysmahdollisuudet voisivat ra kentua terveelle pohjalle Mutta ainoastaan valtio maa kunta voivat korvata sen mitä riittä mätön kouluopetus jää velkaa Mitä yksityiset tekevät tyttösien sivistyksen parantamiseksi se tu lee jälleen yksityisten hyväksi Mutta mc tahdomme että kaikki tvtöt saavat osakseen ymmärtäväisen- koulusivistyksen Me tahdomme että koko naispuoli s en työväestön sivis t y staso ko- (Jatltoa loUclla sivulla)
