TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
AMERIKAN SUOMALAIS-
TEN TYÖLÄISNAISTEN
XX N E N K ANNATTAJA:
Painos 8284
TIISTAINA TOUKOK 6 P — TUESDAY MAY 6 1919
1919— Yhdeksäs vuosikerta
No 18
Muistelmia Lawren-cesta
Se oli noin viisitoista duotta
sitten kun saavuin ensi Kerran
tähän kaupunkiin Jo siihen ai
kaan oli täällä paljon kut-omateh-taita
Työväestö oli suurimmak
si osaksi ulkomaalaista
Minusta joka olin silldin yielä
nuori aivan kokematon mihin
kään ja erittäinkin kulkevan ku
tomotyöläisen elämään oli täällä
monia ikäviä jos hauskojakin
kohtauksia Ikävintä minun nuo
relle mielelleni oli se että ne har
vat' suomalaiset naiset joita paik
kakunnalla silloin asui eivät ot
taneet meitä (meitä oli kaksi
nuorta tyttöä) tuntemattomia
kun olimme oikein avosylin vas
taan Jälkeenpäin kun olen tul-
uin JaMui "
lut tuntemaan tätä kutomotyolai- c"'11-" r:"
sen elämää olen ymmärtänyt ha hsw ihmisia ales sl e osalle
svvt tuohonkin ja se on että me mika on laitettu hevosille ja iiui
tyoläiset emme jouda ajattele- ta kulkuvälineitä varten mutta
maan toista työläistä meidän o- olihan näillä lainvartijoilla tällai
mat elämänehtomme ovat niin seen syytäkin nähkään tehdas
kalliit ettei meillä ole aikaa huo- paroonit olivat luvanneet polii
lehtia muusta kuin omasta itses- seille $35000 jos ne voisivat rik
tämme koa' tämän ' lakon kahden viikon
Sen jälkeen tänne Lavvreneeen kuluessa Siinä oli tulossa pieni
on rakennettu uiisia maan suu- palkanlisäys noille lain vartijoille
rimpia villakankaitten kutomoita ja kukapa voisi sanoa eikö heidän
ja suurimmat niistä omistaa A- etunsa ja elämänehtonsa pakot
merikan villatrusti joka aikoi- tanut heitä yrittämään tuota Ii
naan kaikenlaisilla 'houkutuksilla säystä
ja kauniilla lupauksilla hankki Kaikesta huolimatta lakko yhä
noihin tehtaittensa komeroihin jatkuu ja entistä ehjempiinä ku
ulkomaalaista työvoimaa etu- ten lakon johtajat sanovat Jär
päässä Italian ja Venäjän alhai- jestys on hyvä työläisten kes
seen elintasoon tottuneita köyhä- kuudessa vaikkakin tehtailijat
listön miehiä ja naisia Nämä koettavat saada hajaannusta ai
raatoivat pitkiä työpäiviä ainakin kaan kaikilla keinoin muun nut
56 tuntia ja enemmänkin viikos- assa sten että 0Vat haalineet
sa Saivat palkkaa juuri sen lakonrikkureiksi koululaisia lap-
verran että jaksoivat raataa suu-
ria voittoja villatrustille ja muil
le pienemmille saalistajille Hei
dän oma elintasonsa ei suinkaan
ollut eikä voinut kohota siitä ta
sosta missä he olivat eläneet ko
timaassaan Vuonna 1912 astui voimaan 54
tunnin työlaki Massan valtiossa
Tuo laki riisti työläisiltä kahden
tunnin palkan viikossa
Palkka
bli ollut vaan heidän alimman e-
lintasonsa mukainen edellyttäen missä naisia on etsimme me
että lastenkin jo 10 vuotiaista ai- taistelutoverittaria auttajia yh
kaen täytyi mennä vanhempiensa teistyössä jonka pyhä päämäärä
mukana koneitten ääreen työhön on köyhälistön vapauttaminen
Nyt tuo kahden tunnin palkka kapitalismin ikeestä
laski sitä vieläkin alemmaksi ja
silloin ei ollut muuta Keinoa kuu
i _
nousta vaatimaan hiukan lisää ja
4 +ri4-i-i
i„ 17
J I J Cl 111 et lLirrvfwii -1 " hji
ti ja selostaessaan näitä tapahtu
mia nykypäivinä kirjottaa eräässä
paikallisessa lehdessä : "Vuoden
1912 lakkotaistelu Leiyrencessa
oli mieltäkiinnittävä yli maan ja
1 — 1: 11-mn-i T r_
mksi kTervoittivrstä25-
een prosenttiin palkan ylennystä
Lakko tuli maksamaan tehtaili
joille liki 1000000 dollaria ja työ
läiset menettivät palkkoina $1
350000 Kaupunki menetti yli
määräisille poliiseille $75000 ja
valtio miliisisotilaille $_UUUWI
Palkat tuon lakkotaistelun joh- KouiunKayniim mm
dosta silloin nousivat koko Uu- mun sen verran kum hänen y
den Englannin valtioissa palkat Ien uupuneet aivonsa voivat o
5_7 prosenttiin ia joutuivat teh- petuksesta omistaa Mutta se va
tailijat 1500 :ssa tehtaassaan mak- hä - vapaa-aika joka jaa ehka
samaan ylennetyissä palkoissa koulun ja kotivelvolhsuuksien
S5O0O0OO vuodessa" lomaan täytyy tytön ehdotto-
Tuosta jo nähdään mikä merki- masti käyttää käsitöihin kun po
tvs on Lawrencen nykyiselläkin jat sitävastoin saavat juoksen
työtaistelulla kutomotcollisuutecn
nähden
Meillä on lakko se on "ollut jo
yksitoista Viikkoa se on taistelua
leipäpalasta jonka myllyparoonit
tahtovat riistää työläisten suusta
Tätä riistoa työläiset ovat nous
seet vastustamaan
Helmikuun 3 p lakkoutui 30
tuhatta työläistä LaYvrenccssa
vaatimaan 48 tunnin työstä 54
tunnin palkkaa Lakko käsittää
kaikki kutomamyllyt tässä kau
pungissa ja kaikki työ-alat ku
tomoissa Heti lakon alussa oli
kaupungin virkavalta kaikkine
raakuuksilleen lakkolaisten nis
kassa ' Kaikki katukulkueet ja jouk
kokokoukset ulkona kiellettiin
ja ratsupoliisit kai huvikseen aje
livat katukäytäville kapina: ja
_„ „„„ „„l„tHii i-:m
sa :a vanhoja akkoja ja muuta
sellaista väkeä joka ei tavallisis
Proletaarityttöjen kas
vatus Helene Popper'in mukaan
L E
Meidän elämämme on vihitty
taistelulle Perheessä työpaikal-
]a seurustelupiireissä kaikkialla
Mutta vain vaivoin on meidän
iJ u
takavuosina onnistunut saada
naiset harrastamaan köyhälistön
iwj-t
elinkysymyksiä ja
vielä vaikeam-
ni on o n vetaa neua ar esiv-
neen työväen yhteisön jäseniksi
Miksi? kysyttiin uz?in Koetta
kaamme siihen osaksi etsiä vas
tausta seuraavasta
Jo aikaisesta lapsuudesta k
vaa proletaarilapsi usein ilman
suojaavaa äidin kättä Vanheni
m at ovat pakotetut uurastamaan
toimeentulon eteen varhaisesta
aamusta myöhään iltaan Koto
na jää lapsijoukon huolenpito
enimmäkseen
vanhemmille ty
töille Jos sen ohessa jää aikaa
sa oloissa kelpaa millinkään kun
nolliseen työn suoritukseen teh
taissa Tarkotus luonnollisesti
onkin vain näyttää ulkopuoli
selle liiailmalle että heillä on jo
tarpeeksi työvoimaa Todellisen
kuvan oloista saamme kuitenkin
jos menemme niihin kokoustilai
suuksiin joita lakkolaiset pitävät
haaleissa Kävin eräänä päivänä
kahdessa tällaisessa paikassa
Molemmat olivat ääriään myöten
täynnä ja mikä vielä parempi
tuo joukko näkyi olevan parhain
ta niitä koko Lawrencen näänny
tetystä työväestöstä löytyy
Ajattelin että tuolla joukolla
on se voima joka vasta saa Law
rencen myllyt pyörimään ja niin
kauan kuin se voima pysyy ulko
na myllyistä ei siellä-aikaansaa-da
mitään kunnollista työtä Se
että Lawrencen työläiset ovajt
voineet ja edelleen voivat seista
vaatimustensa takana johtuu sii
tä että ulkopuolella oleva työ
väestö on runsaalla kädellä avus
tanut tätä lakkotaistelua rahalli
sesti ja on 'S S Järjestön osas
toissa otettu kiitettävän 'hyvin
huomioon lakkolaisten avustami
nen täällä 'Suurimpana avusta
jana kuitenkin on Amalnamated
Clothing' Vorkers Unio joka nyt
on ruvennut järjestämään kiito
motyöläisiä anioon '1'iisi unio
tunnetaan nimellä AmalKamatcd
iTextile AVörkers of America ja on
siihen yhtynyt jo yli kymmenen
tuhatta lakkolaista ja uusia yh
tyy joka paiva lama nayttaa
että Lawrencen myllytyöläiset
ovat ruvenneet ymmärtämään
että järjestymisen kautta saa
daan se voima jonka avulla vasta
voidaan tehokkaasti taistella e
tuja työväenluokalle
H T
nella ulkosalla tai lukea läksv
jään Tytön on usein aivan mah
doton valmistaa kotona lainkaan
koulutehtäviään Myös ollaan u
seissa paikoin vieläkin sitä miel
tä että tytölle on täysin riittävä
opillisella alalla kunhan hän vain
osaa lukea ja kirjottaa Kun tyt
tö on noin neljäntoista ikäinen
ja jättää koulun niin silloin kat
soo yhteiskunta itsensä vapaaksi
kaikista enemmistä velvollisuuk
sista Lapsi katsotaan jo siinä
suhteessa kykenevän itsehallin
taan Niin ollen ei proletaarityttö
saa elämänsä tiellä tiedon puus
ta osakseen muutu kuin vaivai
sen ja puutteellisen alkeisopetuk
sen jonka omistamista vaikeut
tavat ja ehkäisevät vielä moni
naiset kotityöt
Hqti senjälkeen astuu nuori
työläistyttö ammattityöhön 'Siel
lä anastetaan hänen voimansa
niin tarkkaan että jälelle jää
vain halu päästä vapaahetkinä
hieman seurustelemaan ja huvit
telemaan Ja vain perin harvoin
ovat nuoret työläistytöt tilaisuu
dessa toteuttamaan opinhaluna
ottamaan takaisin edes hiukka
sen siitä minkä yhteiskunta on
heidän suhteensa laiminlyönyt
Nykyaikana koetetaan kyllä
tuota aukkoa täyttää useammal
takin taholta Meidän päiviemme
kansanvalistuksen Jhtenä tehtä
vänä on koettaa jotenkuten vä
littää nuorille ihmisille se min
kä koulu on laiminlyönyt täy
dentää alkeissivistvstä Nuoret
Kevät-aika
' Kirj Jenny Trast
Kevät-aika luonnon taika
ihmicmiclcn tenhoaa
Kaikki uuteen eloon saapi
talven kahleet katkoaa
Poissa halla kunnahilta
kukat aukoo nuppujaan '
'Lännen taivas kevät-illoin
loistavinimin rusottaa
Kaikuu kaikuu metsät raikuu
ilolauluista lintusten
hohtaa välkkyy vetten pinta
tuhatvärein loistellen
Kevään tullen vapautta
luonnossa kaikk' julistaa
sepä ihniisrintahankin
vapauden kaipuun saa
Vapaa! — huokuu illan tuuli
Vapaa! — kosket kohisee
Vapaa! — pieni metsän puro
hiljaa hiljaa lorisee
Vapaat vapaat kaikki vapaat
vaan ci vapaa ihminen —
Luomakunnan kukka kruunu
huokaa alla orjuuden
työläispojat ovatkin tavallisesti
tilaisuudessa seuraamaan mainit
tua opetusta Mutta työläistytöt
volvit monistakin syistä käyttää
sitä hyväkseen paljoa vähemmäs
sä määrässä
Päivän polttava kysymys olisi
työläistyttöjen opetuksen järjes
täminen siihen suuntaan f tti
kaikki saattaisivM ottaa siihen
osaa sekä että se käsittäisi mah
dollisimman suuressa määrin ny
kyisen talouselämän suuret ky
symykset niin että niiden kaut
ta herätettäisiin nuorten kuulijat
tarien harrastus noille tähän
saakka heille tuntemattomille tie
don aloille Silloin viriäisi heis
sä itsessään toivo päästä oppi
jnaan enemmän ja ennenkaikkea
saada enemmän tietoja niistä ta
loudellisista tekijöistä jotka o
vat vallitsevina nykyisessä yh
teiskuntaelämässä Silloin oppisi
vat he ei vain käsittämään työ
väenluokan suuret poliittiset tais
telut elintasonsa köllöttämisen
puolesta vaan myös älyllisen
harkinnan perustalla yhtyisivät
kannattamaan ammatillista ja o
suiistoiminnallista työväenliiket
tä Talouskouluja ioissa on tä
hän suuntaan laadittu opetus
ohjelma on jo useissa maissa
'Mutta voivatko yksityiset työ
läiset perheet tai yksityisjärjer
töt saada aikaan sen että työ
väestön tyttäret todella voisivat
tulla osallisiksi ylempänä maini
tusta sivistystyöstä? Eivät! Työ
väestön arvokas päämäärä on
että tyttöjen kasvatus ja sivis
tysmahdollisuudet voisivat ra
kentua terveelle pohjalle Mutta
ainoastaan valtio maa kunta
voivat korvata sen mitä riittä
mätön kouluopetus jää velkaa
Mitä yksityiset tekevät tyttösien
sivistyksen parantamiseksi se tu
lee jälleen yksityisten hyväksi
Mutta mc tahdomme että kaikki
tvtöt saavat osakseen ymmärtäväisen-
koulusivistyksen Me
tahdomme että koko naispuoli
s en työväestön sivis t y staso ko-
(Jatltoa loUclla sivulla)