Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 21, 1919)
Thls Issue of tha Toveritar oontalna no rtlclea tuch ai requlre n afflrmed tramlatlon aeoordlng to Act of Oot 15th 1917 ' 'J„v - - Painos 7600 Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Organ ot tne Finnish forttng ffomen tn America No 3 TIISTAINA TAMMIK 21 P— TUESDAY JANUARY 21 1919 — Yhdeksäs vuosikerta Roolit vaihtuneet Tuskin on kaiku vielä lakan nut kuulumasta siitä kehotus huuilosta mitä porvarilliset poli tikoitsijamme vielä muutama kuukausi sitten niin suurella paatoksella toistivat mm: nai set olkaa isänmaallisia ottakaa miestemme työpaikat vapautta kaa poikamme teollisuuden pal- veluksesta täyttäkää työpaikat kaikilla teollisuusaloilla ! — Kir jotusten' ja vieläpä kuvienkin a vullakehottivat porvarilliset sa nomalehdet naisia pyrkimään kaikille työaloille jotka näihin saakka ovat olleet naisilta tar kasti suljettu Xiinpä työskenteleekin naisia nykyään kaikilla mahdollisilla' työaloilla kuten kaivoksissa sa hamyllyissä radankorjaajina ka dunpuhdistajiiia raitiovaunujen ajureina y m työaloilla jotka näihin saakka ovat olleet yksinoT maan miesten hallussa Ei isänmaallisuus vaan osak si työvoiman puute ja se että järjestymättömät naiset olivat valmiit tekemään miesten töitä' halvemmalla palRalla kuin mie het sQli se määräävä voima joka sai teollisutiskapitajistit täyttä mään miesten tvönaikat naisilla Ja korkeat elinkustannukset ja se kun suuri joukko puolisoita isiä perheen elättäjiä joutui so tapalvelukseen sai työläisnaiset niin isänmaallisiksi että he jät tivät lapsensa kadun kasvatiksi ja kotinsa kylmille 'ja menivät työmarkkinoille kilpailemaan lei päpalasta oman luokkansa mies ten kanssa Nyt kun 1 teollisuus meija alkaa taasen lisääntyä ja taistelu leivästä käy päivä päi vältä työväenluokalle yhä kur jemmaksi Porvarilliset politi koitsijamme taasenkin vetoovat naisten isänmaallisuuteen kehot tamalla heitä jättämään työpaik kansa miehille Ympäri maan on lähetetty vetoomuksia joissa ke- hotetaan naisia olemaan isän maallisia ja jättämään työpaik kansa sotilaille kaikilla niillä työ aloilla missä miehet ovat ennen sotaa työskennelleet mutta jot ka naiset ovat vallanneet sitten kun miehet vietiin sotaan: Nyt kun elintarpeiden hinnat ovat niin suunnattoman korkeat että me työläisäidit saamme käyt tää kaiken järkemme ja kykym me järyestäessämme talouttamme saedäksemme tulomme riittä mään edes välttämättömimpiin elämän tarpeisiin kun pakollinen työttömyys on uhkaamassa edes sämme kun teollisuuskapitalis teilla on tarpeeksi suuri työttö miin armeija että he taasen voi vat huoletta alkaa laskemaan työläisten palkkoja ja nyt kun teollisuuspula on maatamme uh kaamassa — niin nyt he kehotta va}: naisia isänmaallisuuden ta kia jättämään työpaikkansa jä tietysti isänmaallisuuden' nimes sä kiltisti kuolemaan nälkään Mutta on sangen todennäköistä että kun naiset kerran ovat ole vien olojen pakosta jättäneet ko- Hyvän ajan kuvia Kapitalistiset päivälehdet ovat pitäneet yilä suurisuista melua Amerikassa vallitsevasta "hyväs tä ajasta" ja ovatpa monet työ läisenkin uskoneet todella sellai sen hyvän ajan vallitsevan On han laivanikkarieiifcja muiden so tatarviketyöläisteh palkat olleet kokolailla korkeat entisiin saha myllytyöläisten palkkoihin Ver raten ja ovathan naistenkin pal kat kohonneet Palvelijattaret kin ovat saaneet kokonaiset $35 — $40 kuukaudelta jossa nor maalityöpäivän mukaan laskien on vähintään 40 päivää Lattia pesijättärien eli tuntityön teki-' jättärien palkat ovat kohonneet entisestä 40 senttiin tunnilta u seammassa kaupungissa Mutta vaikka työläiset ovatkin ansain neet niin sanottuja hyvän ajan palkkoja niin ovathan kaikenlai set keinottelijat sensijaan kohot taneet elintarpeiden hintoja kaksin- jopa kolminkertaisesti Elintarpeet ovat kohonneet pai jon yli palkkojen joten "hyvä 'aika-' ei ole hyödyttänyt työläi siä muussa suhteessa kuin siinä että työtä on ollut paremmin saatavana Samalla aikaa kun lehdet lii kemiehet ja tavalliset työläisetkin ovat- tohijseet hyvästä ajasta on kurjuus ja puute rehottanut en tistä räikeämmin kaikissa suur kaupungeissa ja vieläpä maaseu dullakin Elintarpeiden nousu on tehnyt elämisen tuhansille pienipalkkaisille työläisperheille melkein mahdottomaksi Kuti perheenisien ja äitien ansaitse mat dollarit eivät ole lisäänty neet ja dollarin ostokyky on vä hentynyt enemmällä kuin puo lella niin kuvaamatonta lienee se-kurjuus jota varsinkin sadat tuhannet suurkaupunkien työ läisperheet ovat joutuneet kärsi--mään "hyvänä aikana" "Hyvän ajan" korkeiden elin kustannusten puutteiden ja kur juuden seuraukset alkavat jo tuntua New Yorkin koulujen opettajat kertovat kymmeniä lap sia päivässä pyörtyvän luokalla kun ovat nälästä heikkoja Työ läisten kaupunginosissa kuolee sadottain pieniä lapsia nälkään kun pienipalkkaiset - perheenisät eivät voi hankkia riittävästi ruo- tinsa ja ottaneet paikkansa mie hen rinnalla teollisuudessa ja työ markkinoilla eivät he niinkään helposti enään ole riistäjiensä e tujen mukaan tanssitettavina Vaan heissä herää halu taistella itsensä ja lastensa olemassaolon puolesta Ja silloin he myöskin tulevat käsittämään sen että o maa olemassaoloaan turvatakseen heidän täytyy järjestäytyä oman luokkansa miehen rinnalle ja yh teisvoimin käydä luomaan uutta yhteiskuntajärjestelmää jossa ei enään työläismies ja nainen kil paile työmarkkinoilla leipäpalas ta vaan tasa-arvoisina tovereina työskentelevät koko ihmiskunnan ennen ja hyvinvoinnin edestä Jenny Trast ka j°lla0!1 lvyn ?f" hinta- Eraassa piirissä New Yorkin ita- päässä oli löydetty 150 pienokais- ta kuolemaisillaan nälkään ja sii- tä johtuneeseen kuumeeseen Lääkäreitä lääkkeitä eikä hoitoa ei heille oltu voitu hankkia sil- lä silläkin kaikella on hyvän a- I- ir-iiu„: iii uinun ivutiiuiciijoisia VII IIII- rin ns niin huonosti nnrtt! tä he ovat melkein -alastomia Ylulessäkin koulussa oli 23 op- :-„- : - i m - n pilasta joiden ylla e ollut vu- t„ i„„ - (Ien sentin- edestä vaatteita a- 'n l-„l„nPita rlAiMt „u„„oi UUIIIUII VI" Näitä oloja tutkinut tri Chapin aeJa vemaa Ja siKa luut sanoo että 216000 koululasta ha" neta ™te" nxuU'n iew Yorkissa kuolee najkaan i - i i i -1 i ' % i slls kaikenlaisia hatnoia koristei- kun kaikki elinkustannukset o- ' i ta' turhanpäiväisiä he y a ia vat niin kalliit — Samanlaista rimpsuja ia olemme- monoja kuriuuskuvia on ahtavana kak- TT ' Usein kyllä emme tassa yläluokan kialla joskaan ei joka kaupimgis- „i i '! 1 1 b matkimisessa onnistu muuta kuin sa yhtä räikeitä J tekemään itsestämme miKxlotto- Portlanclissa Ore yhdessä „ia olioita melkeinpä pelätttmiä länsirannikon "hyvmvoipasim- Meidän työläisnaisten varat et massa ' kaupungissa jossa tyolai- vät riita yläluokkalaisten -'naisten set ovat ansainneet mitä htiike- matkimiseen On parempi -että an korkeita laivanikkarien palk- koetamme pukeutua siististi ja koja on myöskin niin paljon kur- yksinkertaisesti että voimme vä juuskuva että mitä ei voida "hy- häisillä varoillamme hyödyttää vmvoinnm" verholla piilottaa E- itseämme jotenkin muuten pa ras hyvaiitekijatar kierteli joulun remmin ja hyödvllisemmin Kan aikana jakamassa muutaman rk- tamalla ne raskaalla raadannalla kaan lahjottama joulupäivällis- arisaitut ropomme muotikapita hppuja köyhille työläisperheille listien kukkaroon ei siitä kai- tooiuiiu us ™ - us™ - ' jo omin iian vn unaii nain - Kesta ole mitaan nyotya neine mästynyt siitä: ktirjuudesta ja itsellemme Sensijaan ktnkan puutteista mitä hän näki noilla anime kaikki mahdollisesti riit-ai-meliaisuusmatkoillaan Hän ta- tävät lantit muotikauppoihin' pasi perheitä joiden lapsilla ei hyötyisimme enemmän saästäcs ollut sen vertaa kunnollisia vaat- sämme yksinkertaisemmalla pu teita että heitä olisi voitu viedä keutumisella varojamme voidak ulos ihmisten joukkoon Hän seinine jolloinkin kesän kuuiiim fapasi leskiä joilla ei ollut muu- pana aikana levähdvttiiä ja vir ta elinkeinoa kuin mitättömän kistää työn ja raadannan rasit pieni leskien eläke Eräällä les- tamaa ruumistamme jossakin kellä oli 8 lasta joista vanhin luonnon helmassa Tuollainen tuskin 10-vuotias Hänen täytyi pieni lepohetki olisi tarpeeseen elää leskeneläkkeellä ja sillä vä- monelle tyrjläismiefielle ja -nai-hällä minkä hän pyykinpesulla se!le ja se edistäisi heidän ter ansaitsi Hänen asuntonsa oli Veyttä ja elämäninnostusta lie ahdas ja kurja ja seinistä oli eivät 'olisi niin väsyneitä -yhteis-' rappaus lohkeillut ( monista pai- toiminnassakaan toimimaan koista niin että kolkko talvituli- Terveys on minun mielestäni li pääsi vapaasti puhaltelemaan pa]jon tärkeämpi työläisille kuin sisälle 'Nuorimmat lapset olivat nuioti j'a siksi olisi ' mielestäni melkein alastomia ja nekin rie- viisaampaa että me työläisnai kaleet joita heille armeliaisiin- set antaisimme sille etutil an miio den harjottajien puolesta oli joi- cijsta Meidän työläisvaimojen loinkin hankittu olivat moneen olisi ajateltava miehiämme jotka kertaan parsituta ja pavkatuita puskevat kapitalistin solmtmtos Leskeneläke $45—50 kuukaudel- kan alla päivät pitkät likasissa ta ei riittänyt kenkien ostoon tehtaissa- tai kolkoissa kaivan silloin kuin perunat maksoivat noissa Heidän ansaitsemia vai $400 -säkki voi 75 senttiä pauna vaisia kolikoita ei meidän han ja maito 15 senttiä kvartti — nattaisi kantaa muotikauppiaille Tällaisia koteja tapasi hyvänte- Paremminkin meidän tulisi koet kijätär useita Hän sanoi etta taa järjestää asiamme niin että ainakin 200 köyhien leskien tai miehemmckin saisivat jolloinkin puutteessaolevieni työläisperhei- henkäistä raitista ilmaa ja oikais- li l-ini-i ifi niin n 1 1 c t-ityi i n a— : A 1 !:_ lt':- 11111 icijcic i oi m (irjmiuei KotiKisiamaa semaHi - etteivät voisi mennä ulos Jodis- sa Väsynyt liiaksi tmpunut työ tään vaikka heillä olisikin saa- iäinen ei jaksa vaatia edes pa tavana joulupäivällinen jossakin rannuksia oloihinsa ja siksi o — Kuriuuskuvia ei tarvitse etsiä mt tnnnSivät i-!o1fiVi-n llini nif_ niitä tapaa "hyvinvoivasta" Iän- (jatkoa toisella ivuiia ncstä sekä kurjuudestaan kuu- ~ ' ] luisasta maan itäosasta Lapsi- jan" kuvia Synkimmät kuvat työ rehottaa kaikkialla pienet eivät ehkä koskaan tulekaan päj lapset maleksivat hoidotta ka- vänvaloon Olisikohan työläisäi rfuilla ja saavat kasvatuksensa (leiliä ja muilla työläisnaisilla kurjilla kujilla sillä aikaa kun mitään velvollisuutta tutustu äidit — sotalesket — raatavat" niihin periaatteisiin joiden nui tuntityössä tai muualla Niin kaan sosialistit ajattelevat na nämä ovat muutamia' "hyvän a- mä kurjuusknvat poistettavan-? Muutama sana muoti- m nUHUUqeSta ljr ' M?"at työläisnaisillakin on smn fttkia pukeutmmses- sa "T?" 01Kt ™esta Ja?'evat a at uusia pu- kuja muoteja hetaleita ja nmp- - -1 'i "I I ?"Ja- Me nme rkkatrt1 1 „ 1 - ™"!Y"" "u™ hh-h- a 'a Himiemme kokoladla tar- koin muodin viimeisetkin vivah- A ukset Ale emme tietysti voi „„ ostaa ka11ta turkiksia koucta