Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 13, 1916)
n H Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Organ of the Finnish Worklng Hfomen In America No 24 TIISTAINA KESÄK 13 P — TUESDAY JUNE 13 1916 — Kuudes vuosik Miten yleistä mieli- ' sen työläisen joka ei nosta kät tään ja niin nosti kätensä joka pidettä kasvatetaan tiin ™™°in 10- r tus missä kansa ilmaisi vaati- Hiuksensa että Setä Samulin on Viime kuluneiden viikkojen ai- varustauduttava sotaan" kana on toimeenpantu n k Ja tämän mielenosoituksen "Preparedness'-paraateja kautta jälkeisenä aamuna teki yksi kan inaan muka osoittamaan sitä pungin päivälehti "Oregon Jour seikkaa että tämän maan "kan- nal" täydellisen kuperikeikan va sa" tahtoo varustautua sotaan rustautuneisuuskysymyksessä Si asestaa valtakunnan "päälaesta tä ennen oli lehti vastustavalla kantapäähän saakka" mitä ras- kannalla Nyt se on sen kiivas kaimmilla sotavarustuksilla Liik- puoltaja Siis lehti muutti peri kuvissa kuvissa näytellään kuin- aatteensa yhden yön kuluessa ka suuren suuria mielenosoitus- täydellisesti vastakkaiseksi kuin kulkueita on pantu toimeen maan mitä se oli ennen ollut suurimmissa kaupungeissa ja sit- ja kumpikin johtava päiväleh ten tätä "hyvää esimerkkiä" seu- t "Oregon Journal" ja "Oregon rataan panemalla samanlaisen neraici ovat ankarasti arvos mielenosoituksen toimeen omas- telleet sosialistien levittämää sa kaupungissa lentolehteä jossa selitetään mikä Työväestö suurimmaksi osak- on se todellinen svy tämän va si 011 halutonta ottamaan osaa rusteluvouhottelun 'takana He näihin mielenosotuksiin ja por- raIc) 0)1 ottanut siitä puhuaksen varit jotka näitä mielenosotuk- sa parikin kertaa Miksi? Siksi sia hommaavat ovat vaan pie- että finniset eivät halua varus nen pieni vähemmistö "kansas- tautua sotaan ja he lukevat to ta" Millä tavalla näitä mielen- tutitta mielellään _ osoituksia sitten toimeenpan- Mltta kapitalistit ovat väsy naan? Portlandissa Ore as- mättömiä "yleisen mielipiteen" kettäin toimeenpantiin sellainen kasvattamisessa Elävät kuvat mielenosoituskulkue ja se kei- sanonlalehdet ja kuukausijulkai no millä se toimeenpantiin lie- sut 0vat täynnä agitatsionia Yk nee jokseenkin samallainen kuin sinpä najsten kuukausijulkaisut muissakin kaupungeissa käytetty kjn ssältävät naisten 'kirjoitta keino _ _ na artikkeleita joissa koetetaan Kulkueeseen piti saatamau va- stuttaa ajtjen mieliin kuinka keä kymmeniin tuhansiin min tärkeätä ja kuinka lojaalista ja puhuttiin ja vakuutettiin ennen kunniakasta on kasvattaa pojis tuota historiallista iltaa Kunaan sotjiaita ja kuinka väittä kulkue oli toimeenpantu kertoi- nlattömän tärkeätä olisi tämän Vat paikkakunnan sanomalehdet valtakUnnan sotaan varustautu että siihen otti osaa viisitoista minent ja kaikessa tässä agitat tuhatta henkeä Sivusta katsojat sionissa 011 pohjasäveleenä tuo sanovat kulkueessa o leen "noirf valkeaksi sivuttu musta valhe seitsemän tuhatta henkeä että sotaan varustautuminen on Ta oli siellä työläisiäkin mu- : ===== kana Mutta millä tavalla olivat he sinne joutuneet? Erään de partmenttikaupan tytöt ovat ker toneet että heidät määrättiin työstä eroittamisen uhalla me- neniään kulkueeseen ja vielä pa- Maan uumemhm tuonne joukko koitettiin jokainen ostamaan it- käy _ selleen samallaiset puvut joista orja-armeija niin kalvas vakaa sillä kertaa kiskottiin korkeam- 'Ei valoa sinne auringosta nay pi hinta kuin mitä sellaiset pu- miss' kaivosherra käskyjänsä ja vut tavallisesti maksavat Sai- kaa raanhoitajat eräässä Portlandin sairaalassa ovat kertoneet että Maaemo sylihinsa sulkee nuo heidät myöskin määrättiin kul- ei helläst lempien kuin aiti las kueeseen ja he ovat kyselleet taan että mitä sillä kulkueella sitten Ei heille emon hyväilyjä suo oikeen tarkoitetaan ja mitä var- vaan huokuu jaista kolkkoutta ten heidätkin siihen pakotettiin vastaan osaa ottamaan Eräässä konepa- _ jassa toimitettiin kättennosto ää- Nääs heidät sinne nalanpelko vei nestys siitä kutka työläisistä ai- miss' korskuin ravaa tuonen tuin ko vat ottaa osaa kulkueeseen ja ma hepo _ _ isännistö istui lehterillä valmii- Ei siellä vapautta hioin ei na merkitsemään kirjaan jokai- ja häiritty on siellä mpesten lepo ainoa keino rauhan säilyttämi seksi Sanotaan että "jos Eng lanti olisi ollut tarpeeksi varus tautunut niin "Europan sotaa ei olisi syntynyt" Ja muutamat tietämättömät työläiset uskovat sen Kun kuu lee heidän puhuvan tästä asias ta kuuluu se aivan siltä kuin fonograafia kuuntelcisi lie pu huvat sitä "rullaa" mitä heille' on kapitalistien taholta syötetty-Tuon keinotekoisen eli kapita listien tekemän yleisen mielipi teen vastustamiseksi me sosialis tit tahdomme tehdä työväestölle totuuden tunnetuksi ja kun työ väestö kerran tietää totuuden niin silloin ei heitä voi millään tekosyyllä narrata hiomaan a seita itsensä teurastamiseksi "Oregon Journal" samalla kun se teki periaatteellisen kuperi keikan kaikessa kömpelyydes sään sanoa lipsautti totuuden y rittäessään valehdella Se sanoi että tämän maan täytyy varus tautua sisäisten selkkausten va ralle yhtä hyvin kuin olla va rustautunut selkkauksiin ulko maitten kanssa Tiedämme hy vin mistä sisäiset selkkaukset johtuvat — ne johtuvat työn ja pääoman välisestä luokkataiste lusta ja siis pääoman (kapitalis tien) tarvitsee saada sota-armeija jota voi käyttää työväestöä vastaan silloin kun se vaatii näl käisille lapsilleen leipää Sitä tar koittaa sotavarustukset ensiti lassa ja toisekesi se tarkoittaa markkinapaikkojen va'llottamista ja säilyttämistä mihin voitaisiin myydä se tavara minkä oman maan työläiset kipeästi tarvitsci sivat mutta eivät saa (Jatkoa toisella sivulla) KAIVOKSESSA Työ sujuu Rikkau' a antaa maa työmiehen raataessa varttuu sato Vaan onnen luoja nälän puut teen saa kun kylvämänsä viljan viepi kato On ympärillä pimeyttä yön mutt' sydämissä vapauden kaiho Ja kuolonhäitä viettää lapset työn oi eihän heille kasva onncnlaiho Oo konsa kaivosorjat heräävät ja itse niittävät ne tulot työstä? Öi konsa syömmet yhteen syk kivät ja alkavat ne nousta hojrnan yöstä ? Mikael Rutanen Siitä palvelijattarien am-mattitaitoisuiiskysy-myksestä (Jatk edelliseen numeroon) (Kuten jo sanain toteaa tämä kirjotus sen että palvelijattarien ammattiopetuksen saanti on sat tuman varassa ja kuitenkin hän on ammattilainen täytyy ammat tilaisesta käydä Ja jos palveli jatar ei mitään ammatistaan tie dä ja hänen "leidinsä" tietää si täkin vähemmän mainitusta am matista niin joutuu palvelustyt tö silloin kurjaakin kurjempaan asemaan ja tekemään mitä tar peettomimpia ja hullunkurisim pia töitä) Mutta pääasia mitä olen tah tonut sanoa on tämä: Jos palve lijattaret mielivät järjestyä niin he eivät voi järjestyä muuten kuin ammattilaisina Se on ai noa tie minkä kantta he voivat taistella itselleen lyhemmiit työ päivät vapaammat työolot ja sa malla kykenevät kilpailemaan järjestymättömien palvelijattari en kanssa ja pakottamaan hei dätkin liittymään järjestöön Sil lä kuinka kauan luulette sellai sen palvelustyttöjen järjestön voivan pitää puoliaan joka ei voi antaa mitään vakuutta siitä että sen jäsenistö on vähääkään pa rempaa ammattitaitoa omaavaa tai edes koskaan aikookaan ol la kuin järjestymättömät palve lustytöt Miksikä siis kukaan tahtoisi palkata ammattitaidotto man palvelustytön union ehdoilla silloin kuin on saatavana järjes tymättömiäkin palvelustyttöjä entisillä ehdoilla jotka ovat sel laiset millaisia mikin "armollinen rouva" suvaitsee määrätä Mutta jos voidaan näyttää käy tännössä toteen että minä olen väärässä niin olen kohta val mis luopumaan väitteestäni Toisessa paikassa tätä lehteä on kirjotus joka osoittaa mitä "leidit" ehdottavat ja suunnitte levat tehtäväksi "palvelustyttö jen hyväksi" Ja yksi seikka : palvelijattaren ammattitaitoon kuuluu myöskin maankielcn taitaminen joka on ensimäincn askel Ja välttyäkseen huonolta kohtelulta tarvitsee palvelustyttö useinkin osata kiel tä hieman enemmän kuin vaan välttämätön "kyökki engelskan" Tulee muistaa että palvelustyt tö joutuu tekemisiin "leidinsä" ja joskus herransakin kanssa jo ka päivä jotavastoin tehtaalainen
