Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 18, 1921)
• 'P9J" - ■ Jk " “ ' ' ' - ™ • "r';-'»na-»..'!J- ■ ■ » I Torstaina, Elokuun 18 p.— Thursday, Aug. 18th. TOVERI No. 193 telinä alk aisi uudelleen viro ta siitä kuo- Hyvin kohtuullisen arviolaskun mu-1 (T H E C O M R A D E ) len ian tau d ista, jo h o n se sodassa äsket- k aan ovat ra u ta tie t saaneet valtiovarois-! T h e o r g a n o f th e F in n ish w o r k e r s in th e W e ste r n t ä i n S a i r a s t u i . ---- R i l l i p ä IlVt VfUH kaikki ta vuodesta 1918 lähtien y h te e n s ä ! l S i Ä S ± 3 ± ! ? A . ‘,” ^ h,o * X raha,niche, saataisi koolle ja 4,000,000,000 dollaria. Sitä paitsi ei ole -by th e W e ste r _____________ n W o r k m e n ’s P u b lish in _______ g S o c ie ty , k iunpa ne nyt vain ym m ärtäisivät el- unohdettava että ne ovat velkaa hai- XMBc I t i .m l O - n — eUl St.. .p p o .i.. Po« 0<hc. I '¡k k o a ik a iisa k o ittan een ! Hiukselle 800,000,000 dollaria. E ro on sotilaan ja voittoilijan välillä. P o s t O ffic e A d d r e ss: T o v e r i, B o x 9 9 . A sto r ia . O r e . MAANVILJELIJÄIN “ KADEHDITTA Ero on m onenkinlainen. E D IT O R IA L S T A F F ----------- I I ----------- VA ASEMA” S u lo S y v ä n e n , A le x S e v o , A . N . K o sk e la , K . H e ik k in e n ja G eo . G r a tc h e f ( v a s ta a v a ) K eskusviraston kirjelm ä ja sen tää sellaisen Ja että se eläinten ke, mukana lähetettyjä ohjeita puhujil kuudessa on mahdottomuus, g ^ le luettiin ja jaetaan ohjeet osas erotuksella vain, että mielellään^ toille. asettaisim m e tuon sanan “eläinten" Pacific Development Societyn kir tilalle sanan “luonto". Silloin olki S. JX R JE 8TÖ N T O IM E E N P A N E jelmä koskien sanom alehtien ja kir sanonta selvempi ja käsittäisi sama. V A L L E K O M IT E A L L E . jallisuuden levittäm istä antoi aihet Ia sen lain, joka kaikenlaista elä. ta perusteelliselle Ja vakavalle kes m istä koskee. Alustus S. 8. Järjestön liittä m i kustelulla, josta päätökseksi muo Luonnotonta — vastoin luonnon sestä American Labor dostui, e ttä ei katsota täysin vas lakeja — on kenenkään elää tois- Allianceen. taavaksi lähettää nyt tupa-agitaatto ten työn tuloksista. Siitä olemme lehti- ja kirjailisuudenmyynti- tuon Arthtubula H arborin S. S. Osasto ria porvarillisen sanomalehden työhon, m utta koetetaan saada osas kanssa aivan samaa mieltä. esittää, että 8. 8. Järjestön toimeen Tuo sanom alehti on aivan oikeaa panevan komitean on ryhdyttävä tojen kirjallisuuskom iteat entistään tehokkaam m in toimim aan ei vain sa. Se on porvariluokan sanoma, toim enpiteisiin S. S. Järjestön yh haaleilla, m utta kaikkialla m issä se lehti Ja kun se puhuu ihmisistä, ei dtstäm iseksi vastaperustettuun Ame rican Labor Allianceen. Ymmärtä on m ahdollista pääsem ällä yhtey sen mieleen juolahdakaan tarkottaa Agitat- ketään m uita kuin kapitalistiluokat essätnme 8. 8. jä rje stö n säännöissä, teen suom alaisten kanssa. slontkom iteat ja puhujarenkaat ovat jäseniä. Jos se pitäisi ihmisinä 7 luvun toisen (2) pykälän tulkin yhdistettävä erikoisesti kirjallisuu- työväenluokkaa, niin se ei voisi taa, Joka koskee järjestön toimeen panevan komitean tehtävää ylelsää oen ja lehtien levitystarkotuksessa noin puhua — siitä yksinkertaisesta nestyskysyinykslssa. Katsomme yl ja päätti aluekom itea antila lisäpalk syystä, e ttä koko kapitalistiluokka lämainitun komitean yleisäänestys- kiota 50c jokaisesta uudesta Tove on mahdollinen vain sen takia, että ulotteen nopeammaksi ja käytännöl rin ja Toverittaren koko vuoden ti se elää työväenluokan työn tulok liserumäksi kuin sen, että Jokin o- lauksesta ja 25c jokaisesta puolen- sista. Eikä se voi puhua sitä peru«- sasto sellaisen tekisi Siis Ashta- vuoden tilauksesta Syyskuun ensimäi- taa vastaan, jota ilman ei se eikä bulan Harborin S. 8. Osasto esittää, sen ja joulukuun viimeisen päivän koko sen edustam a luokka voisi tul- la kysymykseenkään. e ttä S. 8. Järjestön toimeenpaneva välillä tänä vuonna. Ja siinäkin, että työväenluokka K irjuri velvotettiin kirjelm ällä se komitea asettaa yllämainitun yhdis- kirjallisuuskom ite- sen jäsenet eivät olo ihmisiä, siinä lostam aan asia;f tymiskysymyksen järjestön osasto kin me olemme tuon porvarillisen jen kesken yleisäänestyksellä ra t ain jäsenille. ' sanomalehden kanssa samaa mieltä. Kirjuri velvotettiin painostam aan kaistavaksi. Ja tähän haluamme lisätä: Eikä agitatsionityön tä rk e y ttä osastoille, Perustelut: järjestäv ät agitatsfonikom lteat työväenluokan jäsenistä koskaan tu Silloin kun olimme pakotettuja eroamaan Amerikan sosialistipuoln- ja puhujarenkaat säännöllisesti toi- lekaan ihm isiä ennenkuin kupitalis- tiluokan jäsenet pannaan työhön - eesta, sen taantum uksellisen kannan mimaan. kaikki, joka sorkka, tuokin sanoma Vakuudeksi, A RUIS. takia, käsitimme — sillä kertaa — Ylläolevan pöytäkirjan olemme lehden toim ittaja, hyödylliseen työ m enettäneem m e varsinaisen yhdys- siteen am erikalaisen työväenliikkeen I tarkastaneet ja huomanneet sen oi- hön. Se on toisin sanoen: Me työläiset kanssa. M utta järjestön edustaja- keaksi. emme voi toivoa saada minkäänlais J. E. Justen. O. Salo. kokous teki sam alla ym m ärrettäväk ta ihm isoikeutta ennenkuin olemme si, e ttä meidän im otettava osaa heittäneet niskoiltamme meidät sellaisten työväenliikkeiden toimin työmme tuloksista elävän loiseläjä taan. jotka tunnustavat puhtaat luok luokan — kapitalistiluokan. kataistelu periaatteet. Ja koska käsitäm m e ettei m itkään ryhm ät ryhminä ole kyllin tehok Rukoilkaamme kaita ottam aan osaa laajakantoi “Moraalitonta” ja moraali Pitäkää noin 12 tuuman päässä seen luokkataisteluun, niin siksi tonta mielestämme onkin tarpeellista koo Geraldine F a rrar on hakenut avio vaakasuorasti silmienne edessä kir ta kaikki kansalliset ynnä muut ryh eroa m iehestään, Lou Tellegrenistä, kas hopeadollari ja sanokaa harvaan mät yhdeksi suureksi ja yhtäläi joka myöskin on näyttelijä. Tä ja h artaasti: “K aikkivaltias dollari Kaikista ju seksi luokkataistelu järjestöksi ja män johdosta ovat porvarilehdet pu vaikutusvaltaiseksi agitatsionityön huneet jälleen yhtä ja toista — m alista olet sinä ainoa, jonka palve edistäjäksi. ovatpa puhuneet m oraalistakin. Far- Iljat eivät ole ulkokultaisia. Muita jum alia me palvelemme kie Nykyinen tilanne on edullinen n- ! ra r syyttää m iestään m m . laiskuu gitatsionityölle. Työtätekevän luo desta ja siitä, että hän on elänyt lelliimme ja huulillamme, sinua me kan pohjakerrokset ovat kuohuvassa vaimonsa ansioista. Tiftnän johdosta • palvelemme koko ruumiillamme Sinun tähtesi me teemme työtä, tilassa. Laajakantoista kiihotustyö- sanoo muuankin erittäin mielellään Sinun tähtesi me skääppäämme. tä on tehtävä. Voimat on yhdistet “kasvatustyötä" tekevä porvarilehti: “Kuka tahansa, joka pyrkii elä- s,n u n tähtesi me valehtelemme. tävä ja sitävarten onkin perustettu mään toisten työn tuloksista, ei an Sinun tähtesi me varastamme, American Labor Alliance. Sipun tähtesi me rosvoamme, ta Niin pitkälle kuin olemme ehti saitse edes elää. Moraalimme ehdot- tom asti kieltää sellaisen ihm isten pamme, m urhaamme, neet tutustua yllämainitun liiton oh Sinun tuloasi me juhlimme - ¡to jelmaan, niin katsom me sen edistä keskuudessa — ja eläinten keskuu vän Kolmannen K ansainvälisen hy dessa se on mahdottomuus. Gcral- lauluin ja heilutam m e sinulle syyhy- väksymiä m enettelytapoja ja niinol dine F arrarin sanojen m ukaan on v>ä kämmeniämme. Ja kun sinä lähdet, itkemme me ui- len katsomme voivamme siihen yh Lou Tellagren liiaksi ylpeä telidäk- seen työtä, m utta ei liiaksi ylpeä nun jälkeesi. tyä. Sillä se, joka on saanut sinut kiri H yväksytty Ashtabula» Harborin 1 elääkseen vainionsa ansioista.” sillä lailla. tuunsa, sitä kunnioitetaan, uita ra- S. S. Osaston kokouksessa 11 p. elo Muuten meidän persoonallisten kastetaan ja sitä totellaan. Sille hei- kuuta 1921. , niielipiteittem m e mukaan on aivan Inttävät koiratkin häntäänsä. Silto Toivo Lahti, puheenjohtaja. ; sam antekevää pitääkö Geraldine Far- politikoitsijat pokkaavat, sille kaikki (Kalle Soini, kirjuri. ra r miestä, vai sylikoiraa. Emme h än n än lierattajat hymyilevät, sitä Ashtabula Harborin S. S. Osasto. innostu, vaikka hän pitäisi molem naisetkin vesi kielellä katselevat. K :tta Matti Anderson, järjestäjä. ‘ pia. Sanovathan naissukupuolen e- Mutta se, jonka sinä olet hyljännyt, rikoistuntijat e t‘- i naisella täytyy se on ihm isiltä hyljätyksi tullut kuin Calif. Aluekomitean olla joku, johon hän hellyytensä ja spitaalitautinen, kuin Ismaelin laps' pöytäkirjoja rakkautensa valaa. Ja toisilla kuu- Sille ei kukaan hymyile. Vaikka tehty Oalifornian S. S. Järjestön luu näitä tällaisia tarpeita olevan se olisi enkeli valhepuvussa, niin ei Aluekomitean kokouksessa elok. : enemmän kuin toisilla. Sen vuoksi vät naisetkaan siitä välitä, ei kukaan 10 p. 1921. ' emme lainkaan halua riidellä siitä, tunne, ja sen täytyy totella kaikkia. Saapuvilla olivat Justcn, Salo ja Emme myöskään aijo riidellä tuo- ‘ Halleluja. Sinä olet se voima, jo Ruis; väliaikaisena puheenjohtajana ta porvarillista lehteä vastaan, kun i ka .v irk istä t mielen tässä kyyne' toimi Justen, pijtäkirjaa piti allekir- se sanoo: “ Kuka taliansa, joka pyr- - ten laaksossa. Amen.” jottanut. kii eläm ään toisten työn tuloksista, ! Sen jälkeen on paras pistää täni.i Edellisen kokouksen pöytäkirja i ei ansaitse edes elää.’’ Senkin I jum ala visusti taskuun talteen, sillä luettiin ja hyväksyttiin. j myönnämme että inhimillisyys kiel- sen palvelijat ovat monet. K irjevaihtoa Fort Braggista, jossa tiedotettiin kesäjuhlain järjestelystä ja ajasta, joka on sovitettu neuvot telukokousta varten. Kokousajaksi on asetettu 5 p. syyskuuta kello yh deksältä aamulla. K irjuri vakuutti I n e tto m u u a v a a ta a n a a n o m a tto m ia vei O nko m eistä au tta ja k si? tästä jo osastoille ilmoitetun kehoi v o llisu u k a ia . M iksi k ie ltä ä m ik ä ei o le k ie lle t tuksella toimia kokouksen suhteen. Juuri k a ik k ie n m a id en työläisten tä v issä . N e u v o s to -V e n ä jä on su u Hyväksyttiin. ren v a a ra n u h k a a m a , jo sk a a n e i k u i o n e tu k ä d e a sä r ie n n e ttä v ä torjumaan Toverista tullut kirjelm ä luettiin V e n ä jä n n ä lk ä ä . S illä ae on meidän ja jätettiin lähemmin harkittavaksi te n k a a n n iin su u r e n k u in m itä lu i ■ S e n ä et voi herpauttaa kurit ja ty ö v ä e n lu o k a n ju lk ise t v eri- m u itte n k in . seuraavassa kokouksessa. v ih o llise t v ä ittä v ä t. K a to on te h n y t n e u v o a to v u lla n , ae v o i halvata »en Reedleyn toverien pyynnöstä lähet p u h d a sta jä lk e ä V o lg a t) s e u d u illa . ! la k u v a lm n n k ä d e n , n iin ettei se tae ti kirjuri V. Niskasen, aluekom iteal Ilk e ä m ie lin e n lu o n to o n k u u llu t ty ö - p e e n tu lle n jakaa isk eä entiatapaan«, le jättäm än kirjallisuuden Reedley v ä e n v a lla n a h d ia ta ja in p a la v a t e si- • kun y h d is ty n y t m a a ilm a n kapitalen» hin myytäväksi, hyväksyttiin. r u k o u k se t ja rä ä k k ä ä n y t su u rta p u -j m e n e ja tied ä m a a n tilannetta ky Päätettiin m aksaa Toveriin ilmo- n s is tä v a lta k u n ta a n ä lä n s k o r p io n e il- i v ä k a e e n k ä y ttä e n jä lle e n usuttaa käk tuslasku $2.00. iä. Ei .täm ä to sin ta p a h d u e n si k e r - ! le k o ir a n sa sen k im p p u u n . Ja J01 Keskusteltiin alustavasti akitatsioo- ta a . M y ö s e d e llisin ä v u o sin a o n k u i- t y ö v ä e n v a ltio n ä lä n jheikontam ana nityön virkistäm isestä alueen osas v u u s jä ttä n y t y h tä p a h o ja jä lk iä r e tk a h ta isi p o lv ille e n , niin tulisimme toissa. Kysymys otetaan uudelleen m u tta eri se u d u illa V e n ä jä n v a l t a - ' m e k a ik k i tu n te m a a n siihen »«Ku harkittavaksi seuraavassa kokouk k u n ta a , kun k a to n y t se n sija a n on n e e n isk u n . Se o lisi m aailm an »uo- sessa. k o h d a n n u t y h tä ja k so ista ja lisä k si v il-i je lu sk u n ta - ja o h ra n a p o rv a risto n »uu- Seuraava kokous pidetään elokuun ja v in ta V e n ä jä n a lu e tta . M a a ilm a n ! ri p ä iv ä . S e o lisi m aailm an työväen- 13 p. kello 2 päivällä. lu o p io le h d e t sa m o in k u in p o r v a r illn c n ; lu o k a n p e r im m ä in e n tu rm io , meidän Vakuudeksi: s a n o m a le h d istö on k iir u h ta n u t ilm o it- ’ m e n e s ty s to iv e id e m m e lop p u pitkiksi Nestor Mattson, puheenjoht. a jo ik si. tu m a a n k a d o sta v ä littö m ä sti k ä rsiv ä in Afred Ruis. O n k y llä to tta , e tte i neuvosto»« Its lu k u m ä ä r ä n m o n e k si k y m m e n e k si I S. S. JÄRJESTÖ E. “T äm ä n m uutosprosessin (p ääo m i M uuan m aan v iljelijä tässä pieni aika P h o n es: O ffic e 3 6 5 ; E d ito r ia l D e p a r tm e n t 8 3 2 . sitten tarv itsi saad a lainan — niinkuin en k asaan tu m isen ) kaikki edut itselleen heistä niin m oni tarvitsee. H än kään ty i v aativ ain ja m onopoolikseen o ttavani E n tered a s se c o n d -c la ss m a il m a tter J u ly Id , 1 9 1 2 . k iin teim istö la in a aja n puoleen, p ääo in av altiaid en luvun yhä vähetessä a t th e P o st O ffic e a t A sto r ia , O r e g o n , u n d e r th e erää n A c t o f M arch 3 . 1 8 7 9 . kasvaa k u rju u d en , sorron, o rju u tu k sen , 'jo k a hänen k irjeisiin sä vastasi n ä in : “K irjeeseenne t.k. .19 p äiv ältä h a lu a m rap p eu tu m ise n ja riiston, m utta m yös m e v astata että jos teidän 155 eek k erin tyytym ättöm yyden m äärä yhä la a je n e farm in n e h u o m ataan tark astu k sessa van ja itsensä k apitalistisen tu o tan to aseistarüsumiskonferenssi k aik in puolin hyväksi, annamme teille prosessin koneiston kouluuttaniaii, yh ja jä rje stä m ä n työväenluo 18,000 d o llarin laina viideksi vuodeksi d istäm ä n A ikaisem m in on jo p u h u ttu siitä, et- 6 ja puolen p ro sen tin korolla, jo k a on kan keskuudessa. P ääom am onopooli ’tä m a ailm an im p erialistit tulevat m a r m ak settav a p uolivuosittain, ja sen li tulee sen tu o tan to tav an kahleeksi, joka r a s k u u n 11 p. k o k o o n tu m aan \V ashing- säksi v aad im m e vielä v ä littä jä p a lk k io ta sen kanssa ja alaisena on kasvanut. toniin. 1). C., esittäm ään aseistariisum is- 7 p ro sen ttia käteisessä.” T u o tan to v älin eitten keskitys ja työn ilveilyä. On m yöskin selosteltu, niistä sa av u tta v at T äm ä m erkitsee että m a an v iljelijän yli leiskun n ah istu t tam ilien siellä tulee kysym ys j a m ikä hom m an on m ak settav a tässä tap auksessa 1,260 pisteen, jolloin ne eivät enää sovi yh todellisena ta rk o tu sp e rä n ä on. j d o llaria hvvitvstä siitä, että h än elle su- teen k ap italistisen kuorensa kanssa. ■ p u u h a tulisi täydelliseksi, ovat Ameri- ; vail„ nl, iajn a J a la | | ailu .„ „ „ K apitalistisen yksityisom istuksen hetki .k a n yhtyneen rah u p ä ä o m a n e d u sta ja t . v a|j.in tav allista iyö. P ak k o lu o v u ttaja t pakkoluovute- k atso n eet asiaan k u u lu v ak si jä lje s tä ä , H a h a n la in a a ja t tietäv ät saaneensa far« t a a n . . . K apitalistinen tuotanto synnyt sam aksi ajak si e rä ä n toisenkin k o n it - j m al«vis ta sellaisen otteen, jo ta fa rm a rit tää luoiinoiikehityksen välttäm ättöm yy- rensAin, jo jo h n o o n n tulevat luievai o o ttam ttam aan aan osaa eJvät V()j n n irjaa Siksi ne im evät m aan -H iellä om an v astak o h tan sa.” — K irjasta m aailm an ln io m atu im m at rah am ieh et ja | v iljelijöistä irti kaiken, m inkä vain il- “K arl M arx”, n iitten yhtym ät. T oisin sanoen W ash - fceävät. ingtoniin p u u h a ta a n koolle sam aksi Mutta usein k u u lem m e suom alaisten- “M uistan, m iten sodan aik an a m eil k e rra k si ne, jo tk a m aailm an im p eria- km ihailevan ja kehuvan C alifornian le esitettiin m uuan lakiehdotus, jo lla listien puolesta solia käy v ät ja ne, j « ! - h ed elm än v iljelijö id en "k a d e h d itta v a a Juovutettiin 710,000,000 dollaria “h ä tä ten etu jen puolesta sotia käydään. Kuin- asl.nlaa - sin n e , sjn n e sitä pjtäisi paas. tilaa varten. E räs sen aatto ri pyysi sil pikin hom m a on sa an u t alk u n sa Yhdys- ja loin saad a tietää m iten täm ä 710,000,000 \ altain liitto h allitu k sen kongi essista, S ieltäkin olisi useitakin vähem m än dollaria — jo n k u n lentokoneen takia — jo k a tällä k ertaa v iiallisesti ed u staa jluiiltavia esim erk k ejä. K uitenkin tvv- lullaan k u lu ttam a an . S am alla halusi m a ailm an v o im ak k ain ta im p erialistista dym m e esittäm ään tässä vain yhden. hän sisälly ttää lakiin m uutam ia sanoja, m ahtia. jo tk a olisivat taanneet täm än suuren r a O akleyssä, C aliforniassa, ovat p äh k i E m m e pitem m ältä koskettele aseista- nän- ja m a n telin v ilje lijät tavattom an h am ä ä rä n k äyttäm isen oikein. H änelle riisuinisk o n feren ssia, m u tta lu okaam m e huonossa asem assa. V iime vuoden sa- sangen kohteliaasti, m utta jy rk ästi, sa sen sijaan lyhyt silm äys p an k k iirien to on m elkein kokonaan m yym ättä, n o ttiin : “Istu alas; täm ä on h ä tä tila n n e ; k o n feren ssiin siinä valossa kuin siihen rä m ä n vuoden satoa tuskin k an n a tta a ei saa kysellä; ettekö voi luottaa m u i liit tohallit uksen sen aatissa esi te tv t sei- k o rjata. M uuankin 30 eekkerin m an- hin ih m isiin ?” Me luotim m e m uihin ih k at e d e lly ttäv ä t: i telinviljelyksen om istaja ei aijo koskea- m isiin -siinä m äärässä, että luovutim m e K apitalistisen m aailm an taloudellinen I kaan täm än vuoden satoon. T oinen ai- rak en tam ista varten, ja täm än luovu- eläm ä on lam aanriustilassa, k au p p a e ijk o o k o rja ta vain viisi eekkeriä. E ikä heille 710,000,000 d o llaria lentokoneen lyö leiville, teollisuus ou seisauksissa ole m in k ään laista toivoa edes tu levai «uksen seu rau k sen a m ikään m uu ei ik i ja yhä laajem m at ja ta aje m m a t kan- su u d estak aan . M anehuriasta tuotetaan nä lentänyt kuin — tuo ra h a .” — Se san jo u k o t alk av at napista. K aikkival- j m anteleita tänne puolella sentillä nau- n aatto ri La Follette. tiasta k u ltaa on Y hdysvaltoihin k asaan - laita. Sellaisen kanssa ci am erik alain en -» Kuten tu n n ettu a, on N orjan S u u r tu n u t hirv eät m ä ärät, toiset puolet koko i farm ari voi kilpailla. m aailm an k u ltav arasto ista, m u tta sillä N äillä tällaisilla farm areilla on 30 k ä rä jä t p äättän y t lah jo ttaa 700,000 k ru u ei ole sinänsä m itään m erkitystä, ellei tu h an n en d o llarin työpaikka, m utta ei- nun arvosta elin ta rp eita V enäjän kato- . sitä saaila liikkeelle. N au h at m enette- vät voi saad a palkakseen edes n iinkään seutujen asukkaille. T äm än ku n n io itet lytavat eivät riitä p u lm asta selvittä- p aljoa kuin tavallinen $2.50 jä tk ä — tavan teon yhteydessä ei k u iten k aan ole m ään ja siksi on k ek sittäv ä uusia. jos n im ittäin täm ä jätk ä sa ttu u nyky- haitaksi m ainita seu raav astak in N orjan vallassaolijain “a p u to im in n a sta”. Noin E liropa n v o ittaja m aitten k in ta lo u d e t. ; aan saam aan työtä. linen eläm ä m eni sodan aik an a rap- 1 ällaiset se on farm a rie n “k ad eh d it- vuosi sitten hihi tettiin T ukholm asta V ar- dön k au tta V enäjälle jo ukko lä ä k e a i piolle ja sodan jä lk ein en «lika on tay- h»va asem a”, Ja sen he tietävät, tietä- neita. N orjan tulliviranom aiset p id ä tti dcntäiiyt tätä prosessia arv elu ttav a n lä- vät om an k u rja n asem ansa, m utta eivät vät kuitenkin lähetyksen ja m ak aa se helle rom ah d u sta. Siilien ei k u iten k aan usko sitten k ään asioiden näin olevan, vieläkin V ardön tullikam arissa. L äh e saa asioita p äästää, sillä m itä m erkitys- He luulevat syyn olevan m uualla kuin tyksen p id ättäm iseen ei ollut m itään ta ä lle in olisi Y hdysvaltoihinkaan ka- ¡siellä. missä se on. He syyttävät om ia jä rje llistä syylä, siinä kun oh selvä oso- .taantuneella h irv ittäv ällä kullan m ää yksityisiä ep äed u llisia olosuhteitaan, ja te ja lä h e ttä jä llä lisäksi todistus siitä, rä llä ? Jos Y hdysvallat k u ltaan sa vartioi hm levat että asem a olisi toisenlaisilla että se oh osotettu neuvostohallituksen kuin verik o ira, sa atta a m uu m aailm a seuduilla, toisenlaisissa ilm astoissa, toi lukuun. Jos ip ain itu t lääkeaineet sa a o losuhteitteu pakosta jä ttä ä Yhdysval- senlaisten tuotteiden viljelyksessä, pa- ta is iin k in nyt irti, joutuisi neuvostohalli lat k u lta k asa n sa päälle ja alk aa jä r- lem pi. He eivät usko että se on ka- tus niistä m ak sam aan niin p aljo n v u o k je stää asioita ilm an sitä. Siinä v aara, p italistin en jä rje ste lm ä , jo k a heitä on raa V ardön tullik am arille, että se nou jo ta ajoissa on läh d ettäv ä to rju m aan , alk an u t entistä lujem m in p u rista a — ja sisi yli lähetyksen alku p eräisen arvon. Kulta on siis saatav a liikkeelle, m ut- se p u ristaa heitä sam alla tavalla kaik- Sellaista on se p o rv arillin en hyväsydä ta siinäkin on m eneteltävä niin, että kialla. misyys! Y hdysvaltain k a sa a n tu n u t ra h a p ä ä o m a ! * - , r ' * ----------- ya » i g » --------------------- säilyttää m ah tiasem an sa ja että se saa- SOTILAAT JA V O ITTO ILIJA T — Ä skettäin kongressin alahuoneessa vuotam aansa asem aa edelleenkin vah- E räs ealifo rn ialain en toverilehti k ir hyväksytty tu llita riffi on tietenkin ra- visinä ja sa atta a lo punkin m aailm asta ! jo lla a y lläm ain itu lla o tsikolla: liapääom an laatim a. Sitä ei k u k aan välittöm ästi v altan sa alle. Entiset sotilaam m e saavat käytännöt- edes ep äilek ään . Ja sen näkee sangen Asiaa on vahvasti kaikesta p ää ttä en lisiä opetusta luokkataistelussa. “Bo- helposti, kun v ä h ä n k ää n m iettii sen polulittu ja lopuksi on se kiteytynyt n u k sia” ja eltiin an teliaasti sodan aika- m ääritelm iä. seu raav an laiseen esitykseen: 'S ia . T äällä O aklandissakin oh niuuta- Sokerin tulliksi m ä ä rä ä tariffi 1.6 sent On peru stettav u k an sain v älin en pank- m ia sellaisia, jo ita me luulim m e vel- tiä naulalta. M utta lisäyksenä on k o h kilaitos. Yritys on uusi. T oisin sanoen vollisuutem m e v aativan tuoda p ä iv ä ii ta, joka k u u lu u : “ S o k eriteh tailijat voi si llä ei o h 1 aik aisem m in kokeiltu. Siksi valoon, ja m eidät vangittiin sen takia, vat kuitenkin tuottaa m aah an sokeria siilien on Y hdysvaltain h allitu k sen sijo- Biljoonia pan tiin m enem ään hallituksen kaksi k ertaa niin paljon kuin k o tim aas «ettava tarpeeksi paljon pääom aa, jo tta v aro ja lain k aan p elk ääm ättä v ararik k o a, sa valm istavat ja heidän ei tarvitse sitä voitaisi p itä ä koko hom m asta vas m utta nyt — — — m aksaa tullia enem pää kuin 1.2 senttiä tu u nalaisu u d essa. Sen tulee sijo ttaa y- 1 Y hdysvaltain rah asto n sihteeri Mellon n au lalta.” ritykseen $1.<100,000,1)00. jo sta k o lm a n antoi varotuksen ja heti paik alla k a ik T äm ä 0.1 sentin ero n au lalta tekee nen osan kullassa ja loput ulkom aitten ki m aam m e v ero n m ak sajat valtasi vuosittain kaksikym m entä m iljoonaa Bondeissa, jo ita sen käsiin on jo u tu n u t. kauhu. dollaria, jo tk a so k eritru sti — jo k a on Jo tta yrityksessä A m erikan p an k k iirien K atsokaas. yhdistyneen pääom an kiinteä, eristä- kin voitaisi sanoa olevan m atkassa, on Y ararjk k o uhkasi hetkisen niaatam - m ätön osa — su o rastaan ottaa h a llitu k niitten lu n astettav a p ääo m asta #200.000,- me. s in rah o ista, ja pistää om aan taskuunsa. 0 0 0 ja loput $900,000.000 tarv ittav asti. I Mutta >*2,4<M>,00tMMM):n pääoninsta ta rjo ta a n S am ana päivänä, jolloin Mellon ju “B erliner T ag eb latt” kertoo, että kaikelle m aailm alle yhteensä. listi m aailm alle että jos h einäkuulla 121,851 S uur-B erliinissä asuvasta vai Täm ä p an k k ilaito s p ain attaisi n. s. 1922 neljälle m iljoonalle entiselle so ti m osta ja lapsesta, jo tk a m ailm ansodas- • k an sain v älistä rah aa , olisi v älittä jän ä laalle a n n e taa n 50 d o llaria jokaiselle, sa tue,lellivät h u o ltajan sa, noin kaksi kaikissa kan sain v älisissä raha-asioissa, tulisivat h a a sk alin n u t k alv am aan sen kolm asosaa on puutteen jo h d o sta sa ira s k a u p p a a voitaisi uudelleen taasen ry h m aan luita, jo ta ennen ku tsu ttiin Yh tunut k eu h k o tau tiin . M aalis—kesäkuussa tyä käy m ään ja kulta virtaisi siitä huo- dysvalloiksi — sam ana päivänä ju listi kuoli näistä vaim oista virallisen tilas lim atta sam aan su u n ta an kuin nuhin ’ hän m aailm alle että hän tulee m aksa- ton m ukaan 84, m itä on asevelvollisten se viim e vuosina vastu stam atto m asti m aan täm än m aan rau ta teille niin pian vannojen n uoruuteen katsoen pidettävä on k u lk eu tu n u t. — Siis k aik in puolin I kuin suinkin voi täm än m aan rabas- su u ren a kuolevaisuutena. L eskien loi oiva su u n n itelm a! tosia 500,000,000 dollaria. m et ntnlo o n y le e n s ä hyvin vaikea, sillä Ia te n k a sa a n tu n u t Y hdysvaltain raha- Ja nytpä nousee kysym ys: valtion puolesta m ak settav at eläk k eet ei p ääo m a, jo k a täällä k a ik k ia asioita kir- “Jos m aam m e tekee v ararik o n . k,un vät nykyisten hintojen vallitessa ole riit jaim ellisesti jo h ta a , olisi e ittä m ättö -i entisille sotilaille m ak setaan 200,000,000 täviä. Suuri osa heistä elä ttä ä itseään m ästi m ä ärääv ä ssä asem assa. L iik että d o llaria, niin m iksi se ei tee v a ra rik ja lapsiaan käsitöillä, ansaiten a h k e ra s voitaisi aiottua taasen uusilla perusteil koa, kun rau tateille m ak setaan 500,000.- ti työskentelem ällä «3— 1 m a rk k a a tu n la ja kapitalistinen yhteiskuutajärjes 000 d o lla ria ? ” nissa. (Yksi S aksan m a rk k a P* senttiä.) Rahamiesten konferenssi ja ------------------------------ i JUTUN JATKOA f RAATAJA1N VALTIOTA KOETELLAAN PÖYTÄKIRJA tehty S. S. J. Californian alue komitean kokouksessa elok. 12 p. 1921. Saapuvilla: M attson, Nousiainen, Justen. Salo ja Ruis; puheenjohta jana Mattson. Luettiin kahden edellisen kokouk sen pöytäkirja, jotka hyväksyttiin. Alueen osastoilta saapuneiden se- losten johdosta velvotettiin kirjuri tel emään lausunnon toveri Brusi la t puhujam atkasta alueen osastois sa. Komitea, johon kuului Justen ja Mattson teki selkoa toim istaan soit- tajain saannista Fort B r a g g in k e sä - j u h lille ja o li k u m m a lta k in p u o le n lahtea luvassa soittajia m ukaan läh- tem ään fort-braggilaieten avuksi pi- täm ään soittopuolta yllä ju h lilla m iljo o n a k si. T ä y ty y h ä n o n n e tto - m u u tta N e u v o s to -V e n ä jä n ro m a h d u sta k a ih o a v a in sy d ä n te n lo h d u tu k se k si h u im a sti su u r e n n e lla . K a lin in v ir a l lisesti ilm o itta m a n a to sia sia n a k u ite n kin p y s y n e e , että o n n e tto m u u d e n uh- k a a tn a in lu k u m ä ä r ä n o u se e v a in 10 m iljo o n a a n . S a n o m m e “ vain sitä k e v y tm ie lise llä S illä tio ta k a ik k i ty ö lä iste n uhkaava — h e ittä y d y m eid ä n , m u id en maiden a v u n v a r a a n . S e e i te e sitä nyt ei p ää k u in k o sk a a n en n en k ä ä n . ei su lje silm iä ä n u h k a a v a lta vaaralta vaan p ä in v a s to in jä n n itty ä viimei' se tk in v o im a n sa o n n etto m u u d en v e n tä m ise k si ja to rju m isek si. ho*0 ty ö lä ism a a on liitty n y t katkeamatio- K ok® m u tta e m m e te e ¡m a k si a v u st u se lin te n ketjuksi. o la n k o h a u k se lla . v a ltio , h a llitu k se sta a in a vähimmän ja ta lo n p o ik a in v a i - , m e r k itse v ä ä n p a ik a llise e n n eu v o -'0 ,n n ä lä n v a a r a on y h tä a sti. o n r y h m itty n y t yh d ek si «tno«k- k a ik k ie n ju u r i lä p ä isty je n »i a v u n a n to k o m ite a k si. K n b s'l! v a ik e u k sie n k ie ltä y ty m y k sie n ja k o e t - ' b o lsh e v isti e i v ie r o m ustin’»*-^in le h m u k s ie n jä lk e e n — su u ri, n iin ta a n tu m u k se n m iestä täm än tsrjo«' su u ri, e tte iv ä t m u id en m a id en to v e - tu e ssa k a n ta m a a n k orten sa yhteie«e*n rit ja ih m isy stä v ä t (e m m e ta r k o ita k e k o o n . O n jä r je ste tty mitä lu ik u r e ja e m m e k ä v a r sin a isia m u rh a - r e m m o ism a v u stu sto im in ta siemen”'' ja r y ö s tö p ä ä m ie h iä ) v o i sitä ilm a n ja n ja e lin ta r p e id e n hankkim i»,k ,‘ m u u ta siv u u tta a . M utta e r ito te n ku n - k a d o n k o h ta a m ille seu d u ille. 0 ° k y m m e n iä tu h a n sia k«upu® kin m a a n ty ö v ä e n lu o k a lle a se tta a tä- b iliso itu m a u u si r a a ta ja v a ltio ta u h k a a v a o n - k ila isty ö lä isiä a v u stu k se n hankk'Jc -‘
