Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 16, 1921)
Tiistaina, Elokuun 16 p.—Tuesday, Aug. 16th „No. 191 ten se olisi jaettava “kansan kaay^ tusta ja etu a” silmällä pitäen — nila tie n tu le e ilm o itta a k o m ite a lle jäsen - sai London tunnin aikaa v a s tu s ^ lu vu staan sekä la a tia ta rk k a lu e tte lo seen romun levittäm istä ympäri kon eista, ty ö k a lu is ta ja m uista v ä li ta. H än kehotti upottamaan sen neistä, m itä p y s tyv ät tu o m a a n m uas- m eren syvyyteen — ja osotti tiliä »aan. ! päässeensä kehityksensä sen asteen A in o a s ta a n jä rje s te tty jä ry h m iä v o i- ohitse, jossa kehotetaan aseiata v&l d aa n v a s ta an o tta a. m istam aan auroja ja muita hyödy. N y k y is te n o lo su h teiden vallitessa a i- ! keitä, noastaan jä rje s te ty t ry h m ä t, jo tk a H änen puhettaan kuitenkin kej. v o iv a t tuo d a m uassaan m ahdollisina- keyttelivät tuon tuostakin puhtaasti m an täy d e t ty ö v ä lin e e t, m itä silla j porvarilliset kongressimiehet, jotka ty ö a la lla ta rv ita a n , jo h o n h e illä on ai-1 haukkuivat Londonia ‘‘sosialistiksi' kom us ry h ty ä V e n ä jä lle p ää sty ää n , ja käsittelivät häntä ja hänen keho- v o iv a t tä ä llä m enestyksellisesti työs- tustaan kovakouraisesti. Tätä kesti k e n n e llä . S u u resti h a lu ttu ja o lis iv at hän kuitenkin niin hyvin kuin voi jä rje s tö t, k u te n m a a n v ilje ly s osuus- siihen saakka, että texasilainea to im in ta y h d is ty k s e t, k äs ittä en m ite n kongressim ies Blanton rupesi häntä suuren jä s e n m ä ä rä n tahansa jo id e n säälim ään ja keskytti erään toisen e d e lly ttä e n että he n ä y ttä y ty v ä t k y k e olisi tu lta v a e n e m m ä n ta ik k a v ä h e m keskeyttäjän ja lausui: tt u teo llisu u ttan sa. EI SINUN PIDÄ HIMOITSEMAN.. . n ev ik si jo h ta m a a n m än täy d e llis e t m a q n v ilje ly a k o n e e t, “ Minä en kärsi sosialismia. Kyni- M y ö s k in p ä ä te ttiin avustaa k a ik illa läm än kuun 4 p ä n ä n ä hyvä s>.luu i , „ sfl. pajlan kolauksen viime syk- y. m . v ä lin e e t m uassaan. S am o in meueen vuoteen en ole sallinut yh. Mailman im perialistien maiden alus m a h d o llisilla k e in o illa A m e rik a s s a o- senaatissa hallituksen t a i o t a esiu \ svn-^ kun ra jiapääom a — käyttäm ällä maiden pinta-ala on yhteensä yli kaksi levia työ lä is iä m u o d o stam aan k a ik e n -* m y ö sk in k u te n e s im e rk ik s i ra ke n n u s - denkään sosialistin puhua kongress'. o su u sku n n at, rä ä tä lie n o su u sku n n at, niiespiirissäni sekaantum atta asiaan lakiehdotus, jonka tar otu stn s,,l,° ' i ornja j a vieläpä hallituksenkin varoja k a lta is ia o su u s to im in ta jä rje s tö jä — kymmentä m iljoonaa neliömailia ja nii h a tu n te k ijä in o su u sku n n at j.n .e . T y ö - ¡M utta me täällä, jotka tunnemme tiin olevan “avustaa tämän maan m aan -1 _ jnoi niaanviijeiys| uottciden hinnat myös m a a n v ilje ly k s e llis iä — jo ille den asukasluku noin 575,000,000 — kol Iäisten tu lee p itä ä m ielessään, että Meyer Londonin, tiedämme että viljelijät ylös silta ahdinkotilasta, 1 ™ - ] ^ a ,as e(tä kaikkJ m aanviljelijäin h allitu s a ik o o lu o v u tta a m ä ä rä ty ik s i e n n e n k u in o lo su h teet o vat tä ä llä ) Meyer London on rehellinen ja gu> masosa koko m aapallon asukasluvusta. a jo ik s i ja e h d o illa e rin ä is iä ty ö m a ita hin he olosuhteiden pakosta ovat joutu itsensäkin kerskum at sodanaikaiset m u u ttu n e e t p a re m m ik s i, työ lä is e t ja ra mies, jolla on korkeita ihanteita neet.” Täm än lakiehdotuksen esittänu- d lä isku„ a yhkäisliin Sodan aikana ja seurauksena muuttui ja te h ta ita , ta ik k a jo u tila s ta m a ata, ja ty ö lä is ry h m ä tk in , jo tk a tu le v a t i l - ----- luonnollisestikin oman mielipi- y. m. K a ik k i n äm ä seikat, sam oin nen tapahtui sen takia, että senaattori ()leniatlwin-in ja sanialla teh{iin niaan. omistus-“oikeus” puoleen toista miljoo k u in s iirto la is u u d e n k in jä rje s tä m in e n m an ty ö k a lu ja V e n ä jä lle , o v a t useas- teensä m ukaan — ja että luin on Norris oli esittänyt ennemmin lakieh., velkojensa kautta sangen naan neliömailiin, jonka alueen m atk as-, on jä te tty kansan työ k o m iss ai iu a tin sa tapauksessa ain o a s ta an tas av allan oppinut m ies; ja vaikka vihaankin sosialism ia ja vaikka olen tukah- dotuksen, jonka ‘«‘iksi tultua hallitus r . )uvais.ks. kcisla ja nu|isla ra_ sa kulkeutui 25,000,000 ihmistä — sam an » e rik o is k o m ite a n h a ltu u n . T ä m ä k o rasitu ksena. “omistusoikeuden“ alaisena kuin alue- { m itea on k o k o o n p a n tu y lim m ä n k an - V e n ä lä is iä ty ö lä is iä tu lla a n e h k ä k u t- duttan u t sen omassa piirissäni, niin olisi j ; ’a a »y1,Jc,^ uoUe,^ llsu°; hanlainaajista. Nyt jo luulisi heidän sum aan A m e rik a s ta . täytyy minun oikeudenmukaisena santalousneuvoston ja a m m a ttiu n ic it- ranaisesti farm areilta sekä sen jälkeen itsensäkin huomaavan, miten sen “itse kin. K a iv o s ty ö lä is te n U n io itte n k o n fe - j m iehenä sanoa että jos kaikki so- Englannin alusm aat ovat yhteensä lten olcn myöskin renssi tu lee p ia k k o in k o k o o n tu m a a n sialistit olisivat Meyer Londonin kal- myynyt niitä ulkomaille. Itsestään sel näisyyden” laita on, kun oikein laki- v äliaik aise sti siinä kom iteassa. K oska vää oli ettei tuollainen menettely saa pykälillä osotetaan, ketä on rukoiltava 13,990,000 neliömailia laajat, ja asuu o li m a h d o to n ta k ä s ite llä tä llä k e rta a M oskovassa. Tässä konferensissa t u - • täisiä, niin ei niissä olisi mitään nut rahapääom an siunausta — ja il-j ja ketä myöskin on toteltava, sillä em niissä 400,(XX),(XX) ihmistä. Ranskalla o- m itä ä n la a je m p a a s iirto la is u u tta , tä y lee m. m . k es ku s te ltav ak si kysym ys ; vikaa.” isesta ven äläis iin ty ö lä is iin j Sam aahan mekin olemme koetta- man juuri tuota siunausta ei m itä ä n ; me tottele ketään niin nöyrästi kuin vat toiseksi suurim m at siirtomaa-alueet, ty i * k o m ite a n ensi työ kseen k o k o n a a n A suhtautum m e rik a s s a . K aivo sm iesten u n io t u - ] n e e t sanoa — nimittäin että jos 4.500,000 neliömailia, ja niissä ihmisiä la k k a u tta a siirto laisu u s Y h d y s v a llo is le p y y tä m ä ä n ven äläisiä k a iv a n to m ie -, kaikki sosialistit olisivat noita saa lakia voida m aassanune enää laatia, i sitä, jolle olemme velkaa. ta. N iin p ia n k u in s iirto laisten va«- 52,000,000. Ei voitu laatia edes sotilasten korvaus-. : ta a n o to lle tarp e ellise t seikat on saatu hiä Y h d y sv allo ista p a la a m a a n V e n ä -1 littävän surkeita o ikeistolaisia, niin lakiakaan. Koko m aapallon kaikkien siirtom ai-i jä rje s te ty k s i, k u te n riittä v ä s ti asun- jä lle , avu sta m aa n D o n e ts * ) alu een ei kapitalistien ja hedän etujaan aja- u u d ellee n rak en tam ise ss a. V e n ä lä is - ! vien m ielestä heissä olisi pienintä- Ja koska rahapääom a on aivan ty y -' OMISTAJIEN SORMET NÄKYVÄT den kauppa -- vienti ja tuonti -- oli ' n o ita, sekä koneisto, jo k a h u o le h tii ten kaivo sm iesten a v u n a n to A m e r i- i kään vikaa. K apitalistit tietävät — rio la is te n , m a jo itu k s es ta e ri p a ik k a - tyväim n nyt senaatissa hyväksyttyyn Kuolemansyyn tutkijalautakunta Eu V. 1920 yhteensä 11,000,000,000 dollaria i «“ me tiedäm m e — että kapitalisti k u n n ille , sam oin k u in ty ö n saannista, kasta D o netsin a lu e e lle olisi ä ä r e t t ö ja lakiehdotukseen, niin kannattaa siihen rekassa, Calif., tutkittuaan Alaskan — tehden tuonti 5,000,000.000 dollaria ja y .m ., ja n iin p ian k u n m e illä on t ila i m än m e rk ity k s e llis tä . T u le n y r it t ä vihaa sosialism ia, mutta kun tulet hiukan tutustua, nähdäksemme, onko haaksirikkoa tuli siihen tulokseen että vienti 6,000,(XX),(MX). Siirtomaista vietiin suus jä rje s tä ä s iirto la is u u tta sen lä h m ään aika an s aa d a läheistä y h te y ttä kysymykseen oikeistososialisti, nih siitä todellista apua maanviljelijöille haaksirikon uhrit saivat kuolemansa raaka-aineita ja niihin tuotiin valmiita tö ko h d asta, n im . Y h d y sv allo ista käsin, v e n ä lä is -a m e rik k a la is te n ty ö lä is in j ä r on hän yhtä “rehellinen ja suon" v ira llis te n soviettilaito s- ja — oman mielipiteensä mukaan — tu lla a n h eti ra ja t a v a a m a a n s iirto la i je s tö je n , ja tavaroita. vai ei. hukkumisen kautta. ten , sekä a m m a ttiu n io itte n v ä lillä . omaa “yhtä korkeita ihanteita” kuia suuden vas ta an o tta m is elle. E n s im ä i- Ennen sotaa oli Yhdysvaltain kauppa siä v ä lttä m ä ttö m y y k s iä jo p a ra illa a n ( H U O M . ) N e w Y o rk is sa on p e ru s kuka muu kapitalistien ejujen ajaji Lakiehdotuksessa sanotaan että so Kerrassaan ihm eteltävää! danaikaisen rahastuskorporatsionin va- Kyllä siinä on kulunut paljon viisasta näiden kaikkien imperialististen maiden on jä rjs te ly n alaisuudessa M os k o v as te ttu S u o m alaisten k es ku u te e n a la tahansa. roista — jotka lainojen avulla voidaan järkeä ja “raskasta pohdintaa” ennen- siirtomaiden kanssa jo huomattava. V. sa, P ietarissa ja muissa keskuksissa osasto N e u v o s to -V e n ä jä n tekn illisestä “Meidän” oikeistolaisemme — jot avustusyhdistyksestä, joka toimii ai-1 ka ovat kauheasti kiukustuneet me>- kohottaa 2,500,000,090 dollariin saakka | kuin tuohon suurenmoiseen johtopää- 1913 se teki dollareissa 1,039,000,000. on jo o te ttu askeleita ru u a n ja asun- noastaan N e w Y o rk is sa ja lä h i y m p ä hin juuri nykyään monen kinlaisigu • non h an k k im is e k s i s iirto la is ille . K y- — 's a a v a t pankkien välityksellä kiinni- tökseen on tultu. Ennenkuin nämä Mutta vuoteen 1920 oli se kasvanut ' Sym yksen loppuosa v o id a a n v as ta ristössä, N e u v o s to -V e n ä jä n uu d elleen syistä — inttävät että olemme ol tys ("m orketti”) lainoja, joiden takuu- tutkimuksen tulokset julkaistiin, vallitsi miltei nelikertaiseksi — tehden mainit- sitten jä rje s tä ä k u n h a n s o v ie ttih a lli- ra ke n ta m is ek si. leet väärässä, kun olemme heistä K o m ite a . i tuollaista sanoneet. Mutta kaippa tena on m aanviljelystuotteita, seuraa- kaikkialla mitä suurin tietämättömyys liina vuonna 3,775,000,000 dollaria — ja tus on saanut lähetystönsä p eruste- j täm än uskovat nyt hekin, kun ker a at henkilöt tai liikkeenharjottajat: -tästä asiasta. Olijia tosiaankin hyvä, I muodosti kolmannen osan kaikkien im -ituk,i Y h d y s v a lto ih in , *) K ä s ittä ä pääasiallisesti h tih k a i ran kapitalistit itse sanovat, miten a) Liikkeenvälittäjät, tuotteiden mark-1 kun saimme tietää etteivät nämä uhrit Jierialististeil maiden yhteisen kaupan A m erik asta saap uvat ty ö lä iset saavat voksia. — J. M .. (S u o ra .) todella on. _ i asianlaita „ o m itu iset työ p a ik k a n sa . kinoille hankkijat ja m aanviljelijäin m enettäneet henkeään esimerkiksi ylön- summasta näiden yhteisten siirtom aiden Muuten tuo Blantouir. puhe vai il(I^ S \u ltcllU 1111- j j y n T y ^ . j a Puolustusneuvoston suun* yhdistykset; * syömisen tai vaikkapa liiallisen van- kcinSSQ. S iis t l i p p j s i kutti Londoniin kerrassaan mahta vasti. Hän joutui niin koin suu perialismi syrjäyttäm ään em äm aiden ^¡telmien m ukaisesti m ik ä li on kysy- h) sellaiset ulkomailla olevat liikkeen-! huudon heikkouden seurauksista —- tai ressa m äärin tunteittensa vahaan. kaupan kaikkien imperialististen mai- i myksessä k o k o n ais ten tehdasten lu o välittäjät, jotka kuluttavat rahat tässä jostakin semmoisesta. , ettei enää kyennyt jatkamaan pu- den siirtomaissa. : v u tta m m e n A m e rik a s ta p a la a v ille työ - maassa ja Ajatelkaahan.* ' liettään, vaikkei tunnista ollut kulu . . ! laisryhm ille. N iinpä h iljak k o in Yh- c) pankit, pankkiirit ja kiinteimistö- nut vielä kuin neljännes. Hän ti- N llltta samalla keltaa osat meidän im- - dysvalloista p a la n n u t ty ö lä is ry h m ä ¿ai Se “luokkataistelija” siellä Pelastuneet m atkustajat syyttävät suo män jälkeen tyytyi ajastaan luovut kongressissa lainaajat. ranaisesti laivapäällvstöä ja epäsuo- perialistim me telineet sen havainnon, haltuunsa h y v in v aru s te tu n a u to te h - “ A rn o n ’ ’ M oskovassa. T o v e r im Olimme kerrassaan unohtaneet e l tam aan viisi m inuuttia kerrallaan jo Se sanamuoto, missä m äärätään, mit rasti laiva-isännistöä, tavaton m äärä d tä se maa, joka omistaa siirtomaan, taan A r t h u r A d a m s , e n tin e n N e w Y o r että työväenluokalla on “edustaja” kaiselle, joka vaan halusi käyttä.; kä tuotteiden välittäjät ovat kysymyk suoria ja epäsuoria todisteita viittaa pystyy riistäm ään sitä paljoa edullisem- me k in te k n illis e n avustusyhdistyksen kongressissa, m utta selaillessam m e täm än ajan sosialismin haukkuni sessä, sanoo: Ne henkilöt, liikkeenhar suorastaan laivojen omistajiin. ikään- min kuin mikään ulkopuolinen maa, jo h ta ja on tu llu t v a litu k s i yhd eksi kongressin pöytäkirjoja, T ä tä jatkui siihen saakka, havaitsim seen. jo ttajat j.n.e., jotka välittävät m aan kuin mahtava, jättiläissorm i olisi osot-jnlivatjia muut edellytykset millaisia ta- tämän teh taa n kunnes joku pyysi Blantonia selit ta lo u d e n h o ita jis ta , me e ttä onhan siellä — ja vielä sel viljelystuotteita ja muita tuotteita ------. tumassa heitä, sanoen: Te, kurjat rau- hansa. Ryhm ään tä tä nykyä k u u lu u 100 lainen, jota toiset “edu stajat” hauk täm ään, m iten hän on tukahdutta sosialistit kongressiini« >piirii- i •• 1 , h e n k ilö ä . H e tu le v a t p ia n p an em aan kuvat “sosialistiksi”. Meyer Lon- nut Yksityiset m aanviljelijät eivät voi kat, teidän voitonhimonne hukutti nä Ja taina havainto . on vaarallinen • j — te h . ta a n k ............... * aiu ä y n tiin , ja saattaakseen tu p - don on hänen nim ensä ja “edustaa’ i s^ n > j ° teQ s ie llä nyt on saada sentinkään lainaa, vaikka heillä mä ihmisolennot, teidän intohimoinen vaarallinen imperialististen maiden tannon tarUoitU8taan va8taava||c ,,oh. hän erikoisesti New Yorkin kövhä-! tu ^annen sosialistista aan« » olisi kuinka paljon tahansa tuotteita (io|ia rikilpa ilUnne sai aikaan tämänkin näennäiselle rauhalle. Aina ennenkuin ja lle tu le v a t he ku ts u m aa n e d e llä m a i- listöä. kykyjensä m ukaan Ja aen k a i- 1v a ik k a jo it a k in v u o a ia 6ittpn si"lla punna siitä pantiksi niin sittenkin koneisto, | aseelliseen sotaan ryhdytään, täytyy so-j «>tun k o m ite a n ja S o v ie tti V e n ä jä n kenpuoliscn vararikon tehneen sosia- oli neljä tuhatta. Blantonille myönsi katastroofin Liikkeenvälittäjät - esimerkiksi v il-'jonka on niäära osottaa syyllinen kuo-Idasta hyötyjien, imperialistien, tehdä jo te k n illis e n avustusyhdistyksen v ä lity k listipuolueen toim eenpanevan komi London taaskin viisi minuuttia, luon sellä 1 ,0 0 0 a u to te o llisu u styö läis tä ii- tean — josta myöskin kuulee joskus, ■i nollisesti — kuinkas muut« n — ei jukauppiaat, puuvillakauppiaat, ruoka- jem aan, sanoo että nämä uhrit vain ku tällainen havainto, sää Y h d y sv allo ista. ainakin silloin, kun se taaskin tar-i ^an muu \oinut tulla kjsynivk tavaroiden tukkukau|>|iiaat, vähittäis- nOj„ jokapäiväisestä ja yksinkertaisesti Ja Blanton avusi suuns- K y s e ly t te h tä v ä suorastaan S o v ie tti vitsee rahaa — tarkan valvonnan ja seenkään. kauppiaat ja kaikki sellaiset — saavat _ hukkuivat. ja sanoiksi Virkki: V e n ä jä lle . — “Kapitalistisen kasaantumisen h is H e n k ilö t, jo tk a h a lu a v a t saada jo vaalimisen alaisena. lainoja näistä rahastuskorporatsionin “Ja nyt sanon ystävälleni, niitec Hän on ottanut ja pitänyt pu varoista, kun niillä on takuuksi panna ' i an,a OI1 vasta ensimäinen askel tä- toriallista kulkua" kuvaa Marx (“Pää ta in tie to ja , jo tk a koskevat ty ö lä is heen. Kun äskettäin sangen vaka tukahdutim m e heidät. Emme vastaava m äärä maanviljelystuotteita. män onnettomuuden “oikeudellisissa omassa”) seuraavin sanoin: “Välittömi ten p alaa m is ta Y h d y sv allo ista, voivat vasti harkittiin voitonm erkkeinä tä heidän tehdä m itään vastaamatta k irjo itta a suorastaan u u d estisiirtym is- hän maahan tuotua ase-romua — mi heille. Kun he sanovat jotakin kat la m a n mukaan voi esimerkiksi “pop- vaiheissa.” On mielenkiintoista seura- en tuottajien pakkohiovuttaminen suo tarjoaa täm än vehnän takuuksi lainas- (T H E C O M R A D E ) ” J la jollekin kaupanvälittäjälle. Tämä T h e o rg a n o f the F in n is h w o rk e rs in the W e s te rn l a i n a a s i t ä VilStaan esimerkiksi 200 (lol- jTj e i on,y F,nc ‘’\ Da,|y ,n /he west. ja rja . — ej luonnollisesti ....................... anna e- ru b lis h e d d a ily , e xc ep t S u n d ay, at A s to n a , O re g o n , . . . . . b y the W e s te rn W o rk m e n ’ s P u b lish in g S o ciety, n e m p a u I ' d ill Oil aivan Va It tallia toll ta. — -- — -f -------? r> . "Ä 77“ N y t ottaa hän farm arin 5,000 bushelin O ffic e 7th and C o m m e rc ia l S t., opposite Post O ffic e | < _ _ takuuh ja vie sen pankkiin, saa sieltä Post O ffic e A d d ress: T o v e r i, Box 9 9 , A s to ria , O re . vaikkapa 2,000 dollarin lainan. Pank E D IT O R 1 A L S T A F F kiiri taaskin esittää tuon 5,000 bushe S u lo S yvän en , A le x Sevo, A . N . K o sk ela , K . lin vehnätakuun rahastuskorporatsio- H e ik k in e n ja G eo. G ra tc h e f (v a s ta a v a ) nille ja saa sitä vastaan lainan, joka P h o n es : O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria ! D e p a rtm e n t 8 3 2 . ehkä I vastaa sen todellista arvoa E n te re d es second-class m a il m a tte r Ju ly 13, 1 9 I 2,' 5,000 dollaria. at the Post O ffic e at A s to ria , O re g o n , u n d e r the . . .. . . ... .. ..... .. A c t o f M a rc h 3 . 1 8 7 9 . i Siina on lain käytännöllinen puoli. -------- -------- ------------------- Siinä on se puoli, joka kaikkein sel- ■»., e •• a x x » vimmin osottaa, kenen hyväksi tämä lakiehdotus on suunniteltu. TO V ER I Köyhälistön diktatuurin suuri m er Venäjälle palaamisesta kitys on siinä, että se asettaa uuden K i r j. L . M a rte n « . m ääritelm än kansalaisoikeuksille, m ää Jo k ain en k äs ittä ä V e n ä jä llä , että ritelmän, joka tekee kansalaisoikeuksi äläisten työ lä is te n p a la a m in e n A - en ehdot yksinkertaisim iniksi ja sel- ven m e rik as ta on ä ä re ttö m ä n s u u rim e rk i- vimmiksi kuin milloinkaan on asetettu ty k s e llin e n te k ijä m e id än teoliisuus- hallituksen perustaksi. la ito s tem m e u u d elleen ra k e n ta m ia y r i Kansalaisoikeuksien ehtona on lyö. tyksessä. E rin ä is e t a o v ie ttila ito ks et, jo ille tä m ä n k ys ym y ks e n k äs itte ly Täm ä ehto asettaa kansalaisoikeuksien k u u lu u , o vat ry h ty n e e t sitä vak av as ti ulkopuolelle vain mielenvikaiset ja lap h a rk its e m a a n ja tu le v a t ne tek em ä än lö y tääkseen ty y d y ttä v ä n set. Rotuun, luokkaan, väriin, suku k a ik k e n s a puoleen, uskontoon, omaisuuteen tai ra tk a is u n tä lle p u lm a lle . P uolustus- kasvatukseen nojautuvilla ehdoilla (»i S j® työ n eu vo sto o li ensim äisenä k ä s it telem ässä sitä. P ä ä te ttiin että Y h ole m inkäänlaista merkitystä köyhälis d ysvalloista p a la a v ille ty ö lä is ry h m illc tön diktatuurin vallitessa.” tu lla a n lu o v u tta m a a n k o k o n ais ia m y l ly jä ja te h ta ita sopim usten k a u tta , ■«♦n» koorniu' kaupustelija saada lainan. ja sjja j a n a j1(j a, p iit ä keinoja käyte- mutta se maanviljelijä, joka tuon “poji- ,ään j oHa jajvan om istajat väistyvät koomin kasvatti, ei voi toivoakaan maksamasta edes korvaustakaan nienc- tätä apua . tetvistä ihmishengistä. Pankit ja pankkiirit saavat "apua”— luonnollisesti, ja vielä kaiken lisäksi ulkomaiset liikkeenvälittäjätkin, kun NIINKIN VOI MAILMASSA KÄYDÄ han vain käyttävät rahat tässä maassa. Joku vuosi sitten oli eräässä idän Farm arit eivät voi saada senttiäkään, ylemmässä koulussa oppilat joka lie- Iästä kyllin selvästi näkyy, ketä vur- rätti erikoista huomiota terävien johto- ten ja kenen avustamiseksi tämä laki jiäätelmiensä ja yleensä tarkkuutensa on suunniteltu. Sen tarkotuksena on j ;j nopean edistymisensä kautta — jopa avustaa aivan suoranaisesti rahajiää- siihen m äärään, että hänelle myönnet- omaa eikä ketään muuta. Rahajiääoma tiin erinäisistä rahastoista stipendejä saa tämän lakiehdotuksen kautta yhä jatkaakseen opiskeluaan ulkomaillakin, lisää hallituksen rahavaroja käytettä- Hän teki niin, mutta näiden opiskelu- väkseen ja farm ari jää yhä edelleen jen jälkeen havaittiin että hän on entiseen avuttom aan tilaansa. “horjahtanut oikeaoppisuuden tieltä.” Nyt kuitenkin on tämän maan suu- Hänestä ei tullutkaan sitä viekasta ja rin farm arien liitto — koko maan k ä -. musertavaa nykyisen yhteiskuntajärjes- sittavä grunge liitto — jo kiiruhtanut telmän puolustajaa ja järjestelm äm m e lausum aan kiitoTj.ensa senaatille ja hai- omistajien etujen ajajaa, jota toivot it tusherroi Ile tästä “suurenmoisesta a- tiili. Rahat olivat menneet hukkaan, viistä”, joka herrain pöydiltä on far- Nyt kirjoitan tämä nuori mies köy- m ariparoijle tipahtanut. Ja luultavaa hälistön diktatuurista seuraavaa: on että suurin osa maanviljelijöistä to "Mutta tällä diktatuurilla on eräs dellakin luulee tästä hommasta heille toinen huomiota ansaitseva merkitys a|>ua olevan. kuin se, joka sille annetaan poliitlise- Kun lakiehdotus läpäisee alahuo- na aatteena ja taisteluhuutona. Sen e- neessa tulee se heti hiiksi ja lu o n n o llirik o in e n arvo ei ole siinä, että se on sesti kiiruhtavat m aanviljelijät koetta-; diktatuuria. D iktatuuria on ollut en- innan saada lainoja lupauksen mukaan, nenkin. Se ei ole edes siinäkään, että Voimme kuvitella, miten se käy. se on enemmistön diktatuuria vähem- Sanokaamme että jollakin niaanvil- mistöä vastaan. Sellaistakin on ollut, jelijallä on 5,tXXf bushelia vehnää. Hän Sen erikoinen merkitys poliittisena ei halua mvvdä sitä alhaisella hinnal- e l* käytäntönä * * ja aatteenakin on siinä, et- la — tai ei saa sitä lainkaan myydyksi tä se on vetänyt niin äärettöm än yk- ----- sellainenkin on mahdollista, sillä sinkertaisen rajan ihmisten välille ja ovathau etelävaltioiden puuvillanviljeli- asettanut täm än rajan kansalaisoikeuk- jat paraikaa sellaisessa asemassa. H änjsien ehdoksi. ritetaan mitä häikäilem ättöm im m ällä vandalismilla ja mitä alhaisimjiain, li- kaisimpain ja inhottavim pain intohim o Oikeistososialistit jen vaikutuksesta. Omalla työllä koo ja marxilaisuus tun ja yksityisen riippum attom an työ- läisyksilön niin sanoaksemme työväli- i Sitten antoi Pariisin Kommuni ai- neittensä kanssa yhteenkasvamiselle pe- hetta lukuisiin mietelmiin, joihin voi lustuvan yksityisomaisuuden työntää si- tu,ustua Marxin kirjasta "K ansalais vuun kapilallstiiK-11 yksityisomistus, jo- mannMta ,uvusta). Kirjeessään Ku- ka perustuu vieraan, vaikka niuodolli- geimaniiie (I2 .iv .7 i) lausui Marx, et- sesti vapaan työn riistäm iseen... Työn tä vanhan valtiovallan koneistoa ei jatkuva - yhteiskunnallistuttam inen ja v°l sellaisenaan vallata, vaan on se jatkuva maan sekä muiden tuotanto- har' t,avä- Ja arvostelussaan bos - välineiden m uuttum inen yliteiskimmilli- kl han ..kansanva, k,„ ltclmta sesti eksploateeratuiksi (hyödyksi käyte- kapitalism in vallitessa ja puhuu “tu- tyiksi), siis yhteiskunnallisiksi tuotanto- sinadem okratia»ta”, joka pitäft de- 'ahneiksi, sekä yhä jatkuva yksityis- m okraattista tasavaltaa tuhatvuotisc- om istajain pakkoluovuttaminen pukeu- “a valtak“ntana eika aavista. et$ luvut uusiin muotoihin. Xyt e i ole pak- nan vilmai5M5a v. lt,„muodo5S8 on koi Uuvutettavana enää omataloudellinen i luokkataistelu taisteltava loppuun.” työläinen, vaan useita työläisiä riistävä j a m itä Engels ajattelt “puhtaan kapitalisti. Täm ä pakkoluovuttaminen dem okratian” kelpoisuudesta kumouk tapahtuu itsensä kapitalistisen tuotan- sellisen kriisin tultua, siitä on ku- . . . . . , .... . vaavana eräs hänen lausuntonsa 1880 non sisäisten lakien mukaan, paaomam luvun keskivaihei„a; ..Nyt ei voidl keskittymisen kautta. \k s i kapitalisti i odottaa, että meillä pulan tultua olisi iskee useita muita kuoliaaksi. Käsi kä- heti valitsijain, s. o. kansakunnau tiessä tämän keskityksen eli useiden ka- ®neinmi8tö takanm me. Koko porva pitalistien yhden hyväksi pakkoluovut- i 'l8,7 kka * feodaalisten, om isuvain lumisen kanssa kehittyy yhä litjemnul- Ja maaUl8väkaa kerään,„. le perusteille työprosessin yhteistoimin-1 loin fraasiensa puolesta erittäin vai (iällinen muoto, tieteen tietoinen käyttö, lankuniouksellisesti esiintyvän ääriin matin järkiperäinen käyttäminen, tvö- u1®*8*11 porvaripuolueen ympärille t Välineiden m uuttum inen'vain yhteisesti » f “ ' ,,ä *’ käytettäviksi, kaikkien tuotuntovahneit-: k^ enemmistöksikin. Kuinka silloin, t'*n hyödyllisempi käyttö niiden ollessa i vähemm istönä, ei ole m enteltävä. yhdistetyn, yhteiskunnallisen työn väli- «en on Pariisin helmikuun hallituk- neiuä, kaikkien kansojen kietominen seB <1S4S> sos.-dem. vähemm istö o»ot- m ailnianm arkkinain verkkoiin, ja sen i'“““1- • • sl1“ kautta kapitalistisen valtiuden kansain- eival ajjne6ta, vaan mars8jvar välinen luonne. — Kirjasta Karl Marx . I astuu toim intaan, voitaisiin kulkea yli k o m ite a lle te e ). (R e -e m ig ra tio n V e n ä jä lle a ik o v ie n C o m m it osu u sku n puhtaan dem okratian r a j a n . . . Jok-« tapauksessa on meidän ainoa vastus tajam m e kriisin tullen ja sen jälkiai- kana puhtaan dem okratian ympärille keräytyvä yhtelstaantum us”. (Kuten Venäjän ja Saksan vallankumouksia ta taas niin selvästi näkyy.) Engels siis otaksui, että sotaväki tulisi .kulkemaan yli “ puhtaan de m okratian” rajan, varsinkin suuren europalafsen sodan yhteydessä. Ar- Ukkelissaan 1891 kirjottua hän: “T£- mä sota välttäm ättöm yydellä joko johtaa välittöm ään sosialismin voit- toon tai panee vanhan järjestyksen nurinniskoin kiireestä kantapäähän asti, ja jä ttä ä jälkeensä sellaisen rau niokasan, e ttä kapitalistinen yhteis kunta kävisi m ahdottom am m aksi kuin koskaan; yhteiskunnallinen vallanku mous kyllä voisi lykkääntyä 10—20 vuotta, m utta silloin sen täytyisi voittaa sitä nopeammin ja perinpoii- jaisem m in”, Sam ana vuonna Sorgelle kirjotta- m assaan kirjeessä lausuu hän: “Jos Saksa painetaan alas, niin myös mei* dat; kun taas parhaassa tapauksessa taistelu käy niin kovaksi, että Saksa voi pitää puolensa vain kumoukselli silla keinoilla, ja me hyvin mahdolli sesti pakostakin joudumme peräsi meen ja saamme näytellä 1793 Mutta vaikka pitäisinkin aina kiusal lisena. jos sotaan jouduttaisiin ja tä mä vei6i meidät ennen aikaam m e val taan, niin täytyy olla tältäkin varal ta varustettu, ja olen iloinen, kun puolellani on Bebel. verrattom asti kyvykkäin m eikäläisistä.” V. 1S91 kirjotti Engles myös, että olisi hyvä. jos ei tarvitsisi pelata uh kapeliä. Han arvioi näin: “O tta kaamme tuotantovälineet käsiimme ja käyttäkääm m e niitä. Tarvitsem me teknillisesti kehittyneitä ihml- siä, jopa koko joukon. Niitä ei roeit- lä nyt ole, jopa olemme tähän as’i olleet jotenkin iloisetkin siitä, ett* olemme suureksi osaksi säästyneet “sivistyneiltä”. Mutta nyt on jo toi sin. Nyt kykenemme sietämään ja sulattam aan koko joukon sivistynyt tä rojua, ja minä aavistan, että m'’ lähimpänä 8—10 vuotena tulemme värvääm ään riittävästi nuoria tekni koita, lääkäreitä, juristeja ja opetta jia voidaksemme puoluetovereilla hoi taa te h ta at ja suurtilat koko kansan hyväksi. Silloin on siis valta.in pää symme aivun luonnoilin<-n a k.» varsin sileästi. Mutta jos sodan vai kutuksesta joudumme valtaan ennen aikojamme, niin ovat teknikot erityi siä vastustajiam m e ja pettävät sek-* kavaltavat meitä, missä vain voivat. Meidän täytyy käyttää hirmuvalta* niitä vastaan ja kuitenkin ne m«1'* pettävät. Niin on aina käynyt Ran-- kassa vallankumouksille pienesi Niiden täytyi tavallisessa hallinne» sakin sallia käytettävän todella t> » vaativat alem m at paikat vanhoil-* taantum uksellisilla, ja ne jarruttivi- seka lam auttivat kaiken Siksi to- von, että varm a, luonnonpre ,essÖ tyyneydellä ja klertämättomj vae etenevä kehityksemme pysy;" hoilla raiteillaan.” Kuten näistäkin otteista näkyy, o-* Marxille ja Engelsille ensiksikt0 sei villa, ettei vallankumous ole leikkiä- He tutk iv at sitä niinkuir to.« taan varustautuva sen edellyty® tutkit. He arvailivat, m issä olofe^ olisi edulliset edellytykset J* m,sil epäedulliset työväen vallalle H«- t°- voivat, e ttä se valtaan joutu®11 voisi tapahtua edullisissa °‘°***t m utta historiasta olivat he oppi®**' että niin ei suinkaan aina »ap*id«-
