Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 11, 1921)
Torstaina, Elokuun 11 p.— Thursday, August l l t h "J TOVERI (THE; COMRADE) T h« organ o f th s Finnish w orker« in the W estern by the W estern W orkm en*« Publishing orjaa ci ole helppo pitää tyytyväisenä orjuuteen. Sen vuoksi estetään kaikin mahdollisin keinoin kaikki yritykset palkkatyöläinen näkemään a- Society, s e lliä n s ä k u r ja s s a fl la s tO IttU u d e S S a a U . oilk. 7.7.«d Commercial 3v? w « i.. P«.« Oihc.iS«n vu°k»‘ nytkin vangitaan jokainen. joka vähänkään vaikuttavammin puhuu Post O ffice Addreee: T o v e ri, Box 9 9 , A storia. O re. luokkataistelusta, sen pääm ääristä ja sen ratkaisusta. Sulo Syvänen, A le x Savo, A . N. Koskela, K . E. Tyytyväinen orja on aina orjien omis H e ikkin en , Geo. Gretchef. Phones: O ffice 3 6 $ ; E ditoria! D epartm ent 6 3 2 . tajalle — olipa sinä yksilö tai luokka — erinomaisen mieluinen. Mutta tyytyväi Entered as second-clnsa m ail m atter July 16, 1912, at the Post O ffice at A sto ria, O regon, under the nen orja, olipa hän sitten henkiorja tai A c t of M arch 3, 1879. jpalkkaorja* on henkisesti katsoen elukka — yhtä tietämätön, yhtä ajatukseton. Henkiorja ei osannut lukea ja siitä Orjuus ja tietämättömyys johtui hänen tietämättömyytensä. Se- Yksi keino, millä kapitalistit ja niiden hän on selvä. Mutta aivan käsittämä!- palveluksessa olevat kansan pim ittäjät , tömäksi jäisi palkkaorjan m ittaam aton koettavat pitää työväenluokkaa tyyty typeryys ja tietämättömyys, sillä hän väisenä oloihinsa, on uskottua työläi hän osaa lukea, jollei havaitsisi sitä, sille, että heidän olosuliteensa ovat nyt että kapitalistinen sanomalehdistö on parem m at kuin se ovat olleet milloin kautta aikojen järjestelm ällisesti käyt kaan ennen. He mielellään selittävät tänyt kaikki voimansa ja kaikki m ah historiaa ja ottavat sieltä esimerkkejä, dolliset ja m ahdottomat keinonsa tahal joilla vaikuttavat kuulija- tai lukija lisesti sokaisemaan työläisten järjen, kuntaansa saadakseen ne säälien ja hal jotta lopuksi on tultu tilanteeseen, jos veksien ajattelem aan menneitten aiko- sa palkkatyöläinen ei osaa ajatella o- jen raatajien olosuhteista. O sotukseksi( millä aivoillaan, vaan ottaa vastaan asiat tällaisesta lainaamme eräästä suuresta ja niiden selittelyn kapitalistisesta sa- päivälehdestä seuraavan katkelm an: nomalehdistöstä jo valmiiksi “sulatet- “Jokainen meistä tietää, että kun m eil-Ituna”. Tämän kaiken hän nielee arve lu Yhdysvalloissa oli orjia, kielsivät lait lemutta, ajattelem atta. opettam asta orjaa lukemaan. Orjien ! Tämä On se seikka, joka tekee työ- om istajat tiesivät, että jos» orja voi lu väenluokan herättäm isen ja sen valis kea, niin voi hän saada tietoisuutta ja tamisen niin äärettöm än vaikeaksi, vä että tietoista orjaa ei ole helppo pitää symättömiä, miltei yliluonnollisia pon nistuksia vaativaksi. Mutta epätoivois tyyty väisenä orjuuteen. Orjien om istajat olivat viisaita, kun ta se suinkaan ei ole. Päinvastoin. estivät orjat saamasta tietoisuutta. Ja Kapitalistinen järjestelm ä kehittyy sam alla se näyttää lähteneen hyvästä nykyään niin huimaavaa vauhtia, että sydämestä, sillä kun orjien joka tapa m n povessa piilevä oman hävityksen uksessa täytyi pysyä orjina, niin pitivät siemen on jo itänyt ja alkaa versota. orjien om istajat parhaim pana, että he Se jatkuvasti painaa yhä suuremman ja eivät tule tietoisiksi alennuksestaan ja suuremman joukon palkkatyöläisiä ase kurjuudestaan." maan, jossa vatsa alkaa ajatella. Ja Ja samanlaisilla tuutilauluilla uneen vatsan — nälän ja kaiken puutteen — vaivutettu työläislukija halveksien ja synnyttämiä ajatuksia ei voida tukah säälien ajattelee sellaisia typeriä orja- duttaa sivelemällä vatsan omistajan it raukkoja, jotka eivät ole tuota kierää serakkautta. nienettelvä havainneet, vaan ovat anta- Tällaisessa tilanteessa oleva palkka- ■»■cl lyöntccltäjiensä vetää itseään noin I (yö |iU„,.„ voidaan herättää. Kun hän ruokottomasti nenästä. Ei häntä itse- tällöin saa käsiinsä työväenluokan ase ään vain sillä tavalla petkutettaisi, Ei maa selostavaa kirjallisuutta ja työväes m aar. tön luokkakannalla olevia sanomalehtiä Kyllä niiden orjien asema oli todella- | Ujec |,ä n tietoiseksi orjan-aseniastaan. hi" k " rja - ajaltclee täm änpä.väinen! Ja kun M n Ue,oiscUsii ci työläinen. Multu hän itse hän on to i-, |,an|a o|e helppo pitää tyytyväisenä or- sessa aseillassa tykkänään. Hän on va" j j uu(een ~ E D IT O R IA L S T A fí ..... JUUÜJH LBL 1 No. 187 .............. Brandeia is ei katsonut voivansa äänes- kunnalla suurviljelijät viljelevät, sitä on \ * ä kum um m pnkaan p u o lesta. K y sy m y k pienviljelijöiden pakko tehdä — muu- t sessa oli silloin O regon in valtion m i ten ei menesty lainkaan. Ei voi nauttia nim ipalkkalaki ja y lio ik eu d en p ä ä tu o edes siitä säälittävän kurjasta “eläm äs mari W hite sen silloin kum osi “ perus- TILITYS: j tuslakivastaisena.'* tä”, joka tämänpäiväisen pienviljelijän | H yrkäs & Latvala kiertom atkasta Nyt on juttu u u d elleen y lioik eu d en osana on. Californian osastoissa. k äsiteltävän ä, vaikkakin tällä kertaa Pienviljelijällä ei ole valtaa enempää ratkaistaan D istrict C olum bian m ini m äärätä olosuhteitaan maanviljelykses Ylelstulot ...................................$370.1$ m ip a lk k a isin kohtalo. Brandeis on libe- sä kuin pienom istajalla teollisuudessa 1 leismenot ....................... • • • • 245.65 raahnen porvari ja kannattaa m inim i- p alkkalakia, jo ten on luultavaa, että tai palkkaorjallakaan. ’ > Jäännös .............................. $124.50 hän tällä kertaa tu lee sen p u olesta Järjestelm ä se on, joka m äärää pien 10 pros. K arjalan Kommuunin m yösk in ään estäm ään . viljelijän elämän — aina sitä myöten, Painokonerahastoon ............ $12.45 T ällä välin on k uitenk in päätuom a« mitä he saavat syödäkin* ja palkakseen ri W hite siirtyn yt isäinsä lu o k se, ja saavat he kurjaakin kurjem m at olosuh Olemme lähettäneet yllä mainitun hänen tilallaan on p äätuom ari T aft. teet, jotka herättävät huomiota vain sil prosentin S. S. Järjestön keskusvi O n luultavaa, että T aft tu lee m y ö s joka huolehtii rahojen pe kin ään estäm ään m in im ip a lk k a k in loin, kun heitä suuremmassa m äärässä rastoon, rille lähettäm isestä. Toveruudella p uolesta, ja vaikk ak aan hän sitä ei sortuu. Pellagra on vain yksi ilmiö H yrkäs & Latvala. tekisi, niin se k aikesta huolim atta k u i yleisestä kurjuudesta. tenk in tod en m u k aisesti tu lee nyt sa a S. S. JÄRJESTÖ KUN ROSVOILLE TULEE RIITAA JUTUN JATKOA T äm ä k esätoim ituksen komn»el|M, o li sen v u ok si valitettava, että *€R kautta saattaa koitua ikävyyksiä sek* kirjeen vastaan ottajalle eitä sen kir jo itla ja lle, jo lle m e täällä SuomeM< em m e suinkaan m ieliharmia toivoi» k oska aina säilytäm m e «aka«l*i,ten a p u jo u k k o jen ylipäällikön nimen kij. lo h isessa m uistissa. N o niin. Sv. T. tunnusti keaätoi. m itu k sen sa kom m elluksen. Mutta »iG ei teh n y t H bl., jok a tuon yksityi*kir. jeen m yös julkaisi. Viimeksimaiax. tu seikka ei totta tosiaankaan kohea- na su uren pääkaupunkilaislehden *, v o stelu k y v y n m ainetta, Niin •uure*. sa • k iitollisuu d en velassa luulisi HbL nkin o levan kreivi von der Goltzille, ettei se eh d oin tahdoin lähtisi hänelle karh un p alveluk sia tekem ään. V aik ka on han se tehnyt toisillekin Sen toim itu sh an se pani näkyviin ken- m aan tarpeek si kannatusta. raali v o n G erichinkin kirjoituksen »|. Ja olipa tu o p äätös nyt m ikä ta letek ijän alkukirjaim et. Ja sehän ko hansa, niin se ei su urestik aan tule ko jutussa oli kohtalokkainta. Sillä asiaa m uuttaniaan. A jassa on r ie n -, ke nraali von G erichm asemassa olev* netty jo niin p aljon eten päin , että | m ies ei saa m ennä sanomaan selL^. uusia paljon tärkeim piä k ysym yk siä ta, jok a n im ettöm älle kynämiehelle on astu n ut etu alalle. Eikä täm än a- vielä voidaan ehkä olkia kohautt*. sian tässä esille ottam isellak aan ole m aila an teek si antaa. m uuta tarkoitusta kuin osoittaa, m i N äinhän se "helsiginsanom a" j**t. tenkä “ kansan vaatim ukset" tulevat telee nyt, kun näki mihinkä rötök "kansanvaltaista" tietä ajallaan rat- seen porvari jou tu i. Mutta myö- k aistuiksi ja m itenkä p erin poh jin t ä s - ! häänpä ju ttelee. O lisi pitänyt jo viik- sä vakavassa tou h ussa kansan tarpeet koja en n en sanoa että jos joku "ken- otetaan h u om ioon . raali" tai m uu aikoo haukkua "e*, tenttiläisiä" ja ylistää ja ennusta* ju n k k erille Sakassa loistavaa tulevat- Suojeluskuntajupakka suutta, niin nim im erkkiä ei saa lait Samoin myös "Ei olisi p itänyt julkaista von der taa m istään hinnasta. kään ei saa m issään tapauksessa jul G olitzin kirjettä." Eikä m yösk ään laittaa G erichin kir kaista m eidän von der Goltzm välisti k irjeen vih toa, sehän paljastaa koko jo itu k seen nim im erkkiä. salaisen yh tey tem m e. — Näinhän sitä Porvari joka jou tu i tu k k an u ottasille kesk en ään s e i varjelusk u ntaju pak an olisi p itänyt tehdä ja rötös olisi vai- takia, alkaa nyt jo koko tavalla h er tetty. Uutisten mukaan on “hänen majes- i Minimipalkkain ihmeellisestä leettinsa”, Illinoisin kuvernööri Small vaelluksesta suvainnut antaa “vangita” itsensä — s.o. M inim ipalkkalaista on ajatuksia p y ö rin y t ty ö v ä estö n päässä m onta hän on mennyt oikeusistuimeen ja jä r vuotta, m iltei yhtä kuan kuin A l jestänyt takuun, jotta saa olla rauhassa. lan linja on A m erik oih in keropäitä Kuten tiedetään, syytetään häntä suu h aalannut. Siitä on p id etty paljon renmoisesta valtion varojen kähveltämi- puhetta, se on ollut vaalitappeluissa sy öttin ä luk em attom ia kertoja, siitä sestä ennen kuvernööriksi tuloaan, ol on esitetty vaatim uksia lakk otaisteluis- lessaan valtionvarain hoitajana. Tämä sa ja siitä on jau h ettu valtioitten j . . . . . . lainlaatijakunnissa, eikä kongressikaan kahvcllys valtionvarain hoitajien talloi-, 8en Ua#itte|y,ta ole *aÄ*tynyt. V u o .i- ta O11 ollut niin tavallista ja niin asiaan- ‘ k ym m enien jauham isen tu loksena on asiasta vihdoin k iten yt päätöksiä lain- kuuluvaa, ettei siitä ikinä olisi hälinää laatijakunnissa ja k on gresseissak in , nostettu, jollei valtion korkeiden virka- vaikkakin ty ö v ä estö n kannalta k atsot miehien välille olisi tullut “suuntaeri- tuna san gen vaatim attom issa ja p et tym yksiä tu ottavissa m uodoissa. Jo Mutta "parem pi m yöhään kuin mil- mielisvvksiä”. ka tapauksessa on aatteen toteu tta m i m ostua, kun ei juttu tu osta rö tö k sestä ala loppua ja h erm ostuk sissaan loinkaan" Kaipa porvari on nyt ensi Valtion yleinen syyttäjä tiesi näistä sen alku vaih e p äättyn yt silloin , kun alkavat sättiä toistaan, että "piruakos kerralla viisaam pi ja täytyykin olla, lainlaatijak u ntien istunnoissa siitä on varojen hoitajien lihavista päivistä, ja päätöksiä syn tyn yt, ja asian käsittely sinä panit koko juttua liik k eelle. Oli-1 ellei tahdo saattaa taas jotakin "an- kenraalia “ siviilthoinmun" piti itsensä oikeutettuna pääsemään siirtyy sen jälk een itsestään toiseen sit m en etellyt vähän viisaam m in, niin siokasta , vaih eeseen . O ik eu slaitok set alkavat kaikkl ol,si a11 r'«h t- Kun *ielä m e- ja ellei tahdo von der Goltzille, "to myöskin osaltaan valtion rahasäkille. ¡n ä e t sen jälk een jauhaa k ysym ystä n k J a ju ,k a «»“ » •« G o lf in kirjeen.' d elliselle "Suom i-ystävälle" tehdä " H eisin ginsanom at joka pitää yh- ' "karhunpalvelusta.** Hänen alkuunpanostaan esitettiin lain- j ja tuum ia olisik oh an tuo kovinkin p a täköyttä hallitu k sen kanssa, panikin M eille kyllä tällaiset porvarien e- lautijnkunnassa lakiehdotus, joka myön hasti om istavan luokan etujen kans- k oko rötöksen "venska titn ingen" ja d esottam iset tu ottavat sekä naurun- ; sa ristiriidassa, ja jo s se on ristirii- si yleisen syyttäjän virastolle tuntuvan dassa, niin kuinka kireälle yleisen r a u -1 "huusiksen* 'syyk si san oen seuraa- että k irjoittam isen aihetta, mutta por : vareille itselleen tuottava ne "sydan- m äärän rahaa “käyttövaroiksi”. Tämän hän nim essä jän n että uskaltaisi k iris v a a "K enraali, kreivi von der G oltz oli suruja '. Ja koska me pohjaltamme tää. lakiehdotuksen alle kieltäytyi kuvernöö- osoittan u t kenraali von G erichille kir o lem m e ih m isystävällisiä — porva T ällä tavalla voidaan sitten jutun ri panemasta nimeään — ilkeämielisyy- käsittelyä lykätä viikosta viikk oon , jeen , jossa hän mitä suorasukaisim - riinkin nähden, — niin suosittelemille malla tavalla purki sydäm ensä sisim - heidän k äy tettä v ä k seen kenraali Berg dessään, sanoi yleinen syyttäjä. ; kuukaudesta toiseen ja vodesta vuo- piä ajatuksia ja tunteita, varsinkin in p atcn tecrattu a keinoa pulasta sel . , \ . . .. ! teen , kunnes sopivan tilan teen tulles- Silloin esitti yleinen syyttäjä suurvala- sa koko puuha tarpeen tullen voi. viim ek sim ainittuja. T äm ä aivan yk- v iy ty ä k seen . Se auttaa varmasti. silu on toin cn m ielenp u rk aus oli jo l K aikki surut ja h uolet lakkaavat kuin miehistölle joukon “dokum entteja”, jois- i daan julistaa "perustuslakivastaisek- lakin tapaa joutunut "Svenska T idnin- p uh altam alla. Sam aa rinlarohtoa joi genin" k esätoim itu k sen kouriin, joista k äyttäisivät m yösk in kaikki suojelut- la kävi ilmi että kuvernööri Small k a h Prikullecn tällainen on ollut m ini- den muun miehen kanssa yhdessä oli m ipalkkalainkin k ohtalo. Sitä on ja u se pääsi pujahtam aan p alstoille — k un talaiset, niin pääsisim m e nätisti "suureksi häm m ästykseksi lehden t o i-'k o k o su ojelu sk u n tak ysym y käestä. Ja kärveltänyt kaksi miljoonaa dollaria, ja hettu jo niin kauan, että se o ik e a s m ittajille ", kuten lehti itse s e u r a a -: olisi työttöm illä työtä. — Hautojen taan on siirtyn yt pois p äiv ä jä rjesty k vassa num erossaan tu nnusti. k aivam ista.— Suom . T yöm . Oka. sen lisäksi vielä aivan yksinään 500,000 sestäkin niin ty ysti, että tuskin k u dollaria. kaan enää johtuu m uistam aan, e t t ä , paa ! Rosvoille tuli riitaa, ja se toi esille asian kohtalo ei lopu llisesti olekaan Mutta miten on tämän vapauden laita?! ihmeellisiä asioita valtionvarojen hoi vielä tullut p äätök seen . Y lioikeus ei n äet vieläkään ole siitä viim eistä Kahleita ei ole, yksityisiä orjien omis- I ONKO SE YKSILÖN VAI YHTEIS- dosta. ja painavaa sanaansa lausunut, vaikka KUNNAN SYY? lajiakaan ei ole, se on totta. Mutta sit Toivokaamme että tällaisia riitoja tu m uodossa taikka toisessa itse ajatus lenkin on nykyinen palkkatyöläinen o r - ! Se seikka, että pellagra-tauti on tänä lisi usein — näitä “ihmeellisiäkin” asioi-: on jollak in tavoin varsinaisessa k ä y tän n öllisessä eläm ässä ollut to te u te t ja sanan täydessä merkityksessä. Erotus kesänä jo etelävaltioissa uhrikseen vaa ta tulisi usein esille. lustaen Italian sos’ulistien taktiikka« tuna jo pitkän aikaa ueim m issa v a l nii vain siinä, ettei häntä omista y k si-; tinut y|j kaksi sataa tuhatta köyhää ja selittäen ettei puolueen toiminta tioissa. tyinen orjien omistaja, vaan hänet o- m aanviljelijää (suurin osa niistä valko- ohjelm a m erkitse täydellistä alistu Kun m inim ipalkkalaki pitkän ja niistaa orjien omistaja-luokka, kapita- j|loisia), on aiheuttanut laajahkon sar- Tavaratuotannossa eräällä kehitys m onim utkaisen vaellu ksen aikana v ih m istä kolmannen internationalen a li listiluokka. :jan “selityksiä” porvarillisessa sanoma- asteella raha muuttuu pääomaksi. T a doin joutui ensim äistä kertaa Y h d y s seksi, eikä puolueen täydellistä rim pum attorauutta kolmannesta intern Ja jos orjien asema oli kylliksi kurja lehdistössä. Kansalle selitetään, että syy varan kiertokulun kaava oli: T (tavara) valtain liittoh allitu k sen y lio ik eu teen , S u u n tasefvittelyjä. tionalesta.'- Lähitulevaisuudessa ta niin kurja, että se herättää sääliä nä tautiin ei ole nykyinen kapitalisti- — R (raha) •— T (tavara), s. o. yhden äänestivät arvoisat tuom arit sitä siten, Kommunistisen internationalen kou- laan pitäm ään puoluekongressi, jossa i että jutun päätös jäi päätuom arin rat- palkkaorjassa, kun hän ajattelee henki- nen järjestelm ä, vaan on syy niissä, jot- tavaran myynti voidakseen ostaa toisen. kaistavaksi. Ä äniä an nettiin neljä gressissa esiintyi Italian Sosialistisen pohditaan kolmannen internationalen orjan asemaa — niin todellisuudessa on ka tautiin ovat sairastuneet. Yleisen pääoman kaavana on päinvas p uolesta ja neljä vastaan, ja tuom ari puolueen puheenjohtaja Lazzari puo- kongressin päätöksiä. Lazzari toivoi. palkkaorjan asema vieläkin kurjempi. Paitsi sitä, että näillä selityksillä taas- toin R—T —R, s. o. ostaa myydäkseen llänellä ei ole edes varm uutta huomi- kili koetetaan johtaa työväestö Harhaan, (voitolla). Lisäarvoksi nimittää Marx sen päivän leivästä, joka kuitenkin esiintyy niissä eräs ilahduttava ilmiö, tätä alkuperäisen, liikkeelle pannun ra sulkevat pois toinen toisensa: vaa luten toimia sovussa ‘iaillisempien" lien onnistum iseksi täytyi jä ttä ä sik laitosten kanssa, se antautui tolkut henkiorjalle oli taattu. ¡ja se on — porvarillinen sanomalehdis- hanarvon lisäystä. Tämän rahan “kaa seen sotaretki, sotaretken onnistu torniin ja loppumattomiin keskuste Ilcnkiorja tietämättömyydessään raa- IÖ kapitalismin esitaistelijana on joutu- vun” tosiasia kapitalistisessa tavaran- miseksi jä ttää sikseen vaalit. Ja luihin Pariisin edusmiesten ja ma.i toi aamusta iltaan omistajansa hyväksi, nut puolustusasemaan, mikäli ovat ky- vailidossa on tunnettu: juuri tämä “k a a vihdoin, jos köyhälistö olisi viety rien (pormestarien» kokonaan voi Eika hau pelolla ajatellut päivää, jolloin symvksessä olosuhteet tässä maassa, va” m uuttaa rahan pääomaksi, joka on sotaan ja siten tilapäisesti heiken m attom an kokouksen kanssa vain ei tarvitsisi tai saisi tehdä työtä. Näissä selityksissä tunnustetaan että < rikoinen historiallisesti määritelty, yli K irj. L. T ro ts k i.*) netty Pariisia, olisi ollut välttäm ä päästäkseen sovintoon. Ja nain ku ( Jatk.) töntä turvata itsensä vastavallanku lui liukkaan kallis aika. Palkkaorja tietämättömyydessään raa- pellagra johtuu köyhyydestä, niin suu teiskunnuilinen tuotantosuhde. Lisäaar- Itsevaltain en keskuskom itea ja mouksellisilta m urhayrityksiltä pää Marx, jolla Kautsky valituin to* tun aamusta iltaan omistajansa hyväksi resta köyhyydestä, ettei ihmisillä ole voa ei voi syntyä tavaranvailidossa, kos "d e m o k ra a ttin e n ” K om m unl. kaupungissa, sillä Tliiers ei olisi ka tum uksensa mukaan koettaa mk«*« jos saa. Ja hänen ainaisena huole valinnanvaraa ruokaansa nähden, vaan ka tämä tuntee vain yhdenar\öisten vas- "19 päivänä m aaliskuuta — jutte- vahtanut mitään keinoa sytyttääk itseään, ei m issään tapaukse a eh miau ja murheenaan on se päivä, joi- on heidän syötä sitä mitä on, saamalta tikkeitten vaihtoa, eikä se voi syntvä lee Kautsky — kansalliskaartin kes- seen ilmiliekkiin kommunaardien rin- dottanut, että samaan aikaan olisi pi loin ei tarvitse tai saa - tehdä työtä. I niukkaan ravintoonsa edes vaihtelua hiuuan lisästä, sillä ostajain ja m yyjäin kuskoihiteassa viidet vaativat hyök tam ataustan. Olist ollut välttämä- tänyt toim eenpanna Kommuunin vaa Kapitalistiluokan etuja edustavat “kan- ' koskaan. keskinäiset tappiot ja voitot tasaisivat käystä Versaillenta vastaan, toiset töniä panna toimeen sotaisem pi s.o. lit ja viedä työläiset pois kaupur sanvillitsrjät” palkatut käsitteiden sot- Multa syy kuuluu olevan näissä yksi- toisensa, mutta kysymyshän onkin juuri vetoam ista valitsijoihin, kolmannet ankaram pi hallinto pääkaupungissa, gista sotaan. Kirjeessään K kaikkea ryhtym istä vallanku- Olisi ollut taisteltava, kirjottaa J.av- männille 12 päivältä huhtikuilta 1S'1 kijat — ovat rakentuneet työläisten mie- ; loissa. yleisestä yhteiskunnallisesta joukkoilmi- ennen mouksellisiin toimenpiteisiin, aivan- rov. monilukuisia sisäisiä vihollisia Marx kirjottaa, että kansalliskaartin liin kaikenlaisia keinotekoisia “etujen” Selitetään näin: öslä eikä yksilöllisestä. Saadakseen lisä kuin kukin näistä askeleista — kir- vastaan, joita Pariisi oli täynnä J.i keskuskom itea antoi liian aikasin ristiriitoja uskontoa, kansallisuutta ja Onkos se järjestelm än syy, että etelä- arvoa “on rahan omistajan löydettävä jailija meille syväm ietteisesti opet- jotka vielä eilen pauhasivat pörssin pois vallan käsistään, päästaak.-ee-i rotua koskevista seikoista. Mutta yksi valtioiden köyhät valkoihoiset maanvil- markkinoilta sellainen tavara, jonka it taa — yksin olisi ollut välttäm ätön luona ja Vendome-torilla. joilla oli sijalleen Kommuunin. Kautsky onn “etu” on, jota kaikki palkkatyöläiset jelijät koettavat matkia varakkaita se käyttöarvo sisältäisi alkuperäisen o- ja ikäänkuin ne olisi sulkeneet pois om at edustajat hallituksessa ja kan- en sanojensa mukaan “ci ymmärrä ajavat yksimielisesti, yhtä palavasti toi- suurviljelijöitä viljelemällä yksinomaan minaisuuden olla arvolähteenä”, tavara, toinen toisensa” (s. 54). Seuraa- salliskaartisaa, om at lehdet, omat tä tä Marxin lausetta, Luonnolli¡*s ’ vissa riveissä Kautsky Kommunin kokoukset, jotka miltei aivan avoi- Mutta Marx puolistaan varsia voen. yhtä epätoivoisesti ja yhtä soke- puuvillaa? Mikseivät he viljele kaiken- jonka kulutusprosessi samalla olisi a r keskuudessa vallinneiden erimieli- mesti olivat yhteydessä Versaillesin ei. hyvin ymmärsi, että kysyn: • - • ;i asti. Se “etu” on: päästä pois tästä laisia kasviksia ja pidä joitakin lehmiä von luomisprosessi. Ja sellainen tavara syyksien johdosta tarjoaa meille un- kanssa ja esiintyivät uhkaavasti ja ei ollut laillisuuden takaa ajam tilapäisestä vapaudesta — päästä palk- ja muita elukoita? Saavat totisesti onkin olemassa. Se on ihmisen työ delleen kehitettyjä hassutuksia uu julkeasti jos mikä varom attom uus vaan kuolettavan iskun antam-n'*-1 kaorjuuteen jälleen. Saada työpaikka, syyttää itseään, kun sairastuvat. voima. Sen kulutus on työtä, ja t^ö distusten ja vallankumouksen mo sattui tai mikä onnettom uus uhkasi 1 viholliselle. “Jos keskuskoni!’- ■ Jollei ole työpaikkaa, jollei saa työ- Voisihan tähän lisätä: Mikseivät toti- luo arvoa. Rahanomistaja ostaa työ lemminpuolisista suhteista. Todelli Kommuunia" (siv. 87). Olisi ollut si ollut kokoonpantu todellt sesti asia oli näin: jos olisi lähdetty välttäm ätöntä täm än kanssa rinnan voimaansa kuupaksi, ei palkkatyöläinen ' sesti syö sitä puuvillaa, jota eivät saa voiman sen arvosta, jonka, kuten jokai Versailleslin ja tehty täm ä hetkeä ryhtyä raha-asioita koskeviin ja y- m ou^sellisista — aivan oikein at*00 Lavrov — niin se olisi toiminu’ soi elää. Ja työpaikkaa ei ole, palkka- kaupaksi? sen muunkin tavaran arvon m äärää se kään viivyttelem ättä, niin silloinhan leensä taloudellista luonnetta oleviin sin. Sille olisi ollut antet ¡sum työläinen ei saa teiniä työtä, jollei se Paljon (»n saarnattu viime aikoina yhteiskunnallisesti välttämätön työaika, olisi täytynyt järjestää kansalliskaar kumouksellisiin toimenpiteisiin, var m atonta heittää vihollisen käy*’”” kapitalistiluokalle — työpaikkojen omis- maanviljelijöille, että heidän on pyrit- joka on välttämätön sen tuottamiseen! | ti, asettaa sen etunenään Pariisin sinkin kumouksellisen arm eijan tu r vaksi * kymmenen päivää, jolla a-a»4 tajalle — ole edullista. tävä pois n.k. vksisato-järjestelmästä ja (s. o. työläisen ja hänen perheensä yllä köyhälistön sotaisim m at ainekset ja vaamiseksi. Nämä tällaiset k ulut se ehti toipua Ja tämä vain .rik sam alla tilapäisesti heikentää Parii- uksellisen diktatuurin v äittäm ättä YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA KOLMANNEN INTERNATIONA LEN KONGRESSI PARISIN KOMMUNI JA NEUV.-VENÄJÄ Omistamalla työpaikan — tuotantovä- litteet — omistaa ja määrää kapitalisti- luokka työläisen koko elämän. Siis on palkkatyöläinen orja, ja vielä k urjenun aasa asemussa oleva orja kuin ikinään henkiorja. kasvatettava kaikkia maantuotteita se kasin. Esimerkkejäkin joistakin yksi- loista, jotka näyttävät menestyneen tä- ten, on esitetty. Mutta ei se ole autta- nut. Vehnänviljelysseuduitla viljellään yk- Mutta hän ei tiedä sitä. Hän ei ole siiloinaan vehnää, puuvillaseudulla vil- tietoinen orja. jellään yksinomaan puuvillaa, maissi- Ja kapitulistiluokka pelkää sitä h e t-( seudulla (corn belt) viljellään maissia keä, jolloin palkkatyöläinen tulee tie j.n.e. Näin tehdään siitä yksinkertai toisiksi orjan-asem astaan. silla tietoista sesta syystä, että mitä jollakin paikka- pitoon). Ostettuaan työvoiman rahan omistaja kuluttaa sen, s. o. panee sen työskentelemään koko päiväksi, sano- kaamme 12 tunniksi. Mutta työläinen- sia kum ouksellisessa suhteessa. Mut- mimmät toim enpiteet olisivat valvoin ta panna toimeen vaalit Pariisissa, olleet sovitettavissa yhteen laajan i uuri ■litoin, kun sieltä oli poissa vaalitaistelun kanssa. M utta K auts työväenluokan parhain osa, olisi kn- kyllä et ole m itään käsitystä siitä, I)ä kuudessa tunnissa . , (“välttäm ätön” I mou8puo,ueen A n n a lta katsoen ollut m itä vallankumous Itse asiassa on. ! x x i » », . , . J ftH etoutä. T eoreettisesti eivät so-1 Hän ajattelee. että minkä teoreettl- t>oaika) luo tuotteen, Joka korvaa h a- 1 taretki V ersailles'U vastaan ja Kom- sesti voi sopeuttaa yhteen, sen nen ylläpitonsa, ja seuraavain kuuden munin vaalit tietenkään millään ta myöskin voi käytännöllisesti toteut- tunnin kuluessa (“lisä”-työaika) lu o |Toin o,e ristiriidassa keskenään, taa. “lisä"-tuotteen, jota pääoma ei ole m ak m utta käytännöllisesti katsoen ne Keskuskomitea m ääräsi Kommuu- nfn vaalit 22:ksi päiväksi maalisk.. sanut, eli lisäarvon. — Leninin kirjasta -------------- •) K irjassaan “Terrorism i ja Kom- m utta luottam atta o ^ a a n itseensä, “Karl Marx”. munismi pelaten omaa laittom uuttaan, ja ha- i e ttä Kommuuni ehti toimittaa va- lit ja kokoontua, Bamalla k n väenjohtajat kieltäytyivät tchtavi*- tään, eivätkä tunnustaneet iti-HäL'’ olevan oikeutta ryhtyä välittömiä0 Johtamaan köyhälistöä. Nyt sanpuolueitten onneton valm. ’ jm« ' tomuun sai aikaan komitean. jo4i salli itselleen t^ion kymmenen ¡»a V«3 joutenolon” (siv. 78). K eskuskom itean pyrkimys n1-3 pian kuin suinkin luovuttaa va-'^ “lailliselle” hallitukselle, ei jon-uns- niinkaaD paljoa taikauskoiaes*. •
