Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 1, 1921)
No. Maanantaina, D okuun l p . - —Mon<Iay^ August ^st. TOVERI “Älä turhia löpise! Ei teidän pääl- että kaunista tasavaltaa vastaan pannak juuri lähteneet englantilaiset taistelulai- liköistännekään kukaan, joka tahtoo (T H E C O M R A D E ) seen toimeen rvöstöoikeutensa, ja jos se vat “Iron Duke” ja “King George”, saar- to tta puhua, ollenkaan väitäkään, e t T h e organ of the Finnish w orker« in the W estern itse on vaarassa, joutuu se sen ohessa taakseen siellä olevat satam at ja näin tä valkoisilla oli ollut m itään voiton n.u.tim m an tann.un,uksen vahaan, ollen tehdäkseen mahdolliseksi kreikka m ahdollisuuksia ilman ulkoapäin tul lu tta apua. Eikä ole vastakaan. Nyt by the W estern W o rkm en ’s Publishing S o c ie ty ., Sillä Sekaantumiset kapitalistiseen tUOr laisten joukkojen maihinnousun Vähäs- Dialogi kin, vaikka teillä on kaikenm aailm an O ffice 7th and C om m ercial St., o p p o .it. P o .t O ffic e j tantojärjestclm ään ja sen laskelmiin ovat sä-Aasiassa. Valkoisten ja punaisten suhdetta aseet, kiväärit, kuularuiskut, lentoko hyökkäyksiä voittoa, sitä ainutta järjes- Kaiken edelläolevan nähdessään saa Suomessa kuvataan Suonien Työmie- neet, tykit, tan k it ja m itkä vaan, ta Post O ffice Addressi T o v e ri, Box 99, A storia, O ra. läjää vaataan, jonka kapitalistinen talous vat työläiset yhä vakavamman käsityk hessä seuraavaan tapaan: pelkäätte ja vapisette ja keksitte kai E D IT O R IA L S T A F F yleensä tuntee. Kapitalistinen voitto tu sen itselleen siitä, että työläisten kaikissa K eskustelijoista oli toinen oikea kenlaisia m örköjuttuja, näette kum Sulo Syvänen, A le x Sev o, A . N. Koskela, K . E. suojeluskuntalainen, ael- m ituksia keskellä p ä iv ä ä ------- . Kyliä lee olemaan ja jääm ään kaikki hallitse maissa on julistettava sota sotaa vas tyypillinen H e ikkin en , Geo. C ratchef. lainen röyhkeä ja raaka vintiö, kuten teidät kaikesta huolim atta vielä piru ja m äärääväksi voimaksi niin taan ja kukistettava nykyiset vallanpi oikean suojelijan pitää ollakin, lisäk- perii koko lahtarikaartin — — —. Phones: O ffice 3 6 5 ; E d ito rial D epartm ent 632. vaksi kauan kuin sosialisoivista paikkausyri- täjät ja siirtomaiden ryövärit valta-ase si raukkam ainen pelkuri, joka myös Siellä kuuluu sinun rikostovereitasi Entered as second-class m ail m atter July Id , 1912, kin on hyvä ominaisuus oikealla suo- tulevan. H yvästi vaan! Ei mitään Proletaari. at the Post O ffice at A sto ria, O regon, under 'th e tyksistä huolimatta porvarillinen yhteis mistaan. i jeluskuntalaisella, jonka päätehtävä kiittäm istä. B arrikaadin eri puolilla A c t of M arch 3, 1679. kuntajärjestys ja sen dem okraattinen ir— r ix c i t i i u a T V K I XI ¡onkin aseettom ien miesten, naisten ja tavataan, jollet sinä silloin taas ole valtio on olemassa. Onhan jo kapinaa MERIMIEHET JA SATAMAT . ’ ¡lasten vainoaminen ja teurastam inen. kellarissa!” Sosialisoiminen—valtakysymys pelkkä tuotannon kontrollisoimisen vaa SET YHDISTÄVÄT RINTAMANSA ' Toinen keskustelijoista taas oli oi- timinen. On hyvin tavallinen ilmiö, että taiste- j kea punakaartilainen, jo sta vankilei- Ruotsin santarmit ajamassa Sosialisoimiseksi kutsutaan kaiken Omistamattomat, työtätekevät ja ku lussa kärsityn tappion jälkeen häviöön rikidutukset olivat tehneet vallanko- varjoa takaa tuotannon ja omaisuuden poistamista pelkääm ätön ja suorasu luttavat joukot voivat vasta sitten käyt joutunut ryhtyy etsimään tappioon johta mousmiehen, Ruotsin “paljastetun vallankumous- kainen, joka ei paljon eläm äänsä eikä yksityisten kapitalistien käsistä, kaikkien tää m ääräävää valtaa, kun he ovat it neita syitä. Näin on käynyt merimies vapauttansa ajatellu t taistelun ollessa liiton” p ääjärjestäjänä on epäilty ol tuotantovälineitten saattam ista yhteis selleen valloittaneet ja vahvistaneet pro ten järjestönkin sen äskettäin sitkeän j käynnissä. Sifrr sellainen kuin oi- leen Bela Kunin ja siksi ovat Ruotsin kunnan yhteiseksi omaisuudeksi, joten taistelun jälkeen kärsim än tappion joh- kean punakaartilaisen p itää ollakin. ja Norjan poliisit parisen viikkoa — letaarisen valtion. samalla lopetetaan omistavan luokan . Punakaartilainen alotti keskuste- porvarilehtien tiedon mukaan — ol dosta. Merimiehet ovat taistelussa saa- j lun: leet touhussa hänen vangitsemiaek- harjoittam a työtätekevien ihmisten voit maiisa kokemuksen perusteella tulleet “Teijan olette niitä suojelijoita’’. seen. “MAAILMANRAUHAA” VALMIS to-osuuden ryösti,. Sosialisoiminen mer Göteb. H. o. Sj.-Fid kertoo nyt kui huomaamaan, että heidän rintam ansa on “Mitä p—lettä sinä puhut?” TETAAN kitsee m ääräävää valtaa suojella kaiken tenkin P ariisista saam ansa tiedon Suojelija jo oli täydessä hengessä. Olemme silloin tällöin huomauttaneet, liiaksi hajanainen ja että heidän vastai-j tuotannon järjestelyä ja jakam ista työ m ukaan hänen olevan K rim illä — „uudessa voittaakseen on pakko ryhtyä mmu punakaartilainen , t antam a. ettei maailmassa kyetä saam aan rauhaa “sielläkin tietysti kiihotustyödiktaat- tätekevälle ja kuluttavalle väestölle ja . . ,;..... • •» • säikäyttää itseään. lia n vaan kerta- keskittäm ään voimiaan Inttäen millin torina”. Lehden tietäm än mukaan si rauhallisesti selvemmillä sanoilla* tämän vallan avulla luoda tarkoituksen aikaan niin kauan kuin maailman suu hänen erikoistehtävänäkö on “valvoa kaikki kuljetusalaan kuuluvat työläiset, j “ Sinähän näyt olevan lah tari.” mukainen keskusjohdon alainen tarve- rimmat rosvot ja ryövärit pitävät talou- Suojelija kaivoi taskujaan puhisten bolshevistista kiihotustyötä U nkaris (leilistä ja valtiollista valtaa käsissään. joihin tässä tapauksessa kuuluvat myös- I raivosta: talous. • sa ja K uraam assa”. Hän on täm än Sosialisoiminen on siis peräti pitkien j Nykyisin puhutaan paljon “kansainliitosi’ kin satamatyöläiset. ‘Mitä s—naa sinä uskallat sanoa!” ! mukaan ra. m. an tan u t m ääräyksen. Tästä asiasta järjestön Punakaartilainen tarttu i rauhoitta e ttä kaikkien Krim illä olevien ruma- aikojen vritvs, joka kätkee .itse n sä k o t a ”,Jonka pitäisi rauhallisesti voida rat- . . on . . merimiesten - „ nialaisten on kolmen päivän kuluessa konaisen sarjan yhteiskunnallisesti v aih -! kuista kansojen välisiä riitakysymyksiä. | keskuudessa jo aikaiseninnnkm ollut pu- vasti suojelijaa käsivarteen. ilm ottauduttava viranomaisille. Hiljaa, hiljaa, naapuri. Katsoha.i televiu tekoja. Riitakysymyksenä tulee O tam m e tässä muutamia tosiasioita osq R- M*»» m utla vanhojen union jo h to h en ’l- “H ei apua näy m issään ja vain aina olemaan, miten ja kenen kaut-; lainaan, miltä “kansainliitto” nykyisin I()ltten on auktoriteeti laan onnis unu ympärillesi, teen sinusta selvän kahdessa ta tämä aktiivinen työ olisi saatava suo- I saavutuksiinsa nähden näyttää. lahun asti pilaa aatamatyolaiset ja meri- ! : sekunnissa, jos sinä pahaksi rupeat. San Francisco, Calif. Osaston toim inta on ollut hiljaista Sen huom attavim mat jäsenet ovat miehet toisistaan erillään. Keskustelkaam m e rau h allisesti!’ n letuksi. viimeisen parin kuukauden aikana — Äskeinen taistelu kuitenkin osotti, että Suojelija katsoi ympärilleen ja pu- Voiko sosialisoimisen ylipäänsä sitten Englanti, Ranska, Amerika ja Japani, tällä erillään ololla on huomattava osan- nakaartllaiseen, joka oli suuri ja ro- sen tähden, kun useita osaston jäse toteuttaa dem.okraattinen valtio, parla räm än vuoden alussa tiedettiin “diplo su merimiesten kärsim ässä tappiossa ja H«»'-” '"'™ » t«n.m ai- niä on ollut kesää viettäm ässä maat mentti, kaupunginhallinto, työläisten yh maattisissa piireissä”, että Englanti ' ka tavalla jäähtyvän. Punakaartilai- la. Ne jäsenet jotka ovat olleet kau siksi satamatyöläisten keskuudessa on nen jatkoi ju ttu a: pungissa. ovat myöskin tahtoneet jä ä . teiset liitot, työläisten ja urakoitsijain suiinnittelee parhaillaan suurta hyök aivan vanhojen johtajien odottam atta dä hetkiseksi pois haalilla juoksem as “M itähän varten sinäkin siihen lah- Keski-Aasiaan. Japanilaisissa järjestöt, yhdyskunnat tahi loppujen lo- käystä ta, ja eikä ihmekään, sillä kylläpä aartiin rupesit. Onko se n f ‘ piiksi yhteiskunnalliset talousjärjestöt? I piireissä tiedettin, että Englanti aikoo päässyt valloilleen liike, joka pyrkii sa- tarik hauskaa kulkea kaikkien kunnon ih siellä on toimihenkilöt saaneet käy Ei, sillä ne kaikki toimivat porvarillisen 'n k k o a Japanin kanssa soinnuillansa sa- tamatvöläisiä ja merimiehiä liittäm ään m isten halveksittavana ja lopuksi däkin — useat olivat haalilla joka valtion oikeus- ja voimapohjalla, jonka täisen Aasian jakam ista koskevan sopi- samaan järjestöön teollisuusjärjestön pe saada koiran kuolema ja jälkeenjää- ilta. riaatteita noudattaen. Liike on paisu vien kiroukset palkakseen?” Nyt taasen alkaa toiminnan aika. pakostakin 'täytyy käyttää kaikki voi m uksen. osaston jäsen uutteraan työ Jos ajattelemille tätä suurvaltain lai- nut niin voimakkaaksi, että Federated “Samahan se punikkienkin on. Ei Jokainen mansa tukemaan kapitaalin voittotalout- hön syystoim innan ajaksi. Pidetään- m aksa teidän puoleltanne ilkkua. Ei ta, ellei se tahdo repiä rikki omia pe vanvariistusohjelman valossa, ijiin näem Pressin saamien tietojen mukaan se tyk- ole monta vuotta kun teidän raato pä aina mielessä e ttä yksilöistä rustuksiaan ja tukeaan. Kaikkien m ai me, että nykyisillä suurvalloilla ei ole känääipjo on vienyt mukaan länsiranni janne sullottiin kaikki kuopat täy- muodostuu joukkotoim inta, ja e ttä minä olen eräs noista yksilöistä, joka nittujen hallintojen täytyy luullussa so- ollut aikom ustakaan rauhaa rakentaa. kon merimiehet ja että New Yorkin alu- teen.” tahdon ofla mukana. een merimiehetkin kokonaisuudessaan i "Vai sillä sinä lahtarikoira vielä sialisoimisessaan ehdottomasti taipua Ainakin Englanti, Amerika ja Japani tämän periaatteen jo ovat hvväksyneet. kerskut, aseettom ien ihmisten mur- N äytelm äseura aiottua toiminnan jo kapitalistien tarkoitusperien alle. Ne ei ovat parhaillaan kuumeisessa kiireessä kuin täm ä kirjotus on ehtinyt Jo joitakin kuukausia sitten pulpahti s" »“f" k-'"a - ennen uusien kiivain rakentam iseksi ja juuri lukijoille. Tov. Ella Pulkkanen joh vät voi itse demokraattisessa valtiossa tämä like esille kun San Franciscossa' •■selkään te saitte, vaikka teillä oli taa edelleen näytelm äseuraa. Ella vapautua kapitalismin kiertokulusta, jol- näinä päivinä valmistuu Englannissa tä- levähti kuukauden, nukkui yöt rau Seamens Journalin toimittajaa valittiin, aseetkin.” le ne jäävät verovelvollisiksi, tapailtu-!,,an asti maailman suurin ilmalaiva, jos- oli- hallisesti, ja päivisin otti auringon koon se sitten joko pankkiluoton tahi ta- sa wn kuusi konetta* ja joka kantaa Silloin näet vanhoillinen toim ittaja,! “Emme teiltä saaneet. E tte to ilman kylpyjä, ja nyt hän on taasen voima Scharrenberg, joka vuosikausia on toimi- si koskaan m eitä voittaneet varahankinnan, joko verojen ja m a k s u - k g . saksalaisten apua. Päinvastoin, jos kas johtam aan kappaleita. — Kaikki jen tahi lisäverojen hankinnan niuodos-! Vuoteen 1923 mennessä tulee Anuan nut m. in. Californian valtion A. F. o ei Saksa olisi tullut väliin, ei täm än vanhat näytelm äseuran jäsenet, saa rajojen sisäpuolella tällä pukaa kaalille, ja uudet vasta-alka sa valtiokassaan, tahi niin, että luullotel- kalla olemaan 11 uutta suurta taistelu- Lahor liiton sihteerinä, joutui syrjään ja j maan edistysmielinen J. Vance Thompson a s - j hetkellä olisikaan yhtään ainoata vat. voivat yhtyä mukaan myöskin, lut sosuihsoimissaadokset vähentävät > hiivaa entisten ja rakenteilla olevien 16,. . ... ... ,, niin kurjaa olentoa kuin sinä, joka ! kyllä Ella lopusta huolen pitää. JUTUN JATKOA n in iu io t li a u iiu u v u it • n- porvarillisen ... valtion »• n • . . . . . Sellainen u iu ih u io v o u » ii taak k aa . sosialisoi uusyritys • ja i u n i , -------” j ------------------- J J 1 — •» i -i • • i ... ~ ... tui hänen tilalleen. siten Iisaksi ja Ja p a n illa 7 sam an laista entis- .......... , .... i.... n . . ... , p o rv a n lh - ♦»- sellaista so taln rv io ta ja ra k e n ta a Ja- sen yhteiskunnan sisällä on aina pelk- pani 1927 mennessä sellaisia lisää 8 kpl., kaä proletariaatin pettämistä suoraan joten sillä on silloin 21 laivaa, Ameri- taantumuksellisine vaikutuksineen. hau presidentti Harding kannattaa mu Todellinen sosialisoiminen edellyttää ha aseistariisumista, mutta ei voi sallia sellaisen yhteiskunnan olem assaoloa,, eItä Amerika tekee alotteen. Hän Sa missa ei ole enää mitään kapitalistisia n<><», että Amerika voi johtaa aseistarii- voittoja, siis se edellyttää proletaarista sumisessa, mutta että hän ei ole valmis valtiota eli luokatonta yhteiskuntaa. Täs käymään käsiksi äseistariisuniissuunni- tä on myös lähtevä sosialisoimisproble-; telniiin nyt vielä. Presidentti sanoi us utin yksityiskohtainen tarkasteleminen, ¡kovansa, että tämän hallituksen ei sopi- Jos tahdotaan voittopaikkojen, tuotan- out olla 10 laivaa jälellä mistään muusta tovälineitten saattam ista yhteiskunnalli- ■ maasta laivaston voimakkuuteen n ä h neen yhteisomistukseen, niin tarvitaan den. siilien sen lisäksi jo ennen sosialistisen tiedot kertovat, että Amerikan edus- yhteiskunnan luominen. Jos kapitulin- i tajahuoneen ulkohsiain valiokunta on teillä on tu o ta n to ja sen jako riistettävä, .hyväksynyt valiokunnan puheenjohtajan min on kysyttävä. ketä varten sen pitää Porterin yhteisym märryksissä president- tapahtua? Nykyistä valtiotako, joka o n ; H Hardingin kanssa laatiman päätöslau- puhtaasti kapitalistinen yhteiskunta? Ei Selman, jonka mukaan kongressi lausuu tietenkään, sillä pakkoluovutuksella on “ levänsä täysin yhtä mieltä presidentin kapitalisteihiu nähden vain yksi nierki- kanssa kansainvälisen neiivottehikokouk- tys, jos sitä tahdotaan proletaarista vai- sen kokoonkutsumisesta, käsittelemään liota varten toteuttaa, muussa tapauk kysymystä varustusten rajoittamisesta, s» ssa jää kaikki kuin jx‘rheen keskei- Neuvottelukokouksen valmistavia meno- seksi. Tahtoa tämän knpitalistiperheen P‘ varten ehdotetaan myönnettäväksi sisällä ottaa joltaku Itä jotakin, vieläpä ID0.000 dollaria. paljasta korvausta vastaan, on monin- “Mitään todellista rauhaa ei saavuteta kertaista komediaa, kun proletariaatti kansojen välillä niin kauan kuin varus- tahdotaan saada uskomaan, että muuta- tautumiskiihkoa kestää. Me voimme va inaa kapitalistiryhm än verojen kautta hentäa varustuksia, jos me toimimme luovutussuinma tulisi kootuksi toisia var- yksissä neuvoin muiden muiden kanso- ten. Näillä tempuilla on sosialisoimisen i ‘‘n kanssa. Me voimme tehdä tämän kanssa vain siten ‘tekemistä, että ne ^“ piniuksella. Kaikkien kansojen tule« käyttävät häpeällisesti väärin tätä sa- kulkea käsikädessä. Ennenkuin kanso- naa. Sosialismille voi soveltua vain pro- j cn Hitto voi saavuttaa mitään todelli- letaarinen valtio, joka ratkaisevasti pois- s‘a tuloksia, täytyy kaikkien tulla siinä taa riiston, jota omistava luokka harjoit- edustetuksi ja niiden täytyy sopia kes tää työläisiin nähden. kenään siitä, etteivät enää ryhdy tur- Mutta kuka on vahvistava sosialisoimi- uiiolliseen aseidenlisäämislylpailuun, lui sessa tarvittavan työtätekevien ja kulut t ka ehdottomasti johtaa yhteentörmäyk- tavien joukkojen määräävän vallan jär- secn.” jestää yhteinen tuotannon ja omaisuu- Tämäkin nayitaa ensinimältä aivan mää valtaa, sillä kun kapitalisti ci voi Himat osuttavat kuitenkin, ettei sellaista enää yksin rajoittam atta m äärätä, niin “ »konnista porvareilla ainakaan vielä ei hän tule ainoastaan tuotantoa järkyt- Slesiassa tappelevat vielä liittoutu- tiimään, saboteeraaiuaan ja hävittämään, ntitleii arm eijat. Saksassa ne ovat vielä vaan käym ään Imti mitä katkerim paan ^uhituhatlukuisina, samoin monilla muil- taisteluun sekä itse jaloa dem okratiaa i lahoilla. Mustalle merellekin ovat ................. ...... — ....................... • _________________ ____ iK • ’ . l i i 1» * ..... ‘ i kerskuu taantum uksellisudellaan Laulukuoro olisi myöskin perustet m tuneita, m utta kun ei ole johtaja Näin ei ole asian laita Friseossa. Tov. Helenius jo kevättpimlntakaB. della lupautui lauluseuran johtajako ja vieläpä ilman palkkaa. Olenu^ ko me todellakin sellaisia nahjukit ettem m e käytä m iestä t e h t ä v ä s i silloin kuin siihen olisi tilaisuus. pu , naampa lauseura pystyyn, ja selli: nen, että sen voi kutsua laulug.» raksi. Ensi iauvantslna, elok. 6 päivin tulee olemaan hu rjat tanssit Työväen talolla. Soitosta huolehtivat unio» soittajat. Kolmihenkinen orkester joka kutsutaan "Eskolan orke«?' rik si”. V arm asti soitto ou eusliuo. kan tanssisoittoa ja se väkisinkin tää lattialle. Tanssit alkaa kello g illalla, oviraha 50 senttiä. Katso il m oitusta elok 1 päivän Toverista. O h je lm a ja tanssi-iltam a on elo kuun 13 päivä. Silloin myöskin esiin tyy Eskolan orkesteri. Lähemmic tuonnempana. A, N. Finnilän sauna on nyt ens;. luokkainen. Mitään sieltä ei nyt puu- tu. Löyly hyvä, kuumaa vettä riitti- mään asti, puhtaus j. n. e. Jog et usko, niin käy itse koettamassa. Virallinen. Berkeley, Calif. Kaikki juhlim aan t. k. 7 päivä kenv täjuhlaan, jonka toimii Berkeleyn 4 s. o. näytelm äseura kauntilinjan var rella olevan mäen juurella. Juhla tu lee olemaan kaikinpuolin hauska ja virkistävä, siitä uskallamme mennä takuuseen jo näin etukäteen. Kai kenlaisia pikku-urheiluita järjetf!«- tään tähän tilaisuuteen, joista jae taan arvokkaita palkintoja. Soitto kunta tulee huolehtimaan soitosta ja laulua y. m. henkistä ravintoa tulee sinne riittävästi. Myöskin katsotaan että kahvikuita ja kerma tulevat mu kaan, sillä eihän elämä ilman siti olisi m itään. Eipä tarvinne kehua sen m ukavuuksista ¿nempäfl, sillä jokainen sen tietää, että sen haus kem paa ja virkistäväm pää paikkaa ei m istään silloin löydy. Nyt kun olem me hiukan vetässeet henkeä takaisin toim intaan nähden, niin alamme taas entisellä kurssilla siihen. Siellä juh- lakentällä tapaam m e toisemme vir kein ja iloisin mielin, jossa päivä ku luu hauskasti toverillisessa seurassa. — Kentälle mennään jo kymmeneltä aamulla, että on kylliksi aikaa oles kella. Iltaohjelm a on sitten Toverituvai la jälkeen kenttäjuhlan jota kutsu taan V a u d e v ille k s i. — TähänastisistJ näytelm äseuran vaudeville-iltamisU on päästy hyviin käsityksiin ja niin päästään nytkin, siitä on jokainei täysin selvillä lukiessaan sen illan ohjelman. — Illan ohjelm a on ulia monipuolinen, e ttä varm asti e/ tulo pitkäveteiseksi. Näytöskappalekin “O pettajan em ännöitsijä” on kerras saan verraton naurupijlesi, jolle sat etsiä vertoja. Kuka haluaa muuta man vuoden nuorentua, niin saapu koon silloin kaalille ilman empimistä. Pitäkääpä m uistissa nämä juhlat. P. H. ja lam a tapaus suorastaan oli yllätys j verjtöjlläön tava. Osastossam m e on vähintäin 30 vanhoillisille johtajille, jotka asemaansa laulutaitoista jäsentä, jotka voisivat “Ei se niin varma ole, kyllä me J J ovat pitäneet kylliksi lujasti vallitettu- j olisimme voittaneet ilman saksalai perustaa m ahtavan kuoron, jos vaan na. M. m. Furuseth on niin kiihtynyt siakin» vaikka se olisi vienyt vähän olisi innostusta. Useilla paikkakun uuden liikkeen edistymisen takia, että ^nemmän aikda •_________ nilla olisivat osaston jäsenet innos it:K«n?H»ni:w i H KW luin on m atkustanut San Franeiseoon “kootakseen järjestönsä rippeet", kuten teistä ottivat osaa, muistut ti kytkeyneet siihen, ettei se onnis net hän sanoo ja “estääkseen 1. W. W :n re tuisi. M uistanpa kuinka m aaliskuul myös siltä. Täytyy myöntää, et pimästä sitä hajalle”. la 1918, s. o. kolme vuotta sittee silloin tuskin saatoimme kuvitel ! puhuin Toim eenpanevassa Keskusko äm än vaikeuden laajuutta. Emt Todellisuudessa ei ole varmoja tietoja! m iteassa lähim m istä tehävistä, jotka silloin voineet vielä saada yleiski vielä siitä minkä järjestön taholta m eri ; silloin suunniteltiin sen mukaan, että sausta siitä, kuinka suuret olisi' miesten ja satamatyöläisten valkaisem i ' kansalaissota suuresti katsoen olisi i teknilliset ‘vaikeudet ja kuinka lai nen 'tapahtuu, mutta pääasiana m ainit ohi. vaikka se todella vasta silloin on im perialistisen ja sitten kaa alkoi. M uistatte kuinka me viime laissodan synnyttäm ä köyhtymän takoon, että liike on järjestetty hyvin, että sen johtajista ei ole muita tietoja ..Leninin puhe Kommunistipuolueen puoluekokoukesssa perustim m e suun Maa on useita vuosia läpeensä t< rauhalliseen rakentam '- . nyt työtä vain sotatarkoituksia v, kuin arvailuja ja että se vastustamatto- 10:ssä 1921 kongressissa maaliskuun 9 p. nitelmamme seen. sillä luulimme Puolalle teke ten, ja se pani kaikkensa sotHaali mas'll valtaa ei ainoastaan merimiesten! Toverit! K eskuskom itean vakioi mämme suunnattom an myönnytysten ten tarkoitusten saavuttamia^ vniota, vaan myöskin toisia järjestöjä, i Unen toim inta on, kuten tiedätte takaavan meille rauhan. M utta jo säästäm ättä viimeisiä reservejään. yksiirpä Alaska Fishermen's uniotakin,! kytke,ytynyt P»o,ueen työhön ja neu huhtikuulla alkoi Puolan porvaris vasta sodan loputtua käsitimme k vostolaitosten koko toim intaan, ton hyökkäys, ne kun yhdessä kapi ken sen kurjuuden ja köyhyyd« jonka vanhat johtajat on syrjäytetty. kuten myös vallankumouksen me talistim aiden kanssa tulkitsivat raii- iotka m eidät useiksi vuosiksi ti Pääasiallisinipana agilatsioonina van noon kokonaisuudessaan, niin ettei hanpyrkimyksenime heikkouden m er , m itseval pelkkään haavojemme h hoja järjestöjen johtajia vastaan on niit-ivoi olla puhetta toim intakertom us kiksi, minkä saimme kalliisti m ak ; toon. M utja emme voi edes tää tin ilmaisema taipumus yhteisvoimin SPöta »anan tarkassa, kirjaimeilises- saa, kun saimme huom attavasti huo om istaa kaikkia voimiamme Arm kapitalistien kanssa laskea työläisten Ba merk,tyk8e88ä- ainakaan minun nom m at rauhanehdot. Mutta rau- jän deniohilisoimisen teknilliset v hankannalle emme p ä ä sse e t Ja m ei I keudet osottavat rappion koko k palk k o ja j.i kompromissien tekohalu, täväni siten, että koetan esittää e- dän täytyi panna koko huomiomme puuden, josta m. m. kiertämättä X jossa sangen usein mennään niin pitkät- ! räitä tärkeim piä tapauksia, jotka Puolan rauhankysym ykseen ja sitten tuu joukko taloudellista ja yhte le, että kompromissin hintana uhrataan m’eiestäni ovat olleet työmme ja \Vrangelin lopettam iseen. Siinä oli kunnallisia laatua olevia pulia. Oli varm asti Keskuskomitean työläisten perusoikeuksia. neuvostopolitiikan solmukohtia kn- toimintavuoden työmme sisältö. J ä l NEUV.-VENÄJÄN SISÄINEN JA UL- KON. TILANNE ___________ _ ' ______ 1 luneena vuonna, sellaisia jotka ovat leen muodostui se sotatoim innaksi. ka, ettei kyllin selvästi arvattu < Sitten alkoi siirtym inen sodasta mobilisoimisen vaikeuksien laajuuti FARMARIT KUULUVAT KAPITALIS- kuvaavln pia ku,uneelle vuode,,e MIN U A IH C TnnM antavat enimmän aihetta ajatteluun rauhaan, kun meidän onnistui pääs Täytyy sanoa, ettei tälle arvioimis , •» .,.• IVU.r / vallankumouksen kulusta ja tehdyis- tä siihen, ettei yhtään vihollissotilas- le voinut olla riittäviä tukikolit Joitakm paivjä sitten jutteli Minneso-!tä virheistä — joita on ollut varsin ta ollut Neuvosto-Tasavallan alueella. 1 sillä kansalaissota oli niin kova. et lan valtion kuvernööri, Pre us Marshall, i^bon — sekä joista saa opetusta Tämä siirtym inen toi m ukanaan jä r , ainoastaan sääntönä oli ‘‘Kaikki ' kauntin farm areille harvinaisen avomie- va6talsta varten. Sillä niin luon- kytyksiä, joita emme oje läheskään ton hyväksi kansalaissodan K®! riittävästi ottaneet huomioon. Siinä ¡m aila!” Vain täm än kautta ja * iisellä tavalla s e lo s te illa a n heille f a r - ! .ku,nliHtehtävä . i • - , . , 1<n ! » o«in m ie le n k iin to in e n k uin tuollai- olikip epäilem ättä niiden virheiden hyväksi aavistam attom an ponnista marin asemaa nykyisessa yhteiskunnas- nen Keskuskom itean selostus puolu- ja häiriöiden pääsyy, joita tänä toi sen kautta, jota Puna Armeija oso' sa. Hän sanoi, että farm arit ovat “osana : eelle olisikin — niin ovat edessämme m intavuotena olemme politiikassam taistelussa Judenitshia, Kolt-iiak kapitalistisessa järjestelm ässä”, toisin sa- o,evan ja k eh ittyvän taistelun vaati me tehneet ja joista yhä kärsim m e. y. m. vastaan, voitiin iskeä voittou- mien kuuluvat kapitalistisen järjestel-) n"n kiirei8et koTat ja raa' Armeijan demobilisoiminen, joka ti Venäjälle tunkeutuvia Imperial kaat, me painavat m eitä koko voi on ollut suoritettava, m aassa joka on ' tejg. män välttäm ättöm ään . kalustoon. mallaan, niin että nainni kaikki UUUIUIOIU« huomioin- elänyt kuulum attom ia koettelem uk i T ästä pääasiasta, joka antoi aihe» »• ........ n »----------- nuvernoon Rreus ei kuitenkaan vai- me ehdottom asti ennen kaikkea köli sia, niin että jo pelkkä demobilisoi j joukolle virheitä ja kärjisti Pul< vautunut selittäm ään'm itä osaa farina- ■di8lUu siiben- kuinka .kokem uksia minen tuotti kulkuneuvojemme kun- siirryn kuvaamaan, kuinka Puokj ni, samaten kuin palkkatyöläiset tässä ' tam“ e vetäisirame °‘keat l°ht<>Pää- nottomuuden vuoksi sanom attom ia työssä on ilm ennyt koko jou! ko järjestelm ässä esittävät, sillä sanoa suo-’ 6' J& painaisimme Uyden huomi" vaikeuksia, johon vielä tuli katovuo 1 nemmän tai vähemmän syviä eri®1 omme vaativiin tehtäviimme. den nälkä ja polttoainepuute, mitkä ! iisyyjesiä ja epäsäänollisyyk^ia tuu iaan että ne ovat lypsylehminä olisi toki Työmme solmukohdista, jotka nyt suuresti vaikeuttivat kuljetusta — nitelm an arvioim isessa on siis liian karkeata halolla päähän lyömistä. ¡'aat,vat suurinta huomiota, ja joihin täm ä demobilisoiminen asetti meillä tävä yhteenveto menneisyydes- Pääasia kuvernöörillemme on selittää.'mielestiUnme liittyvät useimmat vir kuten nyt ym m ärräm m e, tehiviä, niistä eri ilmiöistä, joita esiin» että farm arit kuuluvat kapitalistiseenJ he®mme’ on ensi 9,jalla siirtyminen joiden kantavuutta emme olleet kyl Puolan sodan sekä elintarve- ja - - - . , ........... 1 ^ ‘’p i i u i t s u s e t n i seulasta rauhan kannalle Te kaikki liksi arvioineet. Pääasiassa tässä toaine- hankinnan aloilla. järjestelm ään ja että ilman niitäkään se ; tai ainakin useim m at m uistatte var- on Puolan sodan hyökkäyksen - !:;i koko s a rja taloudellisten, yhteis ei voisi tulia toimeen. Välipä sitten > maankin, e ttä me näiden puolen nel kunnallisten ja poliittisten pulien nopeassa etenem isessä Varsovan P° iin >!la kummassako päässä farm arit täs- ^a ^ ^ ‘ vu°den kuluessa useaan ker lähteitä.. Jo viime vuoden lopulla teille, tehtiin varmastikin virhe, f sä järjestelm ässä ovat ja jääkö niille taan olemme y rittän eet tä tä siirty oli minun osotettava, e ttä tulevan ¡lähde nyt erittelem ään, oliko se virt mistä. kuitenkaan voimatta sitä viedä kevään päävaikeus on arm eijan ha- ' strategista vaiko poliittista 1»* kerm a vaiko kurnaali uurastuksestaan loppuun, sillä kansainvälisen kapi jallelaskem isessa. Se Jouiuk. 30 p :n a sillä se veisi liian kauas palkkioksi. _ talismin elm edut ovat liian läheisen-. neuvotteluissa, joihin arvatenkin aio- jäädä tulevien historioitsijain
