Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 7, 1921)
Torataina, Heinäkuun 7 p.—Thursday, July 7th. TOVERI salaisen isänmaallista mielialaa", kaita ryhtymään voimien mitte- tämä riemu on kuitenkin vain lyvn. Suurisuisesti lupasivat hetkellistä huumausta, juopu kolmiliiton johtajat apuaan kivi- muksen kuvittelemaa voittoa. hiilenkaivajille ja suurlakko val- Englannin kivihiililakko oli yk-i niistettiin yhdessä tuumin. Ka- si suuremmoisimpia työtaisteluja pitalistinen Englanti vapisi ja ja ainoa laatuaan niin sanotuissa katsoi pelolla valmistuksia. Sil “voitokkaissa" maissa, mitä työ lä näissä merkeissä taisteluun Office Seventh and Commercial St., väestö on käynyt vastustaak lähteminen ja taistelun loppuun- Opposite Post Office. seen kapitalistien yleistä sodan vieminen ei olisi johtanut enem Post Office Address I jälkeistä hyökkäystä työväenjär pään eikä vähempään kuin yh TO VERI. Box 99, Astoria, Ore. jestöjä vastaan. Kaikissa voit- teiskunnalliseen vallankumouk tajamaissa kapitalistinen talous seen. Tämä oli alunpitäen sel E D ITO R IA L STAFF joutui tilanteeseen, jossa sen me vää keltaisille johtajille, jotka si Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N. Kos* nestyäkseen täytyi taloudellisten simmästään vastustivat vallan- kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. lakien mukaan ryhtyä uudelleen- kumousta, mutta sanoillaan tyy- rakentamiseen, s. o. palkkojen dyttivät innokkaita joukkoja. Jo Phonei Office 363, Editorial Dep't *32 alentamiseen. Olemme nähneet alunpitäen heidän mielessään Entered as second-class mail matter amerikalaisten taloudellisten jär piili petos ja kuten tiedetään, July IB, 1912, at the Post Office at jestöjen alistuvaisuuden ja pe- peräännyttiin otetulta tieltä krii Astoria, Oregon, under the Act of raänantavaisuuden tässä hvökkä- tillisellä hetkellä. Petoksen ma- March 3. 1*79. yksessä. Mutta Englannissa, | stinoivat Thomas ja hänen lä- jossa taloudelliset järjestöt ovat • himmät luutnanttinsa ja tapah- Petos johti johdonmu suunnattomasti kehittyneemmät, | tui se silloin kun kivihiilenkai- ryhdyttiin suunnittelemaan kes- vajain uusi sihteeri Hodges par- kaiseen tulokseen kitettyä vastarintaa ja tuloksena ' lamenttikomitean edessä il motti oli mahtava Kdlmiliitto, joka kä-jjoko tyhmyydessään tai Thoma- l utistoimistot rryat tiedotta sitti kivihiilenkaivajien, rautatie- j sin masiinoimana. että kivihiilen- neet, että Englannin kivihiilen läisten ja kuljetustyöläisten suu kaivajat luopuvat kaivoksien yh kaivajat ovat päättäneet lopettaa ret miljoonajärjestöt, 'Karkotuk t e i s kunnallistuttamisvaatimuk- lakkonsa ja palata takaisin työ- sena oli muodostaa yhteinen puo sesta. t jos vain saavat entisen h«in. Tiedonantojen mukaan ei lustusrintama kapitalismin hyök palkan. Tätä perääntymistä hy vät lakkolaiset ole voittaneet käyksiä vastaan. Jos hyökkäys väkseen käyttäen, Thomas masi vaatimuksiaan, mutta eivät liioin kohdistui ensin kaivosteollisuu noi kolmiliiton keskusneuvoston kaivosomistajat ole täydellistä teen, tuli toisten teollisuusjärjes- perääntymään yleislakosta, joka voittoa saaneet. Työhönpaluun töjen ryhtyä mvötätuntoisuu»- oli j o äänestyksellä määrätty a l ehdoista ei toistaiseksi voida sa lakkoon. Käsitämme mitä suun kavaksi. Siitä hetkestä alkaen noa mitään varmaa, siksi seka natonta yhteiskunnallista mahtia oli yritys tuomittu epäonnistu via ja hämäräperäisiä ovat Rapi tämä liitto hallitsi, ja jos sen maan ja kivihiilenkaivajat saivat johtajilla olisi ollut tahtoa ja oksin jatkaa toivotonta palkka- taiistilehtien tiedonannot. Joskin kivihiilenkaivajat vi vät kykyä toimia rehellisesti työväen taisteluaan. Suuret joukot kul- saaneetkaan vaatimaansa palk- asian hyväksi, olisi tämä mahti letustyöläisiä tosin, johtajista kaa, joskin heidän täytyikin kär voinut seisauttaa koko Englan huolimatta, tekivät myötätuntoi* siä tappio tässä suhteessa, oli nin kapitalistisen järjestelmän suuslakkoja, mutta nämä ponnis tukset olivat hajanaisia, vailla lakosta kuitenkin suunnatonta liikesuonet ja pyörät. hyötyä heille siitä opetuksesta Hyökkäys tuli ja se kohdistui keskitettyä johtoa, ja siis tehot minkä he saivat, mikä samalla ensin kaivostyöläisiin. Syy oli tomia. Näin siis johdettiin lEnglannin tulee olemaan opetuksena koko taloudellinen ja johtui suoranai- Englannin työväenluokalle. He sesti sodasta ja Versaillesin rau- työväki suurenmoisesti aletussa tulivat näkemään kuinka toivo hansopimuksesta. Saksa pakotet yrityksessä tappioon. •Kapitalis tonta pelkkä palkkataistelu on tiin luovuttamaan Ranskalle tit riemuitsevat. Työväki laskee kapitalistisen järjestelmän aika suunnattomat määrät kivihiiltä katkeria kirouksia ja harkitsee na, kuinka riittämätön se on pe kuukausittain sotakorvauksena, taistelun epäonnistumisen syitä, lastamaan työväestöä siitä rau josta oli suoranaisena ‘ seurauk-jSe näkee keltaisten johtajien, ka- taisesta puristuksesta, mihin työ sena se. että Englannin kivihii-1 pitalistien parhaimpien liittolais väenluokka on kytketty kapita lenvienti Ranskaan kokonaan ten, kurjan petollisuuden ja koh lismin taakan alla. Tämän tais lakkasi. Sitä ennen oli Ranska distaa oikeutetun vihansa näihin telun jälkeen heidän katseensa ja italia tuottanut kivihiilensä konniin. Se luo itselleen uudet avartuvat, he joutuvat maltilli Englannista. Italia saattoi nyt johtajat ja ryhtyy uuteen tais sesti harkitsemaan kaikkia niitä ostaa halvemmalla Ranskasta teluun kokemuksista viisastunee yhteiskunnallisia ja taloudellisia kuin Englannista ja yksinpä na. Se näkee vihollisekseen ko- svita, mitkä tekevät pelkän palk Englannin teollisuudet saattoivat ko järjestelmän ja näkee kaikki kataistelun riittämättömäksi, ja tilata kivihiilensä Ranskasta hai- onnettomuutensa ja kärsimysten- he tulevat rakentamaan tulevan vemmalla kuin kotiinaasta. Tä- sä syyt kapitalistisessa yhteis t<uutintansa uusille kcstävämmil- inä aikaansai kriisin Englannin kunnassa, jossa tuotantoa harjo- h* perusteille varustautuneina kaivosteollisuudessa, mikä pakot- tetaan voittoa varten eikä kun- poistamaan taloudellis, orjuuden ti kapitalistit turvautumaan ai-) kin tarpeita varten, ja silloin se syyt. \ arokoon silloin itseään noaan mahdolliseen pelastuskei- astuu poistamaan kurjuuden syyt. keltaiset petturijohtajat, jotka nrton, nimittäin alentamaan mai Se on kiertämätöntä. Kapitalis- niin raukkamaisesti kavalsivat ttanen palkkoja, kyetäksen kil- tiliä ei y»le syytä riemuun tämänkin .suurenmoisesti suunni pailemaan markkinoilla halvem- tellun työtaistelun, ylenantamal- alla kivihiilellä. PÄÄOMA VALTAA Tästä johtui j la kivihiilenkaivajat ratkaisevalla hyökkäys ensin kivihiilimainarei- ALASKAN hetkellä ja jättäen heidät yksin ; ta vastaan. Kaukon äköi se mm ä: Viime aikoina kun koko impe- jatkamaan taistelua koko pää mainarien johtajat käsittivät ta- rialistinen mailina on ankarasti oman mahtia vastaan. He näyt loudellisen tilanteen, tiesivät, et-| taistellut öljvlähteistä. on Yhdvs- tivät todellisen karvansa ja in tä kapitalistinen kilpailu pakottaa { vaHatkJn tämän tuosta ollut hoten tulee työväenluokka lakai alennettuihin palkkoihin, jos mie-1 hyökkäämäisillään Mexicoon. So semaan heidät tunkiolle saastut ti jatkaa tuotantoa kapitalisti • i tapolitiikkaa on kaiken aika i tamasta tervettä elävää työväen selin pohjalla ja näin ollen kä- kiihkeästi ajanut Standard Gil liikettä. Tässäkin suhteessa sai sittivät. että tuotanto voittoa var- yhtiö, joka Mexicossa on väittä- vat Englannin työläiset opetuk ten vallitsevien markkinasuhtei •, nyt olleensa kilpailussa huonotn- sen ja siinä merkityksessä ei lak den vuoksi ei voinut jatkua il- maila puolella kuin europalaiset. ko ollut tappio, vaan voitto men man palkkojen alennusta ja sii- j \ jime aikoina Mexicon kuume neisyydestä. Ilkamoikoot porva- ta syystä vaadittiin kaivantojen On kuitenkin huomattavasti jääh • rit muka voitostaan ja ryyppi- yhteiskunnallistuttamista, palk : tynyt ja sille seikalle on ilmaan- koot veljenmaljoja keltaisten kojen ennallaan pitämistä ja k i-1 tunut perin materialistiset syyt. petturien, hetkellisten pelastaji vihiilen halventamista voittojen | M. n, julkaistiin joitakin aikoja insa kanssa ja ylistäköön näiden kustannuksella. Näissä merkeis-; sitten erään tutkimuksen tulok työväen "ystävien" "tervettä si valmistuttiin lakkoon ja laa-;Set, jotka osuttivat, että Mexi- käytännöllisyyttä ja kunnon kan- jät proletaarijoukot olivat innok coti öljylähteet eivät etiääti ole (T H E CO M RAD E) T k . organ of tko Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, escept Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. o m u » n H i i n » » » i » i i i i n H » n i i i: Kapitalistien kansain välinen koolla Lontoossa ■m t tuumHtnuw m m t nt i ntti i i a n t t t t t t t ta a n . . T a ita v a lla p o litik o im ise lla se k y lläk in jä r je s ti s a rja n h y ö k k äy k sin N eu vosto-V enäjää v a s ta a n ja h ä v itti K eski-EuropassA s y n ty n e e t n e u v o sto ta s a v a lla t. m u tta k u o le tta v a a iskua se tä lle no u sev alle m aa ilm a n m a h d ille el pystynyt- a n ta m a a n . P ä in v a sto in on k a n so je n liitto ta is te lu s s a m aa il m an p ro le ta a ris ta v a lla n k u m o u sta v a sta a n p a lja s ta n u t om an h e ik k o u te n sa ja k y k e n e m ä ttö m y y te n sä ja v ä k iv a lta ise n h y ö k k ä y ssu u n n ite lm a n sa to te u tta m is e n a s e m e s ta jo u tu n u t p e rä y ty m ä ä n ja ry h ty m ä ä n itse p u o lu s tu k seen . No. 157 sen arvoisia, että niitten omista vätkin jo yksityisten käsiin, kos- misesta kannattaisi tapella. Mek ka saalis alkaa näyttää lupaa- sikoon hyökkääminen on sen jäi- valta. Standard *öljy-yhtiö kyllä keen muuttunut vain unelmaksi, pitää huolen siitä, että asia tulee Mahdollisesti Mexico tullaan ai- j saamaan kyllin voimakasta pai- nakin tämän asian yhteydessä | nostosta XVashingtonissa ja että Canadalaisen toverilehden Vapauden juhannusiulkaisu toistaiseksi jättämään rauhaan, alaskalaisille tulee hajuja hallita “VAPAUDEN SOIHTU III” on saapunut Toverin kontto- Siellä varmaankaan ci enää nou itse itseään. riin. Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kL1\j. se vieraitten maitten öljykapita- listien rahojen kiihottamina ros RAUHAN SOTATAAKKA tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Purolta J. W. Slup’ilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kamusi vopäälliköltä tappelemaan ja se ‘’Mailman rauhan perustajat kaannusta ylläpitämään liikkues niminen yhdistys, jonka päämaja tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjaili- saan rahastajiensa asioilla, kuten on Bostonissa, ' julkaisi äskettäin ................ .... joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehowilta. Runoja on näihin asti. Imperialistien on kirjasen "Epäilyttävä aseistuksen Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä. keksittävä uusia tekosyitä. taakka". Kirjanen, huolimatta Sen sijaan alkaa huomio kään siitä, että se on porvarillisen Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, Astoria, Ore. tyä pohjoiseen, nim. Alaskaan, rauhan yhdistyksen tuotteita, jot missä John I>:Uä 'on pitkän ai ka ovat osottautuneet harrasta A m e rik a ssa on e rä s k irk k o , n iissä V e -1 York e p ä ile m ä ttä ta rjo a a Shaljapin'1. kaa ollut kaksi etsijäkuntaa toi vansa rauhaa vain rauhan aika-; n ä jä n n e u v o sto v a lla n nyk. p ä ä m in is -* le d o lla re ita . M u tta hän ei lähde \ minnassa öljyä etsimässä. Nämä na ja sodan aikana muuttuneet ; te rin ku v a on s a a n u t k u n n ia p a ik a n . m e rik k a a n n ä id e n do llarien vuoksi. ovatkin löytäneet suuria öljyva äärimmäisen sotakiihotuksen ja •T ä m ä k irk k o on E n s im ä in e n B ap tisti- H än p a la a k o tiin jälle e n __ kotiin rastoja ja sen vuoksi siirtyy öl militarismin edustajiksi, sisältää K irkko, G atos, Cal., jo k a k irk k o tu n la u la m a a n om alle k an salle, työläisille jyn polttopiste Mexicon asemas kuitenkin joitakin suuresti puhu-| n e ta a n tu tu m m a lla n im e llä Y leism aii- jo tk a h ä n e n m ain e h ik a s äänensä on , m allise n V eljeyden K irk k o . T ä m än te n h o n n u t kolm e vuotta. N äm ä kak- ta Alaskaan. via numeroita, i Ih m eellisen k irk o n pappi on R o b e rt si o v a t o p p in e e t sen, m itä Williamg Suuria valmistuksia öljyn riis sottavat mitenkä kapitalististen j W h ita k e r, jo k a k u ten m u u tk in v allan- L o rris lau su i tä ä llä sukupolvi sitten, tämiseksi Alaskan ylätasangoil- maitten "suuret" valtiomiehet j u k se llise t sai is tu a s o ta v u o sin a e ttä v alla n k u m o u s v a p a ilta a taiteili, ta tehdään ja samalla esiintyy jättiläismäisellä sotavarustelu! i k v u a n m k o ila n m u u rie n s isä llä , k u te n e n tis- jä t, h e id ä t k u ten m uutkin työläiset: Alaskan hallintoon nähden uusia laan keräävät svttypuita uutta I te n a ja n v a in o tu t k ris tity t. L iek ö h än k o m m e rsia lism i on o rju u tta n u t. vaatimuksia, joitten taustalla o- mailmansotaa varten, samalla p a sto ri W h ita k e rin v a n k ila s sa ololla vat trustimagnaatit. Näihin asti ^kasaten suunnatonta verotaakkaa on Alaskaa hallittu liittohallituk kansan pohjakerrosten harteille. m itä ä n te k e m is tä L e n in in k u v a n Mielettömyyttä k a n s sa jo n k a hän on s ie ltä p a la ttu - sen valvonnan alaisuudessa, mut Sotilas varustuksiin tuhlattujen aan T ä s s ä m uiden k iireid en lom issa un rip u s ta n u t k irk k o n s a s e in ä lle ? ta nyt kuuluu huutoja, joitten varojen suuruutta kuvaavat kir ta h to n u t uno a kokonaan Derapseyn mukaan Alaska olisi luovutetta jasessa julaistut neljän suurval N ä y ttä ä p ä s iltä kuin to d e llis e t v a l ja K a rp o n g tiä h tu ä rin n y rk k itappelun mi n k u m o u k s e llis e t e iv ä t la n n is tu is i va alaskalaisille. lan sota varustelubudj ett i-nume p la im k ä ta p a h tu i tä ssä ju hlien aattona. e is s ä v a n k ila n k o m e ro issa k a a n ! Kullakin liikkeellä on taloudel rot ennen sotaa ja jälkeen sotaa. J e rs e y C ityn kaupungissa. Ei tullut linen pohjansa ja niinpä tässä Nämä numerot ovat seiiraavat: On n iitä siis n y k y a ik a n a kirkon- tä s tä m e rk k ita p a u k s e s ta edes tiede- in ie h iä k in jo ita voi k u n n io itta a ro h kin. Alaskan ovat suurimmaksi 1912 1921 te tu k s i e tu k ä te e n , m u tta luotaiunij k e u d e sta a n . osaksi vallanneet Standard öljy- Rans tä s s ä k in , n iin k u in niin m onessa muus yhtiö, suuret kultakorporatsioo- ka ... $259,349,000 $1.310.130,000 s a k in v a ja v a isu u d e ssa , lukijakuunaa Taiteiden suosiminen nit, teräsyhtiöt j.n.e. ja "Alaska Suur- k ä rs iv ä llis y y te e n , vaik k ak in täm ä ka alaskalaisille" huudon takana Iirit... 351.044,000 1,121,318,00) Venäjällä p ita lis tin e n jä rje s te lm ä pitääkin ih häämöttävät näiden haamut. Liit Yhdys “ D aily H e ra ld in ’’ P a riis in k ir je e n m isen k ä rs iv ä llis y y ttä kovassa koet tohallituksen kontrolli on heidän vallat. 244,177.000 1,422,752,000 v a ih ta ja k erto o , e ttä Isa d o ra Dun te le m u k s e s s a . riistopuuhilleen jossakin määrin lapani. 93,576,000 282,375.000 gan, tuo k la s s illis e n ta n s s in m a in e h i haitallinen ja siksi on "perustet Nämä kaikki biljixmiin nouse k as e d u s ta ja , on h y v ä k s y n y t K rasi- O lem m e a ja s t a n iin p a ljo n jälessä tava todellinen kansanvalta" A- vat summat, jotka paasataan ka nin k e h o itu k se n lä h te ä M oskovaan j« ta i o ik ea m m in e d e llä — kuten vain laskaan, jota veivaamaan mit. pitalistisissa suurvalloissa uusiin i p e ru s ta a sie llä su u ri koulu tu h an - ty k k ä ä tte — e tte m m e ole huoman lensä mukaan on trustien pääs sotavarusteluihin. tuhlataan Tau-|ne,Ie lapsell(. H än lä h te e P a riis is ta n e e t ilm o tta a , e ttä sa n o ttu je n Ame rik a n irla n tila is e n ja ran sk alaisen po tävä, Rahansa voimalla he sit hän ylläpitämisen tekosyyllä | h P j n ji k a lu ssa . N eu v o sto -V en äjän t u ja n ta p p e lu a J e rs e y C ityn areenalt.i ten voivat miehillään säädätvttää Mutta tämän tekopyhän ja huo lev a a ty ö n te k ijä ä on h a a s ta te ltu j.i minkälaisia lakeja itse haluavat nosti verhotun naamarin takana su u ri ta n s s ija ta r k e rto o : “ O len ilo i on n im ite tty “ v u o sisa d a n tappeluksi”. ja perustaa Alaskasta todellisen näkvv selvästi kapitalististen im nen a ja te lle s s a n i, e ttä M oskovassa O lisim m e ilm e ise sti v ä ä rtissä jos leu trustien luvatun maan, jonka hal perialistien ja militaristien teu voin luoda s u u re n taid e k o u lu n , jo ta k a ille n sa n o isim m e tap p e lu a vuosisa sil lintaa ei maantieteellisen aseman rastus- ja vallotushaluiset inhot ei o m is te ta y k sin o m a a n tanssill«"1, d a n s u u rim m a k s i h u m p u u k ik si lä m ie le stä m m e ei ole hum puukia sei vuoksi liika julkisuuskaan pääsisi tavat naamat, jotka haluavat v aan ru n o u d elle, p u h e ta ite e lle ja plas- lain en , jo lla a je ta a n jo ta in vissiä tar- häiritsemään. syöstä mailman kansat uusien tiilisille ta ite ille . N e u v o sto h allitu s, k o tu sta . J a a n ta e s s a a n tämmöisiä Milloin suuret liikeyhtvmät ta- kauheitten sotien liekkeihin, vuo- a in o a h a llitu s koko m a ilm a ssa , on in t-i n ä y tä n tö jä , toim ii k a p ita lis ti samoista paavat luonnonrikkauksia jossa dattaakseen mailman työtäteke re s e e ra ttu la s te n k a s v a tu k s e s ta . T ä m ä ! v a ik u ttim is ta k u in v a n h a n Kuomin kin, olipa sitten kysymyksessä vien- luokkien verta uusissa mur on o llu t a in a ty ö tä n i ja otna käsity k - j im p e r a a tto r it ta i E sp a n ja n aa tel isin it Airika, Mexico, Alaska tai mikä haavissa rytäkoissä ja rikastuak- se n i s o s ia a lis e s ta jä r je s te lm ä s tä vas- i het. jä r je s tä e s s ä ä n sirkusnäytänto paikka tahansa maan kamarallla. seen uusien teurastusten kustan ta a n iitä ta v a tto m ia p o n n istu k sia , joi- jä ja h ä rk ä ta p p e iu k s la n ä lk ä isille le . on leikki sama. Keinolla millä nuksilla. samalla kun jälleen syt ta uuden V en äjän n e u v o s to h a llitu s on ' m oille. J o u k k o je n m ieliä täytyy kiin tahansa on niitten päästävä ase tyvä sota vaimentaisi uhkaavaksi jo te h n y t. ; n ittä ä jo h o n k in pois elä m än todell man herroiksi ja saatava rajot- käypää työväenliikettä ja kapita K ouluni on a in a o llu t kom m u n isti- siiu k sista , ja h a llits ija m m e jumalan tamattomasti riistää asukkaita ja listisilla sortajilla olisi hvvä ti ’ n en koulu. Koko o n n e n i on o m istet- a rm o s ta o s a a v a t sen te h d ä monella raiskata luonnon tarjoomia rik laisuus luoda uusia kiristyslake- ! tu tä lle e lä m än i e d e lly ty k se lle ja jos tavaJIa. jo ista h ä rk ä ta p p e lu k s e t eivät kauksia. Itse maasta ei mitään ja, raahaten työväen luokkalai j m in ä löydän m itä toivon lö y tä v ä n i ole v äh im m än h a lv e k s itta v ia keinu,i välitetä, enempää kuin sen asuk- sia vankiloihin. i V e n äjältä, tu le e s iitä k a u n is a sia . J A in ak in tä s s ä ta p p e lu k s e s s a on h y ’« kaittenkaan kohtalosta, mutta T oivon lö y tä v ä n i s ie llä n e ro k k a ita o n n istu ttu . S iin ä s u h te e s s a jä ä n v. sen sijaan pidetään tarkoin huoli m iisiik k im ieh iä, a u lis ta a p u a ja r a ja v a n h a n a ja n s ir k u s n ä y tä n n ö t varjoon siitä, että hallitus saadaan sel to n ta in n o s tu s ta ,” U rh e ile m in e n p e ru s tu u todellisuudes laiseksi. että se kaikessa suoje K un h ä n e ltä k y sy ttiin , eikö h ä n tä sa ih m ise n te rv e ille v a isto ille ja kaiR- lee suurpääoman etuja välittö pelota n e u v o s to h a llitu k s e n a n k a ru u k in a a ik o in a on ih a iltu voim ailukiipa- mästi. d e t ja fy y sillin en n ä lk ä , v a s ta s i h än lu ja ja n iid e n v o itta jia . Amerikalai- Kaiken tämän perusteella sa in n o k k a a s ti: “ F y y sillin e n n ä lk ä ei o!e s e t tu n n e ta a n ta v a tto m a s ta urheilun- Leninin kuva kirkossa nottuna on "Alaskan tulevaisuus m itä ä n . M inua p e lo itta a h en k in en h a rr a s tu k s e s ta a n , jo k a itse ssä ä n ei varma", s. o. .se tullaan lähim Lontoon D aily H erald k e rto o , e ttä i n ä lk ä ja s itä on k a ik k ia lla .” ole p ah a a sia , m u tta n iinkuin niin mässä tulevaisuudessa riistämään e rä ä s s ä e n g la n til. k irk o ssa , jo k a s i "D aily H e ra ld ” k irjo itta a tä m ä n m onen ih m ish en g e n h a rra stu k se n on niin tyystin kuin nykyaikaisin«« ja its e e noin 40 m ailia L o n to o sta jo h d o sta : “ V ielä k e rra n on V en äjän k a p ita lism i p ila n n u t te rv e e n urheilu tuotantovälineillä se on mahdol kaak k o o n päin E sse k y lässä , on r i s a a rto m u rre ttu . T a ite ilija t o v a t h a rra s tu k s e n k in , v ä ä re n tä e n sen uhka lista. Kapitalistien strategia on p u s te ttu n a N euvosto-V enäjän punai- m u rta n e e t sen. Isa d o ra D ungan m e peliksi. P allo p eli on m uodostunut suu ollut perinpohjaista ja kaukonä-inen lippu ja to ise lla s e in ä llä s itä nee M oskovaan. S h a lja p in lä h te e re k s i k ä m p lä y s h u ija u k s e k s i, samaten kivistit, sillä tärkeimmille riisto- v a s ta p ä ä tä on Irla n n in ta s a v a lla n kol- New Y orkiin. H u o m a tk a a e ro itu s. kuin kilp a-ajo t, p ain i vähemmässä alueille on jo vuosien kuluessa m iv ärin eji v aak u n a. T ä m än k irkon M oskova ei k u tsu s u u rta ta n s s ija ta r m ä ä rä s s ä . K ilp a n y rk k e ily n laita hallituksen kustannuksella raken re h to ri on p a s to ri C onrad Noel, yksi ta h u im a a v an su m m an v ie k o itte lu illa , sa m a te n . K ilp a n y rk k e ilv ssä harmis nettu rautateitä ja niitä tappiok S u u r-B ritan n ia n K irk k o je n S o s ia lis ti v a a n ta rjo o m a lla h ä n e n taiteellensa^ tu t p e to k se t s a a v u ttiv a t tä s s ä maa--- si ylläpidetty. Nyt aletaan nii sen L iiton h u o m atu im p ia jo h ta jia ja tilaisu u d e n , a ta n m a lla h ä n e lle m a h niin ta v a tto m a n laa ju u d e n , e ttä koko tä käyttää ja ei olisi mikään se lv ä v e rin e n bolsheviki. d o llisu u d en te h d ä p a lv e lu k sia vapaa-1 u rh e ilu jo u tu i huonoon huutoon, ja u- yllätys, vaikkapa ne jonkun ajan M u tta sa m a n m u k a in e n k e rto m u s na k a u p a llisu u d e sta . T u le tte n ä k e s e im m issa v a ltio issa k ie lle ttiin /. ■ kuluttua tämän vuoksi siirtvisi- voidaan k e rto a A m e rik a sta . S illä m ään. e ttä hän ’jä ä V en äjälle. Nev, k e n la in e n k ilp a n y rk k e ily . Yhteen a. JUTUN JATKOA -♦♦♦♦»e d u sta saa p a rh a im m a n ku v an kun “ V aikka a m e rik a la is e t tä y d e lle e n tu n R oinaan ja u h e ttiin ja jä r je s te ttiin ja ty k siä , m u tta sen s ija a n olisi paljon- J ä rje s te le m ä ä n k o e tta m a tta k a a n py kuulee, e tt ä y k s is tä ä n Y h d y sv a lto ja te v a t ne s u u n n a tto m a t m a h d o llisu u jo is ta te h d y t p ä ä tö k s e t ovat ajaneet kin sa n o m ista siitä , tu le e k o se s a a sy ä v ä liv e rh o je n ta k a n a . e d u s ta m a s s a on 200 jo h ta v a a p a n k k ii det, m itk ä o v a t k ä tk e tty in ä tä h ä n koko m aa ilm a n su u re m p a a n h ajaau - v u tta m a a n p ä ä m ä ä rä n s ä . Itse täm ä K a p ita lis tit its e k ä ä n eivät voi taik ria, te o llis u u s ru a g n a a ttia ja k a n s a in k a n s a llis te n liik em ieste n neuvostoon, n u s tila a n kuin m issä se e h k ä m il k o n fe re n ssi on s e lv ä n ä to d is te e n a s il to sia s ia lle u m m is ta a silm iään, vaan välisen k a u p p a k a m a rin jä s e n tä . E ng niin n e y h tä hyvin tie tä v ä t n iitte n lo in k a a n e n n e m m in on ollut. — J a tä. e ttä k a p ita lis tis e n m a a ilm a n on tie to is u u s k a n g a stu u t ä s t ä s e lv a -’ la n tia , m aa ilm a n to is ta s u u rin ta ra- v aik eu k sien o lem assao lo n , jo itte n y lit k u ite n k in s e lite tä ä n , e ttä " k o n fe re n ssi p y sty ssä p y sy ä k se e n pak k o tu rv a u tu a esiin jo s iitä sä h k ö sa n o m a sta , VersMillesiasH sodan p ä ä ty tty ä suun h a m a h tia e d u s ta m a s s a on tä s s ä kon se tä y ty y p ä ä s tä ja ne v a a ra t, jo tk a ei ole la a d u lta a n p o liittin e n ”. uusiin m e n e tte ly ta p o ih in ja k o o tta v a ••nshnäisen n ite ltu v o itta n e n te n im p e ria listie n po k e rra n m ain itaan ylu fe re n s sis s a tie te n k in y h tä ta rk o in p o i täy ty y v ä lttä ä , en n e n k u in tä m ä syn- N aiv isti k y lläk in e rä ä s s ä sähkrisa-1 vo im an sa k e s k ite tty y n jo h to o n . Yleis- i k e rro tu s ta k o n fe re n s sis ta . Niinpä 1 liisi ja sn a liln ja k n lilg a . Jota m yöskin m ittu valiojoukko. U utinen ei tä s tä n .v ttä m istllassa oleva jä r je s tö s a a tta a ^nom an k o h d a ssa m y ö n n e sk e llä ä n . et-1 m a a ilm a llin e n tila n n e on o llu t k ä sk i i n o ta a n siin ä s e u ra a v a s ti: “ Vadilta k a n so je n liito k si k u tsu ta a n , oli s a i p u o lesta ta rk e m m in m ain itse , m u tta sa ad a s itä k iin te y ttä ja v a lta a , m ikä tä “ v a ik k a k a a n tä m ä k a n s a in v ä lis e n i ja n a ja koko k a p ita lis tis e n jä r je s te l- I kin h e illä (k o n fe re n s s in edm ta dlo ra a n a sy n ty n y t lap si, jo k a Jo s y n ty e s sen sija a n kyllin se lv ä sti v iitta a sii on sille v ä lttä m ä tö n en n e n k u in se voi k a u p p a k a m a rin k o n fe re n ssi ei ole la a m än p e ru s tu k s ie n v a v a h te le tu in c n On se lv iä ja ty y d y ttä v ä sti vhdennii'' s ä ä n s a ir a s ti k u o le n ia n ta u tia . Se pe hen. T o isista k o n fe re n ssiin o saa o t p ä ä stä v a llitse v a k si m ahdiksi liik e d u lta a n p o liittin e n , niin s iitä h uoli p iisk an a. ru s te ttiin v o itta n e itte n im p e ria lis tis ik ä is iä ih a n te ita siitä m itä tulisi t< ta v is ta m a ista ei a n n e ta ta rk e m p a a m aailm assa.'! m a tta se tu le e p a k o sta k in k ä s itte le te n m a itte n k a n s a in v ä lis e k s i “ p y h äk si Im p e ria lis tis ie n ris tir iito je n n e u dii, ne tä llä h e tk e llä sanovat livvi' s e lo s tu sta kuin d ttä n iis tä on k a k si E rik o ise lla p a in o s tu k s e lla k o e te m ään p ro b le e m e ja, jo ita v o id aan r a t a llia n s s ik s i”, jo n k a voim an tu li olla v o tte lu itte n k a u tta so p im in en on m uo vältän ja to iv o v a t voivansa «tölli-' 1 k u s ta k in m a a s ta e d u s te ttu n a p ä ä tö s ta a n s e littä ä , e ttä tä m ä k a p ita lis ti k a is ta v ain to d e lliste n p o liittis te n t e niin ra tk a is e v a n , e tte i m ik ään n ouse d o s tu n u t e r ittä in ä s k e is e n m a a ilm a n h e tk e llä jo h d o n m u k a ise n ohjelman* M utta tä m ä ei o llu t a in o a haaksi- v alio k u n n a ssa , jo tta “ p ä ä tö k s e t tuli- m aa n p y rk iv ä m a h ti, e n e m p ä ä k a n rik k o johon k a n so je n liitto a ja u tu i, i »ivat o lem a an te h o is ia ”. S a m aa tar- sen m aa ilm a n rah a m a h d in k o n fe re n s kojen k a u tta , k oska tä y ty y m y ö n tää, sodan ja se n jä lk e is e n k a a o k se n ope voim alla ja sen e sittä m ise n myöt. ’uD sa llin e n kuin k a n s a in v ä lin e n k ä ä n . voi N o u d a tta e ssa a n im p e ria listisia v a is - , k o tu sta v a rte n tu le e “te h ty je n pää- si ei ole la a d u lta a n p o liittin e n , v aan e ttä ta lo u d e lliste n m e n e tte ly ta p o je n tu k se n k a u tta jo n k in la is e k si v ä lttä - to ise lla ta iv u tta m isk y v v llä pää ta 'a ' si lö y tä ä itse lle e n sija a m aan kam a- to ja a n . jo itte n lo p u llise n a p ä ä m ä ä rä - j to sie n sa ad a k o n fe re n s sin jä s e n istö n e ttä se on k o k o o n tu n u t v ain “a sia n ta u s ta n a v a rsin u sein on v altio llin e n ■ m ättö m y j-d en pakon lu o m a k si ihan- k o tu k sie n s a p e rille ." Ja e d 'H 'i- h a r r a s tu k s e s ta ”, ja jo tta a s ia e s ite t p o litiik k a ”. E rä ä s s ä to ise ssa k o h d a s r» lla p y y tä m ä ttä ja s a a m a tta k a n so j n a on a lista a koko m aa ilm a v o ittaja- k ah d en te e k si, jo s ta p o rv a rillis e t r a u h a n a a t " O tta e n huom ioon sen tosiasian. • k o lm aso san k a n n a tu k s e n "K o n fe re n ssi on p a ik te e n a ja ja t o v a t v ir ittä n e e t m o n ta h a i s u u r ik s i o sa k si k a n sain v ä liset mdi- je n lilto lta lupaa m a itte n k a p ita lis tie n riia to a lu e e k si. V asta s itte n voidaan toivoa, e ttä teh- tä is i hyvin u s k o tta v a s s a m uodossa, il- sa s a n o ta a n : i ra o te ta a n , e ttä ta ita v ie n p ro fesso reit ka, m issä ta lo u d e llis e t ja p o liittis e t Sota oli k u ite n k in s a a n u t m aailm an p a in a a v o ite tu t ta lo u d e llise e n o rju u d y t p ä ä tö k s e t s a a v a t sen siv e e llise n k e a ta lu ritu s ta . Y hä ra s k a a m m a k s i jo tk a to is in a a n jo h ta v a t sotiin, otf- ten h u oleksi on jä te tty m aa ilm a lle k y sy m y k se t jo u tu v a t silm ä silm ää n iin a u u re e n k a a o stila a n Ja e ri m att- I teen. k an so ien liitto lv h v tn äk o isv v d es- Ja sito v a n voim an, m ik ä ta rv ita a n k äy v ä s o ta in e n v a ru s te le m in e n p an ee lu o n te e lta a n k o m m ersiaaltsia, ’ - ten im p e ria listie n ry ö sto h a lu oli niin I sä än Ja so k e a ssa k iih k o s s a a n a ja u ta k e e k s i s iltä , e ttä n iitä k u ssa k in tä m ä n k o n fe re n ssin ta rk o tu k s e n selos v a s ta a n .” E rä ä s s ä k o h d a ssa , kun pu- . m yöskin jo k aise n k a p ita lis tis e n m aan ta a n . e ttä tä lla in e n sovittelu . uure tara in e n . S a m aa n h e n g e n v eto o n Hajo h u ta a n a m e rik a la is te n ja b rittilä is te n v o im ak as, e ttä n iitte n e tu je n v älin en tui u m p ik u jaa n . Joka p a rh a illa a n uh - m a a ssa tu lla a n n o u d a tta m a a n .” ra s k a a s ti h u o k a ile m a a n . M u tta k a i e d is tä is i m a a ilm a n ra u h a n tiellä o* te ta a n k u ite n k in k o n fe re n ssin t ä r ra h a m ie s te n v a ik u tu s v a lla s ta , s a n o k e sta tä s tä h u o lim a tta on m ah d o to n vien e s te itte n p o ista m ista ” s o v itta m a to n r is tir iita e s ti its e kan kaa itse v o itta jia ta lo u d e llise lla p e ri N iin p e ite tty Ja s ila ttu k u in a sia a k e im m istä k y sy m y k sistä , jo itte n jo u ta a n : "O n v a rm a a, e ttä n ä m ä s a a t sa ad a n ä itä r is tir iito ja s o v ite ttu a , sil s o je o liitto a m u o d o stu m asta siksi m ik kadolla ja k a ik illa sen tila n te e n s e u T ä h ä n a s ti on n o ita e ste itä r»'1- k o sk ev a sä h k ö sa n o m a onk in , ilm en ee kossa o v a t: “ P e ru sta n luom inen m aa si s itä oli a ijo ttu . V an h aa m aailm an ra u k silla . ta vat puhua la a jo je n tie to je n ja k o - ) ia k a p ita lis m in lu o n n e its e s tä ä n ei t e t t u ” s ite n , e ttä paljon on p ‘ sen k a ik ista k o h d ista k u ite n k in ky sy ilm an uudelle k u k o istu k se lle (tä s s ä jo h ta v ie n im p e ria listisie n m a itte n po- k e m u ste n p e ru s te e lla ja e ttä n e tu , sied ä m itä ä n ta s a a rv o is ta a s io itte n a s e itte n riis u m is e s ta , m u tta ’ N yt kun k a ik k i n ä m ä s e u r a u k s e t m y k se ssä olev an k o n fe re n ssin su u ri m e rk ity k s e s s ä e n tis te n riisto m ah d o lli- lev ät p u o le sta a n k ä y ttä m ä ä n la a ja a s o v itte lu a , v a a n tu rv a a a in a väk ev äin - litiik o t a n a s tiv a t itse lle e n p e ru sta - v ä ik k y v ä t s e lv ä p iirte is in ä silm ie n t-1 m e rk ity s su u d e ssa on k ilv a n a se itte n r a l po'- koko k a p ita lis tis e lle m aali su u k s ie n ). m aailm an ra h a -a sio itte n , v a ik u tu s v a lta a n s a m a ssa a n s a a lu n ja k o liig a s s a jo h ta ja - I d e ssä Ja kun o sa n iis tä p a rh a illa a n jo ! m alle. m ie lip ite isiin ja m an o ik e u te e n , jo k a sa a liin ja o lla ei m ista lis ä tty k a ik illa tnahdolh-i V u tissä h k ö sa n o m a ssa pan- tu o ta n n o n ja jaon jä rje s te ly , kuletus- p a in o stu k se lla v a ik u tta m a a n kukin sie d ä k ilp a ilijo ita . K a n so je n liitto kein o illa. p a ik a n ia s y rjä y ttiv ä t A m erikan im- j k ä y tä n n ö s s ä on to te u tu m a s sa , ov at e ri n a a n e rik o ista painoa siih en p e rin p o h Ei ole o l e t e ti a v . f,'J ja p e ria lis tit. jo itte n ta lo u d e llin e n voim a m a itte n ra h a m a h tie n e d u s ta ja t nliu ja ise e n v a lm istu k se e n m itä en n en laito k se n , sä h k ö sa n o m a la ito k se n m aa n sa h a llitu k se e n ." J a k a ik e n lo- oli e n sim ä in e n y rity s tä m ä a ja tu r- tä s s ä k y sy m y k se ssä konferem oli liittolaiset pelastanut sodassa tap paljon jaksaneet mukautua tosioloihin k o n fe re n ssia on te h ty , v a ik k a k a a n s ii h ä v ite tty je n a lu e itte n u u d elleen ra p u k si: “ K a n sa in v ä lin e n k au p p ak a- s u u n n a n k ä y tä n n ö s s ä to te u tta m is e k - a a k a a n tu le e v iip y m ään . Sen k e n ta m in e n , m ä ä rite llä m itk ä olo su h 'aan pioon joutumasta. Wall katu kieltäy Ja unohtaa keskinäisiä riitojaan, e ttä ! tä a ik a ise m m in ei ole v ä h ä ä k ä ä n Jul m ari ei tie te n k ä ä n voi p ä ä ttä ä p o liit- j gi, m u tta se p ä ä tty i tä y d e llis e e n e p ä su on its e s tä ä n selvä, Sen te e t k u ssa k in m aa ssa on lu o ta v a e n tis ie ta m e n e tte ly ta v o is ta , m u tta sen tyi alistumasta europalaiseen johtoon yhteisen vaaran uhatessa ovat ryhty-' k o n fe re n s s illa p aljo a tärkeäm pi o n n istu m ise e n . N yt p u u h a ta a n yhä- k isu u d e ssa h iisk u ttu . N iin p ä k e rr o ja luovuttamasta sitä paikkaa etui neet neuvotteluihin pelastaakseen sen taa n , e ttä viik k o a e n n e n v a rsin a ise n n e n k u in rah o je n s ijo itta ja t tu le v a t s ija a n se voi m aa ilm a n p a rla m e n ttie n kin su u re m p ie n v a ik e u k sie n a ik a n a sy m y s, nim . m ite n k ä kapitalism in o-- ta r v itta v a a pääom aa niille lu o v u tta e te e n a s e tta a k y sy m y k se t. Jo tk a e s it neen europalaisille, mikä sille raha mitä pelastettavissa on. u u tta y rity s tä , v a ik k a k in h iu k a n uu- ( m assa o lo a v o id aan p itk ittä ä ja s i . k o n fe re n ssin a lk a m is ta a m e rik a la is e t m aan (to isin sa n o en m itk ä voim at tä v ä t tila n te e n p e r u s ta r p e ita ”, ja d e s s a m uodossa, m u tta se ei tu le s u o je lla n y k y isissä pyörrem yrsky^5' vallan painostuksesta kuului ja niin Lontoossa kesää. 27 p. päivätty »äh- e d u s ta ja t p itiv ä t L o n to o ssa täy si-is s a a v a t olla h a llitu s o h ja k s is s a ). kaup- “jo s k o n f e r e n s s in te k e m ä t p ä ä tö k s e t vasta syntynyt lapsi jäi kitukasvut- kosanoma kertoo, että sinne on kj- p ä ä tty m ä ä n se n k u m m e m p a a n lo p p u -¡ ia siin ä v a rm a a n k in kapitalhuniffiy tu n n o n ”, Joka o s o tti m iten v a k a v a lta p ap o ik o tti ja ra jo tu k sia k ä s ittä v ä t so seksi. Olemassaolonsa aikana uhka koontunut konferenssia pitämään joh edellyttävät täydelleen toteutetuiksi tu lo k se e n , s illa s is ä is e t r is tir iid a t tu- a in a k in alu k si k o e tta v a t olla k a n n a lta n a m a o tta v a t y rity k s e t luo p im u k se t. ra h a k u rs sin arveluttava tullakseen hallituksien toimenpiteitä, le v ä t v ä lttä m ä ttö m y y d e n p a k o sta re- ® ie lisiä . — K E H . si kansojen liitto joka hetki sisäisten tavien kapitalistisien maitten edusta da py sy v äin en k a n sa in v ä lin e n ta lo u lask u ja suunnaton seteliteollisuus,) niin on toivottavaa, että kunkin maan riitojansa painostuksesta hajota kap jia 14:stä maasta. Kukin maa on d ellin en m ah ti, jo lla tu le e olla ta k a rauhan säilyttäminen ja kansallisten . kauppakamarit menestyksellisesti voi p im a a n se n k in k a p p a le ik s i ja v a h v is paleiksi ja niinpä se ei myöskään tässä suhteessa lähettänyt parhaim E r> n a a n te h o k k a a t v o im a k e in o t, se k ä oi menoarvioitten tasapamossapito, kan- ■ vat taivuttaa maansa hallitukset ryh ta m a a n k a p ita lis m in tu o m io ta . PJ-atynyt kylliksi tarmokkaasti keskit mat ja tyypillisimmät edustajansa, tu k se n a tä s s ä on v ain se. e ttä kapi k e u d e llise ssa, la in la a d in n a llia e ssa , e t sainvälisen kaupan järjestely” jne. tämään voimiaan taisteluun nousevaa joitten komennossa on suurimmat ra tymään tarpeen vaatimiin tekoihin.” ta lis tit itse , e ik ä h e id ä n a s ia lla a n liik- T I L A A I T S E L L E S I P O » —• tä to im e e n p a n e v a ss a m e rk ity k s e s sä ." K aik k i n ä m ä o v a t k y sy m y k siä, jo ita maailman valUnkumoualilkettä vas halliset voim at K ysym yksenä olevan konferenssin k u v a t p o litik o its ija t. o v a t n y t ry h ty - P O I S P O R V A R I L E H D E T Konferenssin lah E d e lle e n » a n o ta a n s ä h k ö s a n o m a s s a : V e rsa ille sin ra u h a n k o n fe re n s s is s a ai- ta r k o tu s p e r is ta ei voi olla h arh ak d o i n e e t a s ia n o m a is in a m a ilm a n a s io ita T Y Ö L Ä I S T E N K O D E IS T A
