Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 6, 1921)
Koikiviikkoiiaj^Heinäkuun 6 Pj^Wedne*d«jrj Juljr 6lJi ' 1 ...... ......... . No. 156 » " TOVERI on teeskennellen luikertelee to d ellisu u tta pakoon voinut liitty ä edes kahden ja rille riittää B ergerin d ik ta tu u ri kokouksissa puolen internationaleen. K olm as poliittisen k areerin luom isessa. ta h d o ttu ilm aista. A voim esti ja (k u ten Russel k irja ssaa n ) ja si (T H E C O M R A D E ) K ruse ja E n g d ah l k o e ttiv at ju lk isesti sosialistipuolueen s u u ten sen m u o d o n m u u to k set o v at organ of tko Fiaaieà workers ia in ternationale tuo m ittiin m olem su u n so itta ja t sy y tiv ät vain ty h jä n hapuilua. Ja m itä Western Stetes. T ke only Finnish m issa y h täläisellä innolla, “ty m yös ajaa läpi suurlakkoa kos rim m at in tke West. Published Daily. rannim aiseksi M oskovan d ik ta kevan esityksen, jonka tark o tu k - v ihanm yrkkyä V en äjän köyhälis- tulee siihen epäilevään käytän- Saaday, at A stori*. Oregon, Canadalaisen toverilehden Vapauden juhannusjulkaisu tu u rik si”, joka on loukannut sena n äh täv ästi oli luoda p e ru s tölle, jo tk a teoillaan ja toim in- i nöllisyyteen> niin on sekin tu llu t ra W orkm en’s Publishing ¡«•»lfnv9in«<A-«i Pi se, «p porvari: nnrvart!- “VAPAUDEN SOIHTU III” on saapunut Toverin kontto Ei työväenliikettä “enem m än kuin ta puolueen v e ro tta m is e k s i k o h nallaan o v at to d en n eet M arxin irvikuvalliseksi. koko m ailm an kapitalistinen distam aan ag itatsio n in suurlakon kuolem attom ien oppien p itäv äi- linen “u u siaik ain en ” tiede, u sk a l riin. Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuvi O ffice Seventh and Commercial St., m ahti y h teen sä,” kuten sadan m erkityksen selvittäm iseen. Ber- syyden ja ikäänkuin kuolleista la epä.llä kapitalism in k e stä v y y t tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Purolta, Opposite Post Office. tuhannen dollarin loijari H illquit gerit, H oanit, L eet ja m u u t k u i h e rä ttä n e e t koko m ailm an köy- tä. Ja ne tieteilev ät “so sia listit”, J. VV. Slup’ilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kannas- tenkin p itiv ät suurena ty p ery y h älisten vallankum ousliikkeen, jo tk a Russelin tavoin ihailevat lausui D etroitissa. Poa t Office Addroeai K ansain välisyyskysym yksestä tenä K rusen ja E n g d ah lin aivo- puhdistaen m arxilaisuuden o p tu o ta ‘ v a ih tu v aisu u tta ” ja “epäi tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjaili T O V E R I. Box 99, Astoria. Ore. Runoja on oli Sosialistipuolueen konventsio- tuksia tässä tärk eässä k y sy m y k p o rtu n istien saastasta vallanku lyä”, tä y ttä v ä t sitä vain viisaste- joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehovvilta. E D IT O R IA L STA FF sessä ja esitys h au d attiin k u r lukeincna h äv ittääk seen ty ö v ä e n m ouksellisen työ v äestö n e h ty Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä. nissa esillä neljä esitystä, joista luokalta kaiken v a rm a a pohjan. Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, Astoria, Ore. m ättöm äksi eläm än lähteeksi. Sulo Syvenen, A lex Sevo, A . N. Kos ennem m in on jo m ainittu. 'K o l sailem atta. O nnea m atkalle h e rra t B ergc- Sam alla kun he a se tta v a t epäi- kela, K. E. Heikkinen, Geo. Cretcbef. m anteen M u tta ei konventsioni kaikissa kansainväliseen y hty- . . rit, H illq u itit ja Solom onit. Ei lvksen alaiseksi v a lla n k u m o u k - .............. m istä ilm an ehtoja vaativa ponsi i asioissa sen tään teh n y t pelkkää T oisella pu o len todellinen sen. eivät he epäile “ rau h allista kirjaville ja vastakkaisille neu- sä. Office 365, Editorial Dop't 832 porvarien lu o k k ad ik tatu u ri teitä h y lättiin m usertavalla e n e m m is-' hau tau sty ö tä. K aikki vallanku- tiede, joka kertoo tosiasioita, sel Jo s p o k eh itv stä sosialism iin”. Ja n es-i voille, epäilevät u u ta kaikkia se- Entered as second-class mail matter töllä. vain m uutam a ed u staja ä ä - ' m oukselliselta v iv ah tav a h a u d a t- enää tule kiusaam aan. laisia, e ttä ne om alla voimallaan July 18, 1912. at tko Post Office at nestäen m yöten. Ponsi, j o s s a ' tiin visusti iloisin m ielin, jo tta liittinen konikauppanne sattu isi tem äisellä liukkaudella “vaihta- ¡kä n o u d a ttav a t ain o ata järkevää vain roh k aisev at tvövä v a t” he takkia tuulen m ukaan, ¡o h je tta : o tta a m istä saa! Astoria. Oregon, under tke A ct of vaadittiin y h ty m istä ehdoilla, h y - , ei m itään jäisi sa astu ttam a an o nnistum aan, voi teille av au tu a M arek 3, 1879. lättiin 26 äänellä 13 vastaan. | puolueen p u h to ista poroporvaril- loistava ura, niinkuin on a v au K uinka m onia “teo rio ita" ovat K yllä ne eräät porvarilliset tie K ahden ja puolen internationale lisu u tta. K un näin oli “ valkai- tu n u t kuuluisille h en g en h eim o - kaan he jTF e n n ä ttä n e e t a settaa teilijät k ä y ttä v ä t sanaa “kata- ennem m in E uropan V enäjän vallankum ouksen su h stro o fik in ”. M utta ei tie tee llise s Sosialistipuolueen tyn hylättiin 35 äänellä neljää vas su ty ö " sa atu loppuun su o rite tu k laisillenne taan. Loppujen lopuksi pukeu si, tuli esille kysym ys y h te isto i m aissa. V ainoam isen sijasta ka te e n ! J a kun to siasiat aina ov at! sä m ielessä, joka m erkitsee sitä, käkokous Detroitissa tui epäröim inen ja av u tto m u u s m in n asta porvarillisten reform i- p ita listit opp in ev at teitä o n n itte huom enna iskeneet heidän "teo e ttä he rehellisesti tu tk isiv at, o n lem aan ja sa n o m a a n : m itä me re e ttisia ” ja “tieteellisiä” ennus- ko kapitalism i p elastettav issa. Ei, PÖYTÄKIRJA k a n s a i n välisyyskysym yksessä puolueiden kanssa. noita vanhoja m uistelem m e. O n tuksiaan kalloon, ovat he liu k - ' hp k a y ttä v a t sita vain om an k a p j. A m erikan sosialistipuolue on ponteen, jossa tah d o taa n “k at- i M ihvaukeen p orm estari, “ to- han B ergerkin jo p y y tän y t a n kaasti keksineet uuden en n u stu k • j ta jjs tjrv jlin<;-n s” te h ty S. S. J : n C a lifo rn ia n alue toisen varot- n y t p itän y t konventsioninsa, jo s kaista kaikki su h teet \ e n äjäa j verj” H oan, oli varm asti va- to im ik u n n a n k o k o u k se ssa , E ast teeksi M ihvaukeen rik k aalta de- se n ,“jonka ydin on bolshevism in ' tam isejia ; ..älkaä k iskoko niin ta piti m uodostua k ä än tee n te k e m ilitaristisen ja tyrannim aisen i k u titettu , e ttä sosialistipuolueen S hore p u isto ssa, k e sä k . 19 p. 1921. p artm en ttik au p an o m istajalta e- inen epäonnistum inen . . le v e ä s ti tai tulee loppu", sano- vä historiallinen kokous puolu hallituksen kanssa ja ilm aistaan elinehtona on kävellä tä s t’edes päkohteliaisuuksiaan, jo tk a “ s o huom ..)pP u S aap u v illa oli kaik k i jä s e n e t paitsi M utta aina on epäonnistum inen n o n -p artisan istien , vat saksalaiset. “ Ei kiskota niin een eläm ässä. M utta siitä n>uo- e ttä A m erikan Sosialistipuolue ei käsikädessä N. M attson. P u h e tta jo h ti V. K eski olem aan m inkäänlaisissa E arn ier-L ab o r puolueen vnna tah y sterian aikana" esille p u lp a h k o h d an n u t m oisia h erro ja i t kovin tai tulee loppu”, san o v at dosturkin hautajaiskokous, jossa tule nen. seään. Silti on heidän “uusiai- jo tk u t englantilaiset. Ja sosia- tivat. _______ ____ _________ h a u d attiin ei ainoastaan kaikki kansainvälisissä su h teissa toisten m uiden “ rad ik aalisten ” puoluei L u e ttiin ed ellisen kokouksen pöytä kaisesta tie te e stä ä n ” o llu t su u rta listip c ttu rit p e ttäv ä t työväkeä vallankum oukselliselle tielle v iit m aiden sosialistipuolueiden k a n s den kanssa ja yhdessä näiden k irja ja h y v ä k sy ttiin . h y ö ty ä — porvaristolle. Sillä TIEDE JA TIEDE säestäm ällä jom paa kum paa, s. o. taa vat päätiislauseet, vaan m y ö s sa, vaan sen sijaan on “om an kanssa m uodostaa “ su u ri” val A lu eto im ik u n n an k o tip a ik a n ääue.' kun se ei enää voi tovakaan saa m atkien porvareita, d'osi tie tee l kin viim eiset toiveet puolueen k anainvälisen” kannalla. E m m e tiollinen m ojakka, jolla tru stiv al- S an F ra n cisc o , B erkeley K irjassaan “ Bolshevism in te o da työväkeä oinain teoriainsa puo listä olisi sen o so ttan h n en , m ik vasem m istum isesta niissä a in e k ole saaneet käsiim m e ponnen sa ta lyötäisiin pyllylleen ensi v a a lelle, varsinkin E u ro p an m aissa, 3 11 B erk eley si Ranskan täy ty y nylkeä niin K aikki jo h ta ja t olivat ria ja k ä y tä n tö ” sy y ttää B ertrand sissa, jo tk a yhäkin sokeasti o li nam uotoa, m u tta rap o rttie n m u leissa. ty y ty y se au ttam aan edes 10 F o rt B ragg järjettö m ä sti ja epätoivoisesti. v at lu o ttan eet täm m öiseen m ah kaan on sisältö niinkuin edellä asiallisesti H oanin kanssa sam aa Russel m arxilaista kom m unism ia ■ niin niitä “so sialisteja”, jo tk a p a rh a an 3 1 m ieltä, m u tta varovaisim m at nä- dogm aattiseksi ja selittää, e ttä Sen täy ty isi o so ttaa työväelle, et Los A n g eles dollisuuteen. Siellä leim attiin m ainitaan. sa m ukaan k o e ttav a t sekottaa siltä p u u ttu u "uusaikaisen tie tä vaikka n y t R anskan p o rv arit V htälaistä sa am a tto m u u tta j a ' kivät suoranaisessa y h d y n n ässä kuolinsinetillä puolueen v a llan työväkeä, h a jo ttaa sitä e p äu sk o l suostuisivatkin nylkem ään vähän 6 22 Y h te e n sä teen vaih tu v a liikkuvaisuus ja tosin jo J a v u tto m u u tta oso tti konventsioni j piilevän suuren vaaran. Politiik- kum ouksellisuus, m ikä laan ja epätieteellisyydellään. T o im ik u n n a n k o tip a ik a k s i on tullut “järk ev äm m in ”, niin naru n se s il aikoja sitten on kuollut, m u tta ‘ d iktatuurikysym yksessä. S iitäkin ko H illq u it, joka sosialistipuolu- epäilyyn perustuva k äy tän n ö lli N a u rattaa se porvarillisen uu- B e rk e le y '2 2 ä ä n e llä 6 v a s ta a n . syys.” M iesparka — ei y m m är oli esillä vastakkaisia ponsia. Yh- j een konventsioneisSa on aina e- ti saisi kaislaansa. haam una vielä kum m itellut. siaikaisen tie te e n ” k eh u ttu " k ä y J ä s e n te n v a lin ta B e rk e le y n ja San rä, e ttä hän tuolla tavoin m e s k o k o u k sen ratkaisevim m at dessä vaadittiin d fk ta tu u ria a tte e n • siin ty n y t so v ittam atto m ilta näyt- M arxilainen tiede ei suinkaan toim enpiteet ovat lyhykäisyydes ja n e u v o sto a a tte e n . tin k im ätö n tä I tävien ristiriiaisuuksien silittäjä- tasi itsensä eikä m arx ilaisu u tta. tän n ö llisy y s”. M issä se on il ole d ogm aattinen. E i se san o : F ra n c isc o n o s a sto je n a s e tta m is ta eh d o k k a is ta : E nsiksikin “uusaikainen tied e” m en n y t esim. taloustieteen alal sään : T yöväenliikkeen kansain- hyväksym istä, m u tta se ei k e l-jn ä , tuli p elastajaasi tässäkin ky- la? O nko n y t suurem paa sek a-}110’1 1 ja noin täy tv v kapitalism in B e rk e le y n o s a sto n n im ittä m is tä eh sym yksessä, tehden H oanin e si vannut. M yöskään ei passannut — m ikä se on? Tietysti p o rv a v älisyysaatteen julkinen h y lk ää m elskaa kuin viime vuosien tie- (lu h is tu a ; noin ja noin täytyy ku- d o k k a is ta v a litu k s i tu li kolm e ensi m inen ja kansallisu u saatteen hy hyväksyä d ik ta tu u ria a te tta vas tykseen lisäyksen sellaisen, joka rillinen tiede. A ikoinaan, silloin teilem inen finanssien ja “uudesti > ntouksen käy dä. \ aan sanoo se. m ä is tä , to is e t jä ä d e n v a ra jäse n ik si. väksym inen. K aikista fraaseista tu stav a a p ontta, koska se n ä y t takaa sosialistipuolueen itsenäi- kun se oli oppositsionissa keski rak en tam isen ” alalla. Yksi t a - ; katsokaa, noin se k äy ! Se \a ro t- täisi rum alta. V iisaam m at poli-J syyden ja “ vallankum ouksellise- aikaisia p ap p is-"tieteitä” vastaan, ja sanahelinästä huolim atta, ra- M S3 s* k*-1 t w : n ». i: a> jo ttu u konventsionin työn sisältö tiikot, kuten H illq u it, k ä s ittiv ä t,! n a ” esiintym isen m ahdollisuuden, oli sen epäilyssä voim aa. J3 r ** — Se lousoppinut vaatii se telin p a in a - taa nim enom aan kaayallisuude*- £ -t g □ r* & kahteen ed d elläm ainittuun saavu e ttä puolueen täy ty y kysvm yk- ■ toisten valtiollisten reform iyhty- pani kaikki kyseenalaiseksi, m i m isen rajo ittam ista ja valuutan ta. sillä se tietää e ttä kapitalis- Z' cm 2. 2. v ak iin n u ttam ista k u ltak an n alla, in’n luhistum inen <»n ylitä rout P »(K M sestä sanoa kan tan sa ja H illq u it i mäin rinnalla. T äm m öisellä si- kä ei k estän y t tu tk im u k sen e- tukseen. in u tta toinen to d istaa, e ttä se kikas kuin sen synty nim enkin, o V aikka sosialistipuolue eräissä esittrkin eräänlaisen epäsikiön tauksella jäi sitten toim eenpane- dessä. Se oli esim. luo n n o n tie ,, . . O 1 I 41 15 10 8 su h teissa on e siin ty n y t A m eri ponneksi, jossa ei oikeastaan sa- van kom itean velvollisuudeksi t e i s s ä kyllin “ liikkuva” voidak- vain k ärjistäisi pulaa. Yksi vaa- M u tta se n ä y ttää num eroilla, A. Ruis tii “kaupan v a p a u tta ”, m u tta kuinka kap italistisen talouden O. Salo 25 9 5 G 2 47 nottu m uuta kuin e ttä työväestö o ttaa selville yhtyrnism ahdolli- seen h y ljätä jonkun sa a v u tu k se r, can F ederation of L ahor liiton toinen valtion k e sk itetty ä k ont- k u u m em ittari levottom asti hei- .... J. J u s te n 29 .... 4 i 7 8 pikkuporvaripuolueiden k u n oli parem pi selitystapa lö y alituisena arvostelijana ja m oi k a n n atta a dem okratiaa ja eneni suudet rollia ja tulleja. Y ksi vaatii kor- lahtelee ja vetää sen jo h to p aa- 2 41 O. S iro la 21 13 5 tisk ellut liittoa siitä, ettei täm ä m istövaltaa, m u tta konventsionin kanssa. T äm ä toteaa, e ttä sosia- ty n y t. “ K äytännöllinen" oli se < 1 keam m an k o ro ttam ista ja toinen toksen, e ttä kyllä siinä leikissä K. P elk o n en 17 .... 20 o enem m istö pahotteli, e ttä koko listipuölue katsoo ainoaksi tnah- m yös palvellessaan k ap italistista ole im enyt itseensä so sialistip u o alen tam ista. T odella, k ä v tä n n ö l-1 henki m enee kun ei p elastu sta M. W ilk tn an 11 5 5 1 .... kysytnystä oli lainkaan tuotu e- (lohiseksi elinehdokseen pikku tu o tan to a — sekä talousoppia e t lueen puh altam aa “h en k eä”, h u o linen” on kysym ys Saksan k o r - ! ° ’c näkyvissä. Jopa vielä nim en- San F ra n c is c o s ta v a litu k si tuli kai: m aam m e kuitenkin m olem pien sille, ja niin h y ljättiin kaikki porvarillisen refortnism in ia ra- tä teknillisenä tieteenä tai val kokousten, sekä D etroitin e ttä d ik tatuurrkysyniystä koskevat e -jk e n ta a tu lev aisu u ten sa kokonaan tio-oppina, talli minä m uuna tie vauksesta. Yksi tieteilijä selit-1 1 ’Ulaan käsketään työ v äk eä tai si e n s im ä is tä : D enverin kokousten, m enossa c- sitykset, näiden m ukana llillq u i- sen varaan ja pitää vihollisenaan teenä taliansa. Se palveli tu o ta tää. e ttä ei se siihen kuefle. I h a ili^ 0 ’’1 seuraam aan eräissä paikoin N. M attson 44 12 10 3 77 8 tieteelliset ovat “ek sp ertit" m uka !’Iroeneviä kapitalism in tcrveysoi- tin esitys. i kaikkia niitä, jo tk a a se tta v a t tu - rinoniaisen yhdenm ukaisuuden tu o ta n to ta p aa (ja sam alla sen F. N o u siain en 9 8 10 8 .... 3 T u rh aan koettiv at K ruse ja t levaisuutensa ain o astaan prole- riistäm istä» ollen edistyksellinen to d istan eet kuinka paljon S ak saa rc’*a - Li ne paikalliset terveysil- \V. T o fferi ja sisällön yhtäläisyyden. M o 26 S .... .... .... 31 vallankum ousliikkee- niin kauan kuin k ap italistin en j kestää nylkeä. O ik eisto so sialis-! n1’ot ky lläkään m erkitse elnnis- F S o rm u n e n 11 9 .... »...\ 3 23 lem m issa kokouksissa hylättiin E ngdahl, jotka olivat vasem m is ta n a a tin tu o ta n to ta p a oli sitä, s. o. loi tit y h ty v ä t my öskin tuohon tie -H ’'11 m ah d o llisu u tta pelastua sik- K irje e n v a ih to . E u re k a n o sa sto n eh työväenliikkeen kansainvälisyys ton johtajia, puolustaa d ik ta tu u seen. B ergerit, Solom onit, lä tn ä ilmeni selvästi kaikkien u u tta, riistäniisestään h u o lim at teilem iseen ja siten p itäv ät yllä j si laho se jo on m u tta n e m e r k it ' dot u k e sta h a n k k ia la s te n lu e n lo k u t- ja tu n n u ste ttiin ainoastaan kan riaatetta. kuolinkam ppailun p itk isty seille o p e tta ja , h y v ä k s y ttiin k ir ju r i sallinen 'liike, ilm an häiritseviä H oanit ja O rrit löivät heidät niiden esitysten ja kysym ysten ta. jopa sen kauttakin. M utta sitä u&kottclua kuin “Saksan kan sevät m istä. N äet siellä m issä kapita- ja sotkevia su hteita m uiden m ai alas pilkka- ja ivapuheilla, sen- käsittelyssä, jotka koskivat lä- n y t on kapitalism i tu llu t hedel sa ” ky llä «voitaisiin saada m ak sa lism illa vielä on te rv e ttä paikkaa : to im en p id e ja p ä ä te ttiin ju la is ta To den työväenliikkeiden kansaa. S a rauksclla. että puolue jäi k y s y - . heisesti p ro letariaatin täm änpäi- m ättöm äksi. Se ei kykene enää m aan huikea korvaus, ilm an e ttä (s. o. riisti »kykyä) siellä se k y k e v e ris s a to iv o m u s, e ttä halualsim m .' m at k ä sity k set ilm aistiin vain eri j m yksessä edelleenkin k a n n a tte - ¡ väisiä tehtäviä. T ä rk e ä t vallan- luom aan: elää pelkällä ryöstöllä. sen työväki jo u tu u orju u teen — nee luom aan työväkeä vastaan p ä ä s tä k irje e n v a ih to o n to v e rie n kans työväenliikkeen Sam alla on sen tiedekin tu llu t jonka estäm inen m uka on heidän fraaseilla, A. F. L :n johtom iehet m alte kannalle. B erger oli saa- kum ouksellisen voim akeinoja, väkeä ja välineitä. sa, jo illa on h a lu a tä lla is e e n lelua hellänä huolenaan. (K u n sen s i ntit jo kyllikseen m aistaa B u rle -: elinkysym ykset siv u u tetitin hie- hedelm ättöm äksi. Ja nuo piir vään. tuoilen käsityksensä julki peitte- K e s k u s v ira s to s ta ilm o ite ttiin ei voi K ysym ys on siis tosiaankin tie lem attöm änim in kun taas sosia sonin ja Palm erin d ik ta tu u ria ja nolla ivalla ja pilkalla. H enki- teet. jo tk a Russel luettelee sen jaan todellinen tiede sanoisi, e ttä listipuolueen erinom aiset lo ijarit se riitti hänen m ielestään. T ällä \ löt, joiden m ielissä vielä paloi etuina, ovatkin m u u ttu n e et vas kaikki Saksan työväen niskaan teestä ja tieteestä. T oisella puo ta v a n lö y tä ä m itä ä n e d e s m uistiinpa lask etu t k u o rm at k ierto teitä — len on porvarillinen tiede, jonka n o ja v a ltio k o m ite a n lu o v u ttam asi i ja san asep ät pukivat ajatu k sen sa sanom isella oli asia selvä kuin | velvollisuudentuntoa p ro lctariaa- takohdikseen. kansainvälisen kilpailun k a u tta — ed u stajin a ja liittolaisina koko la in a s ta e n tis e lle län sip iirik o m itealR . “ V aih tu v a" ja, “liikkuva” (flui- “so sialistisiin” fraaseihin, ju lk i pläkki. T äy ty y h än Bergerin saa- ¡ tin asialle ja jo tk a vielä olivat sesti tu n n u sta m a tta sopusointu- da ru n n ata lehteään M ilw aukec jotain o d o ttan eet puolueelta, jou- dity. “ nestem äisyys” ) se kyllä on, k ierty v ät y h tä hyvin R anskan ja joukko "so sia liste ja ” ja sen te h tä A sia ssa p ä ä te ttiin k ä ä n ty ä Astorian oppia. A. F. L. liitto hylkäsi L eaderia ja nurkkapolitiikkaan- ¡ tu iv at pilkan ja häväistyksen e- m u tta se ei enää ole joustavaa E nglannin sekä koko m aailm an vänä on “ epäillä", olla “ liukkaan o sa sto n puoleen. H äv in n y t oli m yös ky1kyä om aksua uusia totuuksia, työväen niskaan.) keltaisen A m sterdam in in tern a sa vapaana kaikesta dik tatu u - sineiksi. liikkuva”, “ vaih tu m isk y k y in en ” ja K irjelm ä S. S. J ä r je s tö n ag itatsio n i- Pääasia on vain, e ttä su u rk ap i “k ä y tän n ö llin en ”. Kaikki s o s ia o s a s to lta j ä te ttiin s e u ra a vaan ko tionalen liian radikaalisena ja sa rista — ja ennen kaikkea köy- m y ö tätu n to isu u s V enäjän vallan- vaan k y k en em ättö m y y ttä katsoa B erge- i kum ousta kohtaan, jo ta entisissä to tu u tta silmiin. L iukkaasti sv talistit n au rav at "tieteilijäin sä" listisessa, viisastelevassa m icles- k o u kseen. m asta syystä ei sosialistipuolue haliston d ik ta tu u rista . ummnmmsnns: »»»»i»n»n»n»»»::tn»»tn»»ron^ ? i un»:nu»»qn»nffl»tH»u»»nnn:tt Liikkeenhoitajan Nurkka I S. S. JÄRJESTÖ ' (an to a s e ta a k u lk u n eu v o ille y n n ä sin sk i s a ttu v a s ti h u o m a u tta a — voi to o to llise lla h e tk e llä . T ie te n k in on e ri o p p o rtu n isty -y h m ä t o v a t jä r je s s e llis tä vo im aa k o o tta e s s a ilm en ee s u o ra n a isia ilm en e m ism u o to ja . Mut i m uille sodan ru n te le m ille a p u n e u v o il-. m ite n k ä ä n k äy d ä p ä in sä site n , e ttä k a u p p a so p im u s niin la a d ittu , e ttä sii te lm ä llis e sti laim in ly ö n ee t. v aik e u k sia, k riis e jä . S illä m itä t e r ta a ja n p itk ä ä n k äv i Neuvosto-Y< n? i le. T ä m ä käy vielä selv em m in ilm i y k sity ista lo u d e llise n m a a n v ilje ly k se n n ä on m ah d o llisim m an m o n ta e ri S a ttu m a n a ei ole s u in k a a n p id e ttä v e e m p ä ä ja v o im a k k a a m p a a tä m ä jä lle p a k o llise k si s iirty ä tä ltä kehi m aa talo u d e n a la lla . V en äjän vallan- > m ere en luodaan k o m m u n istisia saa- m ielisy y d en a ih e tta , jo te n aselev o n vä s itä to sia sia a , e ttä k o m m u n is ti voim a on. m itä v a lla n k u m o u k se n i ty s a s te e lta . Oli p ak k o luoda järjes > k um ouksen e n s im ä is e ilä alk u p erä!- rla (n e u v o sto ta lo u k sia K om m uuneja ja tk u m in e n on kovin e p ä ily k sen a la is nen liik e lev iä ä hyö k y aallo n tav o in sem p i jo k u liike p o h ja lta a n on, s itä tö jä ja la ito k s ia , jo tk a e d u stiv a t suu “ B o lsh ev ik len h ä v iö ” oli läh ellä. j s im ra ä llä a s te e lla o liv a t ta lo n p o ja t t m .s.) jo ita s itte n v ä h ite lle n laajen- ta. L u o k k a so ta on jo u tu n u t u u teen yli E u ro p a n ju u ri s a m a a n a ik a a n su u re m p ia e rim ie lis y y k s iä s iin ä il re m p a a a a tte e llis ta k y p sy y ttä kuin K ro n sta d f ja P ie ta r i se iso iv at vas- p u o lu ee tto m ia S ite n sa i k a u p u n k i- . n e tta is iin . Ei. koko m aa n v ilje ly s on. v a ih e e see n . K a p ita lism in oli to sin kiii^ p y ritä ä n ta a s kun to o n s a a tta m enee. N iiden k a u tta ta s o ttu u e tu k ö y h ä listö n (v ie lä p ä kom m unistien ta k k a in ja p o rv a rile h tie n riem u oli k ö y h ä listö ••h en g ah d y salk aa” lyödäk ; k u ten te o llisu u s a ik o in a a n s a a te tta v a pakko s u o s tu a k a u p p a su h te isiin , k o s m aan k a tk e n n e ita ta lo u d e llisia su h joukon ja p ääjo u k o n , jä r je s tö n ja k in ) la a ja t k e rro k s e t. N äm ä laitok k u v a a m a to n . M u tta s e lop p u ik in seen u lk o m aisen ja k o tim aise n vas- y h te isk u n n a n h altu u n . ka se ei voinut olla e r is te tty n ä Ve teita . Ih m e te ltä v ä ä ei ole m y ö sk ään a a te n ia ilm u n v ä lin e n ju opa. R is tirii s e t e iv ä t lu o nnollii< tstikaan enaa oi ä k k iä s u ru m ie lise n p itk ä v e te ise e n va- ta v a lla n k u m o u k se n se k ä jä re jstä ä h -1 M aan v iljely sk y sy m y s on siis nyky- n ä jä n ra a k a -a in e lä h te is tä ja vienti- se, e ttä täm ä n y h te y d e ssä ei ilm ene d o ista se lv itä ä n p a rh a ite n ju lk ise n leet k a n s a n its e n ä is e n toim innan he litn k s e e n P o rv a rit o lisiv a t niin seen y h te isk u n n a llise n tu o ta n n o n ään k ärjistynyt.. V allan k u (n o u k sen a lu e ista . K om m u ra tk a is u n ja p o h d in n an k a u tta . Niis-* M utta niin pian kuin k a vain ta lo u d e llis ia k riise jä . d elm iä. T ä s tä jo h tu i neuvosto- ia m ie le llä ä n n ä h n e e t k e n ra a li Koslov- su u n ta v iiv a t. N y k y h etk ellä on luon k e h ity s v a a tii k au p u n g in ja m aaseu p ita lis tit h u o m aav at, e tte i talo u d el n istise n in te rn a tio n a le n to in en k o tä o tta a v a lla n k u m o u k se llin e n köyhä puo lu e-elin ten ja k ö y h ä listö n erim ie sk in m a rssiv a n P ie ta riin . Sen a s e te e n o m a ista se. e ttä n y t on kaupun dun lä h e is tä v u o ro v aik u tu sta, ja nii lim-n y h te isty ö V en äjän k a n s s a voi kous p id e ttiin a ik a n a , joilloin ta lo u listö oppia v a s ta is e n v a ra lle . M uu lisy y s. T ä s s ä ei ta a s k a a n ole ky m a s ta he s a iv a tk in lu k ea Lontoon gin ja m aa se u d u n v ä lis e stä — s o s ia den k e sk in ä iste n s u h te itte n jä r je s te kaan p e la s ta a h e itä a h d in g o sta a n , d e llise t p y rk im y k s e t vielä ilm e n iv ä t ten ei k ö y h ä listö k y k e n is ik ä ä n m u o sym ys m is tä ä n k o n e e llise sta ta p a ! i! ii n e u v o tte lu je n p ä ä tty m is e s tä K rassi lis tis e s ta v a ih d o sta tu llu t k u m lyä. S a ttu m a n a ei s u in k a a n ole pi- i tu rv a u tu v a t he jä lle e n rom ahduspoli- vain v a a tim u s te n eli jo n k u n la is te n d o s ta m a a n jä r je s tö jä ä n . K o k e n u t m aa ta. Oli jä lle e n - s y n ty n y t h lim u nin voitolla. N euvosto-V enäjän ja m an k in a su ja m ille elin k y sy m y s. V e d e ttä v ä s itä se ik k a a , e ttä tä m ä t a tiik k a a n s a ja se u ra u k se n a on välien tu le v a isu u ssu u n n ite lm ie n m uodossa. kaik k i tie tä ä . T ä s s ä s u h te e s s a m et k riisi. S en k a u tta s a a v a t kansan P uolan “lo p u llis e s ta " ra u h a s ta H ilas n ä jä n k o m m u n istise n puolueen ko p ah tu u s a m a a n a ik a a n kuin N e u k a tk e a m in e n . A sioita p in ta p u o lise sti S iksi la a d itu in k in silloin vain y le is k its e v ä t k o lm a n n e n k o k o u k se n p ä ä jo u k o t u u sia k o k em u k sia. Johtein n sa ja s a k sa la is v e n ä lä iste n n e u v o tte k o u k se ssa te h d y is tä p ä ä tö s la u s e lm is vosto-V enäjän käy so lm iam aan k a u p ta r k a s ta e s s a voi e h k ä a lu s s a jo u tu a p iirte in e n e h d o tu s, jo n k a m u k aa n tö k se t s u u rta e d is ty s a s k e lta , m itä k ilö itte n on p a k k o o p e tta a ja v a h lu je n a lk a m is e s ta . T o iv eet “ siv is ta Ilm enee, e itä a in a k in venäläiset, p a s u h te ita k a p ita lis tis te n n a a p u rie n siih en luuloon. e ttä V enäjä on tä s s ä k a n s a in v ä lis e n k ö y h ä listö n vallan k u - to isen k o k o u k sen s a a v u tu k s iin tu lee. ta a h e itä . T o is e lta puolen on joi ' i ty k s e n " n o p e a sta v o ito sta o v a t j ä l ty ö m ieh et n ä y ttä v ä t olev an se lv illä s a k a n ssa . N eu v o sto v allan ja kapi- ta lo u d e llise ssa k ilv o tte lu ssa jo u tu v a j m o n k sellln en voim a oli k o o tta v a ja M onet, k e n tie s p ä u se im m a tk in eu- jie n its e n s ä ta r k a s te tta v a koko tä leen ra u e n n e e t ty h jiin . P o rv a risto n n y k y ise s tä tila n te e s ta . K ysym yksen ta lis tim a ilm a n v ä lis tä n ä e n n ä is tä lä a la k y n te e n . T o siasia on, e ttä V en ä jä r je s te ttä v ä . T alo u d ellisen k eh ity k - j ro p a la isia k o m m u n iste ja k o h d a n n e e t h ä n a s tis ta jä rje s te ly ty ö tä ä n ia k at ja so s ia lid e m o k ra a ttie n v iim eisen ä läh em p i s e lv itte ly ( e rittä in k in ju u ri h e n ty m is tä ei sa a a rv o s te lla y k si jä n talo u d e llise n e lp y m isen ja raker. sen ja tk u e s s a on m a in ittu a suunni- i v a ik e u d e t m u is tu tta v a t v e n ä lä is is tä s o tta v a . e ttä se v a s ta a köyhälistön to iv o n a on n y t N e u v o sto v allan sis ä i p a rh a a n a s ia n tu n tija n tov. O ssin sk m p u o lisesti, s iltä k a n n a lta n im ittä in , ta m is e n . vuoksi on o llu t pak k o ry h telm a a p y ritty to te u tta m a a n j a ha- to v e re is ta om ia. e n n e n v allankum o- lu o k k a tie to is u u d e s ta ’johtuvia \ a ’i- nen lu h istu m in e n j a k e sk u sta la is- la u su n to ) a n ta a m eille a a v is tu k se n onko s iitä bolsh ev ik eille ta lo u d e llista ty ä k a u p p a su h te isiin , kun ta a s ka- v a ittu se k a u tta a lta a n o ik ea k si. Mut- i u sta ilm e n n e itä k riis e jä bolsheviki- m uksia. N euvosto-V enäjän nop>- a s o s ia lis tit n ä y ttä v ä t n iin ik ä ä n kan- n iis tä m e n e tte ly ta v o ista , jo illa ahdin- , e tu a tai v a ltio llista m e n e sty stä . Vaik- p ita listim a ilm a n on siih en p a k o tta ta k o sk a m ailra a n k u m o u k se lla on jo , puolueen k e sk u u d e ssa . M u tta Ve- v apaa lu o m in en oli a ik a n a a n välttä n a tta v a n tä tä h u rs k a s ta luuloa. : g o ista a io ta a n selv iy ty ä. T alonpol- ka sekin on jo its e s sä ä n sa n g en tär- n u t se n v ie n tim a rk k in o id e n p u u tte e s ka k e h ity s a s te e s s a a n p a ik a llin e n i n ä jä n k o m m u n is tie n p u o lu een saa- m ätö n . S u u re t ty ö läisjoukot oli M u tta n y t tä m ä s isä in e n luhistu- ! k a isv ä e sto ä op k a ik in tav o in a v u ste t- keä V n ä k o k a n ta . K a u p p a s u h te itte n sa y h ä p a h e n ev a ta lo u d e llin e n a h luonne voi v a lla n k u m o u k se lliste n v u tta m a t k a lliit k o k e m u k se t, jo tk a k ä ä n n e ttä v ä k o m m unism iin tai -tJ nainen tu n tu u viipyvän a in a k in y h tä ta v a k u ten L enin jo v a re m m in huo- ; so lm iam in en , m ik ä ta p a h tu u y h ä suu dinko. J o s tila s to je n v a lo ssa ver- köyhä lis tö jä rje s to je n m uodostam ises- o v a t te h n e e t s iitä lu ja n ja y h te n ä i h e n g e n h e im o la isu u te e n . S ik s i ei -ovi k a u a n kuin so tila a llin e n tappio. Tot m u u tti. V ero t o te ta a n luonnontuot- rem m assa m it a s s a .- o n N eu v o sto v al taisim m e k u m m an k in v a s tu s ta ja n voi ! sa ilm e tä p a ik a llisia v iv a h d u k sia ja sen jä rje s tö n , e iv ä t e s tä sitä Jou ih m e te llä , jo s n ä m ä ju u ri kaaenyt» ta k y llä k in : N euvosto-V enäjä on v a i- ! te is ta j a lisä k si p e ru s te ta a n komi- lan su u rin sa a v u tu s. Me näem m e, m a s u h te ita . ei tu lo s su in k a a n olisi v a ik e u k sia. T ä s s ä e i ta h d o ta huc tu m a s ta u u siin a a tte e llis iin ja jä r- t y t jo u k o t e iv ä t ole to ttu n e e t uusin k e a a s a a se m a ssa . O lisi e h k ä toden te o lta , joiden to im e n a on h u o le h tia e ttä e rillise n so sia listin e n s a a r e u n iin e d u llin e n pääom an v allalle. m a a tta a vain siitä , e ttä kesk u stalait- je s tö m u o to ja k o sk ev iin v a ik e u k siin . la ito k s iin , v a a n v a in u a v a t niis-a jo m u k a ise m p a a p u h u a N eu v o sto -V en ä-1 m aan jä r k ip e r ä is e s tä k ä y tö s tä ja ja- luom inen m a ilm a n k a p ita lism in m e M u tta tä rk e in tä on jo k a ta p a u k s e s sa j p u o lu ee t jo u tu iv a t ah d in g o n ja ha Sam oin e iv ä t u lk o m a a la ije tk a a n bol ta in v a n h a n a ik a is ta . Kom niun; ti.-»-n jä n ja tk u v a n a h d in k o tila n k a rjisty rai- osta. A io taan ry h ty ä ta rm o k k a is iin reen on m ah d o to n asia. Sii.tä ei k ä r se, e ttä k e h ity k se n s u u n ta on s e l ija a n n u k s e n tila a n (H a lie ssa , T o u rsis s h e v ik it voi v ä ltty ä s ilta , e ttä h e i puolueen jä r je s tö t ja neu v o sto t ovat eeatä, sillä vallankumous tietää jat to im en p iteisiin , jo tta, talo n p o ik a in ta- s in y t y k s is tä ä n V enäjä. M ailm ankt.- lain en . e ttä v o im a s u h te e t — e n n e m ; s a ). H a ja a n n u s ta ilm eni m yöskin d ä n tä y ty y o m a k o h ta is e s ti k u lk ea tä h ä n a s ti to im in e e t V enäjän k ' a kuvaa ahdingonaikaa voittoisiin mal v a ra n ta rv e s a a ta is iin jo te n k u te n tyy- p ita lism ille itse lle e n kävi m ahdotto- m in ta ik k a m yöhem m in — m u u ttu v a t K o lm annen In te rn a tio n a le n a la o s a s “sa m o je n " k e h ity s a s te itte n läpi. Uu- > 1 isto n s u u rin a v a lla n k u m o u k se t lD> lekln proletariaatille. Olisi tyhmäi. dy te l yk si T ä tä ei te h d ä n iin k ä ä n ! m ak si y llä p itä ä s a a rto a a n . K a p ita lit- p ä in v a sta isik si. to issa. V a ik e u d et a lk o iv a t L ivornos- si k riisi, jo ta k ö y h ä listö v a ltio n k a n j k a s v a tu s la ito k s in a . N y t __ on ? -llu jos kommunistit yrittäisivät salata p a ljo a talo n p o ik a is v äestö n pakotuk- i tim a ilm a n s isä in e n a h d in k o k a tk o i Antaa vallankumouksen vihollisten sa. e ik ä n iis tä v ielä k ää n ole s e lv itty . n a ita a rv o s te lta e s s a voisi p itä ä neu- M arxin s a n o ja k ä y ttä ä k se m u niitä vaikeuksia. Joita heidän voi sesta, vaan ta h d o ta a n ro aatav iljele- h e r r a C lem enceaun ra k e n ta m a t piik- vain tehdä löysiä johtopäätöksiään. S a k sa n y h d isty n e e ss ä k o m m u n isti v o sto ih in k o h d istu v a n a , e i ole s e k ä ä n o p e tta jiitta o p p ila ita . tettavanaan on. vielä tyhmempää oli van väestön laajat kerrokset vallan-! kilankaesteet ja pakotti hänet luo Antakaamme heidän toimettomina o- p u o lu ee ssa ilm e n n y t r is tir iita osoi- m ik ä ä n s a tu n n a in e n ilm iö. N iistä T ä lla is e t k r iis it o v a t vallan ¿ilm a si salata asiain todellista tilaa nyt. kumouksen puolelle. “Talonpojilla! pumaan asemastaan. Mutta kauppa dottaa bolshevikin häviötä, joka ei ta a n im ittä in s e lv ä sti, e ttä opportu- j v ä itte ly is tä , jo ita k ä y tiin 1 0 :ssä puc- u k se n k a sv a m isk ip u a . Ne ovat kun on kysymys kriisistä, joka sel tehdyt myönnytykset” eivät siis mi suhteet eivät silti merkitse mitään tule. Neuvosto-Venäjä on ollut sekä n is te ls ta te h d y n p e säe ro n jä lk e e n k in i lu e k o k o u k s e s s a ja tä m ä n k o k o u k sen lu s ta a lk a e n jo puoleksi voitettuja vemmin kuin mikään sotilaallinen tenkään ole — kuten Neuvostoval aselepoa kansainvälisessä luokkaso sisäisessä että ulkonaisessa ahdinko voi ilm e tä u u sia e rim ie lisy y d e n a i - , a ik a n a , selvisi, e tte i k riis i tark o t- sen k a u tta , e ttä tila n n e pakotus voitto todistaa nuoren proletaarlval- lan sosialistiset viholliset väittävät dassa. Taistelu käy päinvastoin yhä tilansa, mutta tämä kriisi on ollut heita. Keskustalaisten a ih e u tta m a , ta n u t y k sin o m a a n n e u v o sto ja , v a a u k ä y ttä m ä ä n s u o ra a k ie ltä ja vaati tlon tervettä rakennetta. Nykyinea — neuvostojärjestelmän heikkouden i tullsemmaksl. Joudutaan sille as samalla sen elpymisen ja paranemi kriisi on voitettava kommunistien ö- k o m m u n is tista p u o lu e tta its e ä ä n . ty y d y ttä v ä ä ja n o p e a a ratk a isu a To ahdinkotila on vain Neuvosto-Venä- oiretta tai palautumista kapitalismit teelle. Jolloin todella on kysymys sen merkkejä. K ansain välisen köy massa keskuudessa. S ie llä p u h u ttiin a in e is ta s e lla is is ta sin " ra tk a J s u " u s e in on alkuna « f Jän kasvamlsklpua. Se on taloudel- helmaan. Päinvastoin. Jos edelly mailman herruudesta. Kauppavaih hälistön tulee siksi lannistumatta jat M u tta k a ik k i n ä m ä v a ik e u d e t o v at kuin “J ä rje s tö je n j a jo u k k o je n v ie siin v a ik e u k siin . T u sk in koskasa | lisan kasvamaan seuraus. Ne vai tämme. että Neuvostovallan käytet dot! laajuutta ei vielä tätä nykyä kaa tarmokasta työtään Neuvosto- o ik e a s ta a n vain s y n n y ty s tu s k ia , kas- ra a n tu m in e n to is is ta a n " ; “v irk a v a l- o n n is tu tta n e e lö y tä m ä ä n m itauu ka»* ! keudet. jotka ilmenevät liikenteen tävissä on riittäviä järjestä ja vo im n kyetä arvostelemaan. Yhtä vähän Venäjän hyväksi. Auttamalla venä v am isk ip u a. K o lm an n en In te rn a tio taT suudesta" y.m. T ä m ä oli v ä lttä kien h y v ä k sy m ä ä ra tk a is u a , joka 1 alalla, polttoainepula y.m. eivät enää ja joku määrä tavaroiU. voivat yllä- j ; voidaan sanoa siitä, kuinka pitkä- läisiä tovereitaan edistää mailraan- n alen jä rje s ty m in e n on its e vallan- m ä ttö m ä n ä jä lk in ä y tö k s e n ä s iitä , e t la u tta is i k a ik k i yh d ellä k e rta a jär Johdu raaka aineen puutteesta U i mainitut toimenpiteet suorastaan jou i aikainen nykyinen "aselepo" on. Mo koyhalisto parhaiten omaa asiaansa kum ousilm io. S e on k ö y h ä listö n liik tä oli lu o v u ttu S m o ln y -ja rje ste lm a stä . je s ty k s e e n . N eu v o sto v altaa koh'<*a tuotantovoimien ala-arvoisesta jär duttaa maatalouden ybtei&kunnallu- net sopimusehdot — mainitaksemme ja sosialismin suurta aatetta, lli.u k eelle p a n e v a voim a, sa m a lla kun se S illo in m u o d o ste ttiin n im ittä in k a ik villa v a ik e u k s illa on u sein tai | jestelystä. vaan nisiä suurista vaati tutum ista sanan varsinaisessa mer vain propagandakiellon — ovat sen luternationalen politiikka perustua ou s a m a ise n k ö y h ä listö n v a lla n k u ki v a ltio llis e t ja pu o lu e jä r je s tö t köy lin e n luonne. A jattelem in« erikoi muksista. joita Ilmeisesti elpyvä ta- kityksessä. Maanviljelyksen otto yh- luontoisia, että niiden perusteella juuri kansainvälisen köyhälistön yh- m o u k se llisen k y p sy y d e n m itta p u u h ä lis tö s tä its e s tä ä n . J ä r j e s t ö t o liv a t s e s ti m a a k y sy m y k se n ra tk a isu a S loudellinou elämä Ja lisääntyvä tuo teiskuunan haltuun ei — kuten Qs- voidaan katkaista koko kauppavaih- teisetujen ajamiseen, tuinka seikan Ei sovi ih m e te llä , jos vallaakum oux« siis k a n s a n a a tte e llis e n k e h ity k s e n vaa on, e tt ä s iin ä v a a d ittiin 1U' | Sosialistisen järjestel män syntymistuskat
