Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 8, 1921)
No. 133 TOVERI loudellisesta masennustilasta, jo na-armeijan vaatimukset saada ka sodan jälkeen seurasi, mutta leipää ja työtä, käyvät yhä kor- sodan voittajherratkin, jotka luu keaäänisemmäksi. Tämän kaiken T b * organ of tb * Finnish w o rk e r* in tb * W estern State*. T h e only Finnish livat saavansa hekumoida hyvin lisäksi suuri kaivostyömiesteu D a ily hi the W est. Published D aily, voinnissa, ovat nyt samassa ase lakko. Kaiken tämän suurimer- except Sunday, a t' A storia, O regon, massa kuin voitetutkin. kityksellisyyden ymmärtää ,par- by the W estern W o rk m e n ’s Publishing Society. Ranska saattoi jonkun aikaa haiten siitä, että Englannin hal- keinotekoisesti, toivossa saada lituksen jäsenet merkitsevät ny- O ffice Seventh and Com m ercial St., sotakorvauksia Saksalta, siirtää kyisen tilanteen vaarallisimmak Oppoeite Post O ffice. taloudellisia huoliansa tulevai si Englannin historiassa mail- Poet O ffic e Address i suuteen, mutta lopuksi täytyi mansodan puhkeamisen jälkeen. T O V E R I, Box 9 9 , A storia, O re. saippuakuplan särkyä ja nyt se Saattaa olla mahdollista, että tä on täydellisesti hajonnut. “Rans mä Englannin suurin teollisuus- E D IT O R IA L STA FF kan menosääntö vaatii kaksi ker taistelu piankin päättyy, mutta Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos* taa enemmän kuin mitä valtio- ei ilman työnostajille tuntuvaa kela, K. E. Heikkinen. laina on tuottanut ja Ranska iskua, ja varmaankin löytyy nä köpiirissä jo uusi vieläkin. suu Pkonei Office 363, Editorial Dep’t 632 seisoo nyt raunioillaan Saksan rempi liikehtiminen. Kapitalis kieltäydyttyä maksamasta 20 Entered second-class m ail m atter miljaardia kultamarkkaa ennen min kulku perikatoansa kohti ei July 18, 1912, at the Post Office at toukokuun 7 päivää,” sanotaan ole estettävissä. — - ..... -■ • f » «• kUrVÈ* 3 ¿879°’ Un er tk° A ° eräässä eraassa Lontoosta saapuneessa sähkösanomassa. Ranska on nyt SUUNTAVIIVOJA BRITAN- pakotettu polvillaan seisten ru NIAN TYÖVÄEN Kapitalismin nykyinen koilemaan apua Amerikalta ja LIIKKEESSÄ sen epätoivoista asemaa kuvaa Iiriisi parhaiten Vivianin lausuhto, jos Ennenkuin Britannian edisty- sa hän vakuuttaa, että jos ei ’ neimmät ammattiunioitten jäse- . r,cnpä apuun, tulee; net lähettivät edustajansa Mos- Kapitalistinen yhteiskuntajär '.^nic9^a Ranska, ja koko Europa, raum -ij{ovan punaiseen taloudellisten jestelmä kiitää pikajunan nopeu oitetuksi ja että silloin bolshe- järjestöjen konferenssiin pitivät della perikatoaan kohti. Sota, vismi saisi vapaan toimintatilat- ne useita neuvotteluja ja selvit- jonka tarkotuksena oli kapitalis min aseman lujittaminen, on sen suuden. Halua auttaa ei Arne- telivät itselleen Britanniassa val umalta suinkaan puutu, mutta litsevaa. tilannetta. Eräässä täi- sijaan jouduttanut sen kukistu näyttää siltä kuin oltaisiin hyvin konferenssissa, jonka mista. Versailles-rauha teki kyl epävarmoja siitä, mitä olisi teh laisessa muodostivat Britannian taloudel läkin lopun sodasta, mutta se ei tävä. Siinäkin tapauksessa, että kyennyt estämään sitä taloudel Amerika ryhtyisi Ranskaa au t lisien järjestöjen keskuudessa vallankumouksellisten lista masennusta, joka välttämät- tamaan, voisi tilanteen ratkaisu toimivat komiteoitten edustajat, piti Mos tömyvdenpakosta seurasi niitä vain siirtyä tuonnemmaksi, min voimainponnistuksia, joita sota kä jälkeen sairaan tila tulisi ole kovan konferenssiin valittu e- vaati. Tämä taloudellinen pula maan monin verroin huonompi. dustaja *. T. Murphy puheen, on nyt jo ollut pitkäaikaisempi Europan velat Amerikalle ovat jossa hän tiivistetyssä lausun kuin mikään edellisistä, mutta nvt jo tavattoman suuret ja kaik nossa jakoi Britannian ammatti niin tuntuva kuin se onkin, ei se ki mitä Europa voi tuottaa, me järjestöjen keskuudessa ilmene vielä lähimainkaan ole kehitty nee z\merikalle korkojen ja kuo vät suuntaviivat seuraavasti: 1) Unioitten keskuudessa il nyt huippuunsa. Päivä päivältä letuslainojen maksamiseksi. Jo käy tilanne yhä epäluotettavam kainen uusi laina vain pahentaa menee nopeasti kasvava keskit maksi, yhä useammat tehtaat o- tilannetta sen sijaan, että se sitä tyminen, jonka ohella myöskin vat pakotettuja sulkemaan port parantaisi, eikä ainoastaan Euro on kasvamassa am/mattiunioitten Tapahtuu tinsa ja työntämään tvöväkensä passa vaan myöskin Amerikassa. johtajien byrokratia. suurisuuntaisia järjestöjen yh kadulle, rettelöt työpalkkain a- Kun Amerika sitäpaitsi aivan lennusten takia yhä lisääntyvät, liian suuressa määrässä on puut teenliittymisiä, joitten kautta am seisahdusaika pakottaa liikemie tunut Amerikan ulkopuolisiin a- mattiunioitten byrokraattiset am het myymään halvemmalla kuin sioihin, mistä on ollut seurauk matikseen johtajana toimivat ai mitä he itse ovat niistä mak sena suuria sotilaallisia kustan nekset koettavat lujittaa asemi saneet. Taloudelliset romahduk nuksia, jotka sitten ovat pakot aan ja saattaa virkansa entistä set seuraavat toisiansa. Ne, joil taneet sen turvautumaan mitä kin lihavapalkkaisemmiksi. 2) Ensiksi mainitun liikkeen la on pääomaa, uhraavat sen mielettömämpään tulli- ja vero- ohella on työläisten keskuudessa odottaessaan tilanteen muuttu tuspoli hikkaan, on se itsekin a- mista. mutta odotus käy pitkäk jautunut mitä vakaviinpaan ta havaittavissa virtauksia, jotka si ja heidät temmataan mukaan loudelliseen ja poliittiseen tilan tarkottavat teollisuuksien työ pyörteeseen. Pankeilla on rahaa, teeseen. Amerikan apu Euro- läisten kontrollin alaisuuteen Tämä liike käy mutta ne kieltäytyvät päästä- palle saattaa kylläkin jonkin ai saattamista. päivä päivältä yhä suositummak Vnästä sitä liikkeeseen häviötä pe kaa pelastaa sen bolshevismilta, si pohja joukkojen keskuudessa. läten. Pankkien varmuus jo mutta samaan aikaan heikontaa 3) ' Britannian työläisten kes maksettujen lainojen vuoksi käy se Amerikan omaa asemaa. A- kuudessa on kasvamassa käsitys, laskeutuvien arvojen takia yhä merikalla on siis valittarvana jo huonommaksi. Tämä koskee e- ko auttaa Europaa ja siten estää jonka mukaan ammattiunioita ritoten panttina olevia osakkei sen romahdus joksikin aikaa, on entistä voimakkaammin ru ta. Suurin ponnistuksin ovat he mutta samalla jouduttaa omaa vettava käyttämäänaseena valti kylläkin keinotekoisesti koetta romahdustaan, taikka jättää Eu ollisten tarkotusperien saavutta neet pidättää osakkeiden arvon ropa oman onnehsa nojaan, voi miseksi. Tämä käsitys on työ läisten eri leireihin jakautumi lainamäärän tasalla ja hiukan dakseen siten itse joksikin aikaa sen kautta kulkeutumassa kah sen yläpuolella, mutta pulakau estyä turmiosta. teen eri suuntaan. Toinen näis den jatkuessa ei sellainen tie tenkään käy päinsä ja niin tule Varmat merkit osottavat nim. tä etsii yhtymäkohtia Britannian vat lopuksi pankitkin vedetyksi ettei Amerikan taloudellinen apu työväenpuolueen kanssa ja on taloudellisen sekasorron myllyyn. saata pelastaa Europan kapita- luonteeltaan puhtaasti reformisti- Pulakauden jatkuessa joutuvat lismia kiitämästä perikatoansa Snen» i°*a vastoin toinen pyrkii kaupungit ja kunnat yhä huo-1 kohti, Englanti, joka on m uo-; haastamaan hallituksen kanssaan notnpaan asemaan. 1'yöttömvys! dostanut europalaisen kapitalis- kamppailuun ja perustuu koko on jo asettant suuria vaatimuk- j min selkärangan, ei mvöskään naan taloudellisesta * taistelusta siä kaupungeille ja kunnille ja ole onnistunut selviytymään tää- johtuviin syihin, i ämä viimeksi kasvavat nämä vaatimukset joka tä taloudellisesta pulakaudesta,1 mainittu suunta pyrkii taloudel päivä. Menot yhä kasvavat tu kituu nyt kuolettavan syövän lisista työväenjärjestöistä teke lojen pienentyessä. vallassa. Englanti saattoi kyllä mään vastustusvoiman, jonka pe Suuremmassa määrässä esiin nutistaa Saksan, mutta irlanti rustana on teollisuuden ja tuo tyy tämä ilmiö isommissa mais laisten vapauspyrkimyksiä se ei tannon voimien kontrolloiminen^ sa. Tähän mennessä ovat so kykene tukahuttamaan. Intian mitä voimaa se haluaa käyttää dassa häviölle joutuneet kansat kysymys käy päivä päivältä polt valtiollisten päämäärien tavotte- saaneet tuntuvammin kärsiä ta- tavammaksi. Työttömäin miljoc- lemisessa, kuten esimerkiksi rau- (T H E COMRADE) M AILMANV ALLAN KUMOUKSEN KYSY MYKSET KANSAINVÄLISEN MENSHE- VISMIN NIMESSÄ hän ja kauppayhteyden aikaan saamiseksi Venäjän kanssa, itse hallinnon myöntämiseksi Irlan nille j.n.e. Tämä liike on luon teeltaan vallankumouksellinen. 4) Uusien järjestömuotojen luominen, sellaisten kuin toimiri- taneuvostojen, joita aiotaan käyt tää poliittisen kriisin ratkaisevil la hetkillä ja joitten kautta ha lutaan liittää koko työväenluok ka luokkana taistelurintamaan yhteisen päämäärän saavuttami seksi. 5) Pyrkimys päästä eroon kan sallisesta karsinapolitiikasta ja selväpiirteisesti siirtyä kansainvä liseen toimintaan ajan välttäm ät tömyyden pakkolakia seuraten. Kuten Murphyn lausunnosta käy ilmi, on Britannian työväen luokka siirtynyt uuteen histori allisen ajan kohtaan, jossa enti siä käsityksiä punnitaan, käsit teitä selvennetään ja työväestö katsantokantansa mukaan seulo taan kypsyneitten ja kypsymät- tömien joukkoihin. Toisin sa noen Britannian työväestö on ai nakin osaksi havainnut entisen puhtaasti reformistisen ja kom promisseja itse asiansa kustan nuksella etsivän taitelutavan kel- paamattomuuden ja pyrkii uusia toimintauria etsien saavuttamaan voimakkaampaa ja järeämpää toimintamuotoa. Tämän liikkeen tarkotusperät eivät enää saata pysähtyä entisiin pikkureformien piiriin, vaan niillä on aivan toi sen luonteinen päämäärä, joka tähtää yhteiskunnan perinpohjai seen muutokseen. Nykyisissä suurissa työväen taisteluissa, joita Britanniassa parhaillaan käydään, saattaa sel västi nähdä näitten eri suuntien yhteentörmäyksiä ja rajaviivoja, jotka, vaikkakin toisinaan hämä räperäisinä, kuitenkin pistävät tarkkaavaisen tutkijan silmään ja paljastavat sen tulivuoren, mikä ennen niin tyynen pinnan alla on alkanut räjähdystä ennusta valla tavalla ilmaista toimintaan sa. MITÄ ON “FASCISMI” ? Tuon tyypillisen italialaisen J * * ... • • jokapäiväisen ilmiön ja fascistien lukemattomien rikoksien johdos ta on hyödyllistä ' lainata italia laisen tov. Gullinon kirjotus fas- cismista ja sen synnystä. Hän kirjottaa m m .: “Italialaisen fas- cismin perustaja on alkujaan tuo kuuluisa Maccolini, joka ennen Italian ryhtymistä mailman so taan, kirjotti /FJuropan riitoihin puuttumista vastaan ia kuitenkin jo seuraavana päivänä oli val mis puolustamaan sitä. Tämä tosiasia riittää selittämään mi ten fascismi on syntynyt ja mitä se tahtoo olla. Fascismin ideoloogisena poh jana on eräänlainen kansallinen sosialismi, joka on höystetty ää rimmäisellä shovinismilla ja jon ka epävakaisuus on tavattoman syvä. 'Siitä saamme jo ajatuk sen sellaisista julistuksista kuin “Kenelle kuuluu italia? M eille!’ joita tuhlaillen on kiinnitetty sei niin kaupungeissa. Mikä mer kitys on tällä lyhyellä lauseella Ei mitään. Se haiskahtaa van halta 48 sentimentalismilta, m ut ta meidän tuiki postiivisella ai- kakaudellamme se tuskin kiihot-1^ taa muiden kuin tietämättömien ja pintapuolisten nuorten mieliä. (Lisättäköön tämän kirjotuksen ja fascismi-nimen selvittämisek-! si seuraavaa: Tuon liikkeen ver-' tauskuvana on roomalainen fas- ■ ces kirveineen (monikkomuoto TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu latinalaisesta sanasta fascis, jo kausilla maailman työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia, ka alkujaan merkitsee sidoin, kimppu, j.n.e.) jota n. s. liktorit joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy kantoivat roomalaisten ylimpien vin läheltä jokaista palkkatyöläistä. 'Lukijamme myöskin virkamiesten edellä. Se oli vit- haluavat kiinteästi seurata eri maiden kauppasuhteiden rat sakimppu, johon oli pistettynä kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjimaisena kirves ja oli vallanmerkkinä o- sottamassa, että virkamiehellä tarkoituksena on: saada tukahutetuksi työväen kansainväli oli kansan henki vallassaan. nen yhteenliittyminen. Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois Tuosta latinalaisesta sanasta on sittemmin johtunut m.m. italiaan ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo “ fascio”-sana, jolla on sama uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä merkitys kuin alkuperäisellä kantasanallakin. Eascisti on siis tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina, tuon liikkeen kannattaja. — Suo jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia politikoitsijoita hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen mentajan huomautus.) Muuten on shovinismi Italias piteilleen. sa tuontituote, koska Italia ei Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal taloudellisessa eikä filosofisessa suhteessa muodosta mitään yh laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen, tenäisyyttä. Erikoinen, paikalli sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään To nen elämä on vallitsevana etu verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia myös alalla. Keskiajan kommuunien kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kaipaavat henki vallitsee edelleenkin täy tietoisuutta ja hyviä uutisia ja niitä saamme lukea ainoas dessä laajuudessaan koska maal la ei ole sellaista keskusta, joka taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA vetäisi puoleensa siinä määrin LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA- kuin esim. Pariisi Ranskassa. OHJELMAMME! Emigranttien vaikutuksesta on i' Toveruudella, TOVERIN LEVITYSOSASTO, se muodostunut eräänlaiseksi rotuylpeydeksi, jota ei saa se- kottaa patriotismiin, maan rak Box 99, Astoria* Oregon. kauteen. Se on pikemmin nai via imperialismia, voisi sanoa pi pettää ja muualla tämä liike ke uksellista henkeä joukoissa; s. o kemmin rihkama-imperialismia. hittyy paikallisten viranomaisten eräs tunnusmerkki kapitalistisen kuolinkamppai- Alunperin fascismi sekottautui avustuksella. Se ei tahdo sa hallitusuunnan dannunziolaisiin pyrkimyksiin, noa, että hallitus hyväksyisi tä lusta. mutta sen jälkeen kun hallitus män liikkeen, mutta sen vaiku on tehnyt lopun tästä Fiumen tusvalta on niin pieni, että pai Woodland, Wash. seikkailusta, on Fiumen legio- kalliset viranomaiset eivät ole S. s. o s a s to n k o k o u s o li t k. 5 p, nalaisten päällikkö selittänyt le- tietävinään. Tälle epävarmalle perustalle johon a sio ita oli kerty n y t runsaasti, gionalaisille, .etteivät he saisi ol la läheisessä tekemisessä fascis kerätään sitten kaikenlaista väes sen täh d en , e ttä viim e kuussa ei syy?- tä tahi to ise sta ollut virallisia ko- min kanssa ja säilyttää kaikes töä. “Ärditit” (suomeksi , ____ ___ ehkä - sa riippumattomuutensa, kunni paraiten huimapäät) muodosta- kouRsia- P ä ä tö k sistä m ainitsen, että täytyi oituksensa- ja ihailunsa päällik vat sen perustan ja nämä ovat köänsä kohtaan, mikä on ainoa oikeuden tuomitsemia henkilöitä, siv u u tta a to ista ise k si niinkin tärkei huimapäitä, jotka ovat pyytäneet tä rah a-asio ita kuin on Toverin tila side, joka heitä yhdistää. osuuden m aksu osaston huonojen m Kas siinä muutamalla sanalla päästä rintamalle, välttääkseen ha-asioitten tähden. K ysynette mik fascismin alkuperä ja voima. To rangaistusta ja vankilaa. Tämä sik a ne niin huonot ovat siitä huoli dellisuudessa, tosiasiat ovat eri seikka selittää näiden henkilöi m a tta vaikka on usein tansseja pidet laisia, koska tuon liikkeen pe den töiden raakuuden. ty. O sastolla ei ole ollut pitkään rusta on liian rajottamaton, an Apuliassa ovat maanviljelijät a ik a a n iltam ia eikä huveja millä olisi taakseen sille ainutlaatuisen , koettaneet käyttää hyväkseen rah a-asio itaan kohottanut. Tästä pa luonteen. fascismia heikontaakseen työväen rem pi selitys a n n eta a n tuonnempana, * Bolognan maakunnassa, jota ja talonpoikien järjestymistä, e ttä m iksikä se näin .on. Osastoon vaalien jälkeen on sanottu pu mutta näiden vastavaikutus oli yhtyi Leonard Edvick. H änet valit naiseksi maakunnaksi, koska sen niin voimakas, että suurtilalliset tiin sen jälkeen orkaniseeraajaksi. 62 kunnasta on 54 sosialistien ja kaupunkien pikkuporvaristo T ervetuloa vaan toim intaan. Kirjal hallussa — on aina pllut tyyty säikähti sitä. lisuus yh. on vapputuloista lähettänyt mätön, tasavaltalainen henki, jo- Muuten noudattaa liike eri 10 dollaria Suom en punaorvoiile. ta, hiukan hyvällä tahdolla, on menettelytapoja. On selvää, et- S. s. osasto panee ta n ssit toimeen t pidettävä patriotismina. Siellä on l ta työläisten on vaikea estää k. 11 päivän iltana juoksevien me fascismi syntynyt ja vannoutu- • työpörssien ja muiden työväen- n o jen sa rah astam isek si. Tämän oa nut sosialismin viholliseksi. Huo- j järjestöjen polttamisia. Fascistit osaston k a n n a tta ja in ja tanssia bar mautettakoon, että sosialismi on kulkevat ajoneuvoin, asestettui- ra sta v ie n o te tta v a visusti huomioor- kehittynvt tällä seudulla mitä re-j na kiireestä kantapäähän saakka sa. S itten p ä h ä n siellä tavataan. formistisimpaan suuntaan ko saaden apua viranomaisten rikol T alonkauppa. Jacob Niemi osti operatiivisen verkon luomisen lisuudelta, työläisten on vaikeata Mrs. Neli ie Vanfoon talon irtaimistoi kautta, joihin osuustoimintajär- vastata näihin hyökkäyksiin, näi neen $7000 kauppahinnalla. Talo si jestöihin täytyy kuulua, voidak hin todellisiin retkikuntiin. ja itse e läh ellä kaupunkia. Siis yhi seen työskennellä. Tämänlaatui Kommunistit arvelevat, että paisuu suom alainen asutus tällä ym nen verotus ei voi olla ajanpit- fascismi on omiaan kasvattamaan p äristöllä. kään näyttämättä hedelmiä ja se joukkojen vallankumoukselli H einää alk av a t fa rm a rit niittämään, on opetus, joka on otettava v ar suutta, hävittäen luottamusta jos ei vaan sum ua rupea satamaan. teen. ettei jouduttaisi samanlai keskusvirkavaltaan, virkavaltaan K. P. siin erehdyksiin. , yleensä ja nostattamalla työläi Uudista tilauksesi a- Milanossa on fascismi myös siä taisteluun uuden hallitus- kin saavuttanut laajuutta väes- suunnan voimaansaattamiseksi I- joissa, ettei keskeytystä tön erikoisen luonteen johdosta, i tallassa, läh ettämisessä joka on valmis vehkeilyihin ja, Fascismi näiden töiden kautta lehden taipuvainen antamaan itseään'<>n omiaan luomaan vallariktimo- tapahdu. Liikkeenhoitajan Nurkka AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE siv at te h d asta ollen vain* y h teisk u n J a hän tulee seu raav aan ihm eelliseen sity k se t intelligenssin su h tee sta k a u -itä v ä t v allankum oukselliset a ja tu k se t, noksi vallankum ouksen aikana, ei oi-* nallisen kontrollin alaisena, to isessa jo h to p äätö k seen : on olem assa pääo sainväliseen vallankum oukseen. H ä - ' T iety sti sen vallankum ouksellineu- m itään m uuta, kuin surkean intelli tap au k sessa hallinto siirtyisi valtio m an jä rje tö n ihm eellinen voim a ja nen v äitteen sä, e ttä täm ä älym ystö, j kaan osa el vielä ole m eidän luotetta- gentin pelokas unelm a, intellip ntir. elim ille, jo ista tulee puhe edem pänä. p ro letariaatin voim aa ei ole, vaikka tulee län n essä eh d o tto m asti suhtau- S Va liittolaisem m e. M utta ei ta rv its e joka säik äh d y k sestä, huolimatta tyl Jo k a tap au k sessa k ap ita listi saa tä y jokainen m arxilaisuuden aak k o sten tum aan viham ielisem m in pro letaari-i v ä h in tä k ää n epäillä, e ttä on vain syydestä ja ah tau d estaan , tulee haa den korvauksen tappioista, oikeus li tu n tev a ym m ärtää, e ttä pääom an kes seen vallankum oukseen kuin VenäjäI- pelkkää n a u re tta v a a puhua siitä, ku veilijaksi ja utopistiksi. säarvoon on hänelle ta a ttu . On it- kittym inen on m ahdoton ilm an v as l l i ei perustu m ihinkään. lia n ei ota ten v a stav allan k u m o u k sellisesta jou- N yt m e tahdom m e vain pysähtyi IV. i.in vallankum ous häv itti perin pöh- sestään selvää, e ttä kaikki hypotee- taav aa p ro letariaatin voim ankeskitty- laskuihin sitä tosiseikkaa, e ttä »4-j kosta. On varm aa, e ttä jos proleta- hänen vallankum ouksen elintarveky- A m m attlk u n taso .iali.m i p e laftu k .en a . vaBba» valt,okonelston m u tta sei- k it. p a n k k italletu k set ja kaikki muu, m istä. m aan aik aan kuin V enäjällä viimei- ria a tti n y t esim “. S a k sassa o tta isi vai- syinysten arvostelu!hinsa. Bauer ji J laisen väkivaltaisen, pitkällisen leiit- i~ .. ' jo^ a a n ta a k ap italisteille m ahdolli K ansalainen B auer näkee v a ra k sen vuosikym m enen k a p ita listin en k e - : Jan käsiinsä, niin suuri o sa älym ystöä H änen le n to k irjasen sa toinen osa kauksen, joka k esk ey ttää talous ja suuden elää työtä tek em ättä, kaikki kaan talonpoikaiston y h teen lii|ty n een - h ity s aukaisi Intelligenssille, joka sii-i m enisi sen puolelle. E ikä siin ä ky*- tä ä huom ioon o tta m a tta , e t t ä lans'- E uropan proletariaatilla, otettuaan on o m istettu Europun vallanktiniouk-1 valtiokoneiston työn, voi k estää vahi se jä ä koskem attom aksi, vain silla- .nä, taan tu m u k sellisen a, hän näkee hen a sti oli tu om ittu työttöm yyteen i |n , e ttä B auer lännen p ro le ta a rista k äsiin sä vallan, vallattuaan tavatto sen kysym ykselle. M utta todellisuu- f m aanviljelysinaan tan ak k a vartalo, tavoin voidaan v ä lttä ä vallankum ous n y kyaikaiset k a p ita listise t m aanom is ja nälk ään , lo istavia etuo ik eu tetu n vallankum ousta o dottavia v a ik u tu k m at sotatarve- ja talousvarastot, li‘ dessa täm än vallankum ouksellisen ' T eollisuusm aan herk k ätu n to isem p i e- häviäm ästä an ark iaan . — E nnenkuin ta ja t, m utta hän ei näe m aalaisprole- asem an m ahdollisuuksia talouden, ka- sia a jatelle ssa a n jä ttä ä pois lask u f’'- to ssa N euvosto-V enäjän kan -a. tule' sy v äm ietteisten tu tk im isten aihe o a Hmistö tuhoutuisi tä s tä leikkauksesta, lähem m in tark astelem m e h e rra B aue ta ria a ttia , joka on lu o tettav am p i pro p italistisen h allituksen o san o ttajin a, j ta v allankum oukselliset py rk im y k set olem aan k äy tettäv än ään Balkanin- aivan toinen. T eeskennellen — e j j Länsi- ja .keski E uropassa proletaa rin ‘‘jä rje ste lm ä llistä " vallankum ous le ta ria a tin liitto lain en kuin talonpoi- sam aan aik aan kun m aaliskuun vai-, sekä m aaseudulla, e ttä intellig en ssin j ir n karjni Run’,anian Ukrainan. Kuha- venäläisten te itte n e tsim istä Europan i risen vallankum ouksen tulee a ja te lla ta, tahdom m e pysähtyä sen edelly- kaisto. M utta talo n p o ik alsto stak in lankum ous antoi sille m ahdollisuuden keskuudessa, sillä h än en e s ity k s e n s ä ! nin ja Siperian vilja-alueet. K vallankum oukselle, k o e tta a hän to- • s ita - ettei ra v in to a in e in en vaihdonj tyksiin. hän lausuu m ielipiteensä k irjan o p p i valtiokoneiston valtaam iseen, elää in- n älk äk u o lem asta, joka uh k aa länsi- lessaan länsi-E uropan vallankumouk- distua ei enem pää eikä vähem pää. 1 yhteisk u n n allin en prosessi keskeytyi-1 V allankum ouksellisen politiikan eh- neena. O ikeaoppisena hän jä ttä ä ko telligenssi k a p ita listise ssa E uropassa • E uropan p ro le ta ria a ttia , jos se tekee sen näköaloja pi Bauerin mielestä o!*1 kuln että p roletaarin vallankum ous Sentähden se ei voi tu h o ta k a p i-! tona on aina todellisuuden ta rk k a ar- konaan h u o m aam atta sen seikan, e ttä h ajaan n u k sen ja pro letaariso itu m isen p ro letaarisen vallankum ouksen, o i olem assakaan m aataviljelevää Itää ee Europaeea yleensä on m ahdoton. ta listista jä rjestö ä, ennenkuin sen tb I vioim inen, sen täh d en nykyinen kom- v äh äv araiselle talonpojalle voidaan prosessia. Sen taloudellinen asem a su o ra sta a n hassu n k u rin en BBHH■ 1 S® muis- kä K aakkoa, kuten Venäjän va! j - B auer alkaa tav allise sta voimasuh- l»He on m uodostettu sosialistinen jär- m ullisti koettaa m itä huolellisem m in, an taa m a ata tlla n h e rra iu su urtalou ; huononee v a stu sta m a to n ta vauhtia, tu tta a täy d ellistä Gogolin H lestako- kum ouksen analyysissä ei oie ®ab- te itte n vastak k ain a se tta m isesta V e -|Je stö. joka pystyy su o rittam aan edel- j m itä tarkim m alla ta v alla tu tk ia ase- den k u stan n u k sella. z T äm ä kunnioi- * Se näkee, e ttä k ap italistin en luokita, vin to d istu stap aa. kun täm ä ilm aan d o llisu u tta saada apua Europan ptr- näjälla länsi-Europassa. P yrkien saa-1 H«en te h tä v ät", (siv. 81). m an erikoisuudet jokaisessa m aassa, te tta v a professori tie tä ä k irjo itta a, joka ei o san n u t v ä lttä ä sotaa, el k y - : tuu seu ran h alu isen a. m u tta ilm an r a le ta ria a tin puolelta. Kun hän puhuu m aan m aata m eni V enäjän talonpo. M utta näm ä ovat vain vallanko Se ei m illoinkaan jä tä huomioon ot- e tta talous suurilla tilu k silla on tuot- j kene solm iam aan rauhaa, joka antal- h a a ä rav in to laan ja vaatii tarjo llijal- katsto työm iesten m ukana. Länsi-Eu- i m ouksen sisäisiä vaikeuksia, on ole- la m a tta tilitä vaikeuksia, jo tk a odot- tavam paa, kuin pikkutalonpoikainen ' si m ahdollisuuden talouden uudelleen i ta p äiv ällistä sen nim essä e ttä hän siitä, e ttä E uropan proletaariselle ropaaea se edustaa tiiv istä rintam aa, m assa vielä ulkonaisiakin K uinka ta v a t vallankum ousta. M utta todel- talous. S iitä hän tek ee johtopäätök j kuntoon saattam isek si. A luksi t ä m ä ! n ä e t m uuten ty k k än ään laihtuu Aja- lackuinoukselle tulevat välttämät: m iksi k au p p asu h teet vielä olemMH joka on suun n attu työväkeä vastaan, voivat, kysyy Bauer. Europan m a at liaten su h teitten selvä laskem inen — sen. e ttä tu o ta n to v o im a t y. m. e d is -; h äviäm isprosessi n äy tti sen mieles- i tellessa sitä ta v a to n ta v a ik eu tta jona olevien k a p italististen valtioitte» V enäjällä, ju tte li Bauer, oli porvari* elää ilm an am erik alaista puuvillaa, On yksi asia, m u tta toinen asia on — tyksen kehityksen n im essä me em m e —• • — -- ■ - i - e h d o tto m asti on leipä-kysym ys läns;- tä työväenluokan “loppum attom aln'’ k anssa, o tta a hän huomioon ainoa? to huonosti jä rje s tä y ty n y t L ännessä ilm an a u stra a lia la lsta villaa. Ilm an a- kansainvälinen pääom an säily ttäm ä rohkene, kirkonkirouksen uhalla, ja v aatlm u sten seu rau k silta. M utta m i-; Europan vallankum oukselle, el B auer taan sen seikan, että vallankunioui on intelligenssi kym m enen k e rta a lu- m erlk alaista k au tsb u k k ia? N iiden on pikkuporvarillinen pelkuruus, pikku- kaa talonpojille m aata. T äm ä m arx i tä enem m än luok k ataistelu lä n s i-; hae täm än kysym yksen ra tk a isu a »eilisen E uropan proletariaatit ta n i( Jemmln sidottu kapitalism iin, kuin i jo nyt vaikea saada niitä, sillä E u ro -, porvarin, joka k ä y ttä ä hyväkseen laisuus ei ole m arx ilaisu u tta — sillä E uropassa k ä rjisty y k ap ita alistise n , vallankum ouksen voim ien kehltykses- sev a t a m erik alaista puuvillaa, au? \ enäjällä J a "ilm an intelligenssin P*n h äv itety llä taloudella ei ole vas- “m a rx ila isu u tta ” vain v ak u u ttu ak seen j v iim em ainittu el ole tieteen , sltäpait- luhistum isen ja lisään ty v än kallistu-j tä, vaan kään ty y k ap italistien p u i ra a lia la is ta villaa, j. n. e. mutta apua el voida Johtaa valtiota, el v o i-' ta a via arv o ja v aih taak seen n äihin itse j a v ak u u ttaak seen to isia siitä, si v arsin selvän tieteen , leukailem is m isen v aik u tu k sesta, sitä parem m in j jeen ilm o ittaen : ‘‘H e rra t kapitalis- huom aa to ista puolta: sitä. eitä AE“ da hallita tehdasta, on m ahdotonta ■ tuotteisiin. M iten kävisi sitte n väki- e ttä vallankum ous on m ahdoton. Mut- ta siitä, e ttä tila n h e rra in talous ou porvarillinen älym ystö alk aa ym m är- ’ tit. jos m e käym m e avonaiseen tais- rik a n ja A ustraalian kapitaiistitk1*1 Järjestä ä ta lo u tta " In te llig e n s sin ' v ah aisen vallankum ouksen tapauk- ta teh ty ään täm än kepposen hän talo u d ellisesti korkeam paa, kuin ta tää. e ttä vallankum ous on im perialis- teluun teidän kanssanne, niin me ko ta rv its e v a t o stajaa, elleivät he v a stav aik u tu sta pitää B auer proleU ri sessa? Sentähden täy ty y k ieltäy ty ä m uistaa, e ttä hän itse sen tä ä n kan- lonpoikain. P ro letariaa tin luokka m in vararikon v ä lttä m ätö n tulos, et- konaan m enehdym m e, sallik aa m eh p y sä h d y ttä ä teollisuuttaan ja a attlae n vallankum ouksen kalkkein — yleensä so sialism ista? kysym m e, n a tta a vallankuom ousta Ja silloin hän ta iste lu n tieteen ä o petti m arxilaisuus tä vallankum ous on ihm iskunnan ai- ‘ dän k a tk a ista kaulam m e ra u h a llisesti p aan sa ja jo u d u ttaa t y o t t e m ? ^ ^ kauheim pana esteenä K urovassa. Ve- j Ei. Jum ala varjelkoon, v astaa h e rra an tau tu u m itä julkeim paan koltto- ja o p e tta a p ro le ta ria a ttia alistam aan noa p elastu s k asv a v a sta k u rju u d e sta ’ h iljak seen ja Jalom ielisyytem m e kii- v allankum ousta om issa maissaan. näjällä. ju ttelee hän edelleen, työvä- ‘ Bauer, on te h tä v ä vain sellainen vai- seen: n im ittää vallankum oukseksi jo yksityis-etunsa yleisiin teh täv iin . J i k a sv av asta e p ä jä rje sty k se stä , lä h e s -; tokseksi ruokkikaa v a lla n k u m o u s” Niin. länsi-Europan proletaaria* ki on väestön m itätön osa. m un a lu e ! lankum ous, joka ei tu o ta kipua k a p i-: tain m uuta, n im ittäin ta v allista pik m ahdollisia ovat tu h an n et tila n te e t ty v ä stä y h teisk u n n allise sta sekasor- H än ei a se ta m ielestään vallankv-" kin täy ty y paljon kärsiä, paljon ** e ä tavattom an suuri, ja voidaan jo -< talisteille ja tilan h erro ille. J a hän k u p o rv arillista sopim usta k a p ita lis ihm iskunnan tu o tan to voim ien kohot- rosta. Ja me havaitsem m e kaikkial-1 m ousta uhkaavan nälkähäviön vasta- »via- tää. ennenkuin se vapanttu tin kuten takavarikoim ispolitiikan a (eh d o ttaa ei enem pää eikä vähem pää, min kanssa. tam iseen yleensä, tekee p o liittisen so la älym ystön h a jau tu m isen : feodaa- j painoksi to ista näkyvää h isto ria llista | v ä n 'p ä ä o m a n kynsistä, mutta P”' vulla elää. Toisenlainen on a s e m a ; kuin h id asta a s te itte is ta vain niiden ■ B auer au k aisee toisen silm än sä ja pim uksen, jo k a jollakin tie ty llä a la l h s-k ap italistiseen v a s ta v a lla n k u m o u s ) p elastu sta, hän a s e tta a sen vastapa», huu sille vain vaikeuksista, mu: » « - länsi-E «ropassa. siellä jo h taa m o n i-' teollisuusalojen k a n sa llistu tta m ista . näkee, kuinka voim akas on ldnsi- la tie tty n ä aik an a voi m erk itä kor- seliiseen leiriin ja p ro letaariseen vai- noksi su ru n sa vallankum ouksesta, kenee sen voim asta, ei huomauta m utkainen talouskonelston jo k a in e n 1 jotka ovat täy d ellisesti v alm istu n eet Europan kapitalism i, m u tta hänen tol- kem m an talousm uodon v aih tam ista lankum oukselliseen leiriin. Xlymys- jonka ohella ta rv itsisi n ä h d ä n älk ää. asem ____ an toivottom uudesta sen vali«2 horjum inen nälkäonnettom uuteen. Jo- i siihen, jo ta paitsi m u u tam issa tapauk- nen silm änsä, jo lla hän voisi n äh d ä alem paan to elaa kaikkialla a a tte e llista pula- j K auem pana näem m e, e ttä se, m inkä ’ ku m o u k sesta kieltäytyessä. baD »S , ka tuhoaa vallaakumonkBen. Vena 1 sissa k a p ita listit edelleenkin h a llits i-1 p ro le ta ria atin voiman, on um plsokea. Vielä hullummat ovat Bauerin kä- cRMte, se on tie n h a ara ssa , siinä kier- i B auer katsoo n ä lä s tä p elastav ak si kei- tie to ise sti ta i tie täm ättään vasta«-
