Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 7, 1921)
I N< TOVERI tyneen fiskaalivuoden kuluessa sena” tulisi olemaan, että nekin, nyt. Meidän täytyy parantaa nettynä saarnaavat sodan kan-1z $7,267.50. Saman selostuksen jotka sodan julistaisivat joutuisi uusia taistelukeinoja ja niin pit heuksia vastaan. Saarnaavat ■ Tb® organ of tKo Finnish workers in mukaan jokaisen hallituksen pal vat ensi kerralla jakamaan kärsi källe kuin mahdollista uhrata e- vain, mutta eivät mitään toimi ■ the Western States. The only Finnish kollisen, joka v. 1913 sai $1,200 mykset muitten mukana, sillä ei nergiaa, aikaa ja rahaa kiihot- tuommoiseen hävitykseen johta- ■ - Daily in the West. Published Daily, vuodessa, tulisi nyt dollarin osto- kukaan tulisi olemaan turvattu taaksemme keksijöitämme ja tie vien syiden poistamiseksi. O v a t. except Sunday, at Astoria, Oregon, vihollisen hyökkäyksiltä. Ilma teilijöitämme tutkimaan sodan- valtion korkeimmissa viroissa ja by the Western W orkmen's Publishing kyvyn perusteella saada $2,808. Tietenkin on edellä esitetyssä Society. liikenteen nopea kehitys tekisi käyntimenettelyjä . tukkumitalla peittävät saarnoillaan todelli pääasiallisesti otettu huomioon mahdolliseksi myrkyllisten kaa sensijaan että ajateltaisiin niin suutta, jota ei saisi muuttaa. Sel TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu Office Seventh and Commercial St., kongressimiehet ja niitten pal sujen ja kuolettavien bakteerien paljon .keinoja, .jotka .tappavat laisia ovat tänäpäivänä sosialide- Opposite Post Office. kankorotusvaatimukset. Silloin kuljetuksen kaikkialle “rintaman vain muutaman yksilön kerral S X a S s e i a1XomiehetOSkuten H.l,sill.a B «aita»n työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia; Post O ffice Address: kun kongressissa työläisten palk taakse” levittämään hävitystä laan.” kuninkaalliset ministerit Vander- joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora. katasoa esitetään pienennettäväk koko väestön keskuuteen. P alat Lukijamme myöskin Kursailemattomana ja “rehel velde ja Branting, keisarilliset vin läheltä jokaista palkkatyöläistä. si, tuodaan siellä johdonmukai sin asukas saisi kuolettavan ru lisenä soturina” majuri ei lain presidentit Ebert ja Renner, Puo- haluavat kiinteästi seurata eri nVaiden kauppasuhteiden rat EDITORIAL STAFF sesti samalta taholta aivan toisen ton samasta bakteerista kuin ma kaan kaunistele sanojaan. Eihän ian joukkojen ylipäällikkö “to Sulo Syvenen, Alex Sevo, A. N. Kos. näköisiä tilastoja. Tästä huoli talan töllin asukas. Tämä olisi sivistystä voi menestyksellisesti veri” Pilsudski, jne. piehiinpään kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjimaisena kela, K. E. Heikkinen. matta saattaa työväestö joskus kin tasapuolista — kapitalismin puolustaa tappamalla vain muu noskeen asti. Nämä ovat kapi tarkoituksena on-: saada tukahutetuksi työväen kansainväli kuitenkin saada kurkistaa asioi viime hetkellään tarjoama ainoa taman yksilön kerrallaan, ei, talismin sotavarustelun naamioi nen yhteenliittyminen. Phone: Office 365, Editorial Dep’t 832 hin sellaisena kuin ne ovat ja tasapuolisuus. ' Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois vaan niitä täytyy tappaa heti na nykyään, ja työväestön ensi- verrata niitten esittämiä tosiasi Entered ns second-class mail matter Amerikalaiser kemistit ovat niin että tuntuu, kylittäin, kau- mäinen velvollisuus, välttyäkseen ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo July 18, 1912, at the Post Office at oita siihen, mitä sille itselle ar keksineet hirvittävän myrkky pungeittain ja kansakunnittain kapitalistien valmistamasta suun uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä Astoria, Oregon, under the A ct of mosta taritaan. basilliapnoksella. nattomasta onnettomuudesta, on kaasun, levisiitin. Kaasulla ei muutamalla • March 3, 1879. Professori Fisherin esityksestä V1«ej- käytännössä kokeiltu, Kaivojen myrkytykset, joista sak reväistä pois tämä naamari, talla tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina käy ilmi, että elinkustannukset “m utta — niinkuin Irvin sanoo — salaisia syytettiin sellaisella si ta se maahan ja näyttää kärsiväl jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia politikoitsi joita alkavat tilapäiseltä tasanteeltaan sillä on ne kolme ominaisuutta, veellisellä suuttumuksella äskei le ihmiskunnalle takana irvistä hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen “Valoisia” tulevaisuu taasen nousta. Tätä tilapäisti- mitä sotakemistit ahkerasti ovat sen sodan aikana, ovat lastenka- vän pääkallon. piteilleen. lannetta ovat työnantajat kuiten etsineet. Se on näkymätöntä, marileikkiä tämän rinnalla. den toiveita Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal- kin käyttäneet hyväkseen .... . . . työläis- . . ; raskaampaa kuin ilma, joten se Mutta tämä ei ole vielä “vii VAPAUDEN SOIHTU VAL laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen ten palkkojen polkemiseksi ja vie-j tunkeutuu erikoisesti kellareihin Nyt kun työväestö kautta ko la tuntuvasi, luo,telien. M ur-jja kuoppiin joihin ihmiset ovat meinen sana” murhatekniikan ke sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään T<> MISTUMAISILLAAN hityksessä. Monet tiedemiehet ko mantereen pakotetaan hyväk haavasti on työläisten palkkoja . ....... <lW verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia mvös- symään räikeästi typistetty palk- kaikkialla laskettu samalla kertaa tottuneet turvansa etsimään ja ovat kuluttaneet elämänsä X-sä- kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kanava, kataksa ja kun kaikkivaltiaat kun miljoonia työläisiä on työn se tappaa varmasti ensi siemauk teiden kehittämisessä. Ovat toi sella. Levisiitti ei tapa ainoas voneet ja ajatelleet, että niiden tietoisuutta ja hyviä uutisia ja niitä saamme lukea ainoas työnantajat esittävät väitöksiä, netty maantielle vailla kaikkia e- valmistumassa. joitten mukaan elintaso on las lämisen mahdollisuuksia. Kun taan keuhkojen kautta. Milloin avulla saadaan monta ihmiselä-1 Soihdun sisältö on tällä ker taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA Mutta ovat taa erittäin vaihteleva ja sanoisi kenut nopeasti, esittää professori han riistäjät saavat elinkustan se koskettaa paljaaseen ihoon mää pelastetuksi. LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA Irving Fisher, Yalen yliopistosta, nukset taasen entiselle tasolle, syntyy ruumiiseen tunkeutuva in h o ttan eet järjestelmän, jonka ko kesäinen, sillä siinä on run vastakkaisen väitöksen, jonka tuista ne todellisuudessa, keskiar varmasti tappava myrkky”. Ku- alaisena elävät ja toimivat. Ka saasti runoja ja kaunokirjalliseen OHJELMAMME! mukaan tilastollisten tietojen pe vo huomioon otettuna, ovat tä vitelkaahan tämän murhavälineen pitalistinen sivistys tarvitsee tä tapaan kyhättyjä, mutta silti aat Toveruudella, TOVERIN LEVITYSOSASTO, rusteella elintarpeitten hinnat ri hän mennessä laskeneet vain 17.5 kamalia seurauksia. Lentokonei täkin tieteen saavutusta omiin teellisia kirjotuksia ja suomen- sottavat uudelleen kallistumisen pros. ja kun siihen vielä lisätään den saapuessa pommittamaan a- tarkotuksiinsa. Militaristien pu noksia, joten jokainen mielellään Box 99, Astoriä, Oregon, taipumusta. Edelleen professori kroonilliseksi käynyt työttömyys suntoja syöksyvät ihmiset kella hemies majuri Swinton antaa ni niitä lukee. -----——--------------- ------------------- • ■ , , .., ,.. . reihin. 11.111111, uinuma uumiini mittäin tietää, että: Ilmasta .ui'1'uiiii tippuvat pommit 1'isher väittää, että ennenkuin tilanne, niin on helppo nähdä nu- - t , • ., Sisällöstä mainittakoon »eu- lenkij t faen ja jännittava kau. . , * /* . särkevät talot, tappaen ne, jotka “Nykyisin on pyrkimyksenä vuosi on kulunut loppuun, ovat , hm Kent, Wash.. ollaan kautta linjan menossa eivät ole kellareihin ennättänee*, J ! nokirjallinen kertom us; Kuolema, kehittää eri laatuisia säteitä, joi IaaJ a a - elinkustannukset huomattavasti ja minkälaisia tulevaisuuden toi- Nouseva mailmanvalta, mahla- Jkir; E Rautiainen ; Toveri mutta näillä ei ole edessään p a ta voidaan käyttää lethaalisiin K e v ä in e n te r v e h d y s kaikille Tove nykyistä tasoa korkeammat. veita työväestöllä on. votmakashenk.nen runo. Ursjni|! tunnetulle suoma- rin lu k ijo ille I M eille maanviljeiijöil- rempi kohtalo, ovat joutuneetkin (juontuu latinalaisesta sanasta va öyäen veteraanille joka ,ek A äidiksensä esitti professori satimeen, josta ei ole pelastusta. lethum. joka merkitsee kuolema; jonka Aku Pa.vto on k irjo tta n i.!, w „ n y t h elp o m p i aika kun Sudburvn L.berty I laalm avajat- l0]eske]eeJ nykyiän maanpaossa sa im t m e k o k itti Fisher liittohallituksen kongres Ilmaa raskaampi myrkkykaasu siis kuolemaa tuottaviin) tarko- y lv ö n ty ö t teh d yk si. Nyt ei sin yhteisen valiokunnan edessä MITÄ KAPITALISTINEN SI painuu matalimpiin kohtiin, kel tuksiin. Meillä on X-säteet, va sun; Pyhä kosto, tunnetun na.s- TukhoInlas^ s uomen lahtarien ta r v itse v ä h ä ä n a ik a a n muuta kuin VISTYS VALMISTAA parisen viikkoa sitten ollessaan lareihin ja syvennyksiin. Täm losäteet ja lämpösäteet. Emme kiriä.bjamme M. Koivun kauno- koStolt vaikkakin on jo 67 vuo- m a a ta . asiantuntijana todistamassa liit IHMISKUNNALLE möisen tulevaisuuden valmista ole enää kovinkaan kaukana jon kirjallinen kuvaus eräästä Suo- tias, kirj. tunnettu runoilija Kössi T ä ä llä o n k a n sa la isilla kaksi uskon tohallituksen palveluksessa ole vat teille ’’sivistyksen puolusta kinlaisen lethaalisen säteen kek men luokkasodan tapahtum asta; Kaatra. la h k o a , L e s ta d io la in e n ja lutherilsi- Äskeinen mailmansota oli vii jat. Mutta Irwin antaa edelleen sinnöstä. Sellaisella säteellä voi Vapauden kaipuu on H. P. kau vien henkilöitten palkkojen uu n en . M o lem m illa lahk ok un n illa on Näitten kirjotusten lisäksi si delleen järjestä urisen asiassa. Täl meinen sota, sitä käytiin “sotien tietoomme: “Meillä on keksitty daan ihminen halpaannuttaa, ja nis kaunokirjallinen pätkä; Ko- löin hän numeroilla osotti, että lopettamiseksi”. Niin kertoivat vieläkin tehoisampi kaasu kuin korventaa tai , myrkyttää kuo neitten salaisuus, Rudyard Kip- sältää Soihtu melkosen määrän k ir k k o , m u tta p erin väh än on jäseniä lingin. tunnetun amerikalaisen kuvia Neuvosto-Venäjältä y. m. k u m m a ssa k in k irk k o k u n n a ssa . Vain ¡okainen Yhdysvaltain liittohalli meille ammattipolitikoitsijat, jo**! levisiitti Se ei voi olla paljon- liaaksi.” runoilijan runosta suomennos,! ja toveri E. Bensonin piirusta- m u u ta m ia v a n h o ja ihm isiä. Lutheri- tuksen senaattori on kuuden vii den a.. tapana , . on . tehdä , hetkellisesti1 ,kaan tappavampaa, mutta sen le- la ise ssa k ir k o ssa on p id etty rippikou Tässä on kapitalismin nykvi- jossa kuvataan koneitten suurem -, nian suuraiheisen kansikuvan, meisen vuoden kuluessa dollarin m,Ia .lupauksia tallansa, n in tta viamjskvkv on suurem pi. y k si „ kaasua jenen k ra . ! nen pyrkimys. Parantaa ja täy moista voimaa ja merkitystä yli-! Asiamiehet, kiirehtikää tilaus- lu a v iik o n p ä iv ä t ja sitä kestää vielä ostokykyisyyden laskemisen ta pian uuni,tavat: „patiksensa.. Niin k kia menettänyt yhteensä $17,567. lupasiyat kaikk, polit.koitsija; i naatin sisä„ a v()i lcvjtU ä kuole. dellistyttyä murhatekniikka mah teiskuntaelämässä: Mitä lapsem- ten ottamisen kanssa ja alkakaa to in e n k in v iik k o . L apsia koulussa Sovelluttaen tutkimustensa tulok puolueihin katsom atta, sosialide maa monen eekkerin alalla.” dollisimman tehoisaksi. Siinä on me perivät meiltä tai perivätkö palauttaa jo ottamianne tilauksia o n k o k o n a in e n tu sin a . Laestadiolaii- set kaikkiin palkkatyöläisiin y- m okraattiset jo h tajat siihen lu et Yhdysvaltain sotadepartmentti e- kaikki mitä sillä on enää kärsi he mitään, Albert E. Wigganin konttoriin. Siellä missä Soihdul ten r ip p ik o u lu a lk a a t. k. 20 p:nä. välle ihmiskunnalle tarjottavana. P a ljo n o n n o id en la h k o je n välillä eri leensä, hän esitti, että jokaisen, tuna. delleen “ilostuttaa” tiedonannol Murhaa ja hävitystä laajimmassa huomiota herättävästä kehitys la ei. ole asiamiehiä voivat yksi- p u r a isu u tta siitä h u o lim a tta vaikka uusinta teoriaa käsitteleväs- tviset tilata sitä suoraan Vapau- jonka palkka yllä esitetyn ajan Nyt kirjottaa tunnettu ameri- la, että vksi pisara niin kutsut- ja täydellisimmässä mittakaavas opin k u m p a is e tk in p y rk iv ä t sam aan tai tä kiriotuksesta suomentanut Ai- (]en »konttorista, kuluessa dollareissa on pysvnvt kalainen sotakirjeenvaihtaja Will tua “myrkkysadetta” pudotettu- sa Ja nopeasti valmistetaan li Kannasto; Minä olen uusi yh samana, tulisi saada jokaista irvin kokonaisen teoksen tule- »a ilmalaivasta vie hengen kenel- Yhdysvalloissa voidaan Vapau v a a s e e n . näyttämöä parhaillaan tälle tra? - Ju opp ous rehoittaa paikkakunnal teiskunta, sosiaalis-kaunokirjalli- den Soihtua tilata kaikilta Ty<">- palkkanaan saamaa dollaria koh vasta sodasta. Kirjottaa sodas- ta hyvänsä alapuolella, gilliselle loppunäytökselle, jossa la m m e. N iissä a k k a in iltamissa oli nen 11. Puron lyhyehkö kirjotus; miehen, Toverin ja Eteenpäin den $2.34 :n korvauksen tältä a- ta sellaisena kuin se on, eik ä; Brittiläinen tänkkiupseeri. ken- jalta ennenkuin asianomaiset voi sellaisena kuin miksi se kuva- raaliniajuri Swinton, joka on kek- kapitalismi vie itsensä ja koko Eugene V. Debs runo, kirj. Ee lehtien asiamiehiltä sekä nä’den k o r p ir o ju a v ilja lti. U k k o jen päät Kaik meli Rautiainen: Proletaarisen i k, >nttoreista. e iv ä t ta h to n e e t sen täh d en pysyä Ui sivat taloudellisesti olla samalla taän porvarien koulukirjoissa lap- sinyt uusmallisen ja nykyaikai ihmiskunnan turmioon. kien porvarivaltioiden raskaim kumouksen vaikutus älymystöön. Vapauden Soihtu maksaa 35 v a sta k o h ti, vaan tu p p a siv a t maata asteella kuin ennen otettaessa sillemme. Riisuu sen alastomaksi semman sotatänkin, ilmaisee mat menoerät merkitään murha- huomioon elinkustannusten to kaikesta teeskentelevästä loistos- muutamia julmia totuuksia siitä, kiri. H. P .; Neuvosto-Venäjän j senttiä ja lähetetään samalla s u u te le m a a n . P ie n e t p o ja tk in olivat laitosten osalle ja valmistus y- h u m a la ssa , ja erä s kansalainen loi dellinen kallistuminen. ta, kunniasta ja romantismista. j mitä imperialistiset militarist’! leisteurastukseen on kiihkeäm- taide-elämä, kirj. Venäjän kan-j maksulla Yhdysvaltoihin ja Suo- n y r k illä ä n p o ik a a n sa niin kovasti, et sanvalistuskomissaari: Juhlaruno, j nieen. Asiamiehet saa 20 pro- Numeroilla todistaja osotti et- Hänen mielestään äskeinen sota ¡ovat tulevaisuudeksi varanneet pää kuin konsanaan. Jokaisen ört Y\ illiamin S. S. O :n Vappu sentti n asiamiespalkkion. tä h ä n e n so rm en sa m en i pois sijoil kun ta kongressissa jnaksetaau loli lasten leikkiä, kuin teekekkerit ihmiskunnalle. II än lausuu kääpiöporvarivaltionkin, kuten c- juhliin, kirj. Eemeli Rautiainen; taan . k listan Ie palkkaa $7,500 vuo-!seuraavaan sotaan verrattuna, jo -j “Sotien lopullinen muoto tulee simerkiksi Valkoisen Suomen, Venäjän punaiset kasakat, suo O n se k u m m a llista , vaikka minkä dessa, mm jokainen asianomai- ka varmasti puhkee, jos mailman I olemaan taudinlevityssotaa. Mi- suurimpana huolena on sotalai mennos eversti-luutnantti R«»us- Uudista tilauksesi a- la ise t k issa n n a u k u ja ise t pannaan toi nen menetti dollarin ostokyvyn nykyisten isäntien sallitaan ko nun mielestäni ollaan siihen ke toksen suurentaminen ja teh o s tam B. Bekin mielenkiintoisesta m e en , n iin k y llä k a ik issa niissä pitää laskemisen kautta v. 1914 $135; mentoa jatkaa. Ihmismieli ei ole hittymässä; enkä liioin näe mi- joissa, ettei keskeytystä taminen. Siitä huolimatta vaikka kirjotuksesta, jonka jokainen lu- i . , , .... . . . . o lla k o r p ir o ju n k a u p p ia a t mukana. v. 1915 $382; v. 1916 $1,417.50: voinut kuvata niitä kauhuja mitä tään syytä miksi ei siihen tur kee ahmimalla: Veto, kirj. tun- l e h d e n lä J lP ttiim iS G S S S pasifistit, sosialistipetturit, papit S e a k k a in v u o siju h la k in teki ku $3 2ii); v join $? ,212.50 tuleva imperialistinen sota toisi vauduttaisi. Jos kerran aijotaan ja kaikenlaiset ulkokultaisuuden nettu venäläinen kirjailija A nton! t a p a h d u p e r k e ik a n , ei siitä k ä ä n m itään tullut ja kesäk. 30:een p. v. 1919 päät- mukanaan. Ainoana “lohdutuk- sotia, niin valmistauduttakoon apostolit silmät taivaaseen kään- Tsehow, suom. E. Benson, mie- Joku. (T H E COMRADE) Liikkeenhoitajan Nurkka] AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE M AI LNIANVALLAN KUMOUKSEN KYSY MYKSET KANSAINVÄLISEN MENSHE- VISMIN NIMESSÄ ■ -»■ Il .1 " I ■ I ....... ...... ! ............. . jsnm sutss»2 B auerinkin täytyy tu n n u staa, ett?, ten, vain silloin voivat p ro le ta ria a sen kehityksen, m utta todellisuudes ero tu s on vain se. e ttä n äm ä wieni- ja tilanherrojen omaa "Jos V enäjä olisi d em o k raattin en ta tit ry h ty ä m aanviljelyksen siirtä m i sa ei voi kuvitella V enäjän vallan lä iset m enslievistisen filosofian h e n p an k k iirien h a llitu sta p aa . Porvarillisen vallan savalta, niin sivistym ätön venäläinen seen sosialistiselle raiteelle. kum oukselle m uuta k eh itysehtoa kuin g enheim olaiset lisä äv ä t vielä, e ttä talonpoikaisto joutuisi porvarillisen V enäjän vallankum ous ei ole pys Europan kapitalism in voiton. ven äläisten kom m unistien puoluee kum ouksen johto oli pikkuporvaril dem agogian u h rik si” (siv. 47). M ut ty n y t sitä tekem ään. Ollen ensim äi- N euvosto-V enäjä tie tä ä v arsin hy seen, joka tekee v ä k iv altaa V enäjän listen joukkojen käsissä, ja ne to-1 ta m iten on sitten la ita “siv isty n een ” nen vallankum ous ja joka puolelta vin, e ttä sen täy ty isi m enehtyä, jos kan saa v astaan , kuuluu yksinom aan te u ttiv a t vallankum ouksen tarkohä- m. \a a n k ansainväliseen vallankum ouk- tyrolilaisen tai b a ijerilaisen talon- k a p ita lististe n vihollisten p iirittäm ä, kapitalism i saisi voiton E uropassa, ju u talaisia. B auer joka ä sk e ttä in Is sia ta iste lu ssa taloudellisesti johta seen, sillä se ei m istään kykene ensi pojan? Tokkopa B auer voisi demo- on sen ollut pakko k e sk ittä ä voi Maakygymyg V enäjän vallan* ja se on ain a p itä n y t itseään yhä tu i ju u talaisv ih o llisten k a n s s a ’ tuon van po rv aristo n k errosta vastaan kau ten aan toim eenpanem aan m aata- k ra a ttise ssa Itäv allassaan "n o jau tu a m ansa p ääv ih o llista v astaan , lyödii kasvavan kum ouksessa. yleism ailm allisen vallan- i surullisen kuuluisan, e n te n te n ar- M utta olisi ereh d y s luulla, e ttä pik louden sosialisoim ista. talonpoikaisjoukkoon” ? Eiköhän se E uropan finanssipääom a, jo k a sille kum ouksen etujoukkona,, jonka koh m osta elävän, Itäv allan dem o k raatti k u p o rv aristo k aan luokkana, kokonat Se koniuktuurl, jonka vallitexm» Sosialism in m ailm anklrjaliisuudessa joutuisi ju u talaisv ih o llisten p o rv aril to istaisek si on v aarallisem pi kuin talo riippuu länsi-E uropan p ro le ta ri-' sen tasav allan m in iste ristö ssä , ei suudessaan e sitti johtavaa vallanku työväenluokka V enäjällä o tti vallan ei ole yh tään vakavaa k irjailijaa, jo listen dem agogian uhriksi, jo tk a myy- pikkuinen m aalaisk ap italisti. Sitä m u a atm varavaen a ik an a a n apuunsaa- luontaisen y levyytensä vuoksi k ä y tä m ouksellista osaa. Ei tarvitsi' muu käniinsä, «m poikkeuksellinen. T u s ka ei olisi o tta n u t lukuun tä tä seik- j vät talonpoikaistoa europalaisille ka- kaa kuin o n n istu taan voittam aan f.- punaisesta. H erra B auer ei voi ku- ¡ to d is te tta n eu v o sto d ik tatu u rin “juu- ta kuin tu tu stu a karkulaisuuteen - ___ ______ ___ kaa. kinpa enää tulee toista tila n n e tta . Miitta voiko voitokas p ro le -: p italisteille? M utta, v a sta a h e rra nanssipääom an N euvostovaltaa u h vitella, e ttä sellainen ihm e ta p a h ta ia islu o n te e sta ”. J a siin äp ä vain sitä v asten vallankum ouksellisen ' ti jolloin ase sto ttu je n talonpoikaisjoak-1 *a rig a tti jä ttä ä vanhan m aaseudun, 1 Bauer, eikö N euvosto-V enäjä pysy kaa \a v aara talonpoikaiston avulla. Me jätäm m e h ä n e t m enshe- ero aak in B auerin filosofia vvrangeli- lan täytyi käydä epätoivoista tais’k kojen rauhan ja niaanhalu siiläiituisi 1 jä ttä ä tav aratalo u d en ja niaataious- py sty ssä vain sen täh d en . e ttä se on I joka laillisesti p itää N euvostovaltaa tuisi. vistisen u sk o m attom uutensa haltuun, la isesta V enäjän vallan k um oukse 1 lua — joka valtasi suuren osan siu y h teen p ro letariaatin v a lta taiste lu n > tu o tte itte n vapaan kaupan olem aan? jä ttä n y t m aalaisporhon rau h aan , et- J aseen aan feo d aalik ap italistista vailan- m utta hän k ään ei voi k ieltää, e ttä filosofiasta. M u lta n i is t ä s i t t e n on sam aa talonpoikaistoa. jolle vallan kanssa. Joka kerta, kun olem m e a r - ! 8« ei voi sitä tehdä, koska nälkä- tä se on k ieltäy ty n y t k ä y ttä m ä std Ì kum ousta v astaan . N euvostovallan sen m ukana häviäisi kaikki luulot kysym ys? M istä jo h tu u täm ä yhden- kum ous a n ta a vapauden, ei tarvita vostelleet kansainvälisen vallanku ■ kuolem a uhkaa silloin työväen vai- i hyväkseen d ik ta tu u ria a n luovuttuaan m ouksen h id a sta keh ity stä, olem m e ‘ lankum ousta. SUtä syysi* sen tä y -; ta lo n p o ik a .» « » .« .^ ., «n»,ttt lw ,u.,»r.v ra tk a istav a k si tulee täy d essä laaju u siitä, e ttä m aaiaisurho pääsee voi kaltaisu u s, joka vie osan ineushevi- m uuta kuin tu tu stu a ylelli yyslava- d essaan kysym ys, joka koskee ta is kejä ak tiiv iseen ta istelu u n k in ase kä- rain tu o tantoon sidottujen ptkkupof aina huom auttaneet, e tte i työväen tyy y h tä ältä h a jo tta a talonpoikaistoa. ta. S aniainen h e rra B au er näkee telu a m aanviljelyksen väh itellen s iir tolle ty ö v äestä V enäjällä. Sen sijaan, e ttä hän a g ro n o o m is-! dessä N euvostovaltaa v a sta a n ? Osa v ärilliste n ottam aan kantaan, riitti* luokalla m issään ole niin hyviä voi- j panna sen k ap italistin en osa d ik ta -! m eidän elin tarv ep o litiik assam m e työ ty m ise stä talouden so sialistisiin m uo ten olojen ta rk a n tu n tija n tavoin, jo- ; m enshevikeja alentui koltshakilai- jo s m uistaa kalliinajan aiheuttama1 tonm ahdollisuuksia kuin V e n ä jä llä .! tu u rin älaiseksi. k o ettaa uuden m aan-i väen d ik tatu u rin talonpoikaiston yli, toihin. N euvostovallan koko työ, ko ka ag ro n o m ik ehityksen su u n n ista V e suuteen sen täh d en . e ttä sen, ollen liik k e e t: riittä ä jos ajattelee jakoi'1* M utta siihenpä p äättyikin tuon itä - J a o n k au tta, m issä vain m ahdollista, jota se todellisu u d essa onkin. M itä h o ttaen talonpoikaiston siv isty staso a näjällä, olisi hän voinut jo h ta a koko v a k u u tettu kaiken m uun p a itsi k api nien ja e sita iste lija in koko politiik valtalaisen m enshevikin V enäjän v a i-! vetää puolelleen pikkutalonpoikaistoa siihen tulee, e ttä m e niin h ita a sti m uodostaa täm än edellytyksen m a an filosofiansa o rjan huutoon: “ M itä ta listise n jä rje sty k se n m ah d o tto m u u kaa — ym m ärtääkseen, eitä niis lankum ouksesta an tam an analyysin ja no jau tu a ren k ien taloudelliseen kehitäm m e m aatalouden korkeam pia viljelyksen sosialisoim iselle. v arten teidän, v en äläiset työm iehet, d e sta V enäjällä. — täytyi, ta h to ip a säkin vallankum ouksissa, joiden te»- historiallinen totuus. K ahdesta pää järjestöön. K ulakkitalonpoikaisen m uotoja, e ttä me jo k sik in aik aa M utta sosialid em o k raatti B auer i* ta rv itsi ta rttu a ase isiin ? M ailm an s itä tai ei, jo utua p o rv a risto n lei tävä oli ju u ri dem okratian to:*'Ut- kysym yksestä: p ro letariaatin suhdet joukon poliittinen eriarv o isu u s tulee voim m e luopua m yäskin v a k a v a s ti!! m ottaa, e ttä talonpoikain korkeam pi kapitalism i on v o ittam aton, se k u ris riin. M utta m enshevikien toisen c- m inen, kansanjoukko, jonka edul • ta talonpoikaistoon niailm an vallan-1 v älttä m ättö m ästi m yöskin m ailm ar- talo n p o ik aisto a v astaan käytävän siv isty staso tekee m ahdottom aksi ta a te id ä t.” san erik o isen a tu n n u sm e rk k in ä ou ja jonka puoleksi kehittyi taistelu kum ousta koskevasta kysym yksestä vallankum ouksessa, sillä se vastaa taistelu n V erikoism uodoista, u niin ou p p i ro t u u U I le Ö ta l d l ria atille 111(2 p -A tt U tk l ta a . tu l U l u l I rin 1 U sa bd <1’ p H itää d I ik a- Täm ä oli m ensheviki B auerin va toisen, “sievem m än" selity k sen tylsä- esitfi ra tk a ise v a a osaa vallankum- ja p ro letaarisen vallankum ouksen ta sitä to siasiaa, e ttä köyhä talonpoi* j täm ä luopum inen vain ta k tillin e n kei laisena talonpoikaistoa. T o istaisek si kaum us m yöskin vuonna 1317, kun järk isy y s: se ei kykene y m m ä rtä uksen k aikissa suurissa taistelai®* loudellisesta rak en n u sty ö stä m enshe kaisto on ain a ollut nälänpelossa no. B auerin väite, e ttä bolshevikit em m e puhu siitä, e ttä p ro le ta ria atin hän oli so tav ankina V enäjällä ja sa m ään vallankum ouksen etujoukon etujoukkona kulkevan jakobiinipuo!^ viki B auer ei ole ym m ärtän y t yh Täm än m uodollisen dem o k ratian toivoivat, e ttä p ik k u k ap italisttn en ta d ik ta tu u ri on myös sam alla talonpoi lanim ellä B eler ju lk a istu ssa lento- osaa hallitsev aan luokkaan nähden. een johdon alaisena, sen osottanrm" tä ä n m itään ja hänen täytyi, huo , kanssa ristiriita in en eriarv o isu u s ei lous, joka on o so tta n u t feodaalisen k aisto n yhden osan. nim. köyhim k irjasessaa n to disti työväen d ik ta tu u T äh än toiseen ryhm ään kuuluu O tto su u n taa n ja sen rautaisen diktatuur lim atta happ am en n äk ö tsistä lause- vastaa ain o astaan p ro letariaatin su u rk ap italistisen talouden k eh itty ä m än. d ik tatu u ria. rin m ah d o tto m u u tta V enäjällä. M ut Bauer. alaisen a. Vallankum ouksrs.-d ratM’1 p arsista a n puhuessaan “despoottisen luokkaetuja, joka dem o k ratian kau tu o ta pikaa su u rek si so sialistisek si T ässä on m ielenkiintoista se u ra i- ta työväen d ik ta tu u ris ta tuli tosiasia. K un W Tangel h u u taa k o m isaar. se v a t joukot. Vain se luokka sosialism in h isto riallisesta v ä lttä m ä t niiden kasvojen tak ia ei voi sallia talo u d ek si" (siv. 36). — Se v äite on va: m illä ehdoilla talonpoikaiston B auerin täy ty i pitää tä tä to siasiaa y k sinvallasta, niin se on itse stä ä n taa. joka historiallisen kehityks*4 töm yydestä", jä äd ä v astav allan k u m o talo n p o ik aisp o rv an n to im itta a itseään p elk k ää m ielikuvitusta. P ienen ta- tieto isu u d en kasvam inen voisi uhata ed isty k sellisen äkin. M utta y hteen ai-1 selvää e ttä se ei m e rk itse m uuta uksen leiriin. su u n taa ed u staen osaa ratkaisevat' n alk äk u o lem aan .. Se v a sta a sam alla lonpoikaistalouden p ik aista kehitty- p ro le ta ria atin d ik ta tu u ria ? Vain sil kaan hän y ritti to d istaa V enäjän työ- kuin hänen h alu aan v allita yksinval h etk ellä koota ym pärilleen suhteet' K aikkialla raailm assa talonpoikais- myös h istoriallisen ed isty k sen e tu ja m istä so sialistisek si su u rtalo u d ek si lä ehdolla, e ttä m ailm an kapitalism i Iäisille, e ttä h isto ria on te h n y t hels ’ ta isesti tila n h e rra in luokan puolesta. sen enem m istön taistelijoita to on vielä enem m än v a n h o illis ta .1 ja niin ollen m>’ös loppujen lo p u k s i; voivat lu u lo tella a in o asta an sosialisti- lu jittu u , vain silloin jos Länsi-Euro- tä pilkkaa, e ttä se heidän d ik ta tu u Kun O tto B auer puhuu pro letariaa- m autam m e erikoisesti, että kysy®-': vieia enem m än om lstajam ielistä por-1 kesk iv arak k aan talonpoikaiston etu- v allankum oukselliset. B auer ei voi p assa lu jittu n een m ailm an pääom an ria n sa teesk en n ellen on p y sty ttä n y t v ä rillistä Joukkoa kuin V enäjällä. | ja. K apitalism i ei a in o a sta si olo tiu olem isesta kom m unistisen puolu ei ole m uodollisesta enem m istö *• m ain ita kom m u n istista k irjailijaa M itä sitten aikoo talle Joukolle teb 1 nyt en aan a n ta m a tta m ahdollisuu-| johon hän voisi v iita ta , to d istaak seen , j o n n istu isi h eik en tää N euvostovaltaa, kommunistisen puolueen diktatuurin een d ik ta tu u rin a la ise n a , niin m e r vaan kaikkien aktiivisten tarmo5* h ä v ittä ä sen nlkom aakaupan mono- proletariaatin yli. k itsee se sitä, e ttä hän ei y m m ä rrä kaiden, kaikkien lukkuvai.~,f-n yhtfi' dä m eashevlsm i E uropan vallankum o-j den k e h ittä ä ja k o h o ttaa m aanvilje- v äite ttää n . S iirty m in en talonpoikai- pooli. v a ru sta a salak u ljetu k sen ja Täm än laulun on a lk u p eräin en p o rvarillisen vallankm ouksen k oneis ku n n allisten ain esten subteelli^-'1 ukM aaa? Ollen vähem m istönäkin, j ly s ti tek n illisesti m ah d o llisim m a n ' se sta p ien talo u d esta so sialistiseen y k sity isk au p an avulla V enäjän talon « ie n ilä in e n a ja tte lija la in a n n u t K aut- toa sen parem m in kuin p ro letaari- en em m istö stä. N äm ä ainek-et. j<#J kuten on la ita S aksassa, täm ä jouk korkealle tasolle, vaan p itääp ä se su u rtalo u teen tulee m ahdolliseksi poika teo llisu u stav aro illa, lu jitta a skyltä. jälk im äin en on sen saanut sen vallankum ouksen logiikkaakaan, jo h ta a niiden itsensä muodo«:»-'* ko on siksi suuri voima, e tte i p ro -: vielä v arak k aan k in talonpojan sivis- vain sitä m ukaa kuin työväen v alta m eidän m urskaam am m e V enäjän p o r v en älä isiltä m en sh ev ik eiltä ja ve- i T okkohan R anskan vallankum oukses- puolue, e iv ä t a lista diktatuuriin6* le ta ria a tti voisi p ak o ttaa sitä nou j ty m attom ana “idiootti"-el¿m an tasol- lujittuu. Vain sitä m u k aa kuin, v aristo n v astavallankum ouksellisia n äläiset m enshevikit o v a t sen o tU - js a porv aristo n koko joukko itse ko no astaan vihollisluokkia, vaan my«* d a u a m a a n so sialistista tu o ta n to in e -, la. A inoastaan kaupungin ja ma«- se to te u tta a täy d ellisesti viljam onc- k eskuksia — vain silloin V enäjän n e e t v en äläiseltä p orvaristolta. Ku- r l vallan k u m o u staistelu a, itse sitä kin om an luokkansa sellaisina a)a toodia valtion h a rjo tta m a n väkival- * seudun välisen ristiriid a n hävittäm«- poolin. vain sitä m ukaa kuin se ei talonpojan sivisty k sellin en kohoam i ten tie d e tää n alkoi se hu u taa "komi-1 jo h ti? P o rv aristo n talo u d ellin en etn- kohtina, jolloin se aivan päättämä lan avulla. S entähden sen täy*yy ■ nen. Jota kohti kom m unism i kulkee, a in o asta an k esk itä k ä siin sä k aik k ia nen u hkaisi lisätä p o rv arillista v aa sa a riv a lla sta " “ kom m unistisen puo-j joukko oli sidottu v an h aan jä rje s tö m än ä horjuu, jolloin se kurjuus**’ to istaisek si Jättää rau h aan talo n p o i-' vain se a n taa inhim illisen kehityk- teo llisu u stu o tan n o n v älin eitä. vaan vie raa työväen d ik tatu u rille. Eikä myös lueen y k sin v allasta koko V enäjän tykseen. oli sid o ttu feodaalisiin si- 1- un m aaom istus. K un B auer vähin- i sen m ahdollisuuden talonpoikais jou- läpä vie sitä e tee n p ä in sikäli, e ttä v aik u tu k sesta epäröi voittoa ja kään m ikään parem m in kuvaa men- kansan yli. kali, e ttä se pyrki vain vanhan goniioisesti kysyi, m u s a s itte n en koi.le. K as siin ä h isto riallin en oi- i se valm is pettäm ään oman asiansa, t* p y sty y a n ta m a a n m aaseudulle ahevikki B auerin lu onnetta kuin se, M ansheviki B auerin filosofian jä rje sty k se n p a ra n tam ise en , ei p y rk i lev aisu u ten sa asian. Vain kokoa®»- sosialism i V enäjän m aaseudulla, niin keus proletariaatin diktatuuria, sen maanviljelys-koneita, osuustoiminnal- e ttä hän tu n n u sta a sanoilla k an sain neem m e sek ä Denikini® e ttä Koit-J n y t so v ellu ttam aan s itä kapitaiifcti u k a ik k i voim ansa jakobiinipuolu"^ ei hänen sanansa satu Venäjään, lalonpoikaisvastustajiln nähden. Juuri ¡lista ja kollektiivista käyttöä vä.- välisen vallankum ouksen kasvun ja shakin k aik issa ju listu k sissa Pieni J sen k ehityksen vaatim u k siin , vaan ra u ta ise e n kouraan, vain tam^0 »
