Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 3, 1921)
No. 129 Perjantaina, Kesäkuun 3 p.— Friday» June 3rd. TOVERI (T H E COMRADE) Osastojen on järjestettävä hy-1 HENKILÖVAIHDOKSIA ja”, josta tähän lainaamme pie santajuisille luennoille voi sanoa FEDERATED PRESSISSÄ nen katseinaan venäläisten kan rajattomin lukumäärin, teatterei vät asiamiesrenkaat. Toisissa pai The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. Federated Pressin pääkontto rin antaönan tiedon mukaan on uutistoimiston henkilökunnassa tapahtunut muutoksia. Touko kuun viime päivänä lakkasivat Office Seventh and Commercial St., toimiston palveluksesta Wash- Opposite Poet Office. ingtonin kirjeenvaihtajat Paul Poet Office Address: Hanna, Rosa Laddon Hanna ja Laurence Todd. Näiden tilalle. T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ore. . , -------------- _ . . .................... . j mikäli ilmotetaan, on nimitetty ED1TOR1AL S T A FF j Fred Lochner, tunnettu Federa- Sulo Syvänen. Alex Sevo, A . N. Kos- ted Pressin kirjeenvaihtaja, Jo kela. K. E. Heikkinen. ka viime aikoina on ollut kir jeenvaihtajan toimessa Europan Office 365, Editorial Dep't 632 maissa. Tästä päättäen tulee Washingtonin konttori yhden Entered as second-close mail matter July 16, 1912, at the Past Office at henkilön hoidettavaksi Astoria, Oregon, under the A ct of Myös ilmotetaan, että New M arch 3. 1679. York Calfin edustaja C. W. E r win on eronnut Federated Pres sin toimeenpanevasta neuvostos Europan ta ja että hänen tilalleen on va littu Matti Tenhunen Työmie- hestä. Erinäisistä’ merkeistä päättäen Englannin hallituksen antami- on uutistoimiston sisäisessä ko en virallisten numeroiden mu- j neistossa ollut jonkinlaista kah- , _ • . . T? ~ nausta. Tietoja saapuu, että h il aan ja aa uu -uropan porva jattajn loisen luokan postituslu- rilhsten valtioiden seisovain a r - ! van saaneet New York Call ja meijain miesluku seuraavasti: j^jjwaujcee Leader perustavat o- Ranska Si/UöA-; I’utna 600,000 ; j man keskinäisen uutistoimiston p a ia 300,000; Kreikka -hOXXX); j sa Washingtoniin. F. P :n ,n eu - Jugoslavia 200.- voston viime kokouksessa eivät 000: Espanja 190./1?; Rumania *enaa oneet edustettuna sanotut 190,000; l shekkoslovakia 1 4 / lehdet, eikä liioin Seattle Union 000; Belgia 10.>,000; Saksa 100,-, joten ne ovat eronneet 000; Ruotsi 56,200; 1 nkari 35,-, Federated Pressistä. 000; Suomi 3o,000; Bulgaria 33,j Union Record näyttää koko- 000; Itävalta 30,000; Portugali * naan rappeutuneen viime aikoi- 30,000; Hollanti ~21,400; Norja na lehden kontrollin jouduttua lo,4OO; lanska 15,400. ’täydellisesti taantumuksellisen ja Jos seisovien armeijain mies- ' keplotelevan koplakunnan kä- lukua voidaan pitää jonkin maani ■'n n- Asiantuntevilla tahoilla ol- sotilaallisen voiman mittapuuna, aan vakuutettuja, että Union niin nähdään edelläolevasta mi- Recordilla nykyisissä kasissa ei ten entiset mahtavat suurvallat ‘^e menestymisen mahdollisuut- Saksa ja Itävalta ovat s u p is tu -fa- kun tieto,nen tyovaenames on neet ‘‘pienvalta-asemaan”. Saksa luopunut tämän alkujaan lupaa- ollen Europan porvari valtioista va,j. \ehden kannatuksesta, yhdennellätoista tilalla ja Itäval- Sisäiset muutokset Federated ta kuudennellatoista tilalla, jäi- ' messissä aiheuttanevat toimistoa kimäinen ollen vaatimattomasti vastaan hyökkäyksiä, niinkuin jälessä “mahtavaa” Suomeakin . <>n.^n? i° te^ n.vt Washingtonin Versaillesin rauhan seurauksesta ,? [ o t e V 11.. ~ ? u re .n .c e on Ranska ensiimäisellä sijalla,; joka lähettämässään k tr - ltalliten ja valliten täydellisesti1 Jeessä arvostelee ankarasti toi- Efiropan militarista hegemoniaa nnston johtajaa Costcllo.i. Ar- Neuvos to-Venäjän ulkopuolella, vostelu on sangen pintapuolinen, Ranska hallitsee todellisuudessa vailla päteviä todistuksia, joten kahta kolmannesta edelläluctel- tun5uu kuin olisi se aiheutunut luista sotavoimista, Belgian, muista, sv istä kum puhtaasti iiu- Puolan, Tshekkoslovakian, j-jgo- t'stoimiston parasta tarkottavis- slavian ja Rumanian sotajouk-; ta ,,sv,lsta- , n kojen ollessa täydellisesti sen < hederated I ress in on onnistu- kontr,Ulissa. Jos näiden so ta -J111? jotakuinkin tyydyttävästi joukkojen mobilisointi olisi mah- l)a! ' e a, . työväen sanomalehdts- dollista, muodostuisi niistä ar- f°a, m,kä on sanomattoman vai- tnicija, joka käsittäisi kolme mil- ^eata, katsoen ®loP nn U h miin mihin tama lehdistö on vie jonaa miestä. Tämmöinen ar meija olisi kokoonpanoltaan san lä jakautunut. Suotavaa olisi, gen kirjava ja sen taistelumo että Federated Pressin toiminta raali välttämättömyydestä huo vain parantuisi muutosten takia no. Sitä olisi vaikea saada vh- ja että se entistään tehokkaam- seisovat armeijat tenäisesti toim im aan jonkun te- ni!n täyttäisi ^työväen uutistoi- kastun “ vievän" aatteen tai ihan- m ,sto n . ‘O ta v a t Se on epäile- teen puolesta. Se palvelisi rans- i "J“«» Joutunut kovan koetuksen kalaista imperialismia suoranai-1 a alse^sl uykyisessa murroksessa sesti, samalla kun eivät mitkään Amerikan työväenliikkeessä ja siteet tai kansalliset traditsionit sen edessä on monta vaaraa kun liittäisi joukkoja toisiinsa Itse nes tämä liike ja sen mukana Ranskan armeija on kokoonpan työväen sanomalehdistö pääsee tu suurimmaksi osaksi afrikalais- selville vesille, minne se tarmok ten siirtomaiden alkuasukkaista, kaasti on pyrkimässäkin. Fede- ranskalaisia ollen vähemmän rate^ I ressillä on kaksi v aihto- kuin puolet. Tästä kuvastuu mi- ^ t o a : pysyä vilpittömästi työ- tvn imperialismi on hävittänyt vaen mailmankatsomuksen edus- armeijain nationalistisen luon- taialla tai joutua tulkitsemaan teen ia- muodostanut mitä eri- Forvarillis-liberaalisia katsomuk- lalshiiniista aineksista kansain- !ossa tapauksessa se ei voisi välisen imperialistisen armeijan. ’o,nm »en uutistoimistona, jonka tehtävänä on ylläpitää im- sanan. oikeassa merkityksessä, jierialistista poliisipalvelusta voi- ' aa" joutuisi katoamaan naytta- tetuissa ja ryöstettävissä maissa n."'.rk,t:vksett' ,n,.ana ,vah' v empien kilpailijani tieltä. ’A me kuin myös oman maan proleta riaatin keskuudessa. Nykyinen rikan porvarilliset uutistoimistot prosessi kulkee siihen suuntaan vastaavat hyvin jälkimäisen tar- että kaikkien kapitalististen vai- k" tuksc1”. Ia *!el.v an" eYa‘Im? i? i.oe tioiden seisovat armeijat liitty ti uutislähteiksi sellaisille lehdi! vät tavallaan saman kansainvä le kuin mitä ovat New York Call. lisen imperialismin kontrollin a- Milwaukee Leader ja Union Re- laiseksi. Imperialismin vaikein con* n> kv isin, probleemi kuitenkin on tämän kansainvälisen armeijan keskit KANSANVAUSTUSTYÖ täminen ja liikkeellepano. Sen VENÄJÄLLÄ yhtenäisyyden heikkous on sel vimmin näkynyt Neuvosto-Ve Rene Marchand oleskeli Venä näjää vastaan käydyssä imperia jällä Kerenski-kapinan . ja bol- listisessa sodassa. Neuvosto- sheviki vallankumouksen aikana. Venäjän miesluvultaan suhteelli . toimien mahtavien porvarillisten sesti paljoa heikommat ja huo- pariisilaisten lehtien "Figaron” ja noramm varustetut sotajoukot. “ Petit Parisien in” kirjeenvaihta Puna-armeija, joka myös on ko- jana. lian ei ollut sosialisti ei- koonpantu monista kansaUisuuk- ka vallankumouksellinen Synty- sista, on kyennyt seisomaan im- perältään, kasvatukseltan ia am- penalistista malttia vastassa tav- lnatiltaan kuului hän päinvastoin dellisemmau yhtenäisyytensä ja Rallskan virallisten piirien vasta- korkeamman moraalinsa takia, vallanko,nonkseUisimpiin. Mutta joka johtuu syvälle joukkoihin vaikka hau oli porvarillinen pat- „inkeutnneesta tietoisuudesta. rioottj ( katolilainen, tarkasteli että he todella tautelevat ylevän h i„ vallankumouksen kulkua sil la oikean asian puolesta - y l e - ,a vilpittömällä toivolla, että hän vm m an, minkä puolesta thmi- ymmärtäisi ja arvostelisi sitä öi nen vo, taistella. Imperialismin ¡.ejn pi kääntyi hänen mvö- ,o.,.se't.a . P U.° 'en n" mahdo"?n «- tätuntonsa bolshevikien puolille naa ki,hoitaa miljoonia proletaa- ja nijde„ jä,tiläismäinen uudis- reja taisteluun puolestaan. Sen- tustvö o]i ,)anestä niin mahtava tähden sen sotilaallinen voima ei ja suurenmoinen, että hän liittyi ilmene seisovain arnieijain mies heihin. (Muistettakoon, että sa luvussa, * moin kävi toisenkin ranskalai sen, nim. Jacques Sadoulin, joka kuului Ranskan 'Venäjällä ole — * K apitalutiaen anarkia on pa vaan sotilaslatietystöon.) Siirty- hinta laji« kaikesta, mahdollisesta a nnsensa perusteet esittää March- narkism uta ja sen täytyy pian lop -;a n d p i e n e s s ä k ir ja ^ a n ^ a .” 7M ik pua siba muussa tapauksessa koko s lk a minusta tuli vhteiskunnal- maiima havua. Piopa Brown |h äen vallankumouksen kannatta- sanvalistustyöstä : “ En voi tässä kaikessa laajuu dessaan pohtia sitä kysymystä, joka itsessään saattaisi olla koko naisen tutkimuksen esineenä, tai vieläkin paremmin, monien tu t kimuksien esineenä, vaan tyy dyn tässä rajottumaan siihen, että osotan sen suurenmoisen palveluksen, minkä Lunatsharskj ja hänen apulaisensa ovat teh neet sivistyksen asialle. Kun nyt luo pikaisen silmäyk sen taakseen ja kokoo kaiken sen mikä on suoritettu vakavan vallankumouskriisin aikana ei ai noastaan vanhojen taideaartei den pelastamiseksi ja karkkien kykyjen kehittämiseksi poikke uksetta, vaan myöskin kansa- joukkojen kohottamiseksi ja kas vattamiseksi taiteen tasolle, nii den saattamiseksi tämän mahta van ia terveen vaikutuksen yh teyteen kansan nuorentamiseksi ja uudistamiseksi — silloin todel lakin hämmästyy. On todellakin eriskummallista, että Venäjän työläis- ja talon- poikaishallitus vallankumouksen myrskyn aikana, tuon mahtavim man mikä milloinkaan on jär kyttänyt ihmiskuntaa, jota kai kilta tahoilta on uhattu, joka on pakotettu käymäään puolustus- sotaa kaikilla rajoilla ja jonka täytyy tukahuttaa ulkomaalaisen kullan synnyttämät sisäiset le vottomuudet — että tuo halli tus on kuitenkin kyennyt osot- tamaan riittävää älyllistä toimin- tavoimaa ja uhrautuvaa idealis mia ennustaakseen luomiskautta taiteellisessa suhteessa, jota Ve näjä ei vielä milloinkaan ole ko kenut. Sitä taivalta, joka vain muu tamien harvojen kuukausien ku luessa ja mitä epäsuotuisimpien olosuhteiden vallitessa, on kule- tettu kansan valistuksen alalla, on pidettävä eräänä satorikkaini- pana ajanjaksona. Yliopistot ovat avoinna kai kille, jotka työtätekevät ja voi vat siellä tutustua tieteisiin, ne eivät enää ole yksinomaan va rattuja diplooniien ja todistusten omistamiseen, vaan arvojen o- mistainiseen. Kursseille ja kan- hin, konsertteihin, eläviin kuviin koin se onkin kohtalainen. MuV] voivat joukt nykyään päästä ja tk toisissa, mikä vielä ikävintä sanan laajimmassa merkitykses useammassa, ovat nämä sanoma sä on ryhdytty estetiikan ja sa lehtien levitysrenkaat auttam at malla myöskin totuuden ja sosi toman huonot ja huonossa kun aalisen oikeudenmukaisuuden le nossa. Ei toverit- Sellainen pe vittämiseen. Beethovenia, Mo li ei kelpaa. Se ei saa kelvata! zartia, Gluckia, Wagneria ja Toimintamme täytyy tulla pon Skrjabinia tarjotaan talonpojille tevaksi ja reippaaksi. Sellaisek si, että se tempaa kaikki mu ja työläisille. Eräs etevä pianisti kertoi mi kaansa. Silloin olet sinä ja me nulle äskettäin, kuinka hämmäs kaikki muut kunnollisia sotilaita tynyt hän oli kun hänen täytyi tässä jalossa armeijassa, kun todeta missä laajuudessa oli lähetämme useampia kymmeniä Skrjabinin hienosti nyansoitua uusia tilauksia joka viikko To musiikkia ymmärtänyt se työ- verille ja Toverittarelle jokaises läisyleisö, jolle hänellä oli ollut ta kylästä. Niin silloin, ainoas tilaisuus esiintyä. Hän vakuutti taan silloin olemme täyttäneet minulle, että hän soitti tätä sä velvollisuutemme! * Toverit! Me vetoamme taa veltäjää suuremmalla antaumuk sella ja taiteellisella innostuk sen teihin ja kehotamme teitä sella kuin aikaisemmin, sillä hän toimimaan. Osastot, me veto tunsi olcvansa lähemmässä yh amme teihin, että järjestätte a- teydessä uuden kuulijakuntansa siamieskoneiston hyvään kun kanssa kuin niiden keikailijoit- toon, Asiamieskoneisto ei saa osastossa klijikuttaa, ten, jotka ennen vallankumousta missään pyöriä tulivat häntä kuulemaan, vain mutta sen täytyy Se ei saa väsähtää kesälläkään. ollakseen muodin tasalla. Jokaisella on tilaisuus käydä Toimikaa, toverit! niissä suurissa taidekokoelmissa, Toveruudella: Oregon--Washington Aluetoimi joita ihmisäly on luonut mitä kunta. erilaisemmilla aloilla ja suuria kilpailuja järjestetään useasti ko- K :tta Yrjö Tuqkkanen, Aluckirjuri ristetaiteessa, maalauksessa, m u siikissa, runoudessa ja teatteri alalla. Kuvanveistäjät saivat suuren työalan kun historian suurien tapahtumain muistomerkkejä a- leltiin pystyttää. Niinpä on hu maanisen ja luovan Ranskan al- Entisten soturien kuajatus henkilöllistetty moni puolisesti Dantonin, Robespier- internationale ren, Blanqsin, Viktor Hugon, y. m. muistomerkeissä. Maalaus-, kuvanveisto-, piirus Viiine vuoden vappuna p id ettiin tus- ja laulukouluja on avattu, G enevessä kongressi, jo ssa luotiin siirtoloita on perustettu moniin p e ru stu k se t e n tisten so tu rien inter- entisiin palatseihin ja mahtaviin n atio n alelle (In tern atio n a le des A n yksityisasuntoihin köyhille työ elen C o m b atan ts). S ittem m in on tuo läis- ja talonjxnkaislapsille, joita jä rje stö k a sv a n u t voim akkaaksi lii tällä tavalla äkkiä herätetään toksi k aik issa so taak äy v issä m aissa. raa'asta ja ilottomasta elämäs Poim ikaam m e L ’H um anite'n m ukaan tänsä, elämästä ilman lämpöä ja seu raav ia tie to ja sen laajuudesta. kauneutta, johon kohtalo on hei In tern atio n alen toim inta on v a rttu n u t v a ltav asti niin hyvin S ak sassa dät tuominnut. Tässä on muutamilla sanoilla kuin E n g lan n issak in ja vielä tuo kuvailtu sitä toimintaa, jota, reem m in R anskassa. Ita lia la ise t to minkä poliittisen mielipiteen c- v erit ovat o lleet m yöskin liikkeen c- maksuukin, täytyy kunnioittaa tujoukkona ja belg ialaiset ovat alot- ta n e e t suurem m oisen nousuliikkeen. ja vilpittömästi ihailla. U L K O M A IL T A Kirjallisnushomifeat ja asiamiehet AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu- kausilla maailman työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia, joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy vin läheltä jokaista palkkatyöläistä. Lukijamme myöskin haluavat kiinteästi seurata eri maiden kauppasuhteiden rat kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjimaisena tarkoituksena on: saada tukahutetuksi työväen kansainväli nen yhteenliittyminen. • Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina, jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia politikoitsijoita hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen piteilleen. Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen, sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään To verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia myös kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kaipaavat tietoisuutta ja hyviä «uutisia ja niitä saamme lukea ainoas taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA OHJELMAMME! Toveruudella, TOVERIN LEVITYSOSASTO, Box 99, Astoria, Oregon. kuiten k in p ä ttä n e e t olla hy v äk sy m ät h o tta a v in d ik ta tu u ri, jota ryövärit ja tä tä tä alen n u sta , ja m etallity ö läis u p se e rise lk k a ilija t h arjoittavat. Mutta ten k e sk u sjä rje stö on k e h o tta n u t' näm ä p äiv ät o v at pian luetut kaikkia p aik allisia o sa sto ja olem aan ' ------------------------------ taistelu v alm lin a. On m uuten k u vaavaa, e ttä ty ö n a n ta jain yleishyök- käys s a ttu u sam aan aik aan , kuin Taaskin tapahtui autojen yhteentör- liitto h allitu s on te h n y t tu n n e tu k si . .x i m*y»» jossa kolm e henkilöä loukkaus kom m unistilakinsa. S veitsin k a p i t a a - yh teen ajo tepahtui v. k. li aikoo ensin teh d ä ty ö läiset aseet 29 p :n illalla Linpolu ja Perry katu torniksi voidakseen ne s itte n ta a s jen kulm assa. Toinen yhteen aja painaa sitä helpom m in alas. M utta n e ista a u to ista oli Blue Shore linjalla sitä yksim ielisem m in tulee Sveitsin m a tk u sta ja liik e n n e ttä harjottava au työväestö liitty m ää n kom m unism in to ja toinen oli H udson mallinen hu- punaisen lipun alle. viauto, jo ta ohjasi O liver Guinnar. Pahem m in lo u k k aan tu iv at yhteentör m äy k sessä Mrs. G uinnar joka istui m iehensä v ieressä etuistuim ella, Mrs. m ikä v arm aan k in tulee tu o ttam aan J. Ray, joka m yöskin oli sam assa au k au n iita hedelm iä. to ssa ja toisessa autossa ollut Mrs. E n g lan n issa ed u staa “ N ational C. H. B randt. K aikki näm ä kolme Union of Ex-Service m en” v altavaa N äitä sanoja, jo tk a leim aav at Un vietiin H oquiam in G eneral sairaalaan voim aa. O so itettuaan ta v a to n ta t a r karin n y k y istä h a llitu ssu u n ta a , ei ole saam aan lä äk ä rin hoitoa. Autot ja moa jo ensi ilm a u k sista alkaen ra u lausunut vallankum ouksellinen työläi v io ttu iv at m elko pahoin. Yhteenajo h an hyväksi V enäjän vallankum ouk nen. Ne on lau sunut en sim äisen vas kai aiheutui liika kovasta vauhdista sen k an ssa ja h e tk ellä jolloin toi- tavallankum ouksellisen h a llitu k sen äkk ik ään n ö k sessä. m in tak o m iteo ita p e ru ste ttiin k a u tta ent. m in isteri kansalliskokouksen a- H um ptulipsiin aiotaan tehdä U- huomiota. Ne häpäisevät mitä koko b rittilä ise n alueen, on sen kes voim essa istu n n o ssa v. k. 20 p :n ä . hävyttömrimmillä ja ruokotto- kuudessa ta p a h tu n u t tä rk e ä kehitys T äm än lausunnon syy on siksi m ie m ailuasem a. ¿Xlue tulee tasoitetta mimmilla keinoilla tmailman en a ste ja n y ttem m in on se v oim akkaam lenkiintoinen, e ttä se a n sa itse e lä vaksi ja la ite ta a n m uutenkin sellai simäistä työn tasavaltaa kuin pi ja p äättäv äisem p i kuin m illoinkaan hem pää m ain in taa vaikkakin se kos seen kuntoon, e ttä siihen voi laskeu tua ilm alaivalla. Maa-ala on kool myös Suomen vallankumouksen, ennen. kee jo e n n e stä ä n tu ttu je n tosiasiaiu ta a n 660 ja lk a a leveä ja 6u0 jalkaa työväenliikettä ja parjaavat ja A m erikassakin alk aa n o u sta “ta is u u tta tu n n u sta m ista . haukkuvat Kolmatta Kansainvä teluiden k ö y h älistö n ” joukko, käyr- Toht. Edm und Beniczky, ennen vä pitkä. K en ttäju h la joka pidettiin v. k. 29 listä. Tuo on hävytöntä ja k ata tääksenie B arbussen sanoja. “ W orlds h äpätöinen sanom alehtim ies k ierik ää päivänä sähköpuistossa naapuriennn» laa peliä. Eroon moisista pet- W a r V e teran s” on liitty n y t tä h ä n in- lisessa sanom alehdistössä, oli aikoi turilehdistä. Rehelliset työläiset te rn a tio n a lee n ja se on tä rk e ä seik n an sa F ried rich in ja ILuszarin halli a b erd een ilaisten k anssa onnistui ko kolailla hyvin. Oli e rittä in kaunis il täytyy saada lukemaan niitä leh ka. ItävaltalaisilL a tovereilla on tu sten sisäm in isterin ä, jolloin v allan tiä. jotka suorasti ja rehellisesti m aansa k u rjan tila n te en jo h d o sta ol kum ouksellista työväenluokkaa kohta- m akin ja yleisöä oli runsaslukuisesti ajavat heidän asiaansa. Näyttä lu t v o ite tta v an a a n suun n atto m ia vai siv at a n k a ra t vainot. Toht. B eniczky saa p u n u t tilaisu u teen . Juhlassa suo vät oikean tien Eivätkä häpäise keuksia. A luksi oli siellä vain “ Rei- oli sisä m in iste rin ä silloin kun Orge rite ttiin jonkun v e rra n urheilu kilpai työväen vallankumouksellista ch sv erein ig u n g ehem ahlger K rieg steil van y erissä ta p a h tu iv a t tu n n e tu t jo u k lua, m u tta o sanotto oli perin laimeaa. luokkanousua. Toverit! Usko n eh m er”, joka vähän osotti elonm erk k o m u rh at ja jolloin 200 p o liittista ..O m p e lu se u ra n naisten näyttämölle kaa pois, tietämättömyydessään kejä, m u tta sittem m in on e n tisten so vankia su rm a ttiin m itä raaim m alla a se tta m a näytelm äkappale “KalluB nuo rehelliset työläiset tilaavat tu rien in tern atio n aleen liitty n y t ko tavalla ja hän tu n te e perin lievin t e r k e s tit” tulee e sitettä v ä k si t. k. 5 p » noita lehtiä, jotka mitä hävyttö- ko n aista n eljä itä v a lta la is ta jä rje s rorin, jota hän e rä itä k e rto ja on k oet illaUtf.' Se on kolm inäytöksinen hu vinäytelm ä. Ja onkin erinomainen niimmällä tavalla koettavat tyr töä. tan u t lieventää, m u tta johon hän ou natirupillcri. Siis silloin saapumalla kyttää heille vääriä oppeja. Tie B ulgariassa on “e n tiste n so tav an o tta n u t osaa itse. 'Beniczky on m yös tämättömyydessään he sammut kien liitto ”, joka on vain kuuden k u u kin K arl H absburgin innokkaim pia A hjolaan s a a tte ta a s kerrankin nau tavat janoaan likaänipäreistä. kauden vanha, m u tta jolla tä llä h e t k a n n attajia . Kun täm ä seikkailija ra a oikein koko suulla. Sillä se Kal Kuinka sinä voit nähdä, että so kellä on yli 600 osastoa ja täm äkin n y t' siintyi U nkarissa, tah to i toht. in on sellainen veitikka, e ttä se osaa kea toverisi sammuttaa janonsa jä rje stö on liitty n y t e n tiste n soturien Beniczky o so ittaa hänelle ku n n io itu s k e stitä Isännän sek ä emännän. Tä likaisesta rapakosta ja sinä itse in tern atio n aleen . In te rn a tio n a le on taan. m u tta m atk alla — v a ltak u n n an m än k estitsem isen n äette yllämaini sammutat janosi kirkkaasta läh ollut liengissä vuoden ajan ja siihen pääm iehen H orthyn m ä ä rä y k se stä — tun päivän illalla saapum alla Ahto teestä. jossa vesi on kristalloi- kuuluu kaikkien so taa a k äy n e itte n p id ä te ttiin ja oli p a k o ite ttu p a la a laan tuossa k ah d ek san nurkilla Nä tunutta? Se olisi huonosti tehty m aitten e n tisten so tila itte n ja inva- m aan kotiin. H än p ro te ste c ra s^ m itä kem iin. — “ P ä tk ä .” sinulta. Hyvin huonosti. T ar liidien v altav a enem m istö. Sen jä se pontevim m in tä tä hänen “ pyhiinvael joa toverillesi parhainta lähde- niä on S ak sassa, A m erikassa, Eng lu sm a tk an sa ” v ä k iv altaista e stä m istä , vettä juotavaksi. Se on, että si län n issä. Itäv allassa, B elgiassa, Bul m u tta se ci a u tta n u t. S otilassaat P aik k ak u n tam m e suom alaiset pani nä teet parhaimpasi TOVERIN g ariassa, Italiassa, R anskassa, Jugo tu e essa k u lo tettiin h ä n et ta k aisin B u vat toim een iltam an Suomen puna- ia TOVERITTrAREN levittämi ja T sh e k k o slo v a k ia ssa , Ju g o sla v ia s orpojen hyväksi toukokuun 21 P seksi. TO V ER I ja TO V ERI- sa ja uusia liittyy alitu iseen . V enä dapestiin. J a sitte n e sitti hän a sia n p a rla m en Iltam a sta oli tuloja $ 102.il. Siiheu PAR täytyy saada jokaisen työ lä ise t to v e rit eivät kuulu tä h än lu e t tissa. M utta kun hän kertoi, e ttä läiskotiin! Ja se saadaan, jos teloon. V aikka heillä m aassaan on tiä n e t oli v an g ittu H orthyn m ääräy k lisäk si lah jo tti entisen s. s. osaston om peluseura h allussaan olevan kan sinäkin olet mukana. Ja sinun tä y te ttä v ä n ä ä n toinen teh täv ä, olem s e s tä ja e ttä v a ltio n h o itaja siten itse san $18.97 sek ä niin sanotun Itä täytyy olla. Jos et ole mukana, me varm oja e ttä ilm an e n ten ten r i oli riistä n y t h ä n e ltä im m uniteettioi- H illin to v erit tanssien tulot 111. silloin petät itsesi ja oman luok kollista sa a rto a o lisivat he jo aikoja keutensa, n o stiv a t H orth y n puoluelai ten y h teistu lo s tekee $ 135.7b Tä kasi asian. Noin raukka sinä et s itte n o lleet m eidän puolellam m e, la u set a n k a ra n nielun. m än spm m an lähetim m e Suomeeu kuitenkaan ole. et tahdo olla. suu lehti, ja ja tk a a : “ Me voim m e T a a n tu m u k sellise t m aan v iljelijät, S candinavian-A m erican pankin Sinä toim it! huoleti k atso a tulevaisuuteen. S uu jo tk a s a ttu m a lta o v a t habsburgilais- ty k sellä toukokuun 26 p. rankia^ Jos nain ollen viitsit hiukan ren y stäväm m e H enri B arbussen ja v astaisia. v aativ at, e ttä p u h e en jo h taja vielä saim m e pankin palvelijoilta kaan syventyä tarkemmin asiaan, k aivattum m e Raym ond L efebvren aa riistä isi h ä n e ltä puheoikeuden, m u tta la h ja k si $1.25, joten kokonaisaiin-ni» huomaat, että sinulla ja kaikilla te on k asv an u t verkalleen. Huomen- puh een jo h taja, joka m yöskin on “le Suom en ra h a ssa on 6.100 markkw sinun kaltaisilla on vielä paljon n* e n tisten soturien in te rn a tio n a le ei j g itim isti” ja tu n n e ta a n B eniizkyn ys- H yvä av u stu s sekin verrattuna va! tekemistä sanomalehdistömme! tu l® olem aan vain sotien horjum aton ta vana, v a sta si: litsev aan huonoon aikaan, mikä hvväksi. Tämän voimakkaan! vihollinen, m u tta m yöskin ja ennen “Jo k aisella ed u sta ja lla on oikeus p ain ajaisen a tälläk in ympäristöllä- valistustyöntekijän kaikinpuoli kaikkea k a p ita listise n hallitussuun- puolustaa e rik o isv ap a u tta n sa. E dus K asvakoon solidaarisuus ja yhtef* nen kehittäminen on oleva edel nau. jo k a n iitä a ih eu ttaa . ta ja saa ilm oittaa, e ttä h än en eri- ym m ärrys keskuudessam m e! leen sinun tärkeimpiä tehtäviäsi, k o isv ap au ttan sa on lo u k a ttu .” B runo G rönroos. Hugo Mielonen. mutta suuremmalla ponnella Sveitsin työnriistäjäin yleis- Johon toht. B eniczky h u u d ah ti: A ntti Jutila. kuin tähän asti on sinun asiaan “Ei, sitä en tee. sillä ei ole pie Rahanlahetyskomitea. hyökkäys käytävä käsiksi. Sillä tässä ei n in tä k ä ä n k äy tän n ö llistä m e rk ity stä ! riitä se, että koko tämä tavat K uten rauisäakin m aissa o v at myös S illä me eläm m e m aassa, jo ssa k a ta toman suuri ja tärkeä tehtävä S veitsin ty ö n a n ta ja t ry h ty n e e t yleis- lin ja ty p e rin so tila sd ik ta tu u ri val jätetään varsinaisten lehtiasia- hyokkäykseen m aansa p ro le ta ria a ttia litsee ! ” 8. 8. Osaston virallinen kokou» 05 miesten huoleksi, vaan sinun — v a s ta a n .. P a lk a t a ijo ta a n a le n ta a ja S itte n seu rasi m yrskyävä näytös. ensi su n n u n tain a, kesäk. 5 p . keli" ja kaikkien työväenluokan paras ty ö läisten e lin ta so huonontaa. S v eit P item m än tem m ellyksen jälk een oli 2 p äivällä kokoushuoneellaan. ta katsovien — on tässä työssä sin k ap italism i su u n taa ensi iskun p u h een jo h taja p a k o ite ttu riistä m ä än saa o san o tto kokoukseen on tarp“p oltava mukana. Jos jokainen jär sa m aan su u rin ta ty ö v äen järjestö ä B eniczkyltä puheenvuoron. joten su v aitk aa jäsen et ja jäseniä jestömme jäsen, jokainen lehtem m etallity ö läisiä v a sta a n S veitsin ko M in isterip resid en tti k iireh ti vas aik o v at saapua silloin päättelemään me tilaaja omalla persoonakoh ne- ja m etalliteollisuuden h a rjo tta ja t ta am aa n tä h ä n hyökkäykseen ja luon- yhteisto im in n asta. — Viima kokon* taisella työllään vaikuttaa leh- o v at ilm o ttan eet m etallityöläisille a- nollisesti kielsi, e tte i m in k ään laista sen paatoksen m ukaan tulee KarJa*a ‘ tiemme eduksi lähimmässä ym lentavan&a p alk k aa 10 pros. T yön so tila sd ik ta tu u ria olisi y lip ään sä U n T yökom m uunm hyväksi liikkeellä 0 päristössään, on tämä oleva mi a n ta jilla on ta rk o tu k sen a , jos täm ä karissa. K ansan k e sk u u d essa tie d e le v ä t k e ra y slista t palauttaa k <ikk: t- tä parhainta agitatsionia lehden ensi isku onnistuu, a le n ta a palkkoja taan. e tte i v alla lla ole a in o a sta a n k a lite tta v a k ei kokouksessa, jonka J hyväksi. pitkin linjaa. M etallityöläiset ovat talin ja tyhmin, mutta m yöskin in- keen ne lä h e te tä ä n perille OREGON-WASHINGTON ALUEEN OSASTOILLE JA TOVEREILLE Kcrta toisensa jälkeen keho tetaan työväenlehdissä valistu neita työläisiä toimimaan työ väenluokan sanomalehtien levit tämiseksi. Nämä kehotukset, vetoomukset ja toivomukset saattanevat useasti tuntua jo vanhoilta — varsinkin niistä työ läisistä, joiden rauhaan sopii ol la tekemättä työväenlehtien le vittämiseksi yhtään mitään. Onneksi kuitenkin on jo pal jon sellaisiakin työläisiä ja työ väenliikkeen asianajajia, jotka työväen sanomalehdissä näkevät yhden parhaimmista valistus- ja sivistyskeinoista, joita työväen luokalla käytettävissä on suures sa tehtävässään. Ne ovat useim mat niitä ahkeria työmehiläisiä. jotka vaivaloisessa ja uhrauksia kysyvässä tvöväenlehden asia ni iestoimessaan tekevät työtä, joka, huolimatta siitä, että se ei olekaan niin häikäisevän näky vää kuin ehkä joku muu työväen liikkeessä tehty tyii, on kuiten kin sitä satoisinta, parhainta, voimakkainta ja ylevintä työtä mitä yleensä tehdään. Samalla kun tvöväenlehden asiamiehille on annettava tämä kiistämätön tunnustus arvok kaasta ja paljon merkitsevästä työstä, samalla me otamme an karin ripityksen alaiseksi sen o- san meikäläisistä, jotka velttoina vetelehtijöinä viettävät joutoai- kansa, eivätkä pane rikkaa ris tiin oman lehtensä eteen. He ajattelevat, että tvöväenlehden on omalla painollaan vallotettava itselleen yhä suureneva ja pai suva tilaajamaärä. Ei toverit, tämä on väärä katsantokanta. Meidän täytyy ponnistaa lujasti sen eteen, että saataisiin lehtiem- me tilaajamaärä mahdollisimman korkealle. Nyt, jos koskaan, vaadittaisiin työväenlehtien ystä viltä entistä pontevampaa toi mintaa, täällä lännellä, missä vie lä on niin tavattoman suuria mahdollisuuksia työväenlehtien levittämiseen. Ja juuri täällä lännellä on tilaisuus levittää työ- väenlehteä. Ja sitä varmasti saadaan levenemään, jos vaan täällä viitsitään tämän eteen toi mia. Kumoamaton tosiasia on se, että täällä on sanomattoman pal jon ihmisia, säälittäviä tvoläis- ratikkoja. jotka “purjehtivat vaa rilla lipuilla”, tilaavat kaikenlai sia R>kaampareita, joille rehelli nen. marxilainen vallankumouk sellinen sosialismi on vain hö lynpölyä, joille ei heikäläisten kannata lainata mmkaanlaista Liikkeenhoitajan Nurkka Hoqaiam, Wash. “Mailman typerin soti lasdiktatuuri” Juanita, Wash. Svensen, Ore. X
