Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 21, 1921)
■??-ì L au an tain a, T o u k o k u u n 21 n.— S atu rd ay , M ay 21st. No. m keskuudessa, ,a niinkuin useim- taas tulleja korotetaan, nousevat le, miljoonia tonneja tavaroita ja keinoa ei kapitalisteilla ole. Mei (T H E C O M R A D E ) mat tietanevat. ovat toverit Ap- hinnat vielä korkeammiksi, teol- laivoja meni kalojen ruuaksi, so dän tehtävämme on — Voltairen The organ of the Finnish workers in kf.i, Halonen ia Sulkanen De- lisuus tulee Vilnoihin lisuus tulee kilpailun puutteessa dassa kulutettiin ia hävitettiin sanoja käyttääksemme — muser tEo We«torn Statoa. The only Finnish fonz-» t Daily in the West. Published Daily, ienee Leaguen suomalaisen neu- monopooliasemaan samalla kun huomattavia tavaramääriä ja teh taa tuo inhoittava. Eteenpäin Liitto avustaa ulkomaat ylivtetään korottamaan tiin lukemattomia muita talou s i i s ! except Sunday, at Astoria. Oregon, v oston jäseniä. hy the Western Workmen's P ublishing vointinsa mukaan kaikkia miel: tullisuojelustaan meidän vientim dellista^ edistystä vähemmän tar Society. piteittensä vuoksi vangittuja, työ me tappioksi. koittavia tekoja, jotka olisivat jo Kirjallisauskomiteat ja asiamiehet väenluokan jäseniä. Toukokuun Jotta teollisuutta voitaisiin jat säännöllisenkin tuotannon aikana A M E R I K A J A N E U V O S T O - Office Seventh and Commercial SL, 13 päivän numerossaan ’’Raivaa kaa. on palkkoja alennettava. — Opposite Post Office. tuntuvan tavara- V E N Ä JÄ jän" suurilla ponnistuksilla lys- Palkkojen nykyisellään ollessa aiheuttaneet N yt k u n ty ö v äk i k aik issa m aissa liikehtii voiman puutteen ja sitä seuraavan hin Post Office Address: tikkyyteen pyrkivä, mutta sur pysähtyy teollisuustuotanto ja nannousun. Mutta europalaisten Pariisissa ilmestyvä vastaval T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora. m in ja selv äp iirteisem m in lu o k k ap y rk im y sten sä saav • keasti siinä epäonnistuva jutus seurauksena on työttömyys. lankumouksellinen lehti “Posled- seksi ja sosialism in to te u tta m ise k si, kuin k o s k n / 11^ mitellessä voimiaan ja hävittäes telija oikein tummennetuin kir E D IT O R IA L S TA FF Valtio estää pääoman muodos sä vuosikymmenien, jopa -sato nije Novosi” kirjoittaa: “Yhdys niin on v ä lttä m ä tö n tä jo kaiselle ajattelev alle tvöHk»!^11^ jaimin väittää Defence-liiton »i- Sulo Syvänen. A le x Sevo, A . N. K os huvan ainoastaan kommunistien tumista ja yritteliäisyyttä liian jenkin taloudellisia arvoja, työs valtain uuden presidentin, Har- e sen. kenneltiin muualla maailmassa dingin selitellessä. että kauppa rata k iin teästi t y ö v ä e n o m ia s a n o m a le h t iä . kela, K. E. H eikkinen. puolesta ja mainitsee nimeltä e- raskaitten verojen kautta. T o v e r in a s ia m ie h e t , ä lk ä ä u n h o t t a k o tä tä tilavuutta Mutta valtion on pakko katsoa sitä innokkaammin. Puolueetto suhteet Neuosto-Venäjän kanssa Phonel Office 365, Editorial Dep't 832 dellämainitut henkilöt, ikäänkuin eteensä, jos mielii selvitä raha- mat maat, etenkin Amerika, pon olisivat mahdottomia, käyvät a- to im in tav e lv o llisu u tta n n e. tä n ä aik an a. Meidän n • • jokin "salaisuus” olisi kysymyk — • . . . di* on joka arvon alenemisesta johtuneista nistivat voimiaan, mutta talou merikalaiset liikemiehet epävi t.^.a.1.* £ n,tere^ • • aecond-class mail matter sessä. hetki m u iste tta v a , e ttä t i e t o i s u u s o n lu o k k a m m e ■.-i.,. rallisesti sangen huomattavaa dellisella alalla. Niiden tuotan ^ •ly 18, 1912, at the Poet Office at moninkertaisista menoista. Jos Defence League on jou T o v e r i o n lä n n e n s u o m a la i s t e n t y ö l ä is t e n » a n o m a le h f? Astoria, Oregon, ander the A ct o kauppaa Neuosto-Venäjän kans to sai arvaamattoman laajuuden. \ aitio korottaa siis liikenne tunut puhumaan ainoastaa March 3, 1879. “New York Sun”in Tallin v eristä sa a v a t ty ö läiset lukea vääristelem ättöm ät uTi Tl kommunisteista, on syy siihen maksuja ja auttaa siten hintojen Kun sitten europalaiset olivat sa. nan kirjeenvaihtaja kertoo, että n o t m ailm an ty ö läiste n ta iste lu rin ta m a lta , sentähden , nJ. päivän selvä. Tosiasia on. että kohoamista. — Samalla valite kyllästyneet murhaamaan toisi pankkiyhtymän “Champbelle and aan ja rupesivat hoitelemaan haa Yhä syvemmälle nykyisin ei ole toimitettu jouk taan, ettei kulkulaitos kannata. Hissin” edustajat Jones Lyde ia on saa ta v a T o v e r i m e n e m ä ä n j o k a is e e n s u o m a la iie .. l I? X aitio hävittää rahan arvon sc- vojaan, seurasi äkkiä kauppapu- kovangitsemisia muiden kuin n n e llä . — Siis te rä ste ty in m ielin T o v eria levittämää», Select ovat matkustaneet lä taan lieji kommunisteiksi epäiltyjen työ- teliteollisuudellaan.— Yleisö tar la. aikani hintojen putoamisella. Vernon on to im in n a n aika. ' “ ’ maan! nv pannakseen siellä läisryhihien keskuudessa, maini vitsee seteleitä voidakseen mak Hyviä aikoja ovat kapitalistises Moskovaan kuntoon edustuksen. Sitäpaitsi l annettua on. mitä palvelusta taksemme äskeiset Philadelphian, saa tavaroista huikeita hintoja. • sa yhteiskunnassa aina seuran on Moskovassa nykyään Ameri neet huonot vuodet, lihavat leh I yömiehet ovat vähentäneet O le tte san e et jo L a s t e n K e v ä ä n 1 9 2 1 . Lähtiessäni. Suomen upskelainen sanomaleh New Yokin ja vieläpä ’Los An kan erään suurimman koneteh mät ovat muuttuneet laihoiksi, rotin .n .... • älkää .... -41)11^ tuotantoa, mutta lisänneet kulu distö on tehnyt lahtarivallalle il gelesin vangitsemiset. Luonnoj k em aan T"rkt/isrìllx» T overille lineici u u sia ja u u d istu ,„x:i_ stilau i k sia ,.nh • taan, Germingin edustaja. mutta tämä ei ole johtunut, ku i-n I o d - , ____ ïxx______...... . ’ aiKaa unhoitti miannoillaan. Kymmenittäin on lisesti Defence League puhuu tustaan. — Tuotantoa- olisi joka Edvard Lipson on laittanut ko L asten K evät n ip p u a o tta a m y ö sk in m ukaanne siten Sosialistisen T vöväenpuolueen nyt naiden vangittujen asiasta, tapauksessa ollut vähennettävä, ten vanhaan hyvään aikaan, ka konttoreita ncValailo Izv on ____ ’ SH2 tä tte tVllmn paljon ask eleita ja s u u re . ____ m m a , t « kauppamahdnir Moskovaan. Hän on tdttp innokkaita jäseniä kaikenlaisten niinkuin se on ennen puhunut sillä ostohalu oli kadonnut. Työ dosta. Syy on ihan päinvastai ottanut tehtäväkseen dpt i a ste n K v __ __, UH lk ‘‘HiandoIIisu hankkia Ve det. L e v ä u* t m 1 9 2 o 1 i o n ju aisu jota vnini J miehet eivät myöskään voi ny nen ; viljaa on tuotettu ylenmää ilkeämielisten, oletettua “salaista muiden vainottujen asiasta. ta rjo ta ty ö läislasten lu e tta v a k si, siksi h y v ä s i s ä l t ö i n ? n f e näjälle kenkiä ja vientiä varten rin, pumpulia ja rautaa niinikään kyään kuluttaa enempää kuin toimintaa” koskevien viittailujen Raivaajan tarkotusta ei voi 1914, koskapa heidän palkkansa samoinkuin kaikkia elämäntarpei Venäjälle ostanut 5 miljoonaa u lk o asu ltaan seka p a in o ty ö n p u o lesta on täm än k ev ään ? johdosta joutunut ohranan luo vaärinymmärtää. ta. Me tiedämme ettei ole tuo paria henkiä ia 1,000 tonnia nah p n n i l k - m c n liin sielullisesti ja ruumiillisesti M un I h ste n K V e __ . v v d “ H I3$> Ajatelkaapa mitä rehellinen keskimäärin ovat nousseet yhtä tettu vielä aivan liikoja, mutta koja. Ensimäinen kenkälähetys f ten ju lk aisu . Niin, L v ä i_ ä !_ n a h in ta rääkättäväksi, vaikka Sosialisti työväki, ryhmiin katsomatta, o- rintaa kuin hinnat vuodesta 1914. on ainoastaan 25 Välikäsiä vastaan on ryhdytty liiaksi pniaan ostokykyyn näh (100,000 paria) on jo v. k. 14 sen ttiä. nen Työväenpuolue on vallitse isi ajatellut, jos Toveri syndi- p:nä lähetty Tallinnasta Neuvos vien lakien mukaisesti julkisesti calistilakien ja vainojen ajettui säännölliseen taisteluun, sillä den. Sitäpaitsi on pulan syynä to-Venäjälle. kapitalistisen tuotannon anarkia : toimiva puolue. muodoin tarvinnut rajoittaa ku- läh tiessä ja ylösnousem ista L \Y. W. liiton maan alle, oli- näiden voitto on perin kohtuu ei tueteta tarpeen eikä suunnitel ton ja estää välttämättömiä ta lutusmääräänsä 4100 kaloria». ai-Jessa. Jalossa ilmiantamisen amma ;i noudattanut Raivaajan esi man mukaan, vaan sattumavarai. varoita halpenemasta. — Välikä kuisten hankkia pyörryttävillä R ippi saa m assaan ¡ « SyriäU u tissa alkaa “Raivaaja” ahkerasti merkkiä. Onhan Toverilla ollut sesti. Tulee siis toisia tavaroita, N Ä L K Ä IS T E N S A K S A hinnoilla, naist. a600 kaloria» ia sin n e ja tänne: haukkuu ns * seurata meren tuolla puolella an yhtä ja toista periaatteellista siä tarvitaan tavaran jaossa, joka’ esiin, koneita, “liikaaa” toisiin muuten tulee liian epämukavaksi miesten sitäkin enemmän lisä- la sk ee välillä silkkaa lu .k ^ r J ? ^ nettua esimerkkiä, tekemällä il vastahankaa tuplajuulaisten kans ja verraten. Saksan työläisille jakaa maan elintarpeita, kalliiksi. mikä kuitenkin vä-¡taen riihen, että e.vät miannon tapaisia viittauksia S. sa, mutta se on aina täydellä yläluokka paraikaa sadoin vuo eston suurelle osalle on ollut ¡sitä h ok saa, kunhan v Nyt ei kyllä ole mitään liikaa; Säästäväisyyttä terotetaan kan Järjestön toimitsijoita vastaan. myötätuntoisuudella suhtautunut sin kuritushuonetta. Satoja työ Tarvitsee vain silmätä paria tuon erimieltä oleviin luokkatoverein sankerroksille. iotka koko sodan kaikkea tarvittaisi. Mutta kui läisiä on myös tapettu. Kaikki mahdotonta, osin alhaisten paik- 1 k o r v ia .» h « l u t t » n ,.n . j . “ " -* kult.„ka.» mu,„ ,7"' lehden viimeistä numeroa. hin silloin kun nämä ovat olleet ajan ovat eläneet kädestä suu- tenkin on muutama kymmenmil- tämä sillä perusteella, ettei näil koje» tak.a, muka nnllään alalla lun. — Samaan aikaan osottaa joona työttömiä. Sellainen on 1 utisista tiedämme kommu vainonalaisia. Mitä sanoisivat* cauppatilasto, että ylellisyystava- kapitalismi. Se on lisäksi vielä lä ole ollut mitään tyytymättö eivät ole nousseet läheskään sa- Syrjälä», M o ..u » j . H « „ . c 2 , nistipuolueen olevan nykyään e- kaan kunnialliset työläiset jos roitten tuonti muuhun tuontiin röyhkeä, julkea. He syyttävät myyden aihetta, että nämä siis massa suhteessa kum elintarpei- „ „ „ k a „ » . u . j . . . (Ien hinnat, osin osittaisen tai h ä „ . l l . » i y ts , uott>v. n rikoisen vainon alaisena, samalla Toveri olisi tehnvt viittauksia verraten on moninverroin suu työläisiä ja virkamiehiä. Näiden toisin sanoen ovat aivan törkeitä R kun hallinnollinen painostus mui sitä tai tätä henkilöä kohtaan rempi viime vuonna kuin 1913. mahdottomat palkat on muka a- pahantekijöitä, jotka sulan suot täydellisen työttömyyden takia. pia tietojaan k eitti l l Suurten kansanjoukkojen on Jis laisia valheita tah t ^ 00" oletetusta i.w.w.Iäisyydestä? ta järjestöjä kohtaan syystä tai Taikkojen alentamista seuraa lennettava jotta järjestelmä tuli ta karkaavat rauhallisten ja mel sotavuosien lisäksi yhä kalliinV v.„ “ m “ ’ Lto?» toisesta on lieventynyt tai koko Raskauttava olisi ollut tuomio. liutojen halpeneminen. — Hin si tasapainoon, ja niin suositte- koisen hyvinvoivan yhteiskun jän ja työttömyyden kirousta, sa- ne lu ok k ataistelu n periaattriu naan lakannut. New Yokissa on 1 ämän tuomion on Raivaaja täy nat on alennettava ensin, koska levät “etevät kansantaloustieteli- nan kimppuun. Kuinka rikolli toimimassa 200-miehinen “’bomb sin ansainnut. Kuka olisi voi ne kohosivatkin ennen kuin pal jät” palkkojen polkemista. Ka sia itse nämä tällaiset evrukoimi- maan aikaan kun sotayoitto.hjat, mättä ovat onnistuneet X X squadin nimellä toimiva etsivä nut uskoa vielä joku vuosi sitte, kat, jotka aina seuraavat hinta pitalistit tahtovat yhä saada sota- set o\at huomaa jo ensi silmäyk Stinnes etunenässä, mikä todelli- jein luovim aan sota. v suudessa hallitsee koko Saksaa, teitten ja salakari« ° ' 7 P'W järjestö, jonka erikoisalana on kun Raivaaja vielä edusti valveu tason mukana.’’ aikaisia voittoja. He ovat an sellä seuraavista numeroista: elävät mitä rikollisimmassa vita- tum atta kuten Sv • ia° ‘ I kommunististen työläisten ajo tunutta työväestöä, että se voisi I ällaisesta selviöinä esitettyjen sainneet miljaardeja pitämällä 'Viime maaliskuussa olivat elin kylläisyydessä, mutta kuitenkaan Syrjdan aancnk*RMt jahti. Samanlaisia erikoisjouk noin mataloitua, mutta noskelai- “taloustieteellisten” taja tek i itse Syrjalän ollessa kipt«.| tarpeiden ja tarvikkeiden hinnat työläistensä palkat hintansa ala väitteitten olle’ta toimii Philadelphiassa ja suus onkin pohjaton rämeikkö, kaaoksesta lienee parhaimmalle- puolella kaiken kallistuessa. Nyt Saksassa halvemmat kuin 12 kuu ei epätoivonjtonnistuksiih inhi nina, Mosaun perä miehenä ja Hera muissa suurissa kaupungeissa, ja jossa aina vain syvemmälle pai kin kyvylle melkein ylivoimainen tahtovat he ansaita vielä alenta kautena sitä ennen, mutta silti millisten elinehtojen saavuttami G eon kokk ipoikan a. niinkuin tiedetään toimeenpan nuu, kun sinne on kerran läh- tehtävä löytää totuuden murua, malla palkkoja. maksoivat nämä keskimäärin 30 seksi ole ollut mitään aihetta, S yrjalän horjuville seurakuntsli kuitenkin ovat nälän kuihdutta- silleen tiin äskettäin New Yorkissa ja tenyt. kertaa enemmän kuin ennen so pitäm än “taksti" ksn| sitä kultaista keskitietä, jota Teollisuushar joitta jien valtiol mat tyytymättömät vain lakia luu seu raavasti: saarnan Philadelphiassa joukkovangitsc- taa, eikä näitä sen lisäksi saanut “Te olette viime myöten ahdingosta olisi pelastet liset puhetorvet ovat alkaneet rikkovia roistoja! ndsia. joissa sadottain työläisiä V 1K U R T E L E M IS T A T A likimainkaan riittävästi. Helmi k oina m onta kertaa kuulleet tava. Nuo kaikki “talouspoliitti saarnata “säästäväisyyttä” ja vangittiin epäluulonalaisena jo kuun 28 p :n jälkeisenä 5 viikko L O U D E L L IS E S S A set neuvonantajat, joiden puo “ahkeruutta”. Sanovat, että ai van, että Y hdysvaltain sosialistipuolt htuikin mielikuviteltuun “salai na jaettiin väestölle: leen käännyimme, ovat porva A H D IN G O S S A on m ätä ja kelpaamaton ja ett« | kamme tarvitsee “säästäväisyyttä seen toimintaan”. riston palkkaamia ja punnitsevat on aina sellain en ollut V mm M Suomen noskelaislehdet kat Monet ovat ne opit, jotka ovat asioita sen edun kannalta. Mut ja työtä ’. ‘Eivät vain selitä kuin Hinta v u o d e t’ on yhtäm ittaa jankutettu, sovat mukavimmaksi keinoksi syntyneet parhaillaan jatkuva.i ta meidän on joka tapauksessa ka tavarat menisivät kaupaksi, ‘ V. 1921 se ei Vastaa vallankumouksellisten tts-l vapautua eri mieltä olevista vas pula-ajan syitä ia syntyä tutkit saatava yleissilmäys itse tilan kun yhä ahkerammin Juotettai / ! Iäisten pfnn. vaatim uksia. — Niin timtl tustajistaan ilmiantojen kautta, taessa ja parannuskeinoja etsit teesta, ennenkuin voimme sitä siin, mutta ei ostettaisi entistä- 9300 gr. leipää 2250 sy y tö s on tosiaankin SosialistipuniT Oi herra auta meitä, me kään vertaa! Yläluokasta ci sääs 1425 gr. elintarp. 1260 kunnioittamalla uhreiksi merkit täessä. "Kansantalous” eli ta arvostella. eesta . lausuttu ja loistetaan edei-J hukumme ! tyjä henkilöitä nimityksillä 'kom loustiede koettaa antaa selvityk Marraskuussa 1919 lausui lor täväisyys koskaan tunnu pahal 500 gr. leivinain. 630 teenk in sillä lisäyksellä vain, ett» « | munisti tai ‘salaisen kirjallisuu sen ajan sekamelskaan. Suurpää di IVAbernon Enilannin ylähuo ta, sillä on helppo “säästää” lii- 150 gr. voita 750 T u o raam atun lause m uistuu m ie on su orastaan luonteeltaan ja toimu-j den levittäjä’, esittämättä mitään oman ja teollisuusvaltion virka neessa, ettei virallisten tietojen astaan j a sijoittaa uutta voittoa 1375 gr. sokeria 1045 leen kun lu k ee erään "A . W :n" re tansa kautta muuttunut vastavalU» todistuksia. Henkilöt mainitaan miehet ja työläiset, kaikki ve- mukaan useampain tarveaineitten keräämään. Hätää ei niiden kos feraattia Syrjälän N ew Y orkissa t a a n - ! k u m ou k sellisek sik in tarvitse kärsiä. Toista on Y h te.*ensa 5935 446 ,la »sentit toavat talousopillisiin seikkoihin tuotanto’ sinä vuonna ollut pal kaan noin pitäm ästä p u h eesta, jo ssa hän | S yrjälä koettaa puolusteli, alitti työmiesten, toista hätääkärsivän «saatat l a l j i l l e . I ahan keinoon | puolustaessaan vaatimuksiaan. joakaan pienempi kuin ennen so | ^ ^ . s t a a p isk u isek si k ä y n een s e u r a -! m ällä, että “Maa.lmaa mulli, t.v .t U luokan. Niillä ei ole muuta pe Sama -säännöctnlttr r f turvautuu kirjaimellisesti “Rai- Mutta millaisia ovatkaan tuon .^a ,la . säännöstelty elintarve- kuntansa ah d istu k seen ja vaivaan jo u - p au k set ovat kiihottaneet ihmi» taa. Mailman tavaravarastot o- vaaja”. kuin tehdä järjestelmäs maara, josta nyt täytyi maksaa | Anutta ■‘tieteen’’ selitykset! Ottakaam livat vuonna 1618 lähes 90 pros. lastusta uskoa. S yytä on k in Syrjälä m ieliä siihen pisteeseen, että ei Tässä maassa toimii eräs Na me esimerkiksi seuraavat kan siitä, mitä 1913 oli varastossa tä loppu. Kaikkialla, mutta e- saksanmarkkaa, voitiin 7 rievun käydä lau m alleen p a im en oh - tional Defence League niminen santalouden puutarhasta poimi I ästä teki lordi D Abernon sen tenkin Saksassa, tapahtuu näiden yiK’tta Sitten ostaa 4:46 mk :11a. i jeita antam aan kun se " tu h o la in en k in ” o l l u t aikaa näitä kysymyksiä »eli (1 um m ennus allekirjoitus keskittyminen suurpääomaa vas l ama saaimosteltv määrä sisäl-! tu lee aivan k otin u rk ille. Mikä sen telia. vangittujen työläisten avustus- tut kukkaset: päätöksen, ettei hinnannousu ---- T osiaankin! Selostuln® hitto. . Liitto toimii julkisesti, ’ 1 eollisuutta on suojeltava johdu tuotannon vähentymisestä. taan. Kapitalismin loppu on lä SI viikkoa päälle noin 7100 kalo-, tietää jak saak o en tisen seu rak u n n an ei n o e o n le .) ollut aikaa, mutta sen sip hempänä kuin moni aavistaakaan. niinkuin toisetkin samankaltaiset tuontikiellolla ja korkeilla tul Mitä mailman tavaratuotan S o X Ä S n - 1 - - -*•»-* - Suunnittelemastaan maailmanso eri nimillä kulkevat puolustus leilla, koska tuotantokustannuk toon tulee, lienee se sota-aikana dasta se gelvisi voitolla, mut.a liitot tässä maassa. Liitto toi set tekevät kilpailun ukomaitten pienentynyt. Miehet temmattiin taloudellinen kriisi on käänty lonaa. Täysi-ikäinen nainen taas ‘ korvaan kui.kuttelema.n cvvt a*Van i * e"ajan va,,*nku«"°™u- mii myös suomalaisien työläisten kanssa ___________________ mahdottomaksi. — Jos tuottavan työn äärestä verikentil- ?ai Vlt.Se.e 16800 la «lies noin 2 1 , - {o n k u olevalle antaa h e rran ’ C sen tulee ° 'kfa e h t o o lli- 1 ku m ou s ja ° että onnutusiJ massa sen tappioksi. Pelastus-; 000 kaloriaa. Lasten OL. , n i n ~ !nen j* r’PP* ’ «n viim eiselle m atk alle T O V E R I Liikkeenhoitajan Nurkka k JUTUN JATKOA seen — .............. ............... .. tehdä kom prom usi porvariasi tä w w a a a m w n m Ä Ä Ä Ä , mat, joiden taistelu ratkaisee n e u v o s k atietoisem pi ja k u rillise.ti järjestät-j taistelu u n eivät he ota osaa. he eivät tovallan kohtalon; — toisin sanoen, naita. „ on h o r ju ia isu u d e n voim a, j Iän lu om iseen ja politiikan ja ty proletariaatti — m iten saattaa ° C k o u ,u u n tu neet taistelun kou lu ssa; Sen tarkkailtava proletaarisen vallank um o olla naim m e \a lla n k u m o u k se n aika- k ein ojen johtam iseen heidän m ahdollista, että sellaisessa m aas- talou d elliset ja poliittiset elä m ä n eh . uksen kulkua jä kehitystä sekä kapi kaikissa »a tuo luokka on p ystyn yt ottam aan dot eivät lähennä heitä t i " " f . . * a,K,a” osissa m aata: V e n ä jillä to iv eitten sa m ukaan, on paritynq taitamin luhistum ista. V .II.» '" f " ,- V “ “ rom ah d u k seen . Joko proletsrissM I a u telev ia voim ia on pääasissa k ok o m aailm an porvariston painostu k- dät erilleen k . ■ 1 m assa k olm an n ella, m utta kaik- tahi p orvariston johtamina —■ kolm e; alan siitä m ikä on m eitä lä ..... , ^ .,» .,„ 1 ,.,., S u T : - - M e ille k aik ille on t»1* hinnä: alan proletariaatin k ä sittees Jos k eh itty n eid en m aitten sijasta j lektiivit ia kom m unni» - . P ä te m ä ttö m y y s. Pitkän aikaa oli totu u s erikoisen selvä «rntahden. »-L. ... J J ' « hivh ja K omm uunit eivät voi m uut- hm ,.- i tä proletariaatin diktatuu ri” . takapajuiset m aat olisi taistelleet ruei- laa tätä tilanneita L ’ o ,m atekija so sia ------------- liv a lla n k u m o u k -; ta kaikki olem m e kokeneet heres D ik tatu uri-käsitteellä on vain sil ta vastaan, niin em m e olisi saattaneet > vu osien kuluessa. J a ^ m ln i« 3 o T vX" ™e m h e »ik k ion ta lu tu .n u o - k i-aik ak au d en . jolloin kaikki ns»« loin jotain m erkitystä, kun yksi lu o k kestää kolm ea kuukauttak aan, sillä • tasaam m e tuo voim atek ijä m ikä neu k i» ’ l " " 11 K ere? ’ k ,n - kuin K o lt .h a - ' m e. että poliittisen su u n n a n johtsj^ __ _ __ ____ ka tietää yksin ottavansa p oliittisen kin aikana ja silloin kuin peru stava ' oliv a t viisaita ja sivistyneitä rotek» jotka o,,e^ vo,t°n k— - . arassa vallan pettäm ättä itseään, tahi m ui x k ok ou .......... s oli Sam ia vastassa 3 Ja puoli vuotta, jotka tavallaan ■i k«u;LL* s« • ■ ** kun itien ,- p oliittisesti kokeneita vakion johto ta puheella yleisk an sallisesta, kansan- pikkupottvariilisem m ak yh d istyn een r .u ta tie lä i.- j . me- luokkien häviäm isen tukivat K oltshakia, Judenitshia, O eni- kui vahtsem asta, k oko kansan tu n n u sta tuin en n en . M inkätähden? rim iesiuton ensim äinen kongressi kinia ja W rangel,a ne sotilaalliset j tuo voim atek ijä, kiitoa k ö y h ä iistö d ik -< h vesti co en a ja n sa m Ly-F tu k em assa satoja kertoja enem«* Ja kun sitten ajattelin, että kolm e m inisterinä. inisterinä. m asta vallasta". Niitä, jotk a pitävät K ongressi edusti noin 1 .5 0 0 ,0 0 0 lii vuotta k estän een neuvostovallan jä l °,m a t o v a t ehdottom asti m onikerta i- ta tuurin v a lla n k u m o u k .e lli.c n tarm on S le t a r ia .f H0 *"’ ‘U° V°*ma CpÄrÖ* P ro' k u ,n bolsh evik eilla. Se oi. hsiht teoretiik asta on, kuten • « t i ylivoim aisia m eidän joukY oihim - j ja h äik äilem ättöm yyd en , on teh n y t I Iillä ton jäsentä. Siellä oli läsnä edusta- keen vielä saa n ä h d ä .— josk in har tuollaisesta P° rVan’ ton i o k don v ä - J o k a n ojautui men.hevikkeihm J* kaikki hyvin tied äm m e, sangen m on J'a kaikilta rautatielinjoilta ja v esi vem m in nyt, kuin en n en — tuollai- me nähden. Sangen hyvin tiedäm m e, lopun v ih o llis e s ta .» o ik ia ll. — m aan -i | •¡•liv .lla n k u m o u k .ellir iin heillä ta, mutta ei m issään tapauksessa p ro reiteiltä. yh teen sä 1,032. . . . ‘ *** plakaatteja, aloin m yös tuum ia letariaatin jou k ossa, sillä proletarit ___ *VBt asettan eet pääm ääräk- om istajalu ok asta — teh n yt lop u n ijä k - ' R’k k u P ° rv e r»*ton k v k r a » » ,'’,,*' en em m istö , mutta kärsivät «ttesl* jät kaikki työläiaiä. seen neuvostova n kuk istam isen j a ! ri päiviksi, hävittän yt sen h erru u d en ' oh 8 1 8 X , • • • * * * •» eniten lev in n eid en tun- n«yt«Hä joh tavaa poliittista* » e p p io n . L ö y ty i lu o n n o llis e s ti ‘ek m u n iJ ® s k° m ' nUalaU’ CiUCn - keskuudes- -^ovat tuon tu n nu staneet valtiom u odos- etteivät io h , nC *,U k u k ,stan««»- Mistä tavattom an nop easti. Mutta m itä no- Miksi ei n * lo tk a Painolvat enemmän m um stia. 2 5 8 p u olu eeton ta, 3 m uita; sam m e tavattom an suurU v iir in k ä .i- •«k in ja kirjoittaneet tasavallan p e johtu u, .e n voim m e selittää. peam m m se on p oistanu t (van h an J n eo • ‘ U° y h u i - k« n n a « i- kuin rivi.ivk .ell.sest, koul«« uin sivistyksellisesti ruslakeihin, että proletariaatin d ik ta v e s,k u lje tu .ty o li,.,H ä " edustajia 2 1 4 . tystä. “Tää on viim einen E m m e me v o ittan eet, sillä sotavoi-1 herruuden, m itä P . (T an h an ) , n en jo lla on taisto , tuurista on kysym ys. T u o luokka on m aassa suuri lu jen voim ien tavaton niaarä, J°!*1 nopeam m in se joista 187 kom m unistia. 2 4 p u o lu ee laula r m m e kaikki. Se on eräs kaikkein « a m m e olivat m itättöm iä, vaan voitto siirtyn yt työ sk en telem ä ä n k .n M llirie” riin tóT ’*0“ Ot"’ n-Ut ÌOht° a Omiin kÄ* oI,vat tottu n eet valtion johtoon y n ,m ä r tin y t y k ,in 5 4ö ottaa vallan ja tonta ja 3 m uita. S en täh d en , että tuon riippuu siitä, että valtiot eivät v o i-'tu lla eniten levinneistä tunnu ksista, joita m aalla, m itä lopullisem m in p äallep äätteek si äärim m äisen va ik eis jo u - vu osik ym m en iä vallinneet tuota K ongressin lausum an toivom uksen kaikin tavoin toistam m e. M utta p e l neet m op ,liw id a koko sotavoim iaan on päässyt irti p ie n e s ti v ä h e m m is tö t ‘ o ,o *u h te e t oliv a t sel- toa. ----- T äm ä kokem us vaikutti «d J sa olosu h teissa. Ja se on toteu ttan u t « e w a m ukaan piti Lenin kongresissa yleis- kään. että jos kysyisim m e useim m ilta tia iset, että ... m eitä vastaan. K orkeim m alle k e h i t - i t i , k u lak eista, jotka S e * i.,SC v o *n u t liittyä voin U krainassa. D om lö Ja p o h ittis-.,sä itä ,.« n puh een, jonka täs sen siten kuin kaikki diktatuuri toteu- köy- j y h teen . aä osaksi lyh ennettynä ju lk aisem m e: käyvät ^ r i X i i m e U t « * — !****"’. *' ^ « " m m a lla lujuudella ei anna » kl-0 " r* *** j ° k a ,*«ne jok a nissa. Mutta kaikki johtivat san^* t e » . . » » « « u , i p , „ i i , i « | | . j , m i„ m „ » ,tuvat riip p u m at,om ain ! y - i » « « » i a - 1 tuloltapa». E, «attan u i olla anna tyh jien k a a r ie n yleiaestä ä ä - i tu iok aeen . F- aa - kattanut ’’Ennenkuin « irry n puhum aan . i - ‘: paljon sanoTu - ^ u T t a X ^ i d ^ T ^ ^ p u o l i p a . . » , , « ||a va. t. rl„ „ , , | a a „. T i . p ia „ ,.|„ „ p ojk ai„ lu ofcaU i. P ^ u .t u .l.ia t a y. m . ' k a i„ g . or p ,kkupo,..r » « •a u . joka välittöm ästi koskee kong- viim eisiä ratkaisevia taisteluita — ' k ä r s i Ja. Pu° ,en vu od en aikana ™ ” ¿ T T ’ “ ’* " i r ’ V e n i i i ” » « • “ •« » »n tä lli .a ä i » . im H . 7 . ain esten taloudellinen J* resstnne tehtäviä ja jota koko n e u v o s -! pelkään, että vain harvat • • « lv i >t. ’ C d l,ta hätää, p u u tetta, näl- tÄ V, V‘ a‘aUkT k y ’y m y k ,e e n - «nis- aikaa tasoittu n u t: su u rtalon p oik ien j a it o j a k a i k i n VUOM*- ‘»nen laki. Joko sen täytyy oiU IOV.IU odottaa kongressiltan ne. U h - oikean v . Z k L n k m T " * t#,OudeHi^ kurjistum ia- toirin alkaa silmäämällä tasksepain. tuu. .ttä O a ä ^ e r l a L iiiiden \ lT ' m° “ ta m in k O n ,uokan his- nut Proletanoatt‘ am m en- k öyhän p ik k u tila lli.ten luku on pie- m en.hevikTt • m eilU o v a t letariaatin . tain sitten potvar,ston )« tanut m oraalisen v o im a n « näm ä 3 n en tvn vt i . “ k eskisu urten" ta lo n p ö l " ,a a •osialivallankum o r i.h v .lk n V « « » ouk- - l . dettavana. J ................ Huom a«n äsken kulkiessani u lin poih- tisten tapahtumain yhUyde.sä k t k a ! t0 " » ? * , l uonnol iat ettf ja puoli vuotta kestääkseen ja voit käin luku suurentunut. Venäläinen •eiliset tehneet ••m aa « t o ja viik- i hi ilmoituslehtiun. johon oli kirjoi- kiinnittävät kaikkien työläisten huo yh^him llKate» voiman- koje ja a m . . ° " heidÄn Puuhastaan talonpoikain keskuudenq ..n u : “TyöUisten j . talonpoikien, mion. on m r id X vb lä k e ru n t u \ h ’ * P° nn‘,tU “ en > " > » « • • * » • taakseen. Sen moraalinen voima kes maaseutumme on « « n u t “ pikkupor- tuli«» ti, kun se tiesi, tunsi je havaitsi sen ± Kun ,uin tah* k- ^ - ,a uupuneit- _____ TiUmm", ltkU' ! K""““ *» näy»«1 varillisemman” leiman viime aikoina. ■vun ja tuen. joka tuli sen o «k si Ja nyt on tämä itsenäinen luokka, fcne ja .. ° m a,ta kokemuksesta m-1«alema valaistuksessa millai*>en Europan kaikkien suurvaltojen p r o - ,_____ tilanom istajain ja k ap italistien k a r j •1« oli tuon ryhmän keskuude»** , _ . m ~ e juuri i» . k X ,, ' , . , ' , v ' i X , r oX t 2 tti “ •r- en v a l l a i nÌCtnme k u u d e n kaikki- — leta n a a tilta täm än kam ppailun aika-1 k oittam isen 1,. , • , ° n alkeel- nyt käym m e erästä viim eisistä ratkai- jälk een tullut vaik .» « o . m eitä vallankumouksessa- ** a in o a k , na. lu e k e k si. m ikä voi vastustaa prole- ko m aaUm *" .VU° d* n aik an a k o - ; ta se o li epäröivä. Se tul» er,k®' M iten on m ahdollista, että m aassa, k . U » » d . « » . m« V .ll,,„ . .u .M .U .i. « k y y ,« » U lli ty . tariaattia, ja sentäh den on sop im aton - p OIk a is iu o tlT * p r ,tBnaaMl >a ta lo n - ' v ä sy n eek si ja vahnpitän««0"“ * -¡m issä proletariaatti on m in harvalu ’ tystä ja Pikkuporvarit, talonpojat. ,y m y k ~ « . m„ i . » en n en kaikkea lu in n *a kirjoittaa •*— oitualehtiaeen, että en iten "mVuTt 4 ta is te lu a « Aeem 11_ _ 1___ • _ . L o ilm l a - - . • 1fi u ,n e »nuuhun väestöön verraten. o vat ä o ^.11 lle e t a ; vallank um _ ou svu osien aikana- ellei työväen j . talonp oikain m in peru steellisesti T oinen voim atekijä on se. m ikä on v r v " ’* '* k u in >n‘a e * w , m ikä on niin takapajuin en . työläisten ja talon p oik ain valta ei ea nähX» c v »*« a s e m ia « toisiin - j lankum oukaen taakka oli '•* »eitä koskaan loppuisi, merlutusi se mahdollista pääom an ja proletariaatin välillä — « n - ll- in k .,» lopu " I»„ i. ..» .|~ » hartioilla ja viime vuosien m yoe « ta . että sosialism i «i m illoin-J k a ik k i. tokÄM » v a a U ^ " o l e v i a vo^ ‘O<ian U k U ° ° ° Hut «E stettyn ä . on ollu t u u r a a v a llr l - i , 1 p ojat. Joka- • ~ a o lo ,., )o, ^ |ul(1JMmpi_ ,uok. pikkuporvarit j . talon K aikki te tied ätte m in k ä !. ri.»«n voin..L »oi,», LL ik k u p orva- • na lam autti aita yhä enemmän > : , 1 rainK .jaioen on ristori L i 7 * Ko* — o H p '**uporva- paaom an ja työn väliseen tu o tekijä, katsottuna p oliittiselta k a n -X n . r rikm.e«kka ik o t./ Me e n rii j . Ul0’ talon p oik i- ! vu o si oi, katovuosi ja tilausten W yl<ena* joka tähtäsi om an vai- täm in en vuosikausien kestäessä YHTEISKUMNALUSIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA LENIHIIt PUHE KUUETUSTÏ0LXISTEH KOfiGttESSISSA --------. °” , - .. ---------- — J » I ** óiN. o,
