Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 17, 1921)
*. m TOVERI Suomen asia, sellaisena kuin ta vastaan, tietäen sangen hyvin etteivät he voi itseänsä puolus taa. Tämä lienee alhaisinta ja raukkamaisinta menettelyä mitä työväenliikkeessä saattaa koskaan ilmetä. (T H E C O M R A D E ) sen selittää minulle muuan suo Tbe organ of the Finnieb w orker* in malainen ministeri, kuvaa kaik tko Western State*. The only Finnish Daily ia the Weet. Published Daily. kien näitten toimenpiteitten lo- w>unoay, _a» ai Astoria, osiona, Oregon, “ C®P‘ 3«n<l«y. Oregon, Pu^ ,s^a< tärki \ ttä, eikä ainoast- Weatern Workmen's Publishing' ta a n IaSten avustusta. Hän se Society. Iitti, että Amerikan avustukselli- Yhteiskunnallinen villanku- keskuudessa saman lipun ympä rille, minkä mailman valveutu mous on työväenluokan ja ihmiskun nut ja luokkatietoinen työväestö nan ainoa pelastus siitä kurjuudesta, tänäpäivänä on hyväksynyt o- mihin imperialismi on kansat syös makseen. syt. a Liikkeenhoitajan Nurkka HTEISKUNTA on jakautunut kahteen vastakV^* luokkaan, dfnistajiin ja omistamattomiin, jonka Y taistelu käy yhä kireämtnäksi. Omistajaluokka etuiinv 011 Vain sosialism i voi s a a tta a jä rje s ty s tä sek asortoon, h ä v ittä ä luokka- vallan ja luoda taloudellisen ja h e n k isen vapauden kaikille, p o ista a köy jellakseen tahtoo lyödä alas omistamattoman luokan t? SUö* hyyden Ja tu o tta a y h te isk u n tam u o Toveriin on runsaasti kohdistettu vainnoiJ51^ don, m ikä ta s o itta a kaik ille tie tä le i välineet. hyökkäyksiä. d,nooJaimme pään, v ap au teen ja om aan vastuuseen. T u o tan to v ä lin e itte n on la k a tta v a ole Toveri on kestänyt tämän tulikokeen työläisten tub m a sta jo nkun luokan m onopoolina ja työn raskaan raatajien ponnistuksien ja uhrauksien eniana> sen sija an tu lta v a k aikkien yhteisek si om aisuudeksi. Ei riistä jiä , e ik ä riis “Työväenluokan vapautus käy heidän itsensä kautta”^ 111 te tty jä ! T uotanto sään n ö stellää n ja katoimintamme on se “messias”, joka sankat joukot’h “ tu o tte e t ja e ta a n yleisen edun m ukaan tää ja siksi puhumme tästä, ei lahjotuksien p v vn n iiii? erät' N ykyinen tu o ta n to ta p a, joka p e ru s toimintaan osaa-ottamaan teitä kehoitetaan — iäri« .17” tu u ryöstöön ja rosvoukseen h ä v ite seen toimintaan nyt kaikkia vaaditaan, saadaksemme' Ö tä ä n ; sam oin nykyinen kauppa, m ikä on vain p e tk u tu sta. T u otantoeläm ä lehteä levianiaan jokaisen suomalaisen työläisen luetti l i ra k e n tu u joukkojen om aan vapaaseen Joka ennen ei ole tilannut Toveria, niin tehköön i ' ja jä rje ste tty y n yhteistyöhön. T yön otlalcaa tilaus tuttaviltannekin, tämä on vei, 7 « n>1 a n ta ja in ja p alk k ao rjien sijaan va työläistovereilla, jota ei pidä laiminlyödä. Asuusi p a ita ty ö to v ereita! Ihm isarvoinen o- Toveri palvelee työväen luokkaliikettä suomalleen i 1 lo jo k aiselle, ken tä y ttä ä velvollisuu san keskuudessa ja sellaisena sen tulee yhä edelleenn„ ,, te n sa y h te isk u n ta a kohtaan. KARJALAN PAINOKONE- nen väliin tulo talvella 1918— 19J9 ei ainoastaan tehnyt Suo RAHAA PERILLÄ TOVERIN TOIMITUS men hallitukselle mahdolliseksi Poet O ffice Addreeet Tänäaamuna saimme kaapeli elää tuon kriisikauden ylitse, Toveri Sulkasen työ lehden teitse Tukholmassa olevalta Kar T O V E R I, Box 99. Astoria, Ore. vaan samalla myöskin laski .pe vastaavana toimittajana päättyi rustukset kansalliselle horjurnat- lauantaina, ja maanantai-iltana jalan edustajalta tiedon, että vii EDITORIAL STAFF me lauantaina lähettämämme tomuudelle. Sen seuraukset si Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N. K os ten ylläpitivät tuon maan järjes hän mtkusti uuteen toimeensa 6,000 kruunua Karjalan painoko- New Yorkissa perustettavassa kela, K. E. Heikkinen. tyksen voimien aseita ja sen vai lehdessä. Äkkinäisen poismuu nerahastoon, on jo saapunut pe rille. Phone» Office 365, Editorial Dep't 832 kutuksesta on, maa voinut suo ton takia lehtemme näin ollen Karjalan toverit ovat päättä riutua sen ovella uhkaavasta bol jäi yhtä miestä vaille. »Koska Entered a* eecond-cla«« meil metter shevismista. neet hankkia valtameren tuolta lehtemme siitä kärsimättä ei voi puolen July 18. 1912, et thè Poet Office et ne kirjapainovälineet, Näin lausuu Hoover avustuk pitempää aikaa tulla toimeen vä- Astone, Oregon, under thè A ct of jotka Amerikan suomalainen työ- sestaan, jonka hänen komiteansa hennetyllä tvövoimalla, Merch 3, 1879. paatti ; väestö antaa Karjalan raatajille on antanut Suomen pyövelihalli- r h “ ’fcl'(n ,a ‘T :• I l a k a n a " " X y , tukselle. Lausunnossa jatketaan , ik- 7- T r?C Gra*.h‘ f- menes osa tarvittavasta määrils- Amerikalaisen imperia edelleen: i k i n ^ s t i T " " " tä on tääl,ä lähetetty, mutta kun- “Meidän on onnistunut murs lismin tuotteita X f ? “ !ayte‘a - " Tovc."? hau s. s. osastot ja ja i.w.w:n i.w.w.n ryh ryh- kata se yhteiskunnallinen ennak Cra (erattneff saapuu toimeensa vn- mät kiirehtivät - lopputilityksiään. koluulo, jolle sosialismi aivan kon kuluttua. Haitilla niin eiköhän summa karttune meidän silmäimme edessä oli al- \ äliaikainen toimitus tulee tie vastaavaksi. Voimakas* loppu- .. . ----------- I kantit rakentaa. Prinsessan, jo- tenkin edelleen seuraamaan jär ryntäys, niin yhteinen lahjamme suomalaisen sosialistijärjestön määräämällä ohielnnii» ° k -Mtiuan isänmaallinen yhdistys ka kauhalla sekottaa lientä jos- V apautuksen on k u iten k in oltava jestön viime edustajakokouksen on Haitin saarelta lähettänyt lä- sakin soppakeittiössä on paras on vielä tänä kesänä perillä Kar- para ja Toverin yhtiökokouksen Nyt ripeään toimintaan. Meistä yksityisenä ja h en k isesti sitä. T aloudelliset hetyston \\ ashingtoniin pvvtä- argumentti, jonka siitä kansan tottamaa tirtä • * , V.n" i Jalassa- — Toveruudella, Karja- I y myös T ie in i ,, • i h te is k u n ta te k ijä t lu ovat a in a vas riippuu, nnssämäärin oma lehtemme leviää. tottamaa tietä vasemmistolais-1 lan Komitea, Supcrior. Wis„ tou mään * uuden hallituksen presi vallasta saattaa löytää, ja sen am duttaa työväen valtaa. ' Jus jo u-j ta av ia a a tte e llisia h eijastu k sia. Ja e.sten keräämiseksi työläisten 1 kok. 12 p. denttiä kiinnittämään huomiotaan me löysimnrekin.” y h tä v a rm a a kuin Iuokkayhteisknn- siihen sietämättömään tilaan, Toveruudella,_________ TOVERIN LEVITYSOSAST q Puolasta ja bolshevikien “vai nan taloudellinen rak en n e esiintyy mihin maa on syösty niit tauksesta ’ viime keväänä sanoo k an san alh aisen a hen k isen ä ja si m nlnknin silrty m isa ja n siihen, on s i i / t u s t a el lu ettu , kouki ten viiden vuoden aikana, jol Hoover lausunnossaan : veellisenä tilan a, y h tä v a rm a an tä y p e ru s tu tta v a n eu v ostolaitoksiin, joi-1 o tto kokouksessa. Päätetm« loin Amerikan imperialismi siel ‘‘Tämä on ollut meidän ponnis- tyy so sialistisen y h teisk u n n an k uvas ka a n ta v a t koko vallan ty ö tä te k e v ä n se u ra a v a ssa »tamatilaim, h lä on riehunut pitäen suoranaista tuksiemme suurin keskus — tar- 1# k ' ta a rik a s ta ja hyvää h e n k istä ja si kansan käsiin ja jolloin k a n sa la iste n rem m alle knulijakunnalip” sotatilaa kaiken aikaa voimassa. kotuksella ei ainoastaan auttaa «au- v eellistä Elämää. S o sia listise ssa yh Haitilaiset ovat vapauttaan ra Puolan kansaa suoriutumaan kär äänioikeus p eru stu u yksin o m aan h e i- ! K irjallisuuskom itean .n,, te isk u n n a ssa täy ty y vapauden m erk i dän o san o tto o n sa tu o tan n o lliseen työ- • S ungm an m uutti pois p a l k k i kastavia ja siksi ne eivät suosiol simyksistä, vaan myöskin vapau tä m yös v a p a u tu sta tie tä m ättö m y y la taipuneet väkivaltaan ja ryös den tielle.” .. N äin ollen jä i paikka nm,- UDB8^ d estä ja ta ik au sk o sta, väkijuom ain töön. Ne eivät kuitenkaan me alueita, osaksi tu o tteid en m enekkiä Ruotsin kommunistisen M ikäli siirty m in en k a p ita lism ista U u tta sih te e riä ei vielä vaii,,naiMk \ apauden tie ' tässä tieten nestyksellisesti voineet tapella y- kin merkitsee eroon pääsemistä H ein äk u u n juhlista v“? varten, osaksi tu o ttaak seen raaka-ai k ä y tö stä ja ta p ain tu rm e lu k se sta. T ä sosialism iin m eidän m aassam m e tu tä ei ole vähem m än tä rk e ä tä v allan puolueen ohjelma livoimaista valtaajaa vastaan, jo bolshevismista ! n eita ja kum m atkin k a rtu tta a k se e n lee ta p ah tu m aa n ilm an v äkivallan Ju h lie n onnistum iseksi USteltii , kum ouksellisen ta iste lu n ylim enoai- ka kapinan kukistamisen jälkeen rik k au k siaan uusia k an san jo u k k o ja käyttöä, riippuu y ksinom aan v a s tu s - ' saa d a tän n e nuhi.i, , 1" t8rke^ Hoover selostelee, että Euro on yhtä mittaa ylläpitänyt saarel passa on jälellä kolme suurta a- H yväksytty puoluekokouksessa maa. riistäm ällä. Niin k asvaa k ap italism i kana. P ro le ta ria a tin on k ä site ttä v ä « a jlu u m ™ . V ä k iv a ,,, Ja .e r r o r , o- Joukkoa h e r k . S u T la veristä sotilasdiktatuuria. Lä vustusj robleenra, niin. Itävalta, m aailm ankapitalism iksi, jo n k a poliit om ien aivojensa, elin tap o jen sa ja ko v at kuvaavia p o rv arilliselle yhteis- h a rta in toivom m e. FiköhS« , liskuulla 1921. hetystön matkassa on seikkape Puola ja puitu sen Venäjän ra tin en tu n n u s on im p erialism i; kapi tien sa uud estaanm uovailun v ä lttä m ä t kunnalle, m ikä ty k k ä n ää n p e ru stu u m itea huniehiii ' a'”9oj \ a stak o h taisu u s ty ö läisten ja kapi räinen selostus tapausten kulus jalla olevat pakolaiset. Hoovc- ta lis tise t kokoom ukset k ä y ttä v ä t su u r töm yys siv istyksen kohottam iseksi. k a p ita listise e n riistoon, m ilitarism iin , o n s | hyvä e ttä 7 J p oliisivallan ja v a n k ila jä rje ste lm ä n tiedon saam m eko i aiKanaiJ ta tänä aikakautena, jona Haiti i ia ei lainkaan häiritse \ enäjän ta lististen , köyhien ja rik k a itte n , p ro valtojen v altiollisia v äk iv altak ein o ja K olm as, K om m unistinen In te rn a on ollut julistettuna sotalain alai rajojen sisäpuolella olevien tar le ta ria a tin ja porvariluokan välillä välikappaleinaan h u rja ssa m aailm an- tionale, jonka ovat m uodostaneet o rg anisoituun h irm u v altaan . J a ko- e ttä Het“ seksi ja jona Yhdysvaltain meri- peet. Venäjän ulkopuolella ole on nykyisen y h teisk u n n an kuvaavin kilpailussa. Im perialism i on k a p ita kaikkien m aitten so sia listiset v allan kem us oso ittaa, e ttä porv arislu o k k a toon a ik an a a n että ei kiirellä l “j sotaväki on komentoa ylläpitä vista pakolaisista sanoo Hoover: piirre. Tuon v astak o h taisu u d en luo lism in korkein m uoto ja sam alla sen kum o u k selliset puolueet, on to te u tta aivan äärim m ä isillä keinoilla — työ- se a sia a pilata k ap italistin en tu o tan to tap a, jo k a sal nyt. Tämä tilasto osottaa, että \ enäjän pakolaiset esittävät lii tu o ta n to v älin eitten y k sity isten viim einen aste. va työväenluokan v ap au ttam isen . Se Iäisten verilöylyillä ja r a a ’a sti m ur- Se K arjalan iri-i yksistään amerikalaisilla vanki pulmaa, jossa ei ole mitään rat h a am a lla heidän jo h ta jia n sa - puo- k a rtu tta m isk o m ite a toim h’ X ^ k ä sittä ä p ro le ta ria atin en iten k e h it Sillä se synnytti m aailm ansodan. . om istaja in p id ä ttä ä itselleen siiiiFAn leireillä on vv. 1918—20 kuollut kaisua d ' T u k i« « « ' r!i'lK'V,' iC" y h teisen työn hedelm ät, Se oli kahden k a p ita listise n v a lta tyneen. eniten lu o k katietoisen ja sik lu sta a etu o ik eu k siaan ja luokkaval- höyryllä «ie nn r ö i o yli 9,000 haitilaista ja että sa haiut«, hali tu s k u k istu u . E llei n a ita ja voi hävitä vasta tämän t n n u n . n - ryhm än ta istelu a m a ailm an h erru u si m yös en iten vallankum ouksellisen tau n sa. S en lk h aen tä y ty y tyOväen- täm än tu o tan to man ajan kuluessa tämän lisäk mielin ja naisia pidetä hengissä, desta. Todellinen syyllinen m aail ja u h rau tu v aisen osan. Se m uodostaa luokan, eri tah o illa jo s a a v u te ttu je n me s u u rta aineellista kannatusta i!u] jä rje ste lm ä n hävitessä. si ain-erikalaiset merisotilaat mie mm ei ole olemassa mitään läh m ansotaan oli niinkuin S ak sassa, etujoukon, jo k a on k ä rk e n ä työväen kokem usten nojalla v a lm ista u tu a v ä lt m alle heim oveljiem m e hyväksi. TimJ livaltaisella elämöimisellään ovat tökohtaa, josta voisi alottaa ‘Ve \ anhem pina aikoina, jolloin kukin H anskassa, niin V enäjällä kuin Eng- luokan ta istelu ssa talou d ellisella ja täm ättö m y y teen . tu o tti om aa ta rv e tta a n v arten , oli » luuLu (juiaa Tarvettaan • ■ — n.um g h k on asia, jo n k a eteen on velmollisaiiJ surmanneet satoja naisia, lapsia näjän tulevaisuuden rakentami tu o tan to v älin een yksityisom istusoike- ,a n n *S8akin’ niin E uropassa kuin A p o liittisella alalla, sam oinkuin ope + d* tem m e toim ia ja uhata voitavamme ja vanhuksia ja mukiloineet vai nen.” m erik assa kapitalistilu o k k a. K aik tustyö-kysym yksessä. K om m unistiset Puolue hylkää k u iten k in tällöin n i us luonnollinen ja oikea, kuten pik vaisiksi vieläkin suuremman Ähävä. Siinä on alastomuudessaan kutilallisen ja k äsityöläisen o m istu s kien m aiden k a p ita listit ovat kan so puolueet y h d isty n ein ä K olm anteen In- m enom aan ta rk o itu k se tto m a n v ä k i määrän. Hooverin puuhien tausta! Hä jen m urhaam isen alk u u n p an ijo ita; te rn a tio n a lee n m uodostavat sen jä r On tä rk e ä tä osaston iuenestyluellf. Asiasta puhuttaessa sanotaan nen omat lausuntonsa selvemmirp oikeus vielä tän äk in päivänä. M utta heidän lokalsten v o ito n p y y teltten sä jestö llisen ja p oliittisen vivun, m inkä vallan, kaikki k a a p p a u sy rity k se t ja yksilöllisen te rro rin se littä e n , e ttä lo rd illem m e ja liikkeellemme yleeaä] k o n etek n iik an k ehityksen, suurteolli-j tässä presidentille alistetussa a- kuin mitkään muut dokumentit suuden ja su u rk au p an syntym isen ta -. ° kS' U y ty i k a n sa n ’° « k k ojen hur- avulla ja johdolla syvät riv it toim een nomuksessa, että “sitten v. 1915 osottavat kenenkä asioilla hau on kia ovat e n tise t riip p u m atto m at tu o t-: n ieh tla Ja k u °Ha ja m aailm an m uut p an ev at vallankum ouksen, o tta v a t val sen p ä äm ä ä rä n ä ei ole ’yksilöiden tu e ttä kirjallisu u sk o m itea on hyvin jir on Haitissa ylläpidetty kaikkein kaiken aikaa liikkunut ja mitä ta ja t m u u ttu n eet palk k aty ö läisen luo tUa h u ,,u ^enh u o n eek sk raajarikko-m n- lan k äsiin sä ja to te u tta v a t so sialisti hoam inen, eikä y k sity isille k o stam i je s te tty ja vilkkaassa toiminnasuj nen, vaan k a p ita listise n jä rje ste lm ä n P yydäm m e E nrekankin tovereita kiin kauheinta militaristista autokra- varten lian satoja miljoonia dol set vaatim ukset. jaksl, h au tau sm aak si. K ap italistin en ja sen sortuvien la ito sten h ä v ittä m i tiaa, jonka veroista ei amerika- lareita on viimeisen parin vuo kaksi, m inkä y h teisk u n n allisen a tu n sivistys p aljastu i alasto m ak si ran- n ittä m ä ä n vakavaa huomiota »atini R uotsin K om m unistinen puolue, jo nen. n u sm erk k in ä on varatto m u u s ja epä laisen demokratian niinessä vie den kuluessa käyttänyt. Siitä seik k aan . Kirjallisuuskomitean tai kalaisuudeksi. ka on liitty n y t K om m unistiseen In Puolue se littä ä ta h to v a n sa koko voi varm uus ja jo ta tu o tan to v älin eid en lä missään ennemmin ole ylläpi käy selville, että tarkotuksena n iin tä ei voi olla tehokasta, jos sflU tern atio n aleen a ja a y lläm ain ittu ja tu k ea so tilasn eu v o sto jen detty”. Raportin tätä kohtaa se ei lainkaan ole ollut “nälkäisten o m istajat, k ap ita listit, riistä v ä t j a ! V ersailles-rauha on o so ittan u t, mi- p e ria a tte ita ja tark o itu sp eriä. Se ou m allaan ei ole sih te e riä joka huolehtii asis- so rtav at. Täm ä k eh ity s on te h n y t k a - jten kykenem ätön k ap italism i on pn- m uodostam ista, sekä h a rjo itta a suun losteitaan esittämällä pitkä lista avustaminen”, tai mitkään muut raiesten toim ista, raportteeraa koni- p ä äm ä ä rä ltä än ja kein o iltaan v allan murhista, rääkkäyksistä, silpomi kaan inhimilliset vaikuttimet, p italistisen om istusoikeuden soveltu- i lau ttam aan e n tistä “tasapainoaan", kum ouksellinen puolue. Se tu n n u s n ite lm a n m u k a ista ja la a ja a v a listu s te a n pu o lesta osaston kokouksille ti sista, murhapoltoista ja muista joitten nimessä kaiken aikaa kui m attom aksi terv eeseen y h teisk u n ta- V o ittajav alto jen k äsk y stä rauodostet- taa to tu u ten a, e ttä so rre ttu je n luok työtä sotaväen k esk u u d essa s a a tta a k p itä ä huolen tiliselvityksistä asian väkivaltaisuuksista, mainitaan uh tenkin on ratsastettu, v ian ylin jä rje sty k se en , joka valvoo kaikkien tu pakkoliltto, m ikä K ansainliitto-ni- kien vapautus s a a tta a olla vain nii seen sen y h ty m ään sosialism in to te u t o m aisten lehtiliikkeiden kanssa. Eu tam iseen ja e stä ä k se e n sen k ä y ttä m i reiksi joutuneitten henkilöitten nä kaiken esintyy riutuvan kapi o ik e u te ttu ja etuja. Se on sen täh d en m isenä on kansojen veljeyden ja so den om aa työtä. re k a n osasto n velvollisuus on jo sec- sen työväenluokkaa v a sta a n . Puo p o istettav a ja k o rv attav a y h teisk u n lidaarisuuden irvikuva, ko h d istaa p ää nimet, tapahtumapaikat, aika ja talismin ja sortohallituksien tu naavassa kokouksessaan valita poi Puolue p itää ty ö tätek ev ien joukko todistetaan, että kaiken tämän keminen, niitten estäminen van nan om istusoikeudella suuriin, oleel ta rk o itu k se n sa pieniä k an so ja ja sor jen e i-p a rla m en ttaa rista v älitö n tä toi lueen e d u sta ja t v altio llisissa ja k u n m u u tta n e elle kirjallisuuskomitean sii j n a llisissa la ito k sissa o v at velvolliset te e rille m hdollisininian kykenevä d re ttu ja , kapinaan p a k o ite ttu ja y h te is on toimeenpannut amerikalainen huuden heikkouttaan sortamas- lisiin tuotantovälineisiin. m in taa tie n ä luokkay h teisk u n n an ku- k ie ltäm ään kalkki m ä ä rä ra h a t so ta Täm ä v älttäm ättö m y y s käy päivä merisota väki, tai amerikalaisen Ja tämän 'päämäärän eteen päivältä yhä huom attavam m aksi. K a ku n talu o k k ia v atstaan . M utta täm ä m oom iseen ja sosialism in to te u tta m i väelle, ta i m uihin ta rk o itu k siin , jot- a sia a n in n o stu n u t seuraaja. Kirjaliri im periaalism in In te rn a tio n a le k aa n ei militarismin pystyttämä sotilas- työskentelemiseen sisältyy itses su u tta ja sanom alehtiä levittämald Se v a ro itta a työläisiä - porvari! pitalism i luo n im ittäin tilan teen yhä pysty tu rv aam aan k a p ita listista ri's- seen. , ----- ka tä h tä ä v ä t k a p ita listise n yhteiskun- santarmisto. tään erotuksetta kaikki työväen em o k raattisista ja re fo rm istisista J ta jä rje sty k s e n säily ttäm ise e n väkival- p a rh a ite n voidaan herätellä nukkui .1 Raportissa vaaditaan kongres luokkatietoisia liikehtimisiä vas sietäm ättö m äm m äk si ja v a sta k o h d a t to rau h aa. U udet im p erialistiset selk h h a s-d rh o ista siinäkin m uodossa, kuin ne ' lalla. . ta h i e stä m ä ä n työväenluokan ty ö lä isto v ereita toimintaan yhteiset sionaalista tutkimusta Haitin a taan aseita valitsematta taistele yhä räikeäm m äksi. T oisaalla k o k o ilej kau k set u h k a av a t uudelleen p ä ä stä ä esiin asiam m e hyväksi. — Toini. ty v ät n. s. k e sk u sta su u n ta n a työ- to im in tav ap au tta. sioissa, sotatilan poistamista, a minen. Se on nykyisellä asteel rik k au k sia yhä havralukuisem pi jo u k sodan m ielettöm yyden valloilleen. T ä P o rvarillinen demo T ietoisena siitä, e ttä työväenluokan merikalaisten joukkojen pois kut la olevan imperialistisen kapita ko k ap italistisu u s lisään ty y keskeyty ten on kansojen v a litta v a — joko väenliikkeessä. k ra tia on k aikkialla o so itta u tu n u t pää kaikkialla m ä ttä tuotannon huim aavaan nou tä y ty y im p e ria listisen San Francisco, Calif. sumista, v. 1915 sopimuksen pe lismin elämisen ehto ja vanhuu k apitalism in ja tk u v a olem assaolo se- om an ja porvarisluokan jatk u v ak si : m aailm an k ap itaalin yhä hirv ittäv äm - suun v e rraten . E ivät vain v arsin aiset kasortoineen ja an ark io in een , tahi ruuttamista, koska sen allekir den vakuutus!’ M erim iesten lakko alkaa käydä K h erru u d ek si p e ite ty ssä m uodossa. Se j pää v altaa v asta a n a s e tta a m aailm an- palkkatyöläiset, vaan myös k äsity ö k ap italistisen jottatninen tapahtui “väkivaltai riisto n h äv ittäm in en koko vakavanlaatuiseksi täälläkit a n taa m uodollisen poliittisen yhden- j p ro le ta ria a tin koko y h tein en organi- läiset, pienviljelijät, v irk am ieh et ja kom m unism in kautta. sen pakotuksen" kautta. Edel-f r *•* *-------— \ a i k k a ei sen todenperäisyyttä uh' l Z aa »8i; U,dHn,n iiman Vatrtaavaa o le e l-! sato o rin en voima ja ta h to to im in taan , Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA tn In O r\o e « väestön k esk ik erro k set m u u ttu v at Jo aik aisin pakoitti k ap italistien a oudelllsta ja y h te isk u n n allista ! p eru stu en m u rtu m afto m aan vhtei?- vain k a p fta listile h d et hyvinkään mi'i yhä laajem m in pääom an orjik si siel l aak alaism ain en riisto ty ö tä te k e v ä t n n Rvr°n»--ri- U,!irnätrtn ja keIvc I H ittoon k a tso m a tta k an sa llisu u te en lellään ilmi tuoda. Jos sen tekevätk- läkin m issä he n äen n äisesti om aavat lu o k k ataistelu u n : lakkoihin ja kapi su m ista ja valintaoikeutta maan i TELYA 1-unH I- » kdytava loppuselvitykseen ! tahi rotuun, so taan tahi ra u h a an ju- ta p ah tu u se sillä tavalla, että f taloudellisen itsenäisyytensä. lakien mukaan. < t noihin. Tällöin oppivat ne liitty m ään On kyseenalaista tuleeko A m c - L x ^ ^ " r >’om,ches- S a a tta a k se e n m ahdolliseksi yhä te yhteen am m atillisiin, p oliittisiin ^ ja Puoloe n k iä jarJeR te,nian k a °«su- f » h a u tu u R uotsin K om m unistinen puo- on k ä site ttä v ä aina siinä muodoss P aä sen sijaan p ro le ta ria atin lue so lid aarisek si k a ik k ie n m aitten e ttä täm äk in lakko tullaan mun^ rikan militarismi, jota juhtaa h>l- L a i n n ?ä>h"i' s- °- hokkaam m an riisto n jä rje sty y p ää osuustoim innallisiin yhdisty k siin jä r d ik ta tu u ria , s. o. työväenluokan po m aan. sam oin' kuin edellisetkin, tp litnn voitonhim,., hellittämään ■>- C ? „ 'T ': a'.'Se oma, joka ennen oli vapaankilpailun je stety n lu o k k ataistelu n avulla val sm l e t tu j e n luokkien ja p ä ä m ä ä rä tie Iäisten k a tk erak si häviöksi. Mut^ trttaan Haitista. |ns «■ jotakin T a , * ’“ « 'T * £?" p eriaatteen pohjalla k artelleihin, rei» voakseen etu jaan . Tuon liikkeen pa liittista ja talo udellista y k sin v altaa to isten ko m m u n ististen jä rje stö je n '« .Il.n k u m Z u k . niin ei näytä olevan asianlaita tähai sellaista tekisi, niin se olisi v a - ''allanknmonksell.s- kaisiin. tru ste ih in ja pankkisyndikaat- ras k esk itetty ilm enem ism uoto oli ^ u ' X , f ? X ” i;_ 8lir '.yn,l'inn.r o ,o n a ’ 0 ki," s s a - j0 ,k a siallsm iin, joilloin vasta todellinen de toin kaikkia imj>erialistisia pvr-L lwä’ • n, aPPu.luhlassa pi- teihin, jo tk a vallitsevat m ark k in o ita m ailniansodan sy tty essä II In te rn a tio «eilisten perusviivojen m ukaan to im ‘- lakkoon nähden. Nykyisten tietoj* kimyksiä ja lakeja. Lain vastoin ^ ^ ? " n uheess.a mita häpeä- ja koko taloudellista eläm ää. Myös nale. Sen piti olla so sialistisen maa m okratia on m ahdollista. M utta vain vat suuren y h teisk u n n allisen v allan m ukaan on jo yli kuudenk.vnini^D" jos jä rje sty n e e n p ro le ta ria a tin enem kum ouksen, ihm isk u n n an yhteyden aluksen täk äläisissä satam issa, jo!’M toimitettiin aivan äskettäin “tul- ‘ , ,n ParJai*> Kol- m aanviljelyksen alalla k erään ty y suo ilin an p ro letariaatin ta iste lu jä rje slö seiso v at ihan kylmillään. Se melu* khnusta” laivastodepartementin ® • " hlte™at’una7 n kannaUa raan tahi, välillisesti yhä harvem piin kapitalism ia, im perialism ia ja sotaa m istö a se ttu u tukem aan tä lla ista dik ja vapautuksen eteen. ta tu u ria , voi se toim ia ty ö tätekevien «itä, e ttä niihin ei ole jäänyt toimesta tehtyjen julmuussyytös-1 i ' 13 , u u • aiM<L P ‘tka nyt ovat käsiin, m aan velkaantum isen, su u r v astaan , m u tta reform ism in lä p itu n k e luokkien ja tä te n koko yhteiskunnan v e rta a työläisiä, e ttä voitaisiin höyiT ten johdosta ja ne kaikki julis- ri t t - n n '” r i vankll?ssa suo* pääom an suoranaisen m aanarvon h ä m ana ei se k e stä n y t k o etu sta ra tk a i ,iyVäksi' IaÄhinnä on puolueen te h n im ek sik ään pitää yllä pannuin vittäm isen ja itse m aanviljelysteknii- sevalla hetkellä. Sen jo h ta v a t m ie teniin ••jnlmaksi pilaksi "............. va"- täv än ä Ruotsin p ro le ta ria atin kokoa p u h u m a tta k aa n kulkumahdoHisusd« Toveri Tanneria kan k ehittym isen takia. T äten luo h et p e ttiv ä t p ro letariaatin ja sosia Kapitalistinen sanomalehdistö j V appu-juhla on ollut ja m en n y t ja on H union erikoisesti parjannut. dut su u rk a p italistise t y h teen liitty m ät lism in, a se ttu iv a t k a p ita lististe n h al m inen täm än ohjelm an pohjalle. Kuu onnistui se koko hyvin m uuten m ut ta. Niin pian kuin laiva tulee sati on kaiken aikaa itsepintaisesti H ” vaiennut Haitin asia-ta. vaikka m' m; . h-‘,ncn oleva,n, «>'«- ovat nykyisen y h teiskunnan todelli litu ste n puolelle ja k e h o ittiv a t-fln n a- kuiten k in K om m unistinen puolue e- ta k e n ttä ju h la jä i p itä m ä ttä kovan m aan, jä ttä v ä t m iehet yksimieli«^ työnsä, yhtyen lakkolaisiin, ilma» P* riippumattomat tutkijat tämän I c,t? !ia.nen sia valtioita, koko valtiovalta, halli ra u h a an vallankum ouksellisen ta is te delleenkin o saa o tta a p a r la m e n ta a r i vesisateen takia. .a iv ,‘Ä r » e m ^ . s W ,ä m is s a h i " " y ‘ ~ seen toim intaan, niin tap ah tu u se o- te m m ittä m utinoitta. Pari pienaapa tus. eduskunta, v irkam iehistö, so ti lun sija sta . N äinollen m en etetty ään tuosta ovat H uvitoim ikunta p ä ä tti panna toi- sak si valvoakseen valtiopäivillä tvo-i m een «n,«-' " 7 ~ lak k o k ab ak k aa on ollut jo täB» yiäten amerikalaisten 1 laat, kirkko J. n. e. ovat vain tuon jä rje stö llisen y h te isrin ta m an sa oliv&t •en oikein jy m y ta n ssit toukok. 28 väenluokan e « j a ja p u o ,u ,.n ° yhtiöitten elamöimisestä siellä L ttaa. 0. . raukkamaisempai luokan etu jen säily ttäm isen ja puo lakon ajalla. EnsimäineD laiva ty ö tä te k e v ä t joukot a lttiin a shauvinis- aattellise n k an nan m ukaisesti k ä y t P- hyvällä soitolla. J a s u n n u n ta in a t. enää kukaan tehdä kuin on Sennillä ja toinen BakersfieW’B'Di!] lustam isen välikappaleita. Selvem antaneet karvoja pvstvyn no«- , ... - k 29 P- tulee olem aan oikein m ah ts- min kiihoitukselle ja terro rille. T ä tääk seen hyväkseen n iitä m ahdoin- va k e n ttä iu h la u i v ’ ------------------ sellä aluksella. Edellä mai»*™ taitavia «loM ukiia Mutta t a - a ' ’ '’" l u min kuin koskaan esiintyy valtio luok- ten lakkasi II in tern atio n alen ole s-nnksia p o liittiseen propagandaan', mi- T äm ä p aikka A h’‘ kadUn V arre,la- k o e tettiin viedä ei union miehiä, inkin aivan luonnollinen !?« " , h " lan S ^ Î I nsa ‘“b3"-1 kavaltiona. rik k aan vähem m istön jä r mahan ta p p o o liittisten liittisten ja ia k u n n allisten edus . , , Pa ’kka 0D kalkille suom alaisih ka aikeen lakkolaiset pysäyttivät, on jestö n ä köyhän kansanenem m istön m assaolo so sialistisen a jä rjestö n ä. tulos siitä , että kapitalistit itse I | ^ silloin ¡ 7 '* / kun kk . porvandiktatuuri fn ' r ' M aim ansodan k ärsim y k siä ja Jä r yvin tu ttu . J u h la ssa tu le e ole s etteivät he sortam iseksi. tu ste n p u h u jalava ja v a alitaistelu t e lo iv a tp a vielä karvajaloille ranna*1 omistavat sanomalehdet ja niit heiha tukkinut suun. je ttö m y y ttä vastaan h eräsi kuitenkin ta rjo a v at, sekä edelleen sen tähden, m aan k a ik en laista u rh eilu a ja hyvä voi itseänsä puolustaa. Missi o levista k atukivistä, että saivat c - ’ H uolim atta siitä jä rje ste ly s tä ja ten on kaikessa kuultava herran-j m uutam ien vuosien v erio rg io itten jä l e ttä m eidän m aam m e ei ole vielä ranvintola. T a rk a sta k a a ilm otuksfsta m ikä sa ääntä. 101 ,vat nämä Humonit, V itik a ise t, i-uunnitelm anm ukaisuudesta. lähem m in. O iem pa v a rra a . e ttä tulee telm iä iholleen. R issase t ja k aikki m u u t o ik e is to - J tru stiu tu m isen rin n alla on voittanut keen kansanjoukoissa v astav aik u tu s, jo u tu n u t vallankum oukselliseen tilan B akersfieldillä olivat jarjestyinä'” suuri niiden työväenpuolueitten ja ryhm ien teeseen. m ikä itse luo p ro letaarisen oikein A in it x ''« 0" kaB saiövaeJlus silloin m ä t m ieh et jo tänne tulles.-aan a is e t .laiset silloin k u n tov. a laa tuotannon- ja jak elu k o n eisto ssa. d em o k ratian oudot olim o, A1P‘ k ’ 1olla olem aan. tanner kulki näillä ympanstoil- el k ap italistin en y h te isk u n ta jä rje sty s v aik u tu k sesta, jo tk a o liv at pysyneet Hl )OVER AMERIKAN O saston kokouksessa oli k e sk u ste ’- lak k o la ise t saiv at tiedon asiasta ni h e itä 200 käsittävä joukko kj lä vieläpä itse “pääkallonpaikal ole voinut p äästä um pinM hkäisyydes- sosialism in a atteille u sk o llisin a Ja Puolue p ain o staa nim enom aan, et AVUSTUSKOM1SSIO- la ‘ Duluthissa puhujamatkalla? tä taloudessaan. A lituisesti on se o- jo tk a Zim m erw ald kongressin ja e rit tä p a rla m e n ta a rin e n työ on täysin tavana. e ttä m ink älaisiin toim enpitei- vaan, joka oli laiturissa n o 28. Y h te e n . NIN POLITIIKASTA Antautuivatko he yhtään kertaa m an olem uksensa p akosta sy n n y ttä täin k in sen vasem m istoryhm än a n ta a liste tta v a sellaisten ta istelu k ein o jen X n i T T " ,haBne111^ en s e lv ittä ä vaatim uksiaan miehi»t°- väittelyyn niistä periaatteista mi nyt taloudellisia m yrskyjä, jo tk a kal- m an tu n n u stu k sen k a u tta ju listiv a t alaisek si, jo ita vallankum ousaika v a a itSl a8iaa yhteeB X” le. Lopputulos oli kumminkin. s'i viiden sentin tunne- tä tov. Tanner edusti. Eivät. uudelleen ry h d y ttäv än lu o k k a ta iste tii; n im ittäin joukkotoim intojen. joi- u i X « 8UUntaan *a P äätökseksi m iehet tn rv a a n tu iv a t suoraan liinajan. seisahduksen, kriisien, jonk luun. Im p erialistin en sota m uuttui hfn puolueen on pantava kaikki voi t Rl. e ttä pannaan toim een kahden tu ssit viikkojulkaisussa Herbert 'Chan olisikin ollut miehekastä kotyöttömyyden ja k a u p p a tie n muo ta a n ja a jo iv a t nuo iilimadot L k®8 ä k u rsslt- P ä ä te ttiin Hoover julkaisee selostuksen A- ja '.doraa peliä. Sensijaan I t kansalaisso d ak si. V enäjän vallanku m ansa. N iiden voitosta sukeutuu neu S f c X laiv asta. K ahakassa kolme loukki riehuvat, h ä v ittä en m iljoonien merikan avustuskmnissioonin pe myiliyat he nurkissa. Mutta nyt j äosaa aluek°raitean puoleen aUli toim eentulon, kohdaten ’ ankarim m in mous, m ikä jo h ti p ro le ta ria atin val v o sto järjestelm än todellinen dem okra- vmml tul. T ä stä o vat porvarilehdet kir.n riaatteista »a pyrkimyksistä. Lai ta an ja teki lopun niin tsarism ista . tia, jo ssa p ro letaarin en vallankum ous i h a n n e S r ' Jos Be haB kkisi I a n n e r ja muut rehelliset ty ö tätek ev iä luokkia. .hann Intoile toim eensa kykenevän le et jo m onta sivua pitkiä u°f ‘ ^ naamme seuraavassa pari koh i kun ei tvvdv l,kUi° V enäJäo k ap italism istak in , m er-j k aikkialla on luo nut ta istelu jä rje s tö t O npa jo pyydetty sotaväkeäkin j4-1 w.w ¿laiset ovat taasen viety van taa siitä, jotka itse puhuvat puo kilaan. nyt tulevat nämä nilviäi M utta se . ^ m a a s s a a n xiU ee uuden h isto riallisen aikaku- i sä ja uuden y h te is k u n ta e lim e n 'jo k a tälMt^ i k k k^ r88ien a ja k S t kO8ka ei je s ty s tä ylläpitäm ään Hurttavo®’ lestaan. Mikäli Suomen avusta set lymvpaikoistaan esiin ja alot- kansallistin puitteisiin. Sen lu o n tai den. m aailm anvallankum ouksen, al to te u tta v a k a p ita listise sta y h te is n ä y ttä ä olevan enemmän kuin s minen on kysymyksessa sano tavat niitä hapeamattomimman nen la ajen tu m ista rv e p a k o itta a s*n kua. Niin europa laisissa, kuin Euro- on k u n ta jä rje sty k se stä siirtym isen sosia h e rk e äm ä ttä etsim ään u u sia m a rk k i T y ö m te h e « * tD lIot k jrj# ja P iek si. L akkolaiset yleensä «>va- taan siinä seuraavasti: parjaus- ja lokatulyan vangitut- noita. panemaan valta»ea alle uusia pan ulkopuolella olevissa m aissa on Ilstiseen. s o itta n e e t siivoa ja larjest»” 'a 1^ luokkataistelu sisällissodan kynnyk- Sosialistisen yhteiskuntamuodon, sa M o ie m m a T iL .^ '’'’’’“ ' ' 1' koyksim ielisyyttä. Yksi txettiin huomioon. Jnli»- ’PPhlte Flyer linja, on jo hyviä*?*- ¡ S Ä Ä ? £ RAUKKAMAISTA MENET. Eureka, Calif.
