Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 7, 1921)
No. T 0V E R 1 botageksi tulkittuja ja selitettyjä liimmasta arvosta kuin todellisen | MÄTÄNEVÄ KAPITALISMI laskuihinsa. Yhtä vaikea on sil VARARIKKOUTUNEET tkokonaisuudfssaankaan menettelytapoja vastaan, johon unionistisen liikkeen käytännölli le ententen esiintyessä välimiehe edes puolta Ranskan v a l r ^ KANSAT JA VALLANKUMOUS Tha organ of tha Finnish workers in VV. I. I. U. näyttää olevan eri nen edistäminen. Huolimatta sii -------------------------..... * . . . u o .. x i- . •*“ . o Saksalaisesta a K s a i a i s c s u i c enemmistöstä iic u u iii3 i.u a m nä. U vaikkapa se tulisi Nyt kun kautta maailman feiih the Western States. The only Finnish koisesti innostunut, on kuitenkin ta m ta tämä järjestö sanoo M P » « 1” 1}“! t° d,Sta tullaan tuskin piittaamaan sen Daily in the West. Published Daily, keästi keskustellaan kaupan al- sairaaloista aja- - Luultavaa T except Sunday, at Astoria, Oregon, sen tosiasian toteaminen, että tä VV. vy. VV. vv. liitosta liitosta ja ja huolimatta huolimatta sii- s < °PP°Hunistien u - m u « . . u . s w aja- enempää. on, että Z Venäiän kanssa kuu- Mutta Ranska ei ole ai„ että he sekon- , varsinaiset teollisuuskeskukset äk yhtenään mäinitta- • j aka on tuomittu taloni’» 1 by the Western Workmen's Publishing mä ärtynyt, mutta tiedoton vi ta, että se itse on osannut tuiki-1 Society. han vimma on tasottanut tietä ta muutamia periaatteellisia käsi-: ^ vat . ^ hdlston valIankumous’ fkuten Pless Rvbmk) ioiss i 1 J • ~ . H perikatoon velk-.ta u C,I,S »yksiä selvemmin m arxilaisuuden!^*“.* ? ,? 0" “ kuolemanki- ^uoialai ¿ emmistrt. tai kapitalistisen t a L .d i an!? varsinaiselle taloudelliselle op puolalaisilla oli enemmistö, tai voi kauppaa alottaa pelkästään kapitalistisen talouden va , , 5 Office Seventh and Commercial St., portunismille ja '“puhtaalle käy mukaisesti, on se kuitenkin jo u -!vut to,snnsa- Sillä viimemaini joissa saksalaisilla oli vain hiu Opposite Post t Office. Pam vastoin vallitsee san tes* täntöön” unionismille I. VV. VV. tunut syrjäytettyyn asemaan k äy -1tut ovat parantumatonta laatua, kan suurempi äänimäärä, (Beu- siitä syystä, koska se on vararik- kaisesti sama tilanne l > Poet Office Address : liitossa, joka erikoisesti kansain tännöllisestä työväenliikkeestä ja ’ Porvariston aseman toivottomuus ten, Hindenburg) joutuvat Puo kotilassa. T ätä vararikkohan o- muissa Europan kapi »Ulis T O V E R I, Box 99, Astoria. Ore. lettamusta perustellaan sillä, että välisen työväenliikkeen nykyises umon tehtävistä. Sille on ollut ilmenee siinä, että sen sisäiset maissa paitsi Hol!aroi|ksi* “Ylä-Schlesian vallankumous Venäjällä olisi h ä sä tilanteessa on johtanut, joskaan kalliimmasta arvosta muutamien ristiriidat (sekä kansalliset että lan yhteyteen. E D IT O R IA L S TA FF kysymystä” ei kummassakaan ta vittänyt teollisuuden ja tuotan Skandinavian maissa ’ Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo ei järjestöä kokonaisuudessaan, kamarioppineiden filosofiset sai kansainväliset) kärjistyvät kär- pauksessa ole tyydyttävästi rat non ja että ottaa pitkän aikaa en kaikki taloudellisessa vaÖ-<'^ Syvänen, Alex Sevo, A . N. Koskela. niin kuitenkin osia siitä, selvästi vartelut kuin elävässä elämässä jistymistään ja näyttävät suoras kaistu. Ei yksikään asianomai ja sen lisäksi ei niillä ole S * K. E. Heikkinen vastavallankumouksellisuuteen. mukana oleminen ja siinä taiste taan sovittamattomilta, ja Neu nen, oli se sitten Saksa, Puola nenkuin siellä voidaan kaikki ta riistamattonnä luOnnol|„ia loudelliset seikat järjestää uudel vostovallan pelkkä olemassaolo Phoaei Office 365, Editorial Dep't 632 Tässä kohden W. I. I. U. ar leminen. Sen agitaattorista mer on takeena siitä, että nuo ristirii taikka entente kykene ratkaise leen mallikelpoiseen kuntoon, toi uksia joita sitä vastoin \Xj kitystä ei voi kieltää, mutta se Entered as second-class mail matter vostelu perustuu selviin lainaus- on rajoittunut niin pieniin piirei dat eivät suinkaan tule pienene- maan kysymystä omaksi eduk sin sanoen, sellaisiksi, että kapi jaha tunnustetusti „„ | , ' " " J H July 16, 1912, at the Post Office at otteisiin I. VV. VV sanomalehdis talistinen maailma sille voisi luot tomun saakka. ! mään. Sillä toisaalta kärjistyvät seen. Astoria, Oregon, under 'the A ct of tä. Sama asia käy erittäin sel hin. . J,?S ! ‘is k?ikc" ta>"än o Kuolevan kapitalismin pinnal tamuslauseessa antaa. i vastakohdat sen kautta, että ka March 3. 1679. västi ilmi siitäkin, että miltei Tänä päivänä on yksin Detroi Emme halua väittää, etteikö teella Amerikassa u lk o n « ^ kaikki I. VV. VV :ssä mukana ol tin kaupungin A. F. of Laborin pitalistit ovat tavallaan riippuvai liset taudinmerkit häviävät siis Venäjällä olisi ollut suuria vai paa ei kaytaisi muitten „ , 3 sia Neuvosto-Venäjästä. Mitä ajoittain, mutta sen sisuksissa leet ja sen puolesta taistelleet to TOVERIN TOIMITUS keuksia voitettavana ja etteikö kanssa kuin niitten. j„tka J n suurempi osa \ ’enä,än aluetta delliset vallankumoukselliset ovat uniojärjestön toiminnalla paljon joutuu kapitalistien kilvoittelun jatkuu mätäneminen hitaasti ja siellä niitä olisi edelleenkin, m u t tomasti ovat taloudellis,,H varmasti. Sieltä saavat uudet Toverin vastaava toimittaja tunnustaneet liittonsa horjahta suurempi merkitys ja kantoisuus esineeksi, sitä suurempaan riip ristiriidat alkunsa, ristiriidat, jot ta näitä väitöksiä nähdessä käsi ...alla perustalla, ,„i„ Elis Sulkanen on sanonut itsensä neen liian pitkälle. Tällaisen kuin koko W. I. I. U :11a tai niillä irti nykyisestä toimestaan men taantumuksellisuteen kallistumi riidoilla mitä eri pienet industria- puvaisuuteen he joutuvat Neu ka johtavat yhä kohtalokkaam- tellään asioita aivan kuin kaikki menkan teollisuuslaitokset U* näkseen New Yorkissa peruste sen todellisina syinä esiintyvät listista unionismia virallisesti e- vosto-Venäjästä. Toisaalta te piin seurauksiin. Porvaristo ei * muut maat olisivat erinomaisessa aikaa, epämääräisen kauan tun uuden lehden, “Etecrtpäin nyt liiton keskuudessa vallalla dustavat käyvät. Detrotissa on kee samainen riipuvaisuus Neu kykene lopullisesti ratkaisemaan j taloudellisessa tilassa, joten Ve suljettuina ja Amerikan tvui näitä riut iri itn ¿aan iloll lFlCH täloil (lcll 1HC1 joukot, jotka näjän ifTiah mahdollinen taloudellinen vosto-Venäjästä kapitalistival- sisäisiä ristiriitojaan. Se ei n-i- us nälän toimittajaksi, jonne hän on valit olleet antivaltiolliset ja antimarxi- edellisten alotteesta vaadittu tioille mahdottomaksi ratkaista kalla tehdä asioista lopullisia hajaannustila olisi nykyhetkellä käynnissä pitävät, työttöminä tu. Vastaavan toimittajan toimi laiset käsitykset. Näiden harha kauppasuhteita Venäjän kanssa, Toverissa on johtokunnan pää oppien historialliselle esittämisel vaadittu A. F. »L. virallista joh omia sisäisiä kysymyksiään, oli johtopäätöksiä, koska ne ovat erikoisesti poikkeava tilanne maa STANDARD OILCON teoksen perusteella julistettu avoi le perustuu toisten i.w.w .Iäisten toa toimintaan Yhdysvaltain hal vatpa nämä sitten kansallisia tai liian masentavia. Maailmansota ilman taloudessa. Tuollainen otaksuminen on meksi. Mutta kun vakinaisesti nykyinen vasta vallankumouksel lituksen painostamiseksi tässä kansainvälisiä hallitsevan luokan oli viimeinen yritys täss^ suh SAALIS KASVAA etujen mukaisella tavalla. Siten tykkänään väärä ja totuudesta parkan täyttäminen kestää kau- lisuus. Ja siitä voidaan vapautua suhteessa, vaadittu Gompersia lä Äskettäin julkaisi Standard (i,l teessa. Se ei onnistunut ja por van, niin valitsi johtokunta Tove vain hylkäämällä nämä virheet ja hettämään edustajan punaisen eivät ne yhdessäkään kysymyk varisto kadotti samalla kykynsä poikkeava, sillä tällä kertaa ei o- Co. tyolaisilleen melko tuntuva rin väliaikaiseksi vastaavaksi Su asettumalla selvästi uudelle Kol kansainvälisen taloudellisten jär sessä voi 'päästä lopulliseen rat ohjata yhteiskuntaa omien tar le kuin jokin harva maa, jonka palkanalennuksen. Varmaani« Niiden on tehtävä koitusten ja etujensa mukaisesti. kansallinen talous ci olisi tykkä- tuokin tehtiin "huonon liikeaiani lo Syväsen, joka ottaa paikan h e mannen Internationalen esittä jestöjen kongressiin ja vaadittu kaisuun. ti nykyisen toimittajaan erotessa, mälle periaatteelliselle pohjalle. koko ammattiunionismin keskus- myönnytyksiä. Mutta todellis Suurinkaan taloudellinen kyky nään hunningolla ja auttam atto- ¡ takia. Standard öljy-yhtio ten taloudellisten voimain olles joka tapahtuu parin viikon sisäl järjestöä ryhtymään todella työ sa sovittamattomassa ristiriidas- tai yaltiomiesnero ei voi muuta masti allikossa. Ottakaamme e ka onkin viimeisten vuosien k lä. Samalla johtokunta päätti ju Mutta VV. I. I. U. jättää huo väenluokkaa edustavaan toimin-! „ i , ......... « . . . . . . . kuin korkeintaan muuttaa äkilli simerkiksi vain Ranska, joka täl luessa ollut “perin säälittävä asia listaa avoimeksi yhden aputoi- mioon ottamatta sen tosiasian, et taan. Kun vanhan kaartin tahoL ! ^ / CS^ naa."’ JT ^ a T " k"la sen taudinkohtauksen pysyväi lä kertaa on Europan mantereel asemassa. Se näet ei ole enää vö va,kcu<let,*? k".!s!* mittajan toimen, jotta lehdessä tä tämmöinen kehitys on käy ta tähän ei ole suostuttu, ^ a t he seksi mätänemiseksi kapitalismin la voimakkain kapitalistinen maa. nut keksiä mitään keinoa to säännöllisesti tulisi olemaan viisi mässä I. VV. VV. liitossa. Arvos päättäneet lähettää itse edustajan Ranskan kansallisvelka oli en liaten voittojensa salaamiseen ruumiissa. Vaikka itse kapitalis eA1my°nnytyks,,lla ,3 •- perustaneet * * erikoi- • imakaupoilla enaa voida suorm- toimittajaa. nen sotaa 27,000,000,000 frangia, kun auttamattomasti vain kob» telu. lähtee semmoiselta pohjalta Moskovaan ja min parhaat aatteelliset tuetkin, „„ kuin I. VV'. VV. olisi yksimielinen sen Detroitin yhdistyneiden työ tuakaan vaikeuksista. Ne voivat kuten Hilferding ja kumppanit, eli noin $5,000,000,000. Tällä k er vat ja paisuvat. Ja pahinta asi^ tosin hetkeksi kadota näkyvistä saisivat auttaa rakastamaansa po taa nousee yksistään Ranskan sa on viimeisten vuosien kului kokoomus ja kuin sandgrenilai- läisten Keskenään tappelevat suus laisien neuvoston, joka ioka ase tta a ’ . n • *i i— -1 ,-7 • vallitsisi ehdottomasti. Se toimintansa pohjaksi tvöväenluo- ^ .'" a '1'> )»‘l‘aen kapitalism in ra u tilasta, eivät he enää kykenisi pu valtion oblikatsionien rahallinen sa ollut se, että kun voit.t tu h o t' ” *“ n- joka 'oka muistut m uistut- haltamaan siihen elävää henkeä. arvo 307.000,000,000 frangiin. Tä kasvaneet, on verojenkin sun ei ole totta. Historiallinen ja kan nykypäiläiset tärkeimmät e m " S“ tuhotyötään, uniot harhaoppinen I. VV’. VV. antival- dut ja selvät periaatteet. Sillä taa yhä laajenevaa mätänemistä. He voisivat korkeintaan oppinei män lisäksi ön Ranska velkaa noussut. Tästä on esimerkkinä etu-Aasiau na yhteiskuntatieteilijöinä osoit eläkkeistä ja muista sodan ai tiollisine ja pikkuporvarillisine Jouluk. 31 p, päättyneen vuo Toisessa paikassa tätä lehteä haaveineen on todellisesti kuol aikaa kuin industrialistista unio kysymyksen ratkaisu, ja Sevresiu taa, mitä yhtäläisyyttä on köyhä- heuttamista korvauksista 398,- den kuluessa oli Standard Oi julaistaan kappale siitä arvoste lut. on kykenemätön koskaan nismia edustavat askartelevat sopimuksen “tarkastus”. Edel listövallan kasvamiskipujen ja 000.000.000 frangia. Toisin sa lusta, jonka Workers Interna pääsemään m ihinkään; sen täy ryhmäriidoissa, poimivat toisten leen voimine mainita Tsekko- kapitalismin luhistumisprosessin noen, ottaen huomioon vain nä Co:n voitto miltei kaksinkeruiJ tional Industrial L nio (aikoinaan tyy joko vajota opportunismin sa virheitä, hakevat oikeaoppis slovakian ja t'tikarin välisen “so välillä. Mutta he eivät silti voi mä edellä mainitut ulkomaiset ia tu n u t edelliseen vuoteen verrat tuna. \ iime vuonna "ansaits] ta pohjaa ja palvovat itsekästä I. \V. \V. liitosta eronnut, n. s. suonon suohon tai periaatteit- lahkolaisuuttaan, sillä aikaa työ- pimuksen”. Kauppasopimuksen kieltää toisen luokan nousun ja kansalliset velat, joitten lisäksi näet John D. ja Co. Sd.377) tai tulla tulia K. K. I. Iperiaatteit; detroitilainen ryhmä) antaa var ....'T ka,seks' , ^'""lellisek sl Väeuluokaii yleinen kansainväli- solmiamisesta Venäjän kanssa toisen luokan laskun välillä ole kuitenkin kasaantuu vielä mel jotavastoin edellisenä vuonna g sinaisesta I. W. \Y. liitosta. Ar järjestöksi ja sulautua amerika- puhumattakaan. Selvemmin näyt van suuren eroituksen. Sen kiel koinen määrä muitakin velkoja, vostelu on osa laajahkosta selos laiseen unionistiseen liikkeeseen nen valtataistelu sekä periaatteel täytyy sanotun lahoamj^kriisin täminen kävisi heille ylivoimai nousee Ranskan valtiovelka 705,- noastaan $34/)04,4l6.' Vuosina 1918 ja 1917 „ii,a tuksesta, jonka mainitun järjes paremmin kuin mitä se näihin lisessa selvyydessä että käytän- seksi, vaikka heillä olisikin yhtä 000,000.000 frangiin, eli noin vastaavat John D:n tulot $43. tön toimeenpaneva komitea on a- asti on tehnyt. Tämmöinen vält paljon valtaa kuin he k u v itele $140.000,000.000. 263,377 ja $43,808,930, mutta listauut punaisen taloudellisen tämättömyys on sen edessä olo vat omaavansa viisautta. Maat- Kun tämä huikea summa jae loin olikin sota parhaillaan käy kansainvälisen kongressille selos jen tuomana ja siitä syystä, et man taloudellisella kriisillä ja taan Ranskan 40 miljoonaisen tukseksi Amerikan työväenluo tä sen kykenevimmät voimat ja mattiunioliikkeessä todella jär myksessä. Kummatkin riitapuo maailman vallankumouksellisessa kansan harteille, niin tulee siitä nissä. Viime vuonna asetettiin var kan taloudellisista järjestöistä ja todella vallankumouksellisimmat jestyneen työväestön määräävän let huomaavat perin selvästi, että ilmenevillä vaikeuksilla on siis jokaista miestä, naista ja lasta rahastoon $20.404.319 ja verote osan valistamiseksi ja mukaan niiden toiminnasta. ja tietoisimmat ainekset ovat val tempaa-migeksi. Keskinäisen tu vaikeuksista on mahdoton suo olennainen ero. Vallankumouk kohden $3,5CO ilman korkoja.‘Jo taviksi nettotuloiksi ilmotettr Tässä arvostelussa ei ole mei lankumouksellisen riutua. Samalla ollaan täysin tie sellisen köyhälistön velvollisuus kaisen Ranskan miehen, naisen $40.973.484. mikä prosenteis sosialismin käläisille sanomalehtiä seuran aatteiden innostamina ja hyväk loksellisen yhteistoiminnan sijas toiset siitä, että on aivan hyödy on kehityksen määrääjäksi ase ja lapsen tulisi siis ansaita elan ta sk ettu n a merkitsee 46.56 pre neille mitään uutta. Hyvin tun syvät ne. Se joukko joka on jä- ta harrastetaan ryhmärirtoja ja töntä tehdä sen johdosta min tettuna luokkana oltava selvillä tonsa lisäksi pelkästään valtion voittoa $88,038.313 paäoraali nettu on I. VV. VV. poliittista toi lcllä puolustamassa vanhaa taan voimat hupenevat taistelussa, jol käänlaisia johtopäätöksiä. En tästä seikasta. 'Sen on 'pyrittävä I odellinen Standard Oil Co mintaa hyleksivä kanta ja hyvin tumuksellista syndikalistista kan le työ^äenjoufeot eivät 'anna ar tente tietää, ettei se koskaan saa selvyyteen tilanteen vaatimuksis velkojen maksamiseen $3,500. Ranskan imperialistit väittävät, voa ja joka ei herätä kunnioitus pääom a ei kylläkään «Ie tunnettua on, että aikoinaan täs taa on kuonan arvoista verrattu Saksalta vaatimaansa korvausta. ta ja tehtävä .siitä tarvittavat jo h että vain Saksalle määrätyt kot- suuri, ta niiden, keskuudessa. Työtais vaan se on $30.000iJ< sä liitossa pikkuporvarilliset opit na edelliseen sekä yhteiskunnal Saksa taas on varma siitä, että topäätökset. Siten joudutetaan vausmaksut voivat pelasta i telut, joihin ryhdytään, joudu ja aatteet ovat olleet ehdottomas lisessa ymmärryksessään että sen on tehtävä entcntelle uhrauk tapahtumien kehitystä, siten voit Ranskan taloudellisesta 'perika m utta kun voitto alkoi käydä < taan häviämään ja työväenjou- veluttavan suureksi, niin turva ti vallitsevina. Aivan oikein sii käytännöllisessä merkityksessään sia, jotka käyvät sille ajanpit- taa maailmanvallankumous jo it dosta. Mutta jos tämä on totta, duttiin koille ei voida osottaa mitään tavalliseen \ ippakonstm nä selitetään 1008 taistelut, jol amerikalaiseen työväenliikkee kongreettista siitä niitä unionis kään ylivoimaisiksi. Ne ovat sestään vaikeat synnytystuskansa niin on Ranska auttamattomasti loin I. W. VV. järjestössä tapah seen. siksi pakoitetut molemminpuoli ja köyhälistö kasvamiskipunsa. tuomittu ¡»erikatoon, ei ainoas jaettiin osakkaille Iisaa osakkeit mi tavalliselle palkkatyöläiselle tui hajaantuminen ja jolloin se Näitä seikkoja ei esitetä arvos merkitsee. siin myönnytyksiin, sopimukseen, Mutta kaiken edellytyksenä on, taan siksi, että Saksa milloinkaan voittoja vastaan. Kun talla ti myöskin joutui vieraalle maape telussa. Näiden esille tuominen josta ei ole kuminallekaan min että se pyrkii pois kapitalismin ei voi tuota vaadittua summaa valta Standard < »il < 6. viime px lukuussa j?.koi 150 pros. vesite rälle siitä, mihin sen perustajat olisi sen lahkolaisilmapallon puh Tällainen tuhoisa taistelu olisi käänlaista huojennusta. Mutta lahoavan ruumiin läheisyydestä maksaa sen jälkeen kun siltä on tv jä osakkeita, saatiin voittopa sen olivat aikoneet asettaa. Pal kaisemista, jossa itse \V. I. I. U. lopetettava. Ja siinä suhteessa nyt eivät he enää voikaan rat ja kaivaa sen murheellisille jään riistetty siirtomaat, kivihiilikai senttikin näyttämään kokolaili jon tärkeämpää kuin tämän men oleskelee. , . .- , . . . ----------- Arvostelun pohjana tiisi niillekin molemmille järjes- ; kaista keskinäisiä välejään ylitä nöksille kylliksi syvän kuopan, necn historian korjaamisyritykset on kilpaileva unionismi, jossa töille, mitä tässä on kosketeltu, > helposti kuin ennen. Niiden on haudan, josta kapitalismi ei enää vokset ja yleensä kaikki raaka- siivolta. Todellinen voitto Stai äinelähteet, vaan myöskin siksi, dard Oil Co:n oikealle pääoma! ja siveyssaarnojen esittämiset «a- lahkolaispyrkimykset ovat kai- jotain hyvin tärkeää tehtävää. otettava Neuvosto-Venäjä mvös kykene nousemaan. että vaadittu $56.000,000,000 ei viime vuoden toiminnasta (T H E COM RADE) Mutta tämä m akeasti nim itetty li scasa m ielessä, sam oin sota aiheut- p erkele , m utta työväen lu ok an va- 2. KAUPPA. M erkille pantava tasaa on, ett* f kansallinen e d isty s“ ei rajoitu a in o taa sitä, m utta paljoa laajem m in ja pahtaja: kom m unism i. K a p italism in Y h d ysvallat ovat m aailm an rikkain keen sisällissodan niin ulkoman astaan tähän. A jan kalskuvat k an kansainvälisessä m ielessä. Pula ai- J tuskallinen kuolinkam ppailu on ai- m aa, m aailm an lainan antaja ja m aa- gaspuut kutovat aasialaisilla loim illa heuttaa pääom an keskittym istä. kuin kotim ainenkin kauppa kob Sota kanut. .... 1 llm an teollisu u d en ja liik e-eläm än sy- ja afrikalaisilla kuteilla, K auppa ja . ai heuttaa, paitsi taloud ellisen, m yös- N ykyäan puhutaan paljon tästä a i-id ä n . T ässä on sen täh d en tark oitu s sään n öllisesti ilman suurempi* br s u o je lu a lu e id e n naaiim inen, sopi haalim sopi- j kin valtiollisen vallan keskittym istä, neesta. Lausutaan en n u stelu ja siitä tark astella m aailm an talou d ellista ti- p äyk siä, saavuttaen biljoonan urj. E. s. m ukset ja ostam iset, valloitu kset ja ■ Sota hävittää toisia m aita kokon aan m iten rom ahdus on tapahtuva. P uhu- lannetta juuri etu p äässä Y h d ysvaltoja kerran 1872, mutta sotavuosin* anastukset ovat joh donm ukaisena t u - ! j® laajentaa toisten m ahtia. Se ai- taan vararikosta ja vallan k u m ou k ses- j silm ällä pitäen. m erot tek evät hurjan hyppiyb1 1. KAPITALISMI MAAILMAN sen nousun, esityk sen kaikkine jak- loksena kotim aan pääom avallalle a lis aan saattaa pienten m aiden m e n e h -! ta. T ässä olisi tark oitu s k osk etella K aupan p eru steet ovat kah talaiset. k o rk ealle. Tämä luonnollisesti TALOUTENA. soin een ja taas huippukohdan, m ielet tam isesta. im- *yn i’8t® ja niiden riippuvaisiksi jou- ■ m uutam illa Siirtom aapolitiikka, riveillä sen verran Niin kauan k uin ty ö n tu lo k se t esiin - lu u m u id en m aiden kauppatoimm ja tunteet k iih ottavin e ja jännittävine Sam aa keskittym istä, m ut- kuin sanom aleh d en tilaa perialism i ja m ilitarism i, siinä k a n lum isia. A m enkalam en tiedem ies ja biato se Hai iseen »yvät pääasiassa ku lu tu starp ein a pe- J0 ^0 k okon aan lamaantumisesta kohtauk sineen ja vihdoin traagillisen sainvälisen politiikan m en ettelytavat. ta paljoa laajem m an sekä y h te is k u n -; «allia voidaan — niitä ta lo u d e l-! rustuu kauppa rioilsija, hra H art, kirjoitti 1901, että ihm isten tarp eiden vaan p ien estä edistymisestä. J* - d a n vuoden päästä tulee epä.lem ät- ,a ” ‘elun « h » ™ ™ 0 lopun. — Yksi Ja seurauksena on, että jokaisen maan nan fyysiliisellä että tuotan non m eka- ; l***a p erusteita, kauppa ja finanssi- ’ luonnolli seen ty y d y ty k seen ja yh teis- osottavat tilastotkin. kapitalisti pienin e riistom ah- kansalhsetkin suhteet jou tu vat yhä nisella p uolella. t* olem aan ainoastaan kuusi suurval tyinen Pula kärjistää luok- ; a *c,nf,a. joista m aailm an kapitalism i k u n n alliseen välttä m ä ttö m y y teen dollisuuksineen. sitte osak eyh tiöt kan ... -- ~ Sa E nglanti, joka kauan aikaa o" enem m än kansainvälisten suhteiden kien välisiä suhteita sen kautta, että e hnvoiniansa taa m aalim assa, nim ittäin V enäjä, im ee. L u onnollisesti i loin vallitsee m yösk in esin eid en to i sallisten rajojen sisällä ja vihdoin Sak—, E nglanti, \ hdysvallat. Japani m ääräysvallan alaiseksi. K apitalism i se aikaan saa työttöm yyttä ja jouk- ■ k irjoittajan puuttuvat tiedot, ain een siin — vaih tam in en y leisen ä k aup an tän yt m aailm ankaupan ohjak Sota aiheuttaa sitä —- laajuu teen ja erik o isu u teen nähden ja Kiina. Sak —lainen —laneuvoksen m aailm an kapitalism i finassipääom an kadottaa kansallisen kokon aisuu tensa kokurjuutta. sissaan , ei liikevaihdoskaan ***” m uotona. M utta kun työn tu o tteet I ja im perialistisen politiikan johtam ana ja eh eyten sä. Jokainen maa joutuu maa, m utta paljon p eru steellisem m in . ; *e kä vielä m uista seik oista joh tu vat tittelillä yhteisk u n tatieteilijän ä esiin- luonti m äärättyjen y h teisk u n n a llisten su h enää yhdeksää biljoonaa. kansainvälisen kokon aisuu den osaksi, Se hävittää tu otan tovoim ia, ihm iskun-1 P ä ä ttä v ä t tyvä C onrad, on ollut m yöskin su u r-1, tem ... m eltää . väkivallan riehunnassa k 1913 $ 3 ,7 4 1 ,0 7 4 .6 0 8 ja «916 rajoitukset, estävät par- teiden vaik u tu k sesta p ääasiallisesti valtojen ijäisestt säilyttäm isen kan- . . ,a repien #ie,ut joka mitä m onin aisem p ien suhteiden nan elin en ergiaa, repii ja raatelee ko- i ta in ta asian k äsittelyä ja elävim pien 4 2 0 ,5 6 1 ,2 5 2 . Vienti oh l 9l} ’ . . , . , ........ - esiin tyvät tavaroina, m uuttu täm ä n a ii. ja ruotsalainen oppinut profea- n,i.,j ° on|iI;» ihm isiltä uh 0 8 9 ,3 5 3 .1 1 6 ja 1918 $2.576.* kautta asettaa itsestään riippuvaiseksi koneista kansakuntia ja heittää niitä Jot»,o Paatök sien tek em istä. Mutta «uhde ja kauppa iikat a yh ä enem m än riksi ylevälle jum alalle, joka tunne- sori Rudolf K jellen piirtää nim en— tarkoitus ei olek aan pyrkiä ennuste- palvella yl,arvon k isk u rilu ok k aa Luvut osottavat kaupan kaikki ja kaiken. K apitalism in laa kauhusta hy rskyiievään m ereen, ja 6 8 6 . H artin tutkim uksen alle sillä h u o taan nim ellä: om aisuus. sorretut luokat liik k eelle k m a a n ylläm ain ittu jen herrojen taval jen tam ista, mutta ei laheskäsa •* jen tum inen on näin joutu nut asteelle, nostattaa V° ‘ttOa’. V aik k a "•«* tap ah tu u , silti- T ässä m uutam ia num eroita Y h dys m autuksella, että hän, sikäli kun on la. la r k o itu s on päästä ym m ärtä ja kärjistää luokkien taistelun tu i m äärässä kuin Yhdysvaltain- jolloin enää ei voida puhua kan—n- kään ei lu o n n ollin en erilaisista lu o n kysym ys m aa-aluesuhteista suurvalta- valtain kapitalism in ed istym isestä, tai taloudesta * ) vaan m aailm an taloudes m aksi vallan k u m ou k sellisek si k am p m ään asiaa ja jo s selostu s se lla ise n on tieteellisistä om in aisu u k sista paitsi ne osoittavat tuonnin ja k eh ityk seen antaa “selvät p ap erit“ a i kuten m eidän käsketään —noa: Y h ta ja jolloin p ääom ien taistelu kut- naan jon k u n jo h top äätök sen tuottaa. pailuksi. Sam alla kerralla se aiheut- , , , | erilaisista tu otan n ollisista oloista joh - tonta lisääntym istä vientiin ver dysvaltain k an —llisen eläm än ed isty ci se noastaan Y hdysvalloille ja V en äjälle. suu tod istajak seen jok aisen rodun j a ; *aa ikuiseksi parantum attom ia haavo- ole en n u stu s, vaan tapahtum ien tuva tavaroiden vaih tam isen o le m utta siihen seikkaan tulemme • j n • , i -------------- - v a ih ta m is e n s y y . 19 vuoden aikana, 1 9 0 0 — T äm ä herra ivaa Marxia aiitä että m isestä. hem m in. Ranskan tuonti oli m erk ityk sen sä kan—n koko m aapallolta ja j o s t a : ja itse kapitalistisen tu otan toeläm än ja asioiden sellaisen tulevan tilan ja m en ettän yt 1919 oli m aan kan—llisrikkaus ko- S e on a a ttovu oten a 1,625,317.000 j* eip äs olekaan im perialism i hävittänyt , Q ac, , lopuksi riippuu voitto tai häviö, elä- ’ taloud elliseen järjestelm ään, koko järjestyk sen toteam in en kuin m itä n ii- ( yhä vaikuttavana pieniä valtoja eik ä lainkaan u h k a . h° " nU* 8 8 3 , 7 m i,io o n a .t . 1 8 7 .7 3 9 «yynä k au p p atoi- $ 3 ,8 4 3 .5 5 2 .0 0 0 . Vienti oi. «kb Jos mä tai kuolem a, —nalla —n oen: k a ik -1 riiatojärjeatelm än raken teeseen . Se den n yk yin en asem a ed ellyttäisi. m intaan ja tek ee sep ta rp eellisek si suurvaltojen perusteita, enem p ää kuin “ "••»««P^nkkiei] p ä ä o k** 1 tartuttaa hivuttavan taudin kapita kirjoitus venähtää hiem an, vika ei o le j huolim atta nä vuonna $ 1,32 7,882.0 10 1* •ilta, että siihen liittyvä m aisena v. $ 7 9 9 .6 5 7 ,0 0 0 . S*m* « m uka kapitalistinen teollisu u s on h ä mat o21 m ilj. I . l l l m ilj; m aanvilje- kan—Uinen Öism in veren k iertoelim iin , ja käy tap- kirjoittajan m onin aisuud essa, vaan ai- riistojärjestelm än Pääom an taistelun lystu otteet 4 .4 1 7 m ilj. 2 1 .3 8 6 m ilj; .. tuom a voiton im u ri vittänyt p ienlu kkeitä. M ielestäni m eidän tulisikin V elat, m ak su k yvyttöm yys, neen laajuudessa. siitä järjestelm än k u k istu m i kastunut ilm iö kuin Engl*’,r!’< teh d astu otteet 1 1 ,4 0 6 milj. 2 4 ,2 4 6 m uoto on teollisuuskriisi ja liikepula. pavaksi. ja sam a tuonnin lisääntyminen Näin nämä tied em iesp eu k aloiset I k yk en em ättöm yys tuotan non uudel- tulee pyrkiä näiden asioid en tu tta sen kera p oistetu k si. m ilj; liikkeellä oleva raham äärä 2 ,0 5 5 f ääom an im perialistinen taistelum uo Ja sellaiset kan***; taaskin paljastavat tu h m u u ten — ka**) Sam oin ’ *een järjestäm iseen, koh oavat hinnat, vuuteen siitäkin h u olim atta että ne Mitä täyd ellisem m äk si jo n k u n m aan tun verraten. m ilj. 5,841 m ilj; kivih iilen tutanto to on sota ja m aailm ansota, josk u s ottavat hiukan enem m än tilaa. kes— ylevässä arvok k u u d et—an. Ym- liset kaupan harjoittajat kuten k ap .tah stiseeraan tu m in en tu lee, sitä 2 4 0 m ilj. 581 m iljoon aan pitkään kuin liikepula aikaan saa tu h o s a a ! ‘u° t ° n katoam inen, kullan h äviäm i jo k a ta p a u k se s— on varm aa, että m ärtävätköhän nyt, että he ovat aer en«J* nen, m ahdottom uus päästä entisiin enem m än k au p p atoim in ta —a p u h- ropan keskusvallat ja U lo n p .j.„ jo k . «.hioi • l0 : * 'S tu otan tovoim ien hävittäm istä kansa 1- m e eläm m e juuri tältäkin kannalta j taan n yt m iltei kokonaan n iy ttan''<>M J norm aalioloihin taloud ellisessa ja val- voittoa tavo ittelev a n lu o n teen , • ” m iljoon aan tonniin. Ja m uista katsoen m itä m erkillisintä vaihekaut- kea Tonavan lähteen ilkkuen nautin- [ sätyt huolim atta siitä, vaikka tiloilises— su h tees—. — Kas siinä ta u J“ ...rn,ta e n e m m än sella in en p ääsee m aista kertoo edistys —m oja ta ri * ) M uutoinkin nimi “ kan—n talou s“ ta. V anhat arvioim iset ja tu tk im u k v a llit- v a k s i. « t ä en em m än kauppa nen professorim m e he ille nosta, että Wleniaaä kuollaan janoon dit, joita ei voida parantaa. ennen “ suursotaa en E nglannin kan- on epätark ka, että k öyh älistön luok- V i r u •> kuivunut, eikä yhte.skunnalli- noita ’7 7 — g la n n in x< set —m aten kuin kaikki m uutkin osot- laajentuu ja m u od ostu u u lk o m a a n k a u vu otta suurvallan loisto«*4»*- nen .U m ä ole pysähtynyt porvarillis. ’ ° > kaikkiaan, (p ro- kataisteluk annalta katsoen h ullunku ri Siinä suursodan yh teisk u n n allisen tavat vain y leisteo rcettista suun taa, p a t« - Siihen asti se on pääasia— —n kauppa 1912 oli vienm»»* t i . . . r° , , fe**on Stam ptn m u k aan ) 7 1 ,5 0 0 milj. nen. Sen ovat k ek sin eet —k—laiset eläm än solm u. Siinä kapitalism in m utta eivät selitä asioid en käytän n öl- ten tiedem ies-jesuuttojen korskeiden Sak*»« R? 7Sn i- j n d ollu t tavaroiden ku lettam ista. m yy- 1 3 1 ,7 1 8 ,0 0 0 ja tuonnissa komennuksien mukeon S - k » „ 82.750 m,1, d o ll.n o Rene- taloustieteilijät m a in tella k seen kap ita um pikuja. Mutta m issä ei k e h ity k sel lis-taktillista puolta. Me olem m e, 55 7 ,0 0 0 lukuunottam atta jaloj* ja ostamista kansallisen valti r , kan ’■‘kkaus ep ävirallisen tilaston mu- listista tu otan totap aa. Marx on mu- lä o le m itään ottam ista, siellä k ei—ri kuten m uuan kirjoittaja —n oo, ajassa, leja. K e h it y k - n virta kulkee eteenpäin, ik ä ä n v. 1908 oli 5 5 ,3 9 1 milj dollaria. on sisällä. sertavasti ivannut noita herroja juuri on m en ettän yt oik eu ten sa. L opuksi jolloin isku iskulta •— kuten kuvat Y hteiskunnalliaes— e lä m ä .— tu o kea- K aikkialta —m oja huim aavia lukuja, Y h d „ . . l , . , n v ,e „ „ ln M onien m uiden maiden k*u tuon nim en käyttäm isestä. V en äläin en jää im peraattori ilm an im perialism ia, panoraam assa — seuraavat ta p a h tu k eytym äton juoksu aiheuttaa mitä ; Liike-eläm än n l« « o antaa taata hyvän k u van : pi sota hajalle ja Vhdysvall» )a , edistym istä ja laajen- oppinut Buharin osoittaa eräässä a r -| keisari ilm an valtakuntaa. Niin on mat toisiaan ja nyt on jouduttu se l erilaisim pia tuloksia ja m uodosta* mi- tam ista. \ ien ti ja tu on ti yh t. ni ovat ainoat maat, jotka Pääom ien lisääntym istä ja tik k elis—an, että “ k an —n talou s“ -ni- käyn yt. Ja jä k ilä olevilla ovat sodan laiseen k oh talok k aaseen kohtaan, jo s tä vaiherikkaim pia kohtaloita. 1800 Kapi- ka—antum ista. T uot annon laajen- m eä tavallisesti käyttävät kapitalism in seu rau k set edessään —m allaisena v a i ........5 1 6 2 .2 2 4 .5 4 8 pan kaaoksesta tulivat hy» ta m uin ai—jän teatteria— laskettiin 1850 talism in edisty» on suurem m oinen. tam ista ja tekniikan edistym istä. Sor- n u olesk eh jat ja im ellyk sillään k o ris najien panteona. salap eräisen ä ........... 3 1 6 .8 8 5 ,2 5 3 T ässä on mainittu asia »e* tu s p erip etia ’ eli on n en vaihde, k ä ä n - 1872 5a m uodostaa m ahtavan historiallisen toa ja rustoa. V altiollista ylivaltaa Meidän televat "sosialistit“ . Ja siitäpä se n ä y t kasta ja -------- 1 .0 7 0 ,7 7 2 .6 6 3 kuin se esiintyy. kärsim yksistä kuoh uvin a ne k ok o n äytelm ässä.“ Ihm iskunta J 9 0 0 näytelm än, sen valm istavan ja tietä tru steille ja ra h a p o h a to ilk . R iistäjien ------ 2 ,2 4 4 ,4 2 4 ,2 6 6 ven tyä kaupan yksityiskohtiin tää k aikkialla; se o n han n ystelijöid en O caam na, jonka keskeltä n ou see k a 6 8 nyt juuri tuoa— k ään teen tek e- tek evän p rologin, - n järjestelm äin ja rosvojen r o ie h v a lta i.u kom entoa. 1914 ------ 4 ,2 5 8 ,5 0 4 ,8 0 5 seikkaperäisem m in- asettam a nimi talou stieteelle. — E S. pitalistisen m aailm an “sarvipäinen •s>« kohdassa. 1 1919 ------ 1 0 ,3 2 0 ,9 6 0 ,8 3 9 Mailman kapitalismin kuolon* kamppailu
