Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 25, 1921)
N°JÜ MAANANTAINA, H W T I K ^ P ^ qnday , APRIL Köyhälistön luokkataistelu -.... Ja heti kun voi olla puhe vapaudesta, silloin valtio sellai senaan lakkaa olemasta.... ” k u in valtion häviäminen km Siu o k k a U k t d ^ Seiu o k£ va S ' teek milodos,am^ n omia pyrki- haaveilijat ja anarkistit? Sosia »¡osta antamif " " ? - “ Be,s on 'a i- lan Väline eikä luokkien v l X i ’“ .'*»»«> vastaavaksi. Siitä joh- totuus. Se ei muutu toiseksi min kainon ja siinä merkityksesta, et ' k ö n e h i o n ^ Ä ’Voka" ^ Itio - lismihan niin ollen on yhtä syyl käänlaisilla kielloilla. «*'-nä. jonka sosia.,s m i^ " d ä * W'a oleva ja lu o k k a X e i Afikä on valtio? linen inhim illisten vapauksien siitä an- rallmen laitos tai knnn«M Sosialismi ei ole luokkataiste tä se vetää tosiasiallisesti kan On paljon porvarioppineita. j taa t . . enne ei sovellu to: i IiahlltSemiseen valtiovallan kaut iano? tai koneisto. ia selle ‘•ellaisenaVn" Vu ilU1' I + V o lflA « «...____ • / \ on k: S lo?n v a l t i o Ä Ä ? ? k'- k a p i t a l i s m i n . N ä in jä r- lua synnyttänyt, vaikka riistäjät sanjoukot valtiolliseen toim in mielellään sanovat niin. S o sia taan eikä eristä niiden vaikutus olevon 1, k" k“ ll.o,nk"> vallassa- tarkotuksia siten että se ovrk f nama ihmiset- Ja on ta hallituksesta, kuten tekee por ;_n_luokan keino tahtonsa to- estäm ään suurten tvöläisionkko ?*•“ * '>'oväenliikkeessäkin ai- lismi vain toteaa sen olem assa varillinen demokratia. Alutta sit ee ~n '- '“ '» esto n k in , jen vaikutuksien valtion H ill? ksia’ on «Omassa kokonaisia olon. Se tekee vielä enem m än: ä k in on se valtio, s.- o. sen toi ee.yaltaluokaksi. Sei- tuskoneistoon « H k Ä i i a," ‘ su.” n,ia <?.vndikalistit), jotka kat- i se osottaa tien siitä pois, keinon minta on valtiollista, niiden ih- jotka __ luokKataistelun lopettamiseen. at tätä asiaa sam älta k an l-u o k k a ta iste h u sta ""'v “a oämh .''apat' ksia rajoMavaa, jot- af aiKiu ha käsittävät vapaudekseen työ nalta. Kun kerran valtiovalta on vapauksien rajottaja, ei todelli taan vain luokkataistelun kautta väenluokan suorittam an sosiaiis- in h im iii. ' - • j * ’ " M n ia is e k s i jucaKen porvarillisen dem okra- v ’n h ,™1,lisen pahuuden ia pirulli silla vapauksien puoltajilla voi ta sovittc ,’j.asta järjettöm ältä. ämä 'ä ite tuntuu liberaali min rakentam isen tavalla tai toi .- su suuden m ielivaltaiseksi ielivaltaiseksi k^k7;«<‘ k .S l' ::;.n Mvi<t'.ncen. silotetun uiko- ««en m sella- vastustam isen entisen riis- t . r = a sen a h te e n mitään m uuta - - / 411 'Hilliten abe • Ja että valtio ou ^ ltt” maksi, johon oikeudentun taistelu on olem assa vaikka sen T p vö .. .. te h d ä ’ ! suhtautum ista kuin yksi j a se sesta sovittelijasta järjettöm ältä. tojarjestehnän palauttam iseksi. valtion Alainen laitos tai m ahti, johon t.o ,st<‘n ihm isystävän on s n h J ., olem assaolo kuinka juhlall ise sti'v I ä yovaenluokan lttä m ä tö n tä rakentaa' i t i ö k ö ? X n X V h ^ Ä l e ^ H e l « ^ - ' l,tta kokemuksen kouluuttam a Ja näitä pyrkim yksiä ^itaä se työväestö sen käsittää. kaikki sortovalta keskittyy, siitä- J“ ittav a vain yhdellä tavalla- Hl kiellettäisiin luokkataistelu a ei työväestö päättävästi ja tarm okkaasti. Sen Vf ‘ . neistonsa min. että se vetää työ- hän kaikkien anarkistien (jo tk a k.a a P u k em alla heti kieltää' sen le kannalle heti, kaikissa m tto - -'lu tta vaikka tuon luokkaval- ..,sten suuret i° l’kot asiallisesti käy eikä voi käydä itsensä luok toim inta on n. s. valtiollisem paa, eivät itse asiassa m uuta olekaan ° . m assaolooikeus (anarkistit ......v c n vanottam «»»yuy***>vsu vaikutta vaikuttam aan j kurista h u k u t’ °". h!,n.l’n ' kataistelun vuoksi (se olisi jä r s. o tinkim ättöm äm pää työväen 'an välineen va liottam inen on . a muodollisesti kuin porvanllisesti ajattelevia ka- ta ‘ sitte jonkinlaiseksi vli-inhi’ työväenluokalle ylitä välttämö ,tse hallituksen tehtäviin V a in J J ., ut naista aineksista jetöntä) vain luokkataistelusta valtion ensi aikoina, koska ty ö kuin sen voi t y ö v ä c „ Ä J e X t,,n n '” - pmallisia) opit yhä selvää te k t- ni,1!’seksi laitokseksi jonka iok.i järjestystä vastustavani ai v apautuakseen. Se on sen elä väen vat. . ¡käsittäm ätön yliluonnollinen 'voi neksien ja voimien toim intakin “ '/ '- tä jä lu o k a l lc k i n historiani- M . ' ' al'!“ ni a > » « a t a h t o n s a , ö n misen ja olemallaolon ehto. apauttam isen keinona. ja edellä-»levästä seuraa se. et- nia ° n a setta n u t syntisten ihmis ST,na . .aj kanaan, järjestelm äänsä 'P(),staa , kapitalismi ja rakentaa Kun nyt kerran valtio on luok silloin on uhkaavam paa ja vaara suurempi. M utta asteettani se h he kaikki mielellään puhuvat (*en kuritukseksi ‘ (uskonnolliset ylläpitääkseen, eroaa työväenkin- seV- ^ ’^ue sosialismia, Hyvin vähäinen ajattelu o so t kayhteiskunnan ilmiö, siis luok Alaisesta yhteiskuntatilasta, jo!- aave,hjat). kan valtiokoneiston rakenne ka- Kapitalism in poistaminen ja taa siinä olevan sovittam atto kien väliseen taisteluun ehdotto m enettää valtiollista luonnettaan sitä mukaa kuin sosialismin ra |„in valtiota ei ole olem assa, M utta sille ¡oka kä-ittö - i pitalistiluokan valtiokoneiston r a - 1 s(*,s ,al,sm "? rakentam inen on tais- man ristiriid an : masti kuuluva, voi sen pelastu kentaminen vakiintuu ja kaiken k(-,ka nyt kerran valtio ja vn- tion luokka luon teen tm “ en o k kenne k'jn _. ’t', u'c.»:i....i._ valtioko-f ... . teliin apitalistiluokan 7 'Ua kapitalistiluokkaa _ vastaan Sillä mikä on puheena olevien minen, sen tarpeettom aksi tu le laiset vaarat vähentyvät. paus eivät sovi yhteen. m us pjan selvillä ’ sen o lt neiston rakenteesta yhtä paljon , ‘^ lu o k k a ta is te lu a . Ja niin vapauksien este, ellei juuri luok minen tapahtua vain siten, että Viimein on suoritettu se y li Olemme tämän k irjo tu k se n ' R „n ‘ , kuin eroavat näitten luokkien kauan kuin on olemassa luokka- taistelu? työväenluokka valtaa sen, ja Kun valtio on luokkalaittÄ. menokausi, jolloin sosialismin ra motoksi ottaneet tieteellisen so- merkit« . .On h’°kkalaitos. pyrkim yksetkin. Työväenluokan i ,t a !Ste u a’ . on olemassa valtio, muodostaa sen rakenteen oman kentam isessa valtiota tarvittiin. Siellä, missä taistelu vallitsee, «lismin suuren tienraivaajan n o astaai? « f S’ï ' Ct,t a Se ° n ai‘ taistelun pyrkim yksenä on pääre t<l,i' te ll,n ja vallan väline. Ja e- luokkansa tarpeita astaam aan, s, Riistojärjestelniän viim eisetkin siellä ei puhuta “yhteisistä va-' Etisin sanat. Eikö Engels a. sen »hrotskunnan his- o. m uodostaa työväenvaltion. Sel «ke-ti noista sanoista p ää,- , X k n , " aJ’,n a,,,.?s- > ' • “ >» vh- m avallan poistam inen, riiston ja llc‘,een: min kauan kuin on tais- pauksista . juuret ovat pois kitketyt. K api \ ai puhutaanko? lainen valtio, s. o. vallitsevaksi kaikenlaisen sorroh lopettam inen. te ua’ va,litsevat taistelun lait. tien — käsitä valtiota sam alla! Se ei 1*1 ' Ju?kkun jakautunut, kun taas riistäjäluokan pvrkim vk- Siellä puhuu kumpikin taisteleva luokaksi järjestynyt köyhälistö” talismin hirvittävä* perintö, yh- M utta ♦♦ puoli kyllä vapauksista ja oikeuk ( .la r x ja Engels K om m unisti teiskuntakurjuudet häviävät. tavalla kuin m ainitut porvarilli- m attnm ar T ’ -?a,î ’kumen. tu n te sena on pääom avallan, riiston i i pauden la ita 5 V on.,sen V?" et ainekset? O nko sosialistinen järjestelm ä k k h C rnUkSen v<?iman sorron ylläpidon Jatkamin™ I ulee työtätekeväin vapaitten , . k;os,alisnuhan nm sista, m utta vain oman puolensa sessa M anifestissa) vain voi suo tä ■ , : ui HU,n jaiKaminen. la s- olen k ie lt ä m ä ään ä « sen i-..- ihmisten yhteiskunta. ä johtuu se Ptt L n,nCn' ’’ A '' ?.len asettuu kieltäm h u o -, vapaHksista l'a oikeuksista. Se läjitys valtiosta siis sam a kuin ? kunnan hinkX e ’ - ‘Y 1" y h t .e ,s _ rittaa sen työn, jonka seuraukse esim anarkistien? ... .. * ,o*kien jakautum isen lu ^ ¿ . r o ? P ; : i « la> ^ ] i= n„k 'n ' 1,'n ? , , a s i i , ä ' « » ' - ¡ ' » è ' , , " " “ '■•’ '«'•■n k na ei enää lopulta, tulevaisuudes Ei ole' v X ? at,°,n i uIo.S- Y htä hn i u k •van valtiokoneistonsa ' räken- i h ? n ! e ? ? ? r ,a ï an Euokkayhtei.skunta on olentas- .................. luonteen.' sanovat p o r i s e t ! s , L nohat on nyt k i e r t ä m ä sa. ole valtio tarpeellinen, vaan Siis ensiksikin on sa n o ttav a, toriallineni 7 ’te ’Ÿ linta On *]’S' muodostuu sen tilalle yhteiskun ------ m:---- z. .. iällinen, s. o. aikaansa nähden ,«a porvarillinen käsitys / j a pik- m ääriteltävissä ' o l e v T o n m v ? nallisten asiain ja suhteitten jär- knporvanHinen: an ark istin en ) ei kin v a ltin V ht i ’• J$stc tty hoito. Sillä siTlbin kuin Htj mitään ym m ärrettävää mää- teiskunta ei i“ * !iy v ,n 1.kun.1 -V1‘ ¡ci enää ole olemassa sitä vhteis- leninin selostus K OM M UNISTI. ritelmää valtiosta, se ei kvkene khn I t i ! " a, oIlut luok‘ kunnallista tyytym ättöm yyttä ei SEN PU O LUEK O K O UK SEN «1'inämään valtiota, vaiti, m ole- ¿ S T ? ! ‘. " ' V 6' kä syytä, joka tekee “vahvan jä r PÄÄTTXJXISISSX. musta, sen kehitystä ja m erk’- ,,]» aina n ' e* ' a hiokaan jestysvallan“ välttäm ättöm äksi. K om m unistipuolueen kok ou k sen •v-ta historiassa ; se on v ain jo n - ’ LZ?’’ " ° c Ut eikä tU,e Puolan hyök ätessä N eu vosto-V en ä- H etken kul«»»..« f • . , , päättäjäistiiaisuudessa puhui Lenin ti Samoin kuin ei työväenluokka hintainen epäm ääräinen m ieliä-' kavhteH k ' e <>n keh itty n y t luok- jaa vastaan liittyivät sorretut työläi- ’ k .» SoH ~ X lanteesta V enäjällä. lausuen tällöin aun , ieiä pitkin. ' » “ “ • > / h « " " « kai- taistele luokkataistelua luokka n ilmaus. Porvarillisen k ä X > m ukana M , P pe,ta kasvoja. T overini kädestä oli »et m onista eri kansallisuuksista p u o itsensä takia, ei se pi- m. että m onivuotisen im perialisti lyrskypuuskan tavoin jatkui mat- j jälellä vain m uodoton m öhkäle. A - taistelun ksen omaavat voivat kvllä oila n ' t 3 - ' r -'*tam aan M s t lustam aan työväen valtaa valkoisilta myöskään valiota eikä kavtä v a l sen sodan jälkeen p äättyn yt kansa- sydäntään. ytymättömiä, vieläpä r tiö a a s - 'e,', " ,u k a n a . kuin tu h olaisilta. Tässä seuraa jännittävä kam m e autioitten kylien halki. Ivan. | loin tunnustella hänen laissota on johtanut siihen, että m aan UniniPiJ, !sen s>-v t- luokat pyrkunvksineen. kertom us m ukana olleen saksalaisen nUOn or,e nburgila,nen kasakka etune- i mutta silloin osui katseeni häen la ti tiovaltaansa sen — valtiovallan elpym inen tapahtui tavattom an vai — itsensä takia, vaan yhteiskun Ym sotilaan kertom ana taisteluista ja p u nassa. H än oh keihääseensä kiinnittä- ■ maisiin silm iinsä. ím aríin, nallisten kurjuuksien 's v y t pois keissa oloissa. Hätä on suuri eikä K arvalakki oli v ie naisen arm eijan eten em isestä Saksan nyt punaisen vaatteen, joka som asti hän oli kuollut. taakseen ja siten saattaakseen lo lainkaan kum m astuta, että paikottain välkkyi auringossa. Itse en ole m i rähtänyt häen korkealle otsalleen. P u o la a n : pultakin vapauden mahdolliseksi. nostaa päätään pikkuporvarillinen ja kään ilm iö, mitä ratsastustaitoon tu K ohot taessa E n g e ls . X X ± . âi ) ? n k î E n g e ls on se “— [VENÄJÄLTÄ E T U V A R T IJA T ni sen reunaa näin kuolet* anarkistinen kansanaines. Maa on Loiatavana ja ikäänkuin voiton var lee, joten m inun oli pysyteltävä I .. . lva- tavan luodin jäljen. A ivan punaisen _ J a s a m a lla ta v a lla k u ___ in - ei ........... tvö- kuitenkin kestänyt paljon vaikeam pia m ana nousi aam uaurinko Idän har f ............. * * l I I 1V V « " ’nJi H 0 " *"V,tetyn Paholaisen selkä- tähtikokardin alapuolella jota koristi [ V a e n ‘l’° k k a voi hypätä luokatto- kin hetkiä. K om m unistipuolue on U usi päivä syntyi [.M.° * a ' . Mutta jÄ,keen en m ^ X l l l i ? ' raS!iä „ ‘> ''lai?et voida h ävittää m ielivaltaisesti m aista usvista. m yös- rauham erkki. vasara ja sirppi, oli k uu niaan yhteiskuntaan taisteleniat- köyhälistön tuki eikä ole m uuta v oi X . sinä m " a ,a ‘te' u" 1,1 - milloin tahansa, kuten pikkupor- pim eästä ja verisestä yöstä. Mlavan kaan tahtonut jättäytyä. V an hem - j ,a tunkeutunut otsaan. H aava oli la ia Jaj stelUn kieltämällä, ei se maa, joka parem m in kuin m voisi X C'«i, n ' r raSSa h a l,a ro ‘- i '» " « . a n a rk istit kuvittelevat. Se m utkikkailla kaduilla oli vielä häm ä- m at kasakat seurasivat kohtuullisen vähäinen ja veretön, hiukan sinertävän myöskään voi vapautua eikä va- yhdistää m iljoonia pikkutilallisia, jo t rätä p un aisten soturien k o k o o n tu es välim atkan päässä m eistä. j rto X i n ' a .,a n n ‘'11‘,saa1m a' t • ‘ häviää, kuolee asteettain. Soldaun värinen, m utta sellainen juuri on pänttää ihm iskuntaa siitä inlji ka kärsivät parsillaan suurta hätää. ä ™ n? ""a Va,t,o" n * * m selittää sosialismi valtion sa kaup ungin torille. K eskellä toria vesitorni sukelsi jo esiin taivaanran- ! kuolem an m erkki. H änen päänsä millisen vapauden rajottajasta. Suurteollisuuden käsissään pitävän oli kirkko ja sen vaiheilla aaltoili nalla,, kun äkkiä saim m e näkyviim Mln» .m ah assa on ty ö - ! historiallisen m erkitvksen. painui raskaana taaksepäin, kun h el joka tunnetaan valtion nimellä työväen luok an tehtävänä on täyd elli »tm oma liikekin keh itty m ä- ( y j„ t ta a3ia ei ofe asestettu jen bolsh evik k ien joukko. P u vielä tällä naliput, joita koristi viisisätein en tä h m e m uutam ia puolalaisia sotam iehiä. litin otteen i. V erkalleen otin nah- vallottam atta sitä käsiinsä. s e s ti tyydyttää talonp oikaisväestön V älim atka oli vain noin 100 mtr, jo kalakin . ¡selvitetty. punaisine neuvostotähtineen tarpeet, jotta talonp oikaisväestö tu n T vovaenvaltio on valtio, s. o. ti, lepattivat hiljaa aam utu ulessa. Il ten m e eroilim m e selvästi heidän ne- ! päästäni. »aitio «n sortolaitos. Se . . . on K uka vapaam --------- H änen m urteellinen sak- lm » , A- • 4 V U IX U » ‘ I H t l t i l l l ielinen l l J IIIV II ja a V edis- U Ih - tisi eron k ap itali.tijärje.telm än ja n y ti ne ainekset taju av at k a,k : ; tyksellinen aatteen m ies”, porvari, m assa kaikui venäläisiä kom ennussa- hsnurkkaiset hattunsa puitten välissä, ««nkielensä kaikuu vieläkin korvissa- sen tehtäväin laatu sosialismin kyisen järjestelm än välillä. Tällä atat levatki ~ i;?rv ar,!h ^ s i » ;ei nvt viehättyisi herkuttelem aan noja, toisinaan taas eroitti Sksan- tai Sam assa kajahti m yös eturivin hu uto: ni. Kuinka m onta seikkailua olim m e- rakennustyötä vastustaviin enti- hetkellä em m e me tätä vaikean tilan K to tam ’, joka jäi vastausta vaille. kaan yhdessä kokeneet. S n n l " — ! ka SCn ra u - ajatu k sella sellaisen yleisen soi- puo la nk lelisiä huutoja ja m ääräyk Hän kaatui ; siin vehkeileviin riistäjiin nähden teen vuoksi voi tehdä, mutta teem m e sia. P uolalainen katsoi parhaaksi laukais ... eikä, «W. ku..n . ¡ X 2" -k' r n ?'is« iä v a :- kuitenkin kaikkem m e auttaak sem m e aatteensa puolesta, "Vai, . nVr in l>ainnn„ tu n tev at, tolaitoksen kuin valtio on, asteet- Nä ma »livat puna-arm eijan k»pit»li.„en ..¡ « o „ - l} X 1 h - ' a. ka,? “ a' ' S'n:a, ' aS,aan pienviljelystä tehdäksem m e talo n p o i ta kiväärinsä ja kadota- m etsään. M et etu- m onet m iljoonat . )n.r , -.Sti'Ä-'a • ''JarjM - laisesta kuolem isesta eli nukku- taisteleviin työläisiin. M utta sel kain talouden vankem m aksi. K aik S a ' , " ;i|.’it" lai ? ,S ■ y - .*• m isesta! Sehän tu n tu u hyvin so- jou k k oja, jotka olivat vastusta matto sän reunasta räiskyi ennen pitkää ki- p yyteitten uhrina laisenaankin on proletaarivaltio kiin kysym yksiin nähden on k ok ou k Suuntasin konekiväärini b ‘ tapaatte aina kaikis- pjvalta ja tasaisen edistvkselli- m aila voim alla sy ö sy n eet Puolan alu väärituli. Sillävälin saapuivat m uutkin p ai , ta sanom aI«hdistä laelta. Ei ainoastaan opportunis- eelle ja jatkoivat uhkaroh keata v o it sinne. 50 laukausta lähti toinen to i kalle. Ivan käärittiin punaiseen lip dem okratisem pi kuin mikään de sessa tehty yksim ieliset päätökset. T ä m okratialla ylpeilevä riistäjä val mä on takauksena k okou ksen m en es sensa jälkeen tuliputkestani. — M ut . Mrjaihsnudesta ru n saasti, var- tjnen oikeistososialisti mielellään tokulkuaan halki vihollism aan. puunsa, joka hänen verestään oli tu l tio on. dem okraattisem paa siinä ty k sellise sti t y ö s ti k öyh älistön h y tvX ni’ L Sena a ’ka,n,a - vaikuta tätä Engelsin lausetta. B olshevik kien päävoim at olivat 5 ta kasakkahevoseni seisoi levollisena lut vielä punaisem m aksi, ja kan n et m erkityksessä nim ittäin, että se väksi. M aailman kapitali ja sanom a Ym m ärtäm ätön" eläin . aemnokan nouslukkeen pai- vaan edistyksellisyydellä ratsas- km. päässä V arsovasta, jonka lä h etty kuin patsas. tiin lähim pään talonp oikaistaloon. __ on kansakunnan valtavan enem lehdistö parjaavat N eu v o sto -V en ä jä t I ¡- 5 E"'va.r’h ,sen y h teisk u n n an tava selvä porvarillinen pohti- villä tapahtui ratkaiseva taistelu. M ei ei käsittänyt tilanteen vakavuutta tai Oli jo hämärä palatessam m e S oldau mistön etujen ja oikeuksien mu- ja kertovat uskom attom ia juttuja M os ehkä ym m ärsi sen liiankin hyvin. Se hun. Palasim m e hitaasti ja raskaissa iuttav-iv n atisev at arve- koitsija tai oppinut kirjam ies voi dän sotaliik k eelläm m e oli siis toisar oli joka tapauksessa tottunut am kovan kaduilla vuodatetuista verivir- I i. M utta sitä, m itä vas- sen m ielihyväliä tehdä. M utta voin en m erkitys, m utta siitä tuli yhtä aatoksissa. Kuinka m onta uskollista hteiskunpan Rosialiseeraus ko m untaan. Ravisteli vain hiukan suu- roista. M ainitut lehdet tietävät n iin ystävää oiim m ekaan kadottaneet sa t , ar'-i'to, san? ? tarvitse-1 kun nyt m arxilaiset sosialistit y- jännittävä. ko laajuudesaan to teu tetaan vain ikään kertoa, että K rem lin katolla lie tuksissaan päätään, kun kuulat kovin unta \ ahvaa järjesty sv al-i feensä ed u stav at porvariluokan m alla tavoin. Kaikki h e k a a tu iv a t työläism assojen sitkeällä ja h erk eä Pian istuin 5 kasakan kanssa satu sen ylitse tai k hua» valkoinen lippu. Mutta tätä par . , un tahUeluasa työväen luok an p u ole.ta. „j, ’ ei Jiannta- Sen sanom inen eduille vastakkaisia oppeja, täv- lassa. Meidän pieni tied u stelu osastom tiheästi viuhuivat m ättöm ällä kam ppailulla, kam ppai jausta, jatkoi L,enin, ei ulkom ailla tus m ina van h a,ta to ttu m u k .e .ta tein pie- K enen lienee vuoro .eu rata heidän ' / )a, ? 7 alS' kok° h y sy my k "lty y tässäkin asiassa olla vielä jo- m e eteni täyttä laukkaa rautatielle lulla joka ainoassa pisteessä, joss i kin kukaan usko. Kaikki olem m e vai uo - ahionteen. Siksi j ä i : takin, joka karistaa porvarilliset johtavaa len toku jaa m yöden. A s e nen heilahduksen satulassa jokaisen esim erkkiään. työ ja kapitaali, kansa ja luokka valta Hfidä nt,f11| n- n -vain so s’a h ste ille ., pois sitä hyväksym ästä. Ja niin man takana soldauhun vievän m aan am m uksen jälkeen. En tiedä sitte, miit. Ja m e toivom m e, että koko joka hetki seisovat toistaan vastan olik o ratsuni suuttunut röyhkeisiin RUTTOTAUTIEN VASTUSTAMINEN työväen luok ka olisi valm is. san n eitavansa on täm än n- siinä onkin. On huom autettava, tien laidassa kohtasim m e viim eiset p u sa. Työväenluokan vapautuksen on puolalaisiin, jotka niin varom attom as VENXJXLLX. Soldaussa odotti m eitä iloinen y l tinen ' In.n ijrrettav aksi sa atta - että se valtio, joka voi siten as- naiset etuvartijat. H e jäivät pian ti käsittelivät kivääreitään, että m ei lätys. K arauttaessam m e taistelun a i oltava sen oraa teko. T arkoituksena estää paiseruton le ' a-' ' -re i>n san* c.n help-J teettain “nukkua" on työväenluo- taaksem m e m eidän jatkaessa ratsas dän henkem m e oli vähän niinkuin vaa venem istä N eu vosto-V en äjälle Mands- kana kaupungin halki, em m e nähneet 5ej «¡‘r , arv.hsee vain läh- kan valtio, eikä valtio yleensä, tustam m e valppaasti täh ystellen . P u P ro letaari joukkojen täytyy — huriasta Haitarin tienoilta, jossa tau rassa, vai oliko se k en ties julm istunut ainoatakaan ihm istä. Nyt oli kau- siaise' J kaP’ta hstien itsensä il- K as tässä kohdassa juuri tapah- na-arm eija seurasi 2— 3 km. päässä oltuaan tähän asti hengettöm iä ko- m inuun, kun osoitin noille röyhkeille punk, kansaa täynnä. Iloisia ja kau- | p eitä , jotka k a ita listi on liittä n y t tuo- tia on ilm ennyt, on kansankom iseari- T ulim m e yhä läh em : k * vah ' an j arj csty sv ah i tm i m arxilaisen sosialism in hie- jälkiäm m e. ihm isille niin suurta kohteliaisuutta} aatin terveyd en h oito-osasto läh että Jo- *e s t a ’ °o väärennys. Sovitetaan tämä mäs vanhaa Saksan rajaa, joka n y k y että lakkaam atta tein kum arruksia niitä ihm iskasvoja. Ikkunat juhlava- tantoprosessiin — k ehittyä ajatteH - nyt i «hitaan ruton vaatustam iskom ia- l«»«tuksessa, liput tangoissa. Kaduil- 3 ^ *rran . ot) tarpeen sellai- ajatu s valtion “nukkum isesta" ään erottaa K on gressi-P u olan Pom - heidän puoleensa, Pian kuului sekä j , U vilisi ihm isiä, m elu ja ilohuudot viksi. vapaiksi. Itsenäisiksi myötä- sionin ja kulkutautiosaston. Myäo- iirien iarj.esty sy a lta’’, sei- riistävän luokan valtioon — ja m erista. m äärääjik si tä ssä prosessissa Niiden w ajan, Beresow tan ja K ultukin a s e vasem m alta että oikealta kiväärien | tervehtivät tuloam m e V oileipiä, sa- täytyy k e h ittä ä itsessään vastuun- natai«2 einen joka kietoo siltä sosialism in ja porvarillisen R atsastim m e yhä varovaisem m in. tuttua rätinää: puna-arm eija oli ryh m ille sekä valtateiden varsille on jär vukkeita, suklaata ym . oli runsaasti ' nvrkkhnsä koko vh- liberalism in välillä on valmis. Se Paitsi m au sen p istoolia ja käsipom m e- tyn yt hyökkääm ään. A ivan takanam tu n n e tta tietäessään olevansa toim i jestetty karanteeni, sam oin on sin n e r1',1'111, laitos, jonka oleelli-Jon toisin sanoen sitä. että riistä- ja olin asestettu p ienellä en glan tilai me tuli eräs tykistöpatteri täyttä aaatavisM ja vaivoin onnistui meidän via jäsen iä yleisessä kokonaisuu lähetetty riittävästi rokotusaineita se i)Kene ji!—na Yain />n " jä r je s - ‘ jävaltio asteettain kehittyy yhä sella konekiväärillä, jon k a nauhaan vauhtia, pysähtyi p ien elle kukkulalle estää väestön lastaam asta meitä näil- dessa. m ikä tunne yksistänä on yh kä ryhdytty m uihin »uojelustoim enpi- v l . -n-- • ti . , i rakkaudenlahjoilla ylenm äärin. K ykenm .,11. | . | ko, _ kk. oli a iv, „ v i U |l i . H u ip p o n - * en ••lö-ial” tan,*n e n n *in m itä kansanvaltaisem m aksi (“dento- ma ht ui 55 paruunaa teisk u n n allista rik kautta. Niiden täv- teisim . Sitäpaitsi on p äätetty heti M osottaä ? I k ratia y leen sä!“ ) ja niin huo- tarvittaessa am pum aan vapaalta k ä •e n „Im ien edesut ja tuojatta — am - kun k „ u|; „ ,,. « t i p „ „ . . . rn, eij. tyy k eh ittää a h k eru u tta tarvitsem at- lähettää Siperiaan lääkintähallituksen 3u<sa"Vlttaa sitä, että on ole- m aam atta tullaan vapauteen kau- deltä, jopa suorastaan h evosen seläs- m unaan. M m u» allcoi k. i ke . » fcil- 1 „|; „ k„ |. t „ a. Erä, ij ¡-i k ••• s . ta siihen piiskaa, koettaa saavuttaa liikkuva laboratoria ja kom entaa sin • . , muu»« soit m * iäisiä. c«ras .'‘itä yleinen ja yhtä oleel- niisti. Se on n. s. revisionism in tä. p a rh aita tuloksia ilm an k ap italistista ja ,.u u d essa ju rn u tt.a m oinen varo-j vaim o siveli tom uisille kasvoilleni en, va- kiihotusta, kuria ilm an iestä, jä r ne prof. Sabolainyn johdolla lääkä s’’hen. Ja sellainen ajatus. Sellaiseen tulokseen c- Etäältä hääm ötti jo vannan saksa- m attom uus. Puolalaiset tekivät ver reitä, jotka ovat ty ö sk en n elleet n»t- lahtanutta tukkaani ja olisi kaikin 5öiSs?nkln o h j a s s a porvarival- vat tulleet noskelais-brantigilai- lais-ven äläisen rajan puna v a lk o in e n ! rattain heikkoa vastarintaa ja kun ! m okom in je sty stä ilman h erravaltaa. K orkein ! toeP id em io,den aikana, tahtonut suudella minua, m erkkipuom i. T arkistim m e asem aam patteri oli lähettänyt m uutam ia hy- r>ttun ^rvariston kannalta k a t-¡s e t “sosialism in" edustajat. ta ihanteellisuuta yleiseen etuun Isonrokon vastustam iseksi jos vain olisi kehdannut. Poikaset 3^^ ’ 'n olemassa alinom ai- T äm än ajatuksen kehittym inen m e. H iljaisuus tuntui hiukan k am vintähdättyjä laukauksia kaupungin kilpailivat kunniasta saada pidellä nähden, a n k a rin ta itsekuria, joukkt - järjestetään tänä vuonna k oko t ^ jen vilpittöm intä vhteism ieitä — «Ji- vallassa erikoisen k ^itaar ^ vah’tsevaa jä rje sty stä on voinut tap ah tu a vain unohta- m ottavalta, herm ostutti m eitä enem - torille, katsoivat puolalaiset parhaaksi ratsuani. M illoinkaan nähneet m oista i n n o . t u . t 7 u ! U va Z - ! r X u - X a i t ^ X “ “ v" ® ° raa'j Rokott.m ineTLori! män kuin pahin kuulasade. V ihdoin • luopua k oko hyökkäyksestä. Rauta- -Sen aih eu ttaa ylei-j m aila sosialism in tärkeä perusto- ^ iiivv 1 ^Unnah’nen ty y ty m ä t ttiu s : luokkien olem assaolo ja kun olim m e tuskin 4 0 0 m rt. päässä tieasem alta alkoi nousta savupilviä ja n,,nk Ealt,Oi7 ne,tak ‘hm7 ' Myö- I sekky^ lahjonta ovat k a p i i h s u J n J l 7 7 . uuuK i * p .— h h einää. e m iL 1 I p:n p:n vä- 4 rajasta. kaikui korvissam m e tuttu . luokkataistelu. Se on ollut mah- sieltä syksyvä tu likieleke ilm oitti p, - . h hään likana. K oko väestön rokotta- „ -K ön a- asti Jatkui hahnä ja yhteiskunnan. utta j''s kerran yhteiskun- dollista vain tosiasiallisesti lak- pang-ssh . . . V ih eltäen halkaisi kuula an, että Soldaun asem a oli toisen ker — yöh m inen on pakollinen. riemu kaduilla. Siitä ei ykainkertai- ^ v v/ . ’Uee ' le’ncn ty y ty m ä t-' kaarnalla käsittäm ästä ja ajatte- ilm aa yläp u olellam m e. Täm ä tuntui ran joutunut sodan uhriksi. ssti tahtonut tulla loppua. Jokainen — N euvostot eivät enää V enäjällä M eidän joukkom m e lähestyivät nyt tahtoi m ajottaa luokseen ainakin p a K A A T U N U T SU O M A L A IN E N ytv-v .s ’^ a ° ^ a y h tä y- leniasta yhteiskuntaa luokkiin m eistä vapauttavalta ja me usk alsim ^Tisä a’'tu ’sest’ v aikuttava jak au tu n een a ja alkam alla käsit me jälleen hengittää. la u k a u sta k a a n kaupunkia kaikilta tahoilta. Me kuusi ri saksalaista. O livat pelkästä h y ole v älittöm ästi kapinan elim iä, ku PU NAU PSEER I • Ja sellainen onkin ole- tää sitä yhtenäisenä kansana, joi- am pum atta ja hurraten k a d u tim m e m iestä ratsastim m e kuin leim aus rau- väntahtoisuudesta repiä m inut k a p ten alussa oli laita. Ne e iv ät enää Pietarilaisen V ap aus-lehden m s- ole jä rje stö in ä yksinom aan tahi e tu kaan on K ronstadin taistelum « saa on y h teiskunnan la on yhteinen valtiolaitos. joka täyttä vauhtia rajalle Näim m e m uu- i tatieaaem alle johtavaa katua Siellä paleiksi. ^kiii V iim ein otti eräs vanhem - päässä kaupungin ja m aaseudun mo- nut surinansa m. m. su om alainen psi- N auttim inen. Se on se sitte ikäänkuin yhtei- tam ,en puolalaisten ratsum iesten p a - j o l i juuri eräs p uolalaisten kuorm a-1 rnanpuoleinen herrasm ies sitte lieventyy lie rouvansa ja i bilisoim iseksi sotaa varten n yt nauftaeeri M atti H iltu nen. 1 »M sn etta ? or* on olem assa kaksi sestä hyväntahtoisesta Kaksi sesta toinen to:- tu.-, • k enevan kaukana lahetettyaan Vielä autoista lähdössä, p ak enevia s o tila iu ' tyttärensä kanssa vastatakseen mi- j tgytyy neuvostojen olla jotakin ei. tois- sestä hy jo itak in k u u li, vastaam m e p ite m m ä n ; täynnä. A joim m e sitä takaa Lauten-1 nusta. K uljim m e heidän asuntoon m ukaan on H iltu nen sy n ty n y t V ir t- ^'ain r’,stajälu°k k a ja rii »-4sensa vntm ärtäm isestä. Sosialis [ joit •. ta. nim ittäin jä rje stö jä kaupungin Ja välim atkan päästä. Sangen k evytm ie s,Iässä vuonna 18 8 4 . T aistellu t su o burgiin päin. T äyttä neliä. M ause- i Sain tilaisuuden p eseytyä ja vaihtaa lu°kka, riisto- ja luok- miKa luokkataisteluoppeineen ei väli , tz. , , vam taa m aaseudun kaikinpuolista mobilisoin- lisin ajatuksin ja puh ein, joihin se- m alaisten pun aisten m ukana V ilp p u tla va rlen ta lo M ’ n r a k e n u „ 1 ' X . ripistooiini laukesi kerran , nta- ole enää siinä tilaa. Siksi puhe- «•» - v a i koittui »«kä kirouksia että riem ua, jälk een . Puolalaiset vastasivat k o n e - , juttehm m e vielä hetken aikaa. Lo lan rintam alla ja jou tu n u t T am p ere«« a ' cn,rne tässä kysym yk- "dem okratiasta yleensä , Täm ä on meidän vallankum oukseni revim m e puolalaisen variksen tai mi- kiväärituieila v a lio it a k o .- v a n p k « . O nniM uttu- K oetin ^'niv ta 'a P a ja lla , jolla vain paasta kansan valtiosta ’ y. rn. s . re» pysähdyttää pen väsyneenä oi, minun sitten p in -!™ « ..iin .x » -• valkea kotka hän nyt lieneekään ratsuni etaiäkaeni suojaa. Sam assa ta v . levolle. Mutta puolinttkuksis- vallank um ou s > ° kaiDen M aan vuoden vankeuden jä lk een pääs- 'itiö s tä k in voidaan Kun m arxilainen sosialismi se- . . , - ... , . „ , , i ------------------- on vallankum ous, joka ta ehdonaUieeka» pakeni H iltu nen V e v . aa - - - littaa että valtio on historiall:- a!a* »ull»huoneenkatolta. H evo- näin k a n in horjuvan. P unalippuinen « k » k » u l,„ . . . I . k - d „ iu U . d « j k e, k l t t n . w m i e l e s s ä , aernme tallasivat | »en m urheelliset keihäs putosi hänen kädestään. Tem - ei näjälle, jo s— otti OS tavan: Da vstrastvujet svoboda ve- ve ______ a ¡'«Idi,, 7 muuta ole kuin jon- sest: välttäm ätön, siinä mielessä j . j , . c l , • , ^ n käyttämä koneisto toi- väittäm äkin kuin luokkataistelu- j-a n n o k ^ t kadun lokaan. S a k « I .,- j , p. , in . uit„ ,t a kaikin voim in ja hyp- likovo A rud ovogo naroda". (E läköön nosta, parem m asta koulusta, parem ! v e i.— o —a taisteluihin ’M XraZTnJta v a n . sorLa>n’seksi, ja on kin, eikä niin ollen mikään Sat- sat-1 J •«* talonp ojat toivat m eille m aitoa ja p ä .in satulasta. k a n ystävän , m aka- koko m aailm an k öyhälistö ja sen va maSt? toim eentulosta, paremma^t*i rintam alla sekä A ...... l eläm ästä miljoonille, kym m enille naii- paitsi on hän kaksi kerta* Il » terveh tien m eitä v a p a u tta jin a .'.! kadulla pölyisenä ja verissään. Hä- H p a u s.) a yhtä hyvin de-j tum an m ielivaltainen oikku, selit-l Joonille tyolaisjonkoille — Slnovjev teius— Judenitahin rintam alla ***** f 1 I
