Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 18, 1921)
--- --------- •------ toin Yhdysvaltain kauppalaiva«-!minen, varustelut Kielin kanavan si. Ja tämä tapahtuu sitä pikem PUOLAN VALKOISET (T H E C O M R A D E ) ton tonniluku oli vastaavan ajan ympärillä jne. olivat kaikki seik- KERJÄÄMÄSSÄ APUA min, mitä nopeammin kirjapaino- Tbo organ of the Finnish workora io kuluessa kasvanut 10,380,000 ton- koja, jotka ärsyttivät koko Eng- rahaston keräys toimitetaan. t U Western States. The only Finnish IX ily in the West. Published Daily, nilla, eli noin 500 pros. Yhdysval- laatia siinä määrin, että Englan John Smulskin, Yhdysvalloissa Toverit, työläiset 1 Ryhtykää- «*copt Snaday, at Astone, Oregon, t i on tässä suhteessa ottanut' nin vallassa oleva luokka teki olevan Puolan avustamiskomite- pä nyt kiireellisesti painokonera- by the Western W orkm an’s Pu iblianing vakavalta kannalta kysymyksen liiton Ranskan ja Venäjän vallas- an pyynnöstä, tulee sotasihteeri, haston saattamista mahdollisim menen valtiaaksi pääsemisestä sa olevien luokkien kanssa siitä- Weeks, kongressilta anomaan lu man suureksi. Toimittakaa kerä- j Office Seventh aad Commercial St. ja Englannin toiselle sijalle työn- kin huolimatta, että sen ja jälki- paa saada myydä “Europan näl yksiä, iltamia jne. Aika on tosin mäisten välillä asiat Aasiassa ja kään nääntyville kansoille’’ ar kireä meilläkin, mutta vielä suti; Historiallinen katsaus Tshek- mä on vain jälkiarvostelua T- _______ Opposite Post Office. , tanusestä. Yhdysvaltain pyrkimys ottaa Amerikan markkinoilla olivat hy- meijan Jiikavarastosta tarpeita. « o lev a in politiikan remmassa ahdingossa ovat sodan ko-Slovakian luokka Poet Office Addreeet Englannin asema merien herrana v* n pahasti ristissä. Nyt Saksan P ian joutu ikin T.hekko-SU T O V E R I. Box 99. Aatoria, O ra. rauniolla uudelleen rakentamis taisteluni in Epäilemättä jos sellaisia kaup työtä on sotalaivaston vahvistamisessa asemesta ilmaantuu taisteluaree- k ö y h ä listö koetukselle. Ja tekevät Karjalan raataja- saanut vieläkin kiihkeämmän nalle Englantia vastaan paljoa poja tullaan tekemään, tulee toverit. E D IT O R IA !, S T A F F K esällä 1 9 2 0 a ik o i Mmetä v o im a tau tu i haitalliseksi ae, ettei”^ Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo luonteen. 'Englannin hallitus on vaarallisempi ja voimakkaampi kauppahinta olemaan likipitäin sillä kom m unisteilla ollut Jh kasta ty y ty m ä ttö m y y ttä o ik eisto so sia - Syvänen, A lex Savo, A . N. Koskela. useammin kuin kerran julistanut, kilpailija, nim. Yhdysvallat» samansuuntainen kuin silloin, Kansainvälinen luokkataistelu listiseen jo h to o n ja näiden k o k o o m u s- teyttä, kum pikin oli kytketty6** K. E. Heikkinen meitä ojentamaan to k a v a .n sakkiinsa. T s h e k k U i,^ ’1* 1 että sen laivaston tulee aina Ranskan porvaristo toivoo hyö- kun Yhdysvaltain liikavarastosta velvoittaa verillisen veljenkätemme karja politiik k aan . . A n k ara ta lo u d ellin en Pbonei Office 365. Editorini D e p t 832 kaikkien olosuhteitten vallitessa tyvänsä Englannin ja Amerikan Ranskalle myytiin moottorivau I puristus jääh d ytti k an salliset tu n teet. lu e jo h to kutsui työväkeä mieU avustamiseksi. olla yhtä voimakkaan kuin maai!- välisestä yhteentörmäyksestä, nuja ja ruokatarpeita heti ase laisten tu k siin lokak. 14— 18 p ^ ,, ( “°*t‘ T y ö v ä k i a lk o i tark kaavam m in k u u n Entored • • aecond-claae mail matter levon allekirjottamisen jälkeen, Toimintaan! Painokone Karja nella, m itä v a lla n k u m o u k sellisilla oli h erroja ja suurpääomaa July 18, 1912, at the Post Office at man kahden sitä seuraavan meri- Tämä selittää sen rohkeuden ja laan. d u .k u n n « .» tukee T e, k, m >ni, M Aatoria, Oregon, under the A c t of vallan yhteensä. Tätä Englannin häikäilemättömyyden, jolla Rant- taikka kun samaisista varastoista , san ottavana. M arch 3. 1879. laivaston asemaa ja sitä koskevaa kan sanomalehdistö tekee hyök- \V rangelille, Kerenskille ja Puo Toveruudella Karjalan komitea. Täm ä en e te n te n luom a tasavalta oli 9 p. vasem m i.lo-ltlubin politiikkaa on pidetty itsestään käyksiä Englantia vastaan. On lalle ja kumppaneille myytiin j o .,« « liie t ä ä n ,elte puo|M ** «iottu vah tik oirak si. Y hä en em m än selvänä asiana ja useammin kuin mielenkiintoista nähdä mitenkä tykkejä, ammukkeita, univormu ulkoparlam enttaarisiin joukko|‘” ’ »1 Englanti ja Yhdysval kerran on Englannin parlametin suurella innolla Ranskan sano- ja, ruokatarpeita jne. Yhdysval IMPERIALISMIN ESITTÄ alk oi porvaristo pitää sitä tu k ik o h ta sun. ju h ste lu osottautui ki»«. na N eu v o sto -V en ä jä ä vastaan . Sen MÄ LASKU tain hallitus sai silloin vastik ylä- ja alahuone sille siunauksen- malehdistö koettaa tehdä mität- tok si, kun sam aan aikaan ei , lat taistelussa yli antaneet. tomäksi Venäjän ja Englannin keeksi miljoonien dollareitten Jokaisen täysikasvaneen ja p resid en tti M asaryk | (R u o tsin “S osi- teh ok k aasti nousta kansa H i ,r .^ t Tästä huolimatta on Yhdysval- armeijoitten toiminnan viimeisen arvosta sellaisten hallitusten kau lapsen Osalle lankee tänä vuonna ald em ok raten in " "m arxilain en " a u k taan. O ik eisto sensijaan pelasi J k I vallasta lat päättänyt sivuuttaa ja olla sodan alkuaikoina siitäkin huoli- niisti kirjailtuja velkakirjoja, Yhdysvalloissa seuraava lasku to ritee tti) vak u u tti e n ten ten h erroille, sä k ierosti ja taitavasti: (Oike ' i .. , • ... . I että heidän ty ö v ä k i ei ole k u m ou k sel- Samalla kun Ranskan sanoma ottamatta huomioon merien ny- matta, että ne silloin yksistään joilla todellisuudessa ei ollut nik maksettavaksi: Menneestä sodas-i, lista. Sos. dem .m inisteri T u sar j ä i p u olu een omaisuusjutuiss, . lehdistö nykyään on täynnä Eng kyisen valtijaan ennakkopäätök- saattoivat pelastaa Ranskan täy- kelin arvoa. Noita hallituksia e ta henkilöä kohden $28.00 ja tu kum pp. olivat tak u u ssa siitä. N äm ä y le ttiv ä t t a p a u s t s j lantia vastaan tähdättyjä julkeita set. Niinpä näemmekin Yhdys- pielleen joutumasta Saksan ar näet ollut lainkaan olemassa ja levaisuuden sodasta $8.00 hen välittivät P u olalle aseita N u ev o sto -V e - väen. ennenkuin « „ j k v j ^ ^ J laivastodepartementin moille. Sen sijaan muistetaan niitten antamat vakuudetkin pe kilöä kohden. • hyökkäyksiä ja syytöksiä, on sa valtani ol' ky l'n näjää vastaan . rustuivat vain hurskaisiin toi ‘Ennen sotaan yhtymistä kuu mainen sanomalehdistö täynnä J alla isissä oloissa provoseeraa oike Kun sy y sk . p u oliväliin aio tu n puo veisiin bolshevkien kukistamises lui Yhdysvaltain vakinaiseen ar- Yhdysvaltain ylistelyä, jossa erit to , h elp o sti järjestymättömän v»Kaj ta. meijaan 100,000 »hiestä ja 5,000 i ,uekokouk’en v«a,it °>ottivat kovin m iston tek em ään "keskoset". täinkin mielihyvällä tervehditään Jokaisessa tapauksessa kun ar upseeria. Sodan jälkeen tuo luku i Puna8ta’ r iit tiv ä t herrat tem p p u illa, hdysvaltain sota- ja kauppalai tiikkaa, jonka mukaan Yhdys- niitten “ihmeellistä urhoollisuut- L okak. 13 p:nä on eräästä Prsr meijan liikavarastosta on rien valtain laivaston suuruuteensa ja ta barbaarimaisten hunnien kar- kohotettiin 250,000 mieheen ja Tu’ar tov« emee“ h allitu k sesta vaston ja taloudellisen mahdin ja k ok ou s lyk ättiin . V irk am iesm in is- netty antamaan avustusta “Eu asestustensa vahvuuteen nähden kottamisessa.” tu om ioistu im essa esillä Nemec m j^J 17,000 upseeriin. kasvamista. teristö C ern y alkaa ju lk ita istelu u n tu "Pravo Lidun” puolesta "Ru 1 ropan nääntyville kansoille,” on v:een 1925 mennessä tulee olla Kun näit$ artikkeleita lukee, Vastaavat numerot, ehkäpä; Ranska on sodan heikontama yhtä voimakkaan kuin minkä {niin ne ihmeellisesti muistuttavat siitä Yhdysvaltain hallitukselle vieläkin räikeämmät, ilmenevät I Puolan bo,kottau’ta Ja 8 tunnin *yä- P ravoa" vastaan “liikkeen hiiri, maa, jossa on pieni väkiluku. tahansa maailman voimakkaim- mieleen niitä artikkeleita, joita koitunut sievoisia tappioita ja laivasto-ohjelmassa, sillä Yhdys-•pa,väa vagtaan- p 01“91 iakce k °m m u - •e stä " . Porvarillisella tuom10l«B Sillä on idässä Saksassa viholli niillä Euröpassa on huseerattu man maan laivastoa. Tämän kirjotettiin Venäjän armeijasta ja valtain laivaston tulee vuoteen I ^ ‘T kim PPu u n - V a k io ryh tyy tu- m ella oli ilo ratkaista riita työ»ie nen, joka, vaikkakaan ei ehkä vähän niin ja näin. 1925 :een mennessä olla yhtä voi- kemaan o ik eisto so sia listeja , kun nä- yh teisom aisu u d esta oikeistolaisyrti» tänään, mutta kylläkin jo huo vuoksi me tulemme lisäämään Venäjän tsaarin mahtavuudesta laivastoamme joka vuosi varalli- sodan syttymisen aikoihin. Nämä makkaan kuin minkään muun I ™ ana9tavat ? « H e e n ty ö v ä en le h tiä ja en sä eduksi. Samaaan aikaan, ms, Muuten nykyisten olosuhteit menna on valmis näyttämään taloja v asem m istoen em m istöitä. Lah- hampaitaan. Ranskan todellinen suutemme mukaan. Meidän tu- ovat omansa sanomaan kaikille ten vallitessa saattaa tavallinen maan sotalaivaston maailmassa. tarileg io o n a la iset ryh tyvät a v o im een raskuulla, tulevat H Internabonaln p o m o t P ragim . Oikeisto uhkaa tyb ja ainoa liittolainen koko Euro- lee saavuttaa tämä päämääräni- Ranskan alamaisille: “Älkää ol- maallikko ajatella, että noita ar taistelu u n työväk eä vastaan . P a lo jen n y ttä ä T yöväentalon. mc yumeisUän v.een 1925 men- ko peloissanne meidän taistelus- Vasemn meijan liikavarastoita hyvin ki WALL-KATU HALUAA KE- kunnat, su ojelu sk u n n at ym . p o rv a ris pan mantereella on Belgia, ellei tamme (Englannin kanssa. Me pe- peästi saatettaisi kaivata koti to varustau tuu sinne. oteta lukuun tällä kertaa tilan- nessä.” ton järjestöt m ob ilisoid aan . Ranskan Temps lehti huoma- Haamme joka tapauksessa sadan VENTÄÄ TAAKKAA O ik e isto lle ei tilanne ollut oikeij herrain Puolaa. Ranska ei milloin uttaa, että ainoa laivasto, jota prosentin varmuudella. Yhdys- maassakin, missä miljooniin nou ed u llin en . K ansalliset mellakat I7- Sodan aikana Wall katu pröys-! <«y«yy »¡elä kulkea seva työttömien armeija niitä kaan olisi uskaltanut alkaa ka Yhdysvaltain laivastodeparte- vallat meidät kyllä vie läpi. iSii- dehtia Englantia, ellei so olisi inentin sihteerin huomautus voi hen mennessä kun Englanti ker- surkeasti tarvitsisi oloja lieven täili siitä, että se sodan kannat- sov,tteluJen k iertotie, en n en k u in k ier 2 I p. m arraskuuta kiinnittivät tämään, jos nim. noita liikava tämiseksi uhrasi enemmän kuin ' ta™attomän/® ,’t®,un v ä h tä m ä ttö m y y s työväk eä m uualle. 20 p:nä oli tuntenut takanaan olevan mei* koskea on Englannin laivasto, kiää lopullisesti päättää meidän rastoita on niin paljon, että ky mikään muut ainekset Yhdysval- selk en ee. Se ju listi " p u olu een y h te sem m istolaisten luottamusmieskokoa koisia voimia. tällä kertaa inVa tietenkin ♦siis n-rtaa on niskaamme hyökkäämisestä on symykseen saattaa tulla niitten oissa. Tällä kertaa kun voittove- yttä ja k eh oitti k o k oon tu m aan p u o p äättän yt suurlakon, jos oikeisto Viime aikoina on Ranskan sa joka mailman voimakkain •Englan-j Yhdysvallat maailman ensimäi- ulkomaille lähettäminen. rot tullaan poistamaan ja tilalla! lu ek o k o u k seen . S yysk . 17 p:nä v a täisi. 2 1 p :nä tuli Kladnosti nomalehdistö ollut täynnä ar tia uhkaa nyt vaara. nen merivalta.” litaan P ragin työ väen leh d elle "Pravo k u m ou k sellista työläistä taloa tunas] Tällä ei suinkaan tahdota väit asetetaan välilliset verotukset, "^ tikkeleita, joissa on käsitelty Yh an. dysvaltain ja Englannin välistä sen Tehtyään tämän huomautuk-{ Englantilais-Ainerikalaisen kiis tää sitä, etteivätkö Europan näl- käyttää taistelussa Wall katu si- i * u. . ty . ö m a a n eu v o sto ja ero tettiin m aan. esittää Temps lehti tilastolli- tan kasvussa Ranskan diplomatia O ik e isto peräytyi taitavasti. Vi l nääntyvät kansat todellakin tä valttia,et tä yleisö on joutunut °lkc,9tola,nen toim ittaja N em ec. O i- kilpailua. Tärhä kilpailu on tullut siä i, tietoja, joitten mukaan Yh näkee keinon “mailmanmerkityk- apua tarvitsisi, mutta kun pyyntö nämä voittoverot maksamaan ja ' kei8to j u lk a ,,ee sam alla nim ellä leh teä m isto hosu i ja uhkaili, juoksi miau ennen kaikkea esille taistelussa dysvallat voivat saavuttaa kysy sen“ hankkimiseksi Ranskalle tulee jonkun nykyisen tilanhalti- että juuri Wall katu on se, joka I k eh o,ttaa y h te y te e n , m utta ilm an teristössä jne. O ikeisto haali koko merien hallitsemisesta. Muuan myksessä olevan päämäärän jo maana, jonka ystävyys tai viha jain Puolan virallisen edustajan aaluaa nämä veroitukset vierit kom m u nisteja. Ilm estyy leh ti "R ude " p u o lu ek o k o u k sen " . Se avattiin äskettäin Tempsin julkaisema ar v. 1923, ellei Englanti puolestaan tikkeli erittäinkin osoittaa, mi pane liikkeelle kaikkia voimiaan mielisyys on paljon merkitsevä taholta, niin on melkolailla syytä tää pois kansan hartioilta. Kum P ravo , jok a a settu u a v o im e sti 111 In- p. N em ec piti muistopuheen, jos tenkä suunnattomasti Yhdysval Sitten Temps lehti, joka sivu mille kilpailevalle maalle tahan epäillä kauniin pyynnön perim mailako kertaa nyt sitten Wail i tcrnatlonaIen kan n alle. S yysk . 25 m ainittiin L iebknecht, LuxemburL p:nä k ok oon tu u p u o lu ek o k o u s, " M a- S eliger, C ingr ja — huudettiin (äj katu on puhunut totta? lat on edistynyt tässä kamppai mennen sanoen on Ranskan hal sa, joka läheisessä tulevaisuudes mäistä tarkotusta. n sa aikoo alottaa verisen sodan. Vanhalla ajalla tavattiin sa Hyvin todennäköiseltä tuntuu, ooverillä, jo k a lykkää in tern ation a- k öön M asarykille! Läsnä oli lussa valtamerien herruudesta. lituksen virallinen äänenkanatt?- V. 1914, eh juuri ennen mail ja, päättää lausuntonsa seuraa- Näyttää siltä kuin porvarillinen noa: "Kavahda lahjoja kantavaa että Wall katu ei kummassa- lek ysym yk sen , eristetään o ik eisto . Sen Saksan kansleri H. Müller ‘'hunnind man sodan puhkeamista oli Yh valla huomautuksella: "Mitä suu Ranska alkaisi tuntea varmuutta kreikkalaista.” Nykyisten koke kaan tapauksessa ole maksanut | °n ,ahde“ava p u olu eesta. Saksalai- sy ö jä n Vandervvelden rinnalla, unksj dysvaltain kauppalaivasto Sak rimmalla mielenliikutuksella ja tilanteen hallitsemisesta ja kuin musten perusteella tuon sanailta veroja, eikä tule niitä edelleen sessa p u o lu eessa sai o ik e isto K arls- rilainen B ucbinger ja tshekki Nemec, san, Ranskan, Japanin ja Italian ymmärryksellä me seuraamme se tykkänään unhottaisi kansain van saattaisi hyvällä syyllä muut kään maksamaan, vaan että ylei badin k ok ou k sessa aikaan kom p ro- jo k a I 9 I 9 olivat tapelleet SlovakaJ kauppalaivastoja heikompi. Yh näitten kummankin maan laivas välisen proletariaatin, joka uh taa seuraavanlaiseksi: ' ‘Kavahda sön, se on raatajaluokan. tulee' m‘*sin’ se kun ei okut niin pahasti ta, B öhm in saksalaisten itseman’«! dysvaltain kauppalaivaston tonni- tojen liikkeitä. Taistelu merien kaa haudata raunioihinsa impe anomuksia kuljettavaa puolalais ne suorittaa vastaisuudessa ku , pilannut m ain ettaan m inistcrip olitii- m isen ajaja H eller ja näiden kuruuj rialistisen maailman porvariston ta.” kalla ym . kuin fu sa rin sakki. M utta määrä oli miltei kymmenen ker vallitsemisesta on alkanut.” ten menneisyydessäkin. Ja T usar. M oiset “toverit" nyt ns Ellei proletariaatti tätä tehtä täm än takia tulikin p eria a tteellin en ka luom assa sosialism ia! taa pienempi kuin merien kunin- sanomalehdistö koet väänsä voi suorittaa, niin voidaan k eskustelu sak salaisten k esk en terä- gattaren, Englannin, kauppalat-' taa Ranskan Ja 11 Internationalen herrojen oij — V allan k u m ou s kem peitellä iloaan sen johdosta, iän . a la lla - ' väm m äks!, se koski selvästi kum ou s- olla varmoja siitä, että miljoonia KARJALAN PAINOKONE! _ vaston tonnimäärä. Mutta 1914— lessa vielä Pragissa kulissien takin yppea on kauan p id etty yh ten ä ai- l k ysym ystä, kun sen sijaan tsh ek k iläi- 1 O vuosien välisen ajanjakson että avoin taistelu merien her- proletaareja kaikista maista en Karjalan Komitealle juuri saa kuaineista, joista kaikki täm än m ail- sillä ylim alk ain en "vasem m istolaisu u s" alkaa porvaristo hyökkäyksen työs kuluessa kasvo! Vhdysialtaiu r uud' sta. on..„ Yhdysvaltain ja nen pitkää taasen joutuu menet keä vastaan. Jouluk. 6 p:nä ajetasf t...... ¡Englannin välillä alkanut, mutta tämään henkensä Ranskan pörs puneen kaapelisanoman mukaan, m an elolliset ja elottom at ain eet ovat oi 0,1 nou ssu t m inisterisosialism ia vas- ed u sk u n n assa oikeisto.io- .ih-Len avuli kauppalaivaston tonnimäärä kuu- Karjalan toverit, luottaen m u od ostu n eet. v iim e sodan aikana taan. sikertaiseksi, joten se*nyt on pal se ei siinä oikein tahdo jaksaa sin ja räjähdysaine ja tykkiku- ovat Suomalaisten työläis . . . t i , „ huom attavia tulok sia täm än Näm ä m olem m at m en ettelytavat Ia läpi budjetti ja sotilasasiat, joides jon edellä Saksan. Italian, Rans kestää kiusausta, minkä vahin ninkaitten voittojen vuoksi, sekä .Amerikan tuottaa. Ja todellakin on kilpailulle keltaisen maailman ten alkamaan keräykseen, alka m aanvUjalykaelle ja r a j.h d y .a in e v .l- kuvaavat k o y h ä li.tö n k u m o u k .e lli.e k - takia työväki uhkaa suurlakolla. Ket! kan ja Japanin kauppalaivasto gonilo taistelulla kauaskantoinen riistämisoikeudesta, sillä olleti neet hommata tätä painokonetta. m istukselie välttäm ättöm än ain een mi- si selk en em isen tietä. T o in en yrit- sityn oik eu sju on en perusteella vak»^ jen tonniluvusta ja päässyt toi tällä 2 0 0 santarm ia ja pollnsia työväeni! merkitys. kin viimeksimainittua seikkaa Alkuperäisesti suunniteltiin pai tä m onipuolisim m assa k äytännössä. tää vallata sos. dem . p u olu etta, to i lon ja su lk ee sen sinetillä. Kun t selle sijalle Englannin jälkeen. Meillä on tuoreessa muistissa koskee koko laivastokilpailu Yh nokone ostettavaksi Amerikassa, Ä skettäin on en glan tilaisen fyysik on nen p yrkii perustam aan k om m u n isti- \ . 1°14 käsitti Englannin väki tu lee työh ön , syntyy taistelu R utherfordin mutta verrattuamme täkäläis‘ä teillä ja ¿ kuinka Eng fn L li onnistu nut - ,rad*Umi9ä- ! P u o l e t t a ullcopuolelle. Mikä tapa on kauppalaivasto 18,000.000 tonnia, • ! mitenkä , n -,Ka. Ja T nKa taistelu ta‘™ u V ,ng' dysvaltain ja Englannin väliHä. I hintoja Europpalaisiin hintoihin. teillä (n . k. a lfa sa teilla ) jakaa typpi- parem pi, se on arvioitava kussakin losta. L uottam usm iesten kokous jotavastoin Yhdysvaltojen vain' p '" 1,"* J a SaksaJ ,valllla alkoL jo teta a n pistim illä. "Rude Prsvorl ; havaitsimme tämän ja muiden atoom i alk u osiinsa. H än en k ok eit- > tapauksessa erik seen , p atenttia 2.000,000. V. 1920 oli Englannin t?; ' V '1 rSaksj*-. Io[>et?a’ ei ole. toim ittajat ja painajat saatetaan sseilj — Se joka ep äilee proletariaatin ) käytännöllisten seikkojen puhu tensa m ukaan olisi typpi vedyn ja j — V a lloitu sp olitiik k a näyttää kauppalaivasto 18,000.000 tonnia, i !a ai! ?r“j>t' lul.taa.n - !°? m en es- la pois. Sam ana iltana, 9 p:nä Lei välttäm ättöm yyttä keino- van sen puolesta, että se ostetaan heluim in sekoitus, jon k a osat olisi- ! tyvän siellä, m issä o ik e isto saadaan kun sitävastoin Yhdvsvaltojen .a' aS‘°,n s,’,'!a £' °".ut m„,taaP s‘,a diktatuurin k eyttivät K ladnon k aivosnuehet hiiie, oli kohonnut 12,400.000 tonniin, v . “ f "• i t,a .R| nska'. B' ,g'a *?' na voiton saavuttam iseksi p o r v a r i > Íe 1 ta ‘ , T Íeid ° tÍn in . ^ , h " in O ÍS ta ’ .y - vat m m voim akk aasti yh d istyn eet, et- p ois p u olu eesta. V oidak Aikoivat junilla »’• I P -J u e e se e n lä y ty y "‘T o m m u n i.t ie n an n on P ragiin. Siitä asemasta, missä E n g l a n t i ; '" ? 4 I,?as' I s t o n s a vah- tosta, se helpottaa viim eksim ainitun m. tiedon karjalaisille ja nyt heil n " u e iv iv tiH a Val,i8Ula k: m ia,li8illa ne, m utta pysäytetään. Rautatehtsu jo sodan kuluessa oli kerran oi- ' uu.,,a- Imperialistisen Saksan voito n eh to ja ; se ken ep äilee tai k ie l tä saapuneen tiedon mukaan kat n ettelytavoilla vo, saada irt, t o ,.« - saada siinä liik k u m a tila a . A rv o stcli- Eri tahoilla T äten on taas päästy askel ja voisi sanoa, että k u m pikaan ci »a p ysäh tyivät työt. man täytyy proletariaatin poliittisesta p u o sovat hekin edullisemmaksi ostaa Ck taan. lut ennen vedenalaisen s o d a n - r a k e n t a a .naatin, a C ^ / ± : _ k: t: anat°ak ann as: a ’ . . ^ a u k - a o ik ein o l X u : liatetaan 24 tunnin lakko. Joulut käynnin alkua oli sen tonniluku voimakkain laivasto itselleen, lueesta, se valm istelee työväen jo u k sen jostakin Euroopan maasta. 10 p mä ilm estyvä "Rude Pravon" kfl Nyt siis puuttuu vaan rahojen » • paam ääränä on todistaa, että kaik- tsh ek k iläisten laskenut 800,000 tonnilla, jotavas-( j suurimman määrän ensiluokkais kojen heikontum ista ja h ajaantum is i toimittaminen <| . v a sem m isto p u o lu e iäi tolch ti julistaa suurlakon. painokoneen ia ki alkuaineet ten taistelulaivojen rakennutta- ta- — K am enjev. et ovat ovat vedyn vedyn ja ja helium helium in in I liian sek avaksi, sak salaiset alistuivat T ap au k set kehittyvät. Tyovsfl c a m n i:; t :n a:gcnman :::tttt» i m maa , I kirjapainovälineitten ostamiset? sekoituksia. raskaaseen k om prom issiin. M utta tä- «n»uni i iiiUHn»Hi i niiin»:n»»m i »a mt — jou k k ok ok ou k sia hajoitetaan, p4^ TOVERI YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIO! LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILLA L lim n n ROMAHDUSOPPIA m l, « ta k t n b im .a o N liim s e m .) S ite n y llä ttiv ä t t a n m iL .- . Antitta tt t«» ¿¡¡» t m nxnttan ::;::::::::: bushetia ha. kohden. T ällaista satoa v ’ E nglannin laiv an rak en n u steo llisu u s e ttä voitollisten e n te n te n valtojen shillinkiä. T uoreim pien tieto jen mu ei A u straaiiassa ole koskaan saatu. ' iB iäi8,;i kaan u n a v rc ss,, a n ie r,k; ta so on su u resti kohonnut TviDi^ Yhtä ilah d u ttav ia uutisia saapuu Ca- i on jä ä n y t koko lailla jälkeen amer»- * 2 Kirj. Ju liu s Lengyel. k a laisesta kilp ailijastaan . ¿ a a v a t riittä v ä sti ruokaa ja vaatteit jo tk a o livat e län eet v e rra tta in “sie-i laisia kivihiiliä alin m m h ,» , nadasta, A rg en tiin asta, in d ia sta y. d e ttä v is s ä - oloissa, sa iv a t ä k k iä v ä -ilo n k in . ® ra h tik u s ta n n iu - L isä än ty n y t tu o tan to on sam alla S am aan aikaan kirjottaa “Time I!. m. m aailm asta. E urooppaan on viimo su u resti k a n n u sta n u t työhalua. Ilin- h e n tä ä elin v aatim uksiaan. M aailm an ! E nglannin tila sta seuraavaa: (Jatk o a.) vuonna tuotu k o rk ein taan 500 m iljoo j n a t ovat rau h an teo n jälk een kohon- m arkkinoiden ja kotim aisen liikatu«.- h in to je n ja tk u v a n putoam isen seu- jo ta p id ettiin fikkaim pana <ie!ä" Sodan ru n te le m a t illke- ja k u lje tu ,. T o leo ltth , naa bushelia, siis lähim ain Y hdys ......n k . .. • y h tä suuria, tai m ahdollisesti vielä v alto jen viljasadon ylijääm ä. Euroo- , n eet satum aisiksi. H intojen kohoami- tannon välinen jä n n ity s ilm enee köy- ra u k sen a on tu o te ttu je n ta v a ro itte n lesifi sam an su u ru isista kaup<mgpif v älin eet (kauppalaivasto) saa te ltiin a „v „ . , i suurem pia v o itto ja kuin sota-aikana pan om a salo tulee olem aan 151 mll-1 « m“ ’ " Uhtlkl" " h älistö n a se ttu m ise ssa puolustushan- h ä v ittäm inen. (H intoja k o e tetaa n nos- on m itä suurim m an kurjuuden p*,f* tä ehom paan kuntoon Ja täy d en Tämä Än 4— vi • « e n tis ta täyden- . , , ■ ° ' Vat h ' n n at E og nalle. (T aistelu palkkojen nnlkomi«»/. ,a a h ä v ittä m ä llä su u ria tav arav ara.t K aupunkilaisten suurista ansioni* ----- - ~ . ... Tam a oli jo n k in laisen a takeena siitä, Joonaa bushelia parem pi tänä- kuin ? nettiin. Paljon te h tä v ää oli tietenkin " t),On!m v t l» * ja ty ö ttö m y y ttä v a sta a n ) H intojen ,OJa^ Y hdysvalloissa ¿ tä y te tä ä n v ii do llisu u k sjsta on vain muisto jaleli' ... li , e ttä liik atu o tan to k ap italistisen jär- viim e vuonna, joten Eurooppaan s r k - ! S te « » Ö h L “ “ “ ” ,• E " k° rJa- ju te lm a n k in a ik an a su u n tau tu u a„: .«iix _i . .. y kelm ien m ukaan k o honneet 222.9',/ l e n e m i n e n ja tk u u nopeam m alla vauh nionastikin poltto ain een a! Maan- sillä teräs- ja tinalevyhollisu liö te m „ r “’ i n , “ 6“ “ “ r ! a : d«u jälkien »llltläujiaeeu V enäjä syliä ei ole pakko tu o tta a su u rtak aan sitte n vuoden 1914 heinäkuun. M utta dilla sam oinkuin tuotannon v ä h en tä -1 Vlljelijöi,Ie k ä F huokeam m aksi käyt- a ik a n ä y ttä ä olleen ja menneen- Jl viljam äärää. a t e j . m iltei perinpohjin im ainllak-1 , n o . » o l l i « „ , ja ie ia ä n oman M arkkinoiden ollessa tu lv illaan vll- > ’ a h ltta lsk a “M ssa I» " 1»! l>l"<oJen ko- m inenkin. | taa tä tä erisk u m m a llista p o ltto a in e tta vahingoniloisena jatkaa lehti onnensa »emme vain pohjois-R anskan. Belgi le e n : "S aadessaan aikak-emniin hH •n . S erbian ja G alitsian). Keski- ja k*‘,' “ l,’ m ,a ed’ '- Tatavnrolla. on odoteltavissa suuria ■ , “ “ jo u ' “ k " uh'J:J P u u v illaa ja kuparin h in ta laski ly h te e n aik aan E n g lan n issa n iin ’1 7 an. S erbian ja G alitsian). Keski- ja » i i r i » u u tta raak a-aln ette Ja puu- « , “ , )a '''Uk' “ tU IuonD,>" 1« !stl '>'•>- palkkoja e liv ät kaupungin tyoU a E uropan uropan kan kansoja a v u u stettav ste ,la v a. a . ” ” Koete- Itä-E so ja oli oli av puolessa vuodessa kolm anneksella. viD- e ttä oli pakko v isk ata k a la t ta- ylellisesti ja hekum allisesti tuhii' ...... 9 - , o j . ',“ at villan tu o tan to on niin valtava e tt! v a s' a a ta s s » “ ««■>»»• Oli h a n k itta v a niille asuntoja, v a a t koko n y k y istä m aailm an talo u d ellista ^ “ “ M D,al>a i« » tu o tan to lteäy k sen Vuodat, Millat, silkki, kum m i, k a h v ‘, kaisin m ereen. B rasilian kautsukin- ra h a n sa hienoihin vaatteisiin. P0'* teita. etta m laten talouskaluja, ‘‘k M b k o jiA , p ‘’" a ra ^ n n ’¿ ' « v e a t l . ih- ^ . e k T j ' ' ' ' ' ' “ rah alll” tk l° valkeu pula-alkaa voisi p itä ä 'p u u v illa a liik a - ii” . 4 ™ V4t tyo0' ' c k e t )»tenk,i- u sea t v iljalajit, so kerit, rehuainejet tu o tta j a t o v at puolestaan p ä ä ttä n e e t pyöriin ja m uihin turhuuksiin. heid än kauhun hyytam aa v erlaan E„ i ,, ‘ i , tuolauuon seurauksena Y hdysvalta ko' k e a “ I’ia '>alkkoia' Ta«t- y. m. seu rasiv a t nopeasti p u u v illa u ' 6up’8taa tu o ta n to a an 2 5 y :lia Yb- on tä stä huvituksesta tullut Iopr- je n k iv ih lilen tu o ian lo on v u o d e s ta ! k voineetkaan saad a palkko- antam aa. esim erkkiä. Laivausm aksu- dYsv altojen p u u v illa n v ilje lijä t “oliv at Sodan jälk eisten taloudellisten P' tyneet tum.utovo m», “ so rtu n u t I T , *7‘ P<>rvaH’to1'’» »“ liikenne o i l s a a l a v a . y y d y t i a i o n kun 3 1913 lisään ty n y t kokonaisella 26 m i l J ? «"■“ ’ » ‘‘uin v a sta un- jen a len em ista kuvaa seu raa v a "Voss- ’ Pakoite tu t" v äh en täm ään viljelysm ai- kimysrten johtavana periaatteena Joonalla tonnilla (570 m iljoonasta 596 de° kall‘6' um lsen 3a ' ' a a " o s s a suu- ishe Z eitu n g issa” tam m ikuun 18 päi- taan kokonaisella 50» / . K aikilla tuo- "k o rjau sty ö ." Tarkotuksena oli *' rau h assa v aikuttaa. toon b rem paa p alk an k o ro tu sta. M utta kun v ä n i o llu t k u v au s: "A m erik alaiset tannon «loilla ta p ah tu u työnseisaun- kea vallankum ouksellinen ja Joiden tuolnnto oh s le d e ttlv i « » ku„. j , , « to * » «ta» m ilj.), raaka-raudan h a n k in ta ta a s on j so d an jälk eisk o n ju k tu u rin keinotekoi- h iilirah d it nossa. enem m änkin tekem ista k u i i l i lopulliseen tasa- kohonnut 3.5 m iljoonalla o so itta v at alenem isen sia ^erittäinkin kutomo-, kone ja lal- kum ouk sellistu ttav a Neuvosto-Ven* tonnilla Beo iUODOe aIkoi Belvitä h erro ille ka- oli äskeisinä m ielettöm än so ta k ilh -. m ennä“ N,,B: asioi^ n on u n e t t a v a (31.5 m iljoonasta to n n ista 35). Eri- ‘ m erkkejä. h a lp en e m in e n ja tk u u hy- v a n ra k e n n u steollisuuden alalla.> -T uo- pois m uun m aailm an yhteydestä, .... » kon näivinä M u n . ia , m ennä m enojaan. P o rv aristo lle vää v auhtia. A m erikasta R otterd«- tannon se isa h tu e ssa joko o sitta in , tai v u s ta a Keski- ja Itä Euroopan kan kolsesll huom attakoon laivarakennnk- i ‘^ p a lk k o je n korotta- sen valtava edistym inen. El tyydytty’ 7, . s u “rla " hraukl’la l a '» » o j a m iin on ra h ti vain 4 dollaria. T ä m ä ' kokonaa°. lakkaa kaupallinen yhteis- ja hankkim alla niille vai” ?' Jo L rX ™ ,I V ’1B- «»nim v _a_______ .. ..........y t r j v a ativ at teh täv ät. T ä tä to d istaa syk- T av aro ita ei kannata* lä h e ttä ä e lin ta rp e ita ja panna tuotanto ( m aailm ansodan a ih e n .l.tn a I te , « te h raa" ,R t*k<X>B vain ko rjaam aan sodan jä lk iä Maali- . ’WUbMa ByK' m erk itsee a sia n tu n tijo itte n la sk e lm i-' man a . a..,. • 1919 v allin n u t ja alkupuolen v. iih«i H«»«,!! __________________ on ’“ (jo itak in tosiseikkoja. en m ukaan 2 dollarin tap piota tonnia m ih in k aan * jo te n la iv a t vedetä än t > n eisto käyntiin. Mutta tätä tavoK*16 m an kauppalaivastoon te h tiin melkoi- i&on 1, . olisi riittä v ä huödyketuotannolle, nen t a a la n n e / - “ v » j 1920 k estän y t lakkokausi. Viimemaf- Tam m ikuun lopussa m ain itsi “Frei nen laajennu*. ( ö en k an tav u u s oli n ittu n a aikaQa kohden. Täm än su h teen huom autet- i la k ° h ie lep ääm ään ik ään k u in talv ea es6a joudu ttiin liikatuotantoon ae tav aratu o tan n o lle o so ittau tu n u t heit* > i» • nnan rn . I -----— - o li IakO3Sä 9 miljOO- takoon vain siitä, e ttä m aailm ansota ’ tu h e n - , riir f s n a iw ^ ia v .t H1®11 Yh8y«valtojon sadon olleen pa a kvtaen kiila m aailm an äärillä, lahingo:"4 ta7n<l°„ ” n!" ! ”a a «l'ö'h ‘aatä. jo tk a y h teen sä me- perin riittäm ättö m äk si. Sen m y y n ti-* 2 , , \ k ohotti la lv .h S ta .lt.u J . hiin su u n n at | T uotannon kein o tek o ista nousnkant- . . 1 2 ; . . . ’. | r«m m an kuin kokkaan ennen. Yhdys kyisen tonntluvun n o u stessa «5.59 n ettiT ät kokonalsl3 sen a se m a sta vahvistettiin neuvo- n a ik a a ei sam m utg m ikään. Isillä SR valloilla oli lu ovuttaa y lijä ä m ästä äa m iljoonaan) Y hdysvaltojen kauDnala: *7 - • v altaa, ihm isten elintasoa aletut? *kUWUU“ *ai“ 4h” ml!Joonaa tom assa m äärässä, e ttä la iv a n v a ru s-; ta on siis seu raam assa ei mvy «tille. W k i - ^ v t u a j « ! E''uroo'¿lte‘'ia'h« 5hö m iljoonaa bus vas»A nn nv» Z ? V « kauppdla” jty ö p äiv ää. E rin äisten yleisten kaup- ta ja t p istiv ät k e rra ssa a n s a tu m a is ia ' lelun k a u tta k ä rjis te ttv «i ke DOt* joka m aassa ja tuotantokon‘'? ta raa. vaan niille, jotka k t a ? . , nn at snor,;’Bl" , P a <a ’ a ra ta h in n at alk o iv at pudota jo sitta v tm ’ *nev;it hella (bushel 36 25 I tr .) v eh n ää ja sum m ia task u u n sa, k iv ih iilen hinnan T ä tä alenem ‘ feneminen tiin seisom aan. K apitalistien ase!<Tf m aksam aan l i s t i - ta. ” ' " • ' » ’ • " ‘* « » « 0 192" ta sam alla alkoivat. * h QMn i ru lsta Sam an kuun puolivälissä 71- r e k ta te r th ,? n ..7 h alp en em ista k u vaa s a ttu v a sti " D a ily ! k ä y ttä ä j o u k k o j e n t ‘e ten k n aik an a h autom at haaveet murik*u T tettu ä tä "tietee 7 u s u o ta l°n n . » / f ” 'a l’ a ra l‘' » - ! k ap lta llstltk iu hyökätä. H eidän tu o O n u o llistä m t ^ t k ^ n S t a : 1 X t a a tl a T r ',,‘er H e rald in " lau su n to 6 p ä iv ältä tam m i- seksi. S u u ressa ro v h k e v ö ^ Vat M tU m a tio m a sti. Niiden M . rem ni kuin e n n e n " ’ ; 0 - *u0 | nusaah ak seeo tuli työpalkkojen poi- kuuta, jonka m ukaan p a rh a a t la iv a -■ jo tta a w ieniläin»n s=ään kir- m j5t a todistaa parhaiten n- iX ä J e . ,k , y^ yi k" ‘ H * “ » h o u .e e - m e s o v e h n äsa to rem pl kuin en n en sotaa. Viime v u o n -: kem inen K uten jo huom autim m e, X ¡.Iti« Tvnen ....ta « » mahvavati "XeU‘ maaitaa” to n n im äärä välikäsien (kaupan) kautta. Täten 1 55.302.W o ¿ „ h e l t t a , m ik ä t e k e e 1 7 S Ba ra k e n n e ttu je n k laivojen ♦» ' i y a t ^ k u s t a n n u k s e t tä h ä n a ik aa n sh illin k iä 6 ponoea hinnan ollessa v alla n o loista - J o k a i t e « ’ ' “ “ v K an!iain'» l ‘'» ’‘‘ kapltallsnu on oli 3,415.724 b ru tto-regieteritonniä. j BUihkaah laskeneet. S eu rau k sen a oli. kolm ea k u u k a u tta aikaisem m tn 15u: m u , o soittaa, e t u t y ö ^ n ^ n .°tta- U o sa p artaalla Z kohosivat h in n a t huim aavan k or keiksi. L iik atu o tan to a ei en ää vas ta n n u t sota a jan y lenm ääräinen kulu- i tus. Sota-ajan taloudellista k u k o istu s ta seurasi seu raav an a jan v ä h ittä i nen, m u tta varm a taan tu m u s, jo k a
