Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 9, 1921)
TOVERI sotapalveluksen pakoile satamien rajojen ulkopuolelta, ENGELS PORVARINA teollisuutta. Riittää — pääsiäi- dä työtä, voinut elää siedettä killisesti: — snaatti ei petoksen törkeätä väki m utta nyt on ainakin tässä ta- romut tanut, mutta vissä oloissa. “Katsohan näitä . . i . .................. jsenä lähden. Sitten loppuu tä- en tähde T U orgaa of the Finnish w orker* in valtaisuutta.” Näin kirjoittaa muuan°ulkad0U? pauksessa onnistuttu murtautu-j Monet oikeistososialistit eivät mä veltostuttava elämä kovin jalkineitani ja vaatteitani,” lau ¿ • J * * * * 1? "H“ • * l* Finnish Muuttaakseen vielä ‘epäilyksen maan tämän rajotuksen muurin Pj^ä minään sitä, että ovat riis- täysin Doily o t l o Wool. Published Doily, kristillis-preussilaisessa sui unkarilainen luutnantti sano ti Wilaonirta. n e s e t Sunday, at Astoria, o “ ^ t o i : alaisuudessa olevan varmuudek läpi. Niinpä kun Yhdysvaltain | tavia porvareita. Voivatpa vielä perheessä — se ei käy enää, mi- malehden haastattelijalle, “eivät* ky tko Western Workmen*! *• Publishing si uusi' laivastosihteeri joitakin hallitus on kaiken laman saanut I vedota siihenkin, että Friedrich nusta voisi ajanl>itkään tulla sak- T yöm ies miljoneerft^ kö ne olekin parasta laatua. Kai Society. piviä tämän puheen jälkeen jui- tietoonsa ja kun se aikoo tun- Engels oli liikemies. ......... salainen poroporvari ja yrittäisin ken tämän sain matkustettuani o __ «. . r . . . ¡kaisi uuden hallituksen laivasto- keutua alueille, jotka tällä ker- J a hän oh. Alutta mita hän i tuoda „oroporvariutfa kommu- Venäjältä. Tämän uuden aika S e lU iM , vielä , , i UMfc Offic Oppoeite PoetCo S k l rC,# ^ o h je lm a n , jossa vaatimuksena ¡1- taa ovat tykkänään joko Japa -¡snta asemastaan ajatteh, sitä ku- nismiin n tila in e n työmies, kauden aikana valmistetaan Ve irla b'ôak, motetaan, että Yhdysvalloilla tu- nin tai Englannin pääoman vai- vastavat ---- lee Galwayssä 2 punnan viikU m.m. --- hänen ----- — kirjeensä. - näjällä kerrassaan uusia tavaroi* Poet Office /von rassi lee olla laivasto, joka on yhtä kutusvallap alaisuudessa, on sil Ollessaan vv. 1844—54 vanheni- la ja aauu köyhälistön kaiJ ° Engels janoaa toimintaan ja T O V E R I, Box 99, Astone, Ore. suuri tai suurempi kuin minkään lä mielessä kasata rettelöille tu päinsä kotona Barmenissa, vai- taisteluun. Edellisessä kirjeessä ta.” “ a iv a " « k e t tiia , ¡ ¿ 7 “Neuvosto-Venäjästä dn voi o tä “ ’ hän muun kansan laivasto koko mail- len arkaa ainesta. misti hän kirjaansa “Englannin on hän jo valittanut sitä, että on E D IT O R IA L STAJFF sanoa muuta kuin että olen voi ja on ollut amerikalainen massa Lyhyesti sanoen on Yhdys työväenliikkeen asemasta”, sen! vielä pitää aikaa tuhlata juma- Eli» Sulkanen, Maneging Editor, Sulo nut siellä hyvin. Mielipiteeni on u H än ellä on *O ,e,t,em*n vuon* Syvänen, A lex Sevo, A . N. Koskela ollut veli T Kaikkea tätä ei ole käsitettävä valtain hallitus yhden ainoan vii jälkeen kun oli Marxin kanssa luusopillisten ja idealististen kä- ettei bolshevismia Venäjällä voi K. E. Heikkinen pelkkänä joutavana “suurena pu- kon kuluessa luopunut traditsio- Pariisissa todennut uuden kom- sitysten sekä porvarillisen tna- kukistaa kukaan. Puolen vuoden rik astunu t siellä ja k ohon nut^ ’ eristetyssä asemassa munisminsa perusteet. Tammi- (terialismin vastustamiseen. Tois- kuluttua matkustan sinne takai T ex a sin rautakuninkaaksi. Office H S , EditorialD ep*t «32 (h,eenu ’ enemPaa kuin koko ma nillisesta a . g a n .i ilmalle yleensä annettuna varo- olemisestaan ulkomaisiin ja kan kuun 20 -p. 1845 kirjotti hän ta on tutkia eläviä oloja, histo- sin rouvani kanssa; hän on suu m y ö s suuria karjalaumoja, yrittäneensä tehdä riallista kehitystä. Se on aina- Enterad es sacond-cless meil metter I tuksena siitä, että Yhdysvallat sainvälisiin asioihin nähden. Hal Marxille an vu otta sitten hän kuoli 12. et the Post Post Office O ffira et atl aiVrvt ¿«rtnamillo.M asti puolus litus on ohjannut keltään neu konttorityötä, mutta “kaupuste- kin parasta, niin kauan kun mei- resti hämmästynyt länsimaiden m Jnly 18, 1912, et the aikoo äärimmilleen ran om aiset ovat etsineet hi * Ovet ‘jlif T Ae* •* <»»•>« Ulkomaista hyökkäystä voa kysymättä valtiolaivan suun lu on inhottavaa. Barmen on in-, dän on tyydyttävä kynän käyt- naisten loistosta ja turhamai jeä ä n , joka oli lähin perijä k Venäjällä on nainen erik o in en T exasin sheriffin "" 'vastaan. Päinvastoin on halli taan, mistä ennen pitkää on hottava, ajantuhlaus on inhotta- töön, emmekä voi heti käydä aa suudesta. tus nyt jo alkanut perin jyrkän luonnonlain välttämättömyydellä vaa ja erikoisen inhottavaa on taksiamme toteuttamaan käsillä täysiarvoinen yhteiskunnan jä lö y si vihdoin Irlannista. 0«a sen ja paljoa vakavampi kujn arvioid aan neljännesmiljoonakai ' Valtiolaivalle otetta hyökkäävän imperialistisen poli odotettavissa myrskyjä, joitten olo ei vain porvarina vaan vielä- tai, jos on tarpeen, nyrkeillä.” nuo Länsi-Europan elegantit ja naksi. M ies oli sangen riemu,, .. . x . tiikan, politiikan, joka silmin rajuutta etukäteen on vaikea ar pä tehtailijana, aktiivisesti pro- toimettomat naiset. 'Neuvosto- letariaattia vastaan esiintyvänä , ..?,ut‘a c..' EnB? 5 t selvä karssi nähtävästi johtaa ristiriitoihin vioida. p erin n östään , mutta toistaiseksi porvarina. Parin Parin näivän päivän olo olo u- kaan k)’"an käyttöön. Hän or- Venäjä ei ole mikään paratiisi, kaa hän entistä työtään. sekä Japanin että Englannin, kon tehtaassa ovat olleet riittä; ganisoi ja propageerasi, järjesti mutta täällä emnv voi enää elää. Amerikan nuori kapitalismi, I kl.,rnniankin Amerikan pääoman K U O L L U T JA K U O P A T T U vät taas osottamaan minulle kai- salaisten lehtien lähettämistä v. Tämä yhteiskunta on pintapuo joka sodan aikana huomatta- pääasiallisiniman kilpailijan kans m. Ja pian hän lähtikin — jär linen, se on rakennettu valheil Veden haihtuminen valta- vammin kuin ennen astui selvä- Sa mailman markkinoilla. Ken- Siinä Raivaajan inhottavuuden jonka jestämään kansainvälistä kom le raajan kustannusvh- xusiannusyn- o jjn ‘“’’’u" ja poroporvarillisuudelle. Ve jo hieman unohtanut. Olin piirteiseen imperialismiin, on nytj™3^ f oodin Filippiineille lähet tiön kokouksessa, jossa Järjestön merillä munistiliittoa. näjällä on elämän olemus työs taasen saanut kurssinsa selväksi. Emistä tullaan Japanin taholta osastoilta ja sosialistisilta työ tietenkin ajatellut olla kaupuste- T o h to ri G. W yst on äskettäin \\ ilsonin hallituskauden naimusKauuen lopussa {varmaan “'***“““ pitämään piuuuaan suoranaisena läisiltä varastettiin osakkeet ja lualalla vain niin kauan kuin Tosin oli hänen vielä, ja pal sä.” Hän lopetti keskustelun sanoil ty n y t tutkim aan veden ha,Et„B oli ilmeisesti :sti huomattavissa jon- uhkauksena, ja ehdotetun koko jossa näiden edustajat potkittiin minulle sopi; sitten kirjottaisin jonkin. tehtävä inhoamaansa la; “Seuratkaa minua niin näet m äärää m erellä, saksalaisilla |aiv kintaista sekaannusta ja heik- Yhdysvaltain laivaston Tyynelle poliisien avulla ulos, tehtiin jotain poliisinvastaista voidakse kaupustelutyötä, mutta hän teki kuutta monessakin suhteessa,I nierePe keskittämisen täytyy myöskin semmoinen päätös, että ni sopivasti pistäytyä rajan taa, sitä vain saadakseen tilaisuuden te ettette enää milloinkaan kai k ootu n havaintoaineiston peruin, mutta minä en siedä tätä siihen harjottaa kommunistisen kumo hoa takaisin tähän sairaaseen Prof. Halbfaaa kertoo "Natur mikä johtui VVilsonin politiikan välttämättä syventää tätä vaiku ‘ Säkenet -nimistä kuukausleh- kään sc h a ftlic h e Vochenachrift uai ' tan asti... Voihan sitä kommu uksen valmistelu-propagandaa ja europalaiseen mailinaan.” perinpohjaisesta haaksirikosta, te,rnaa-. Ja VVashingtonista lä- teä on “hyvin toimitettu” ja m ielen k iin to isen tutkimuksen tuk mutta uusi hallitus on tässä suh- ^ ^ ^ V j^ n sanomalehdistön ra- että lehden toimittajan kollou- nistikin olla ulkonaiselta asemal auttaa Marxia y.m. samaa tar- sista. S äteily on osoittautunut Es teessa heti alusta pitäen tarmok- porttereitten tiedotuksissa ei det ja valheet eivät ole mitään taan porvari ja kaupustelu-eluk kotusta varten. — Isänsä tapasi tu m isen tärkeim m äksi aiheuttajat kaasti käynyt ruoriin käsiksi ja koetetakaan tätä tosiasiaa sala kollouksia eikä valheita. Päätet ka, jos ei kirjota, mutta ei vete hän tiellä, kun v. 1849 oli ko tu u len n op eu s tulee vasta toiselle ohjaa nyt valtiolaivaa suoraan ta. Päinvastoin niistä saa sel tiin myöskin, että jos sittenkin le se, että harjottaa kommunis toisilla mailla aktiivisena vallan- jalle, m utta senkin merkitys on h, ____________ ___ suuntaan, joka vallitsevan jär västi sen käsityksen, että lai käy niin, että lehteä ei voida tista propagandaa kunnolla ja kumoussotilaana. lEikä se koh- vin suuri. Kun tuulen nopeus oli 5 harjottaa kaupustelua ja 1 taus ollut - ystävällinen jestelmän aikana on ainoa maan vasto lähetetään Tyynellemerel työläisten keskuudessa levitä», samalla — — ------------ — X — ■ _______ _________ km. tunnissa, oli haihtuminen ke tuotannollista asemaa vastaava le ei siksi, että maata uhkaisi niin johtokunta voi sen lakkaut Maailmanpyörän vääntäjä. m äärin kuusi kertaa suurempi mahdollisuus. valtauksen vaara, vaan antamaan taa kokonaan. A m erik an äsk ettäin e ro n n u t p resi ty y n ellä ilm alla ja jo 10 kilometn Mitä tahansa sanottaneekin sii pontta sille ulkomaapolitiikalle, dentti, W ilson , oli ly h yellä preaident- tu u len n o p eu d ella on se 2 kertaa i Koskelainen politiikka on ai tä herrasmiehestä, joka tällä ker- jota Yhdysvaltain hallitus tulee heuttanut Säkeniin ja Raivaa tin äoloajallaan k erin nyt m en ettää k o taa P’*aa alkeaa Taloa käsis noudattamaan. Yhdysvallat tu jaan nähden tilaajamäärän vä Pressburgissa ilmestyvä por väitteet, että johto olisi saksa k onaan terv ey ten sä . Ja eip ä se o le rem pi kuin tyynellä. Itämerellä u sään, niin joka tapauksessa on lee näet esittämään Tyynelläme hentymistä. Ja mitä enemmän varillinen lehti “Magyar Ujsag” laisten upseerien käsissä, ovat ihm ek ään . K un tarttuu k ok o v o im a l d ettiin , että haihtuminen oli vede tunnustettava, että tässä suh rellä ja kaukaisessa Idässä paljoa he politiikassaan edistyvät, niin julkaisee erään haastattelun Ve perättömiä. Ylimmäinen komen laan vääntäm ään m aailm an v ä k ip y ö pin n alla 44 pros. pienempi kuin Is teessa hän toisin kuin heikko ja huomattavampaa osaa kuin tä sitä enemmän joukot jäävät si näjältä vankeudestaan palanneen nus on tunnettujen venäläisten rästä, niin väsy y siinä v o im a k k a a m van k an n en korkeudella, vaikka koi k eu sero itu s oli vain suunnilleen horjuva edeltäjänsä, ei jätä ke hän mennessä. Mitään ei saa vuun. * unkarilaisen luutnantin Staphan kenraalien, Brussilovin, Kamen- m ankin m iehen voim at. W ilson ku- m etriä. T u ulenn opeus kasvaa nm tään epätietoiseksi itsestään ja tapahtua siellä niin. että se ei ■Mainittu julkaisu on jo kauan Lasslon kanssa. Hän kertoi m. jevin ja muiden käsissä. On o- vitteli voivansa kääntää k o k o ry ö s jo vähäiaeliäkin korkeudella t asemansa käsittämisestä Ameri Sitä tulisi huomaamaan, eikä mi aikaa ollut kuollut sosialismin m.: lemassa myöskin saksalaisia, un- töp olitiik k aa harjoittavan m aailm an täin d en p in yläpuolella. Mittaukius kan imperialismin etujen edus tään, millä on kansainvälistä asialle. Sitä on toimitettu vain ‘Koltshakin herravallan aika-; karilaisia, italialaisia ja kiinalai kap italistilu ok an , harjoittam aan ry ö s o tettiin n an tarkoin tuomioon ilman lait tajana. Tässä suhteessa hän ei merkitystä saa tapahtua ilman Mooseksen maun mukaisesti ja na oli sotavankien asema perin ; siä osa.<oja. Unkarilaisessa rvk- töä vähän siivom m assa m uodossa. p öm äärän , ilm anpaineen ja vei« koetakaan mitään salata, eikä pa sen suostumusta. kurja. Sattui aikoja, jolloin mentissä palvelee 2,000 miestä. H än oli teh tävään ku iten k in liian su ola p ito isu on se ilmestynyt jotta mainittu u d en vaikutukset, vesa koilla jonkun keinotekoisen su- Edellämainittujen selostusten herru on siinä saanut “selittää” Koltshak anunututti päivän toi Leninin ja Trotskin kansan heik k o ja jätti k ok o h om m an k u o tian su uruu s ja muoto. Siten niupilven taakse. Hän tietää, et mukaan on Yhdysvallat mennei- Amerikan historiaa ja jotta on sensa jälkeen joka kolmannen suosio on kuvaamaton. Suures lem aisillaan olevan a, n iin k u in « ’.laole- tiin avoim ella merellä toimeenpsi tä imperialismin tarkotusperiä ei sessä politiikassaan kärsinyt sotavangin, niin että hänen ro sa oopperassa piti Trotski muu k u vau k sesta n ä k y y .’ nuisaa tutkim uksissa tuloksiin, joit maan ulkopuolella voida saavut loukkauksia loukkauksien jäi voitu nakerrella kaikkien mai mahduksensa jälkeen monet so tamia kuukausia sitten erään 8- vasta M aalisk. 4 p:nä lu ovu tti W ilson tten n°sk’en tavan mukaisesti taa muun kuin vallan lujan kes keen. Viimeiset vuodet ovat työväen luokkataistelua. tavangit kostontunteesta liittyi tuntisen esitelmän 'Neuvosto-Ve p residentin arvon H ard in gille. T ä l ei m annerm aalla ole vielä läheskii tettu . N äiden uusimpien kittämisen kautta ja kansanval kuitenkin saattaneet Yhdysvallat vät punaiseen armeijaan. näjän taloudellisesta uudestijär- laiseen tilaisu u teen kuu luvia ju h la saavu Xvt tämä politiikka on johta k elm ien m ukaan on Tyynen valta» taisten laitosten kustannuksella asettumaan toiselle kannalle. So nut siihen, että ei enää käy laa jestämisestä. Häntä tervehdittiin m en oja oli nyt, uuden presid en tin ren keskim ääräinen Moskovassa ja Pietarissa on haihtuminen ja siksi hän on valmis maksa ta on tehnyt Yhdysvalloista so tuun “’Säkenien” pystyssä pitä noin 1,000—1,500 unkarilaista mielettömillä suosionosotuksilla. tahdosta, p aljon yk sin k erta istu tettu . dettu 82 em ik si vuodeksi. Hiihti maan vaaditun hinnan. tilaallisen ja taloudellisen teki Moskovassa vallitsee täydelli Niinpä ei nyt p id etty sotilasp araattia. m ism äärä on eri vyöhykkeissä eriE Julkaisu on kuopattu. Ia upseeria vankeudessa. He ovat Hardingin hallituksen ensimäi- jän ja uusi hallitus ei aio val minen. nen järjestys. Turvallisuus on V an han tavan m ukaan tulisi vanhan nen. T y y n essä valtameressä on ____ katkeroituneita siitä, etteivät voi 11 e n yhkko jo oli omansa sel mistua luopumaan asemasta, Raivaajan johtajat hymyilevät Ei kukaan ajattele hal p residentin tavata jälk eläisen sä Ca- ero itu k set p aljon vähemmän Euon västi osottamaan mitä suuntaa minkä maa jo on ennättänyt it- kun saivat tämänkin vuosia il-! Palata kotimaahansa ja että Un- varma. lituksen muutosta. , mestyneen lehden tapetuksi en- karissa välitetään viisi heidän pitolum issa ja sieltä ajaa yhdessä h ä tullaan kulkemaan. Jo virkaan- SfHeeft vo,ttaa. Yhdenmukaises tavia kuin A tlan n in meressä, M oskovan kirjailijoilla tai nen kuin sosialistit ehtivät sitä kohtalostaan. Näitä vankeja ei nen kanssaan V a lk o iseen taloon o- haih tu m in en Jäämerissa on li» astumispuheeseensa oli hän tässä ti tämän ulkomaapolitiikan muu käsiinsä teilijoilla on erikoinen palatsi p astaak seen hänet uuden virk ap öy- saamaan. suinkaan kohdella raa asti, mut- suhteessa kauniin kielenkäytön toksen kanssa ilmotetaan, että p ien i, on haihtum isen keskiarto käytettävänään. Heidän tänsä ääreen . W ilsonin tark oitu s oli lantin m eressä, Jäämeren vaikut) sekaan kätkenyt selvän viittauk- uusi hallitus tulee pitämään Lan- Näin on käynyt “Säkenille”. ! sielullisesti he kärsivät pai- vaPaas!‘ Nämä osakkeiden anastajat kai- ion- X angit saavat päivittäin töitänsä kustantaa valtio. Olen ollu t seurata tätä tapaa, m utta hänen sesta, p ien em p i kuin Tyynessä »s» » sen. sing-Ishi sopimusta mitättömä puhutellut monia talonpoikia, “Meidän korkein tehtävämme.” nä. koska se sananmukaisesti keti ryhtyvät jonkun uuden leh-1 Pu°li kiloa leipää, soppaa ja vi- jotka työläis-yliopistoissa harjoi terveyten sä ei sitä sallinut. H än en m eressä. Suurin haihtuminen viimt sanoo Mr. Harding. “on ryhtvä tunnustaa ja laskee perustukset den kautta keinottelemaan va- , hanneksia. Heidän joukossaan televat lääketieteellisiä ja mui täytyi jättää C ap itolium jo en n en m ainitussa valtam eressä taoahtu lon m.m. kreivi Szeehenvi, pa- ju h la m en o jen loppua. M onet saivat roja työväestöltä noskclaisen a 2 0 :n e n ja 10 :nen asteen välillä pol uudelleen kulkemaan eteenpäin Japanin ylivallalle Kaukaisessa sotamiehet k y y n eleet silm iinsä n äh d essään • W il- joista . normaalisella tiellämme. Uudel Idässä. Toisin sanoen merkitsee gitatsionin palvelukseen. Työ rooni Jankovics, kapteeni Niko- ta tutkintoja. , Monet leveyttä ja 10 :nen ja JOair ovat saaneet sivrstyksensä komp- j »onin. H änen tukkansa on aivan v ä l lä'.ste. n s’etaa olla varuillaan, jo s !1aus Schossbarges, kapteeni Me- leenrakentaminen, uudelleen jär tämä sitä, että naapureillemme panisin jä rykmenttien päällik- ‘ k oin en , kasvoissa syvät rypyt, vartalo a steen välillä eteläistä leveyttä; p.< nin haih tu m in en tapahtuu nipa jestäminen. uudelleen palautta I yynenmeren toisella puoFen e- tvöläiset taas rakentaisivat iiu-i &aY .¡a monet muut. köinä. .............. ¡k u m a ra in e n ja laiha. K ulku C ap ito- duilla. minen — kaikkien näitten tulee pävirallisesti annetaan ymmärtää den lehden näiden johtajien kä-; Punaisessa armeijassa palvelee , T seurata.---------- Me emme tule että nykyinen hallitus ei aio sun, min sille kävisi samalla ta- i monta unkarilaista upseeria, joi- .. ,.ei?.'’0st0' ' enajällä on käytet- ; lium in sisään k äytävällä p resid en tin eeseen kesti kesti k ym m en en m in u u l- valla kuin “Säkenillekin”. Se Iden sanotaan olevan vakauniuk- tavänään sanomattomat joukot h u u o o n n eeseen antamaan millekään kansalle noudattaa \\ ilsonin hallituksen tapetaan ---- M a a ilm a n so ta , on asettanut en raaka-aineita, puuta, villaa ja tia. H än k äveli n ojau tu en sih teerin - unen kuin sitä luovu-! sellisia kommunisteja. Heillä ou syytä alottaa oikeutettua sotaa ulkopolitiikkaa. u n n an seuraavan vaihtoehd tettaisiin ty nahkaa on sellaisia määriä että sä k äsivarteen, lääkärin ollessa aina e teisk työväestön asiaa aja-; hyvä olo. He saavat kaksi fun- vastaamme. Meillä ei ole mitään te e n : jo k o kapitalism in jatkuva vsl Amerikalainen pääoma on saa dia «Helmaa, (naulaa) jeipaa leipi päivässä, si- koko Europa voisi saada varas saapuvilla. L äh tiessään C ap itoliu - lassa p ysym in en , uusia solia ja ..... kansallisia * ennakkoluuloja, me punut ajankohtaan, jossa se pit maan‘. . . emme vaali mitään kostonhen* kän ja erittäin voittoa tuotta - osialististen työläisten on en-Häpaitsi hyvän ylöspidon. Valtion tonsa niistä. Pulasta ei voida m istä lausui hän sen aattori K n oxille, kainen p erik ato sekasorrossa ja an*i keä, me emme vihaa, me emme van kotimaisen riiston jälkeen ei ?.sta .. kiinteämmin levitettävä1 laitoksissa on toimessa monia enää puhua. Kaksi vuotta sit- että hän ei voi kulkea alas suuria kiassa tai kapitalistisen nylkyjärjesM himoitse, me emme uneksi mi enää omien rajojen sisäpuolelta Järjestön lehtiä. Järjestön leh- unkarilaisia; nämä eivät halua te o» jokainen, joka tahtoo teli rappuja m yöten , lisäten katk< m än p oistam in en . tään valtauksia, emmekä kersku löydä uusia, suurta saalista tuot det vastaavat suomal. työväes- ensinkään palata kotia. Unkarin :on sanomalehtitarpeet jokaises-■ kansankomissaareista oleskelee aseellisista urotöistä. ta' ia riistoalueita. Kotimainen sa “Jos, huolimatta tästä meidän teollisuustuotanto on kehitetty OV suhteessa täydellisesti. Ne | Hela Kun Venäjällä; Joseph Po- kannastamme, ngeidät kuitenkin tyydyttävälle kannalle ja uudet loit at myöskin joukkojen kontroi-1 gan pitää esitelmiä valkoisesta pakotetaan sotaan, niin minä va sijotukset eivät enää lupaa tääl Havissa ja Järjestö kokonai- terrorista ja prof. Eugen Yarga kavasti toivon, että keksitään lä muuta kuin kohtuullisen ha suudesaan määrää niiden toimin-lon neuvostohallituksen palveluk- RAHA- ja k a u p p a t a lo u s henkilöä kohd en . 1917 lask etaan ra keino, joka tulee yhdistämään jotettuja tuloksia. Siksipä suu ta<?hjelman. Siitä syystä heittä-i sessa. I oli tuon titavaroid en arvo $3, 098.MA haa olleen liik k eellä $ 1 3 .1 8 hen k ilöä meidän yksilöllisen ja yhteisen ret sijottajat, joita kiihottavat kääminä noskjen keinoteluväli- Olot paranevat joka päivä, HI 337. k ohd en . voimamme, vihkii koko Ameri suurien voittojen .♦ hakemiseen neet ja tukekaamme omia leh- tammikuun 1 p :n jälkeen on K esäk. 30 p .n , 1920. päatlyn«® Y hdysvaltain hallitu k sen rahastossa - Y hdysvaltain h allituksen lainat u l kan aineellisesti ja henkisesti, sota-aikuiset suunnattomat saa tiämme. päivittäinen leipäannos raskaan oli tam m ik. I pnä 1920 kultaa rahoi kom ailla olivat elok . 15 p ;nä 1920 tilivu od ella oli suurin vlentltsví, ruumiin ja sydämen, kansalli liit. ulottavat nyt ksivarsiaan ruumiillisen työn tekijöille 2 fun- na ja harkkoina $ 4 3 5 ,8 9 1 ,2 2 0 , h o raakaa puvillaa, ollen »en arvo seen puolustukseen. Voin hen- kohden Aasiaa löytääkseen siel VALTIOLLINEN RISTI (ha< kevyemmän ruumiillisen pea dollareita $ 1 3 .6 3 6 .9 6 2 p ien em - $ 9 ,7 1 1 ,7 3 9 ,6 3 6 , josta sum m asta E n g 3 8 1 .7 0 7 .5 0 2 ; sitä seuraa valmi»I,fl oli saanut yli neljä b iljoon aa, , keni silmien edessä nähdä ihan-; tä suuria tuloksia tuottavia, RIITA työn tekijöille 1% fundia päi m issä rahoissa $ 3 ,1 4 1 ,6 9 8 , Yhdyaval- R lanti rauta ja teräs $ 9 3 2 ,6 7 5 ,8 6 6 js anska yli kolm e biljoonaa ja Italia- teellisen tasavallan, missä jokai koskemattomia alueita. Tämän vässä. Työläisille jaetaan jalki- jä lk een leipätarpeet $808,471.220 aitio i • i * • • • «. j \ - -- « w • vr v ei i su i n k <i«i n ole vliteis— iriAif'n ja vaatteita, lisäksi on tain n ooteissa $ 8 ,1 8 1 ,7 1 2 ja k ansal- ! y li biljoonan. nen mies ja nainen on kutsuttu I?2ki K auppatavaroiden laatu a IsE«» lispank kien n ooteissa $ 1 5 ,3 2 3 ,0 3 0 ; ‘? >rî„R”’î5?n’ Jot.a J aPan’n ¡ kui)taan ulkopuolelta ' ine,ia pakotettu ; heillä lipun alle valmiina määrättäväk paaonia on tähän asti tottunut oikeus maksuttomasti yh teen sä $ 5 0 3 ,6 0 5 ,5 5 5 . V. 1919 ? AVa,r‘.kkOOn mCn* 19,9 kaikk»aan min tarkastaessa h u o m aam m e tila»*011 si velvollisuuttaan täyttämään pitämään omana yksityisenä riis- inahti; yhtä vähän se on ‘siveel- i käyttää sähkövalaistusta sekä oli rahastossa y h teen sä $ 5 1 5 ,5 1 0 ,5 8 9 , ... 3 " ‘k että, niistä oli teh d asyrityk - ta .että v iim e v u o d e n aikana viet;' mihin palvelukseen tahansa, soti toalueenaan. avattava’ mahdolli lisen aatoksen todellisuus,” ku- vapaita rautatie- ja raitiotievau- 1918 oli $ 6 8 6 ,8 3 8 ,4 5 5 , 1917 $ 6 4 4 ,- •>a 1,0 1 6 , k au p p ah u on eita 2 ,1 1 1 , i m a a sta $ 1 ,9 6 8 ,1 1 8 ,4 4 2 arvosta «* ........ ... numatkoja. Kaikkien täytyy teh- pank keja 38 ja m uita yrityk siä 3 3 6 . laalliseen tai siviilipalvelukseen, suus Amerikan pääoman tunkeu ten Hegel väitää. Se "U mää-1 ; iisuud en raaka-aineita, jota vasto 4 1 4 ,3 9 4 ja 1914 ol i rahaston sum m a j V ararikon räty 11a kehitysasteella olevan vh teh n eid en y h te ise t varat mihin kukin yksilö parhaiten on tumiselle. ' 1 ‘" ^a työtä, ken ei tee tvötä, häp «n iitä tu otiin $ 2 , 1 4 1,6 4 4 ,6 2 I ; mas» $ 3 3 6 .2 7 3 .4 4 4 . Samalla kertaa on teiskiinn-in olivat 4 3 9 ,1 6 3 ,8 6 1 tuote; se on tunnus- saa - • « ja niiden sopiva, jolloin me voimme kut Mexico. Etelä- ja Keski-Ameri leissunnan v ela t vietiin $ 6 2 6 ,5 7 7 ,0 0 3 arvosta vai* V . 1919 teki k ongressi ( 6 5 .s «atn tö«.- i a -. syyttää itseään. Kahdelli tus siira sua yleiseen palvelukseen jokai ka saatettava niin täydellisesti on keliittvnvt a >htei>kunta henkilölle saimme me puoli fun- ressi) m yön n ytyk siä kaikkiaan k o n g - . $ 6 8 ,7 1 0 ,8 8 6 . V . 1 9 2 0 teki 3 ,3 5 2 , tam atonta ruokatavaraa, kuten $ 2 5 ,- liikettä vararikon , o llen niistä 901 sen laitoksen, toimiston ja mah suuren pohjoisen naapurinsa val masti ri tiri t ' ratkaisematta- dia sianlihaa, 16 sokeripalaa 200 5 9 8 ,9 6 7 ,5 1 7 . jaa, k a sv ik sia , eläim iä jne. ja *uo1' dollisuuden, kaikki jaloon uhrau lanalaisuuteen. että Japanin vai rakautJnn ’♦ ’ Sa kanssa’ gammaa voita päivässä ia 600 V erotu k sesta tuli 1920 seu raavas teh d aslaitosta. 2 .1 4 0 k au p p aliik että, $ 6 2 2 ,4 3 9 ,7 4 5 a rv o sta ; maasta vietu I 7 pankkia ja 3 I I m uuta liik e y rity s tumiseen maan -puolesta, eikä vk- kutus sinne saatetaan nollan ar akoh bn ru o k a ta v a r o ita , jo tk a joko osaksi ti: T u lo- ja voittoveroista $ 3 ,9 5 7 ,. 'as- paperossia kuukaudessa Työkri- tä- V ararikon teh n eid en laKontnn, joita poistam aan sv set asuvat valtion rakennuksis Mkaän penni sotavoittota koidu voiseksi. v a ra t o l i - , k o k o n a a n o liv a t valmistettuja * 7 0 1 ,3 7 4 , sekalaisista veroista $ 1 ,4 5 0 ,- vat $ 5 7 .9 5 9 ,2 9 1 ja n iid en v e la t $ 8 6 ,- 5 I 4 .6 I 6 . 1 2 7 a rv o sta ja tuotiin on voimaton. Mutta jotta nä- sa. Sairaiden ia vanhusten hoi- 3 7 4 .0 9 3 . y h teen sä $ 5 ,4 0 8 ,0 7 5 .4 6 8 . yksityisen henkilön, korporatsio- Talla välin on Englannin pää 7 4 3 ,8 7 6 . nin tai yhteenhittymn hyödyksi, oma tnuuttamassa katseensa hy Y hdysvaltain korkoa 3 3 6 ,4 6 4 ; m aasta vietiin teollisu®'3' m aksettavat xästakkaiset ltiokat, ei- vat V/2 fundb. leinää vaan kaikki, tnikä nousee nor vin karsaaksi nähdessään entisen e luiltaan K auppaa k osk evat tilastot o sotta- tu otteita, jotka edelleen esiin*,’ ,U'OkC u u n Sa, ■ ,i‘iS' ClUSSa:F Ä Ä m Ä i h a ’" “" “ : velat lask etaan heinäk. 1 -, 1920 maalin ylitse tulee virtaamaan enemmän tai vähemmän ystäväl vat vat ,e tta k ym m en en kuu k au d en ai- ra a k a -a in ein a $ 9 9 1 ,9 2 0 .6 2 3 ,* $ 2 4 .0 6 2 .5 0 0 ,2 8 5 . kansan puolustusrahaston ark lisen kilpailijansa käyvän ’itsel- kuluttaisi tan ja yhteiskuntaa, ‘’.’"''kävnv,' l e n / X '0''’,. “ .'? !'ens'nkää" °’ Y hdysvalloissa oli 1919 1 .719 sä ä s kana v. 1 9 2 0 (v u o d e n alusta loka- ti.n $ 8 0 0 .7 1 3 .2 8 3 arvosta; kuun. 'auralliseksi. Englannin 9 0,1 -J * ™ ’ töpankk ia. joissa 1 1 ,4 3 4 ,8 8 1 asukas- i kuun lo p p u u n ) vietiin m aasta Euro- vietiin valm iita teollisuuden tue' ' q “Sellaisesta yleisestä palveluk pääoma on näet jo ennättänyt välttämättömäksi näköjään'vh- e«u k e r £ ' ta talletti $ 5 .9 0 6 .0 8 2 .0 0 0 . Sam ana p .a n « . 7 2 1 . 2 1 7 , 0 9 S . P o h jo U -A m cri. $ 2 .6 3 5 .9 9 9 .0 0 5 arvosta ja iä S i ä t Ä sesta tulee koitumaan uusi hen , saa<|a vakavan jalansijan Kiinan m ^ r X - a , ' ,äPU;'le" a « .4 4 5 , E w lï-A m e r i- $ 7 4 5 .1 2 5 ,6 8 9 arvosta; maasta ,etl1 vu oten a oli Y hdysvalloissa 7 ,7 8 5 k an 7 " gen ja tarkotnsperän yhtenäi , rajain sisälle. Lontoosta ilmote- Ä v k l e n tl nkä SI -Vhi.een‘ iku' ’ia- Kaikki nämä tila sallisp ankkia, joiden pääom a oli $ 1 ,- ^«"745 T 56' 725- A" ‘- » *6” - sek alaisia tavaroita $13,197.988 ! molcntttiinpuolinen taan. että siellä on muodostettu iestvksen” rLini?-a t "6 .J ar’ ovat vapaita. Ken tekee työtä. 1 1 8 ,6 0 3 ,0 0 0 ja vararahasto $ 8 7 2 ,- 7 ,7 _ nenm ftren saarim aih in vosta ja tuotiin $ 3 7 ,361.866 »r»<* » H 2 , 7 4 7 ,5 5 0 „ A fr.k aan » 1 3 3 ,6 4 7 .- Näm ä num erot mitä selvimmin 0>c ka tuke te h .^ ihk,V,'Vn’J - 'n' ’° ' suunn»«oman suuri korporatsio- mahti i o k i n l ä b f i ' 3 ,tai? a iSaa vapaasti käydä teatterissa- 2 2 6 ,0 0 0 ; o sak k een om istajille jaettiin mahti joka on lahtaisin yhteis-1kin. Rahalla lu J X emmi maan. puo- ni Kiinan tähän’ asti suureksi ei saa mitään, kor- $ 1 3 5 ,5 8 8 ,0 0 0 , puhdas voitto ollen 5 48 arvosta tavaroita. Y h teen sä oli j | vat Y hdysvalta in teollisuuden nykp kunnasta, mutta ioka on asettu- ’ keintaan omenia ja valokuvia $ 2 4 0 ,3 6 6 ,0 0 0 . P ank kien voito t o li v ie n ti m a in ittu n a a ik a n a $6 .8 3 2 .3 2 3 ,- tilaa. N e osottavat, että maast* C meidin °saksi saavuttamattomissa ole- vien ti- daän suunnattom asti enemmän H ¿Hlok X ’- v,armak- b en rikkauksien mailmanmark- n^mmän VHPX m e- j° ka Vhä-e’ So,avanSit liikkuvat vapaasti ja vat 1 9 1 8 $ 2 1 2 ,3 3 2 ,0 0 0 ja 1917 $ 4 2 0 . K oko vu oten a 1 9 1 9 9 oli oli v h.-vin . ? l S' t°|emaan| kumille tuottamiseksi Tiede- nemman ,a enemmän snta vie-1 naineille annetan asuntoja, jopa 1 9 4 ,3 2 1 ,0 0 0 . P ank kien pääom at las tavaroiden arvo $ 6 .4 9 8 .9 9 6 ,4 0 6 m istetu otteita ja tuodaan rssk»*1 h> \»n \ahan, taikka ei lainkaan, > tainpa vielä että tämä Lrtrrut raantuu, on Lngels. htionekalustojakin. neita kuin mitä tuodaan valmi»* ketaan 1 9 2 0 $ 1 .2 1 4 ,7 6 9 .0 0 0 ., Sam alla ajalla 1920 taloudessamme, teollisuudessani- ratsiooni Kiinan ““ P v. .920 Oh Yhdy...,,,,n P, ~ o V/ Euro- teitä ja viedään raaka aineita TT l ~ i työläisten ja sotilaiden täv- . . . pääkaupungis- — M aailm ansodan me ja kotoisessa kauppajärjes- sa f ekingissä on hankkinut it- porvarillinen , 5 5.. ( , ,472 J / X ; » X a A"“ d ysvaltain teollisuus on tassa luokkavaltius aes**L on s tyy ottaa osaa erilaisiin oppi- P-nhe,» telmassamnie hajanaisuutta/ ei selleen te nyt kursseihin. Luku- ja kirjotus- m eri- teessä k ehittynyt verrattain nop04 suuria konsessioneiakin. | ty h jik si o lem assaolo-oik eu ten luk« mitään paisuneita rikkauksia . -- V T ” -” 6’ A ...... »LU,.. Y hdysvaltain kauppalaivojen Y h dysvalloissa lasketaan ___ ei e ^ „ k , k. „ . n y k y isin , 3 1 9 .3 7 6 , T y y n en m eren saarilta $ 1 7 4 . 5, ptlkkaamassa m äärä oli kesäk. 30 p n i ! kaikkiaan olevan rahaa liik k eellä $ 6 ,- 1 6 7 .7 5 6 ja A frik asta raukiia ei m itään \enjketta kä-jkia itselleen minkäänlaista kiin- taa silta hirvittävästä taloud ellisesta I6.O4® ' $ 14 3 ,8 2 2 ,6 8 7 _ 4 5 7 , joiden kantoisuu» on kaaoksesta, joh on im perialistiset or- c Punainen armeija on täydelli 0 8 4 ,8 5 4 ,5 7 8 ja lu k uun ottam atta h a l 1 0 .6 3 tavaroita, f>inoimi selle, ei mitään surkute!- teata omaisuutta Kiinan T u o n tita v a ro id e n j 2 8 9 tonnia. Englannilla on sesti europalaisella tasolla. Kuri lituksen varastossa olev ia , o li rahaa k arvosta vapaa- g:at ovat sen p aiskanneet. ok on aisarvo o !i m ainittuna aikana k aup palaivaa, joiden kantoisuu» jon ankara. Laajalle levinneet liik k eellä syysk . I. p.-vä 1 9 2 0 $ 5 1 ,0 6 $ 4 ,6 9 2 ,2 3 3 ,0 3 7 . Kok vu oten a 19 19 I 2 0 .5 8 2 ,6 5 2 tonnia. i (T H E COMRADE) tavaa m ista, s JUTUN JATKOA ELÄMÄN , - OLEMUS ON TYÖSSÄ I Tilastollisia tietoja Yhdysvalloista
