Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 8, 1921)
PERJANTAINA, HUHTIK. 8 P.—FRIDAY, APRIL 8 TOVER1 (T H E COMRADE) T U organ of the Finnish w orker* in tko Western State*. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, ascent Sunday, at Astoria, Oregon, fcy m o Western W orkmen** Publishing Society. Office Seventh and Commercial Opposite Post Office. St.. Poet Office Address: T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. E D IT O R IA L S T A FF E li* Sulkanen, M anaging E d itor, Sulo Syvänen, A le x Sevo, A . N. Koskela. K . E. H e ikkin e n Phone i O ffic e 365, E d ito ria ! D e p 't 832 £ n.tar?^ Y - • • contl-cl**s mail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the A ct of March 3, 1 8 /9 . _____ jennuksia. Koetetaan pelättää paljonkin arvostelemisen aihetta, bolshevismilla, jotta Ebertin hal sillä se pääpiirteissään on esittä litus saisi kehittää militarismia. nyt A. P. of L:n sovittelukan- Siihen on Saksassa taantumuk taa, vaikkakin jossakin määrin sellisia erikoisesti vielä kiihotta seattlelaistutettuna, mutta emme massa työväenluokan puoluera siihen sen suurempaa huomiota jojen selviytyminen viime aikoi ole kiinnittäneet, kun se varsi na. Riippumattoman sosialisti- naisesti ei ole meidän työtämme puolueen tasottavaa politiikkaa häirinnyt ja kun olemme eläneet on lyöty ja kumouksellinen kom siinä hurskaassa toivossa, että munistinen joukkopuolue on syn amerikalainenkin työväestö alkaa tynyt. Tämän tosiasian edessä joskus herätä ja vaatia selvem tuntee Ebertin hallitus lohdutta- pien rajaviivojen vetämistä pää matonta surua ja tuskastuttavaa määrään nähden vallitsevassa sekä väkivaltaan kiihottavaa tun luokkataistelussa. netta. 1 ässä suhteessa olemmekin pahasti ajastaan jälelle. Se kek sittiin, militarisoitiin. Lloyd- Georgen “union liberali”-puolue merkitsee sitä, että hallitus hom maa itselleen vankan enemmis tön parlamenttiin. Ja opposit- sioni on pieni. Työväki on pi dettävä aisoissa, sillä mailman- vallan ulkoasiat ovat kireässä pisteessä. Mutta nyt on alkanut hajoa misprosessi: oppositsioni kasvaa. Liberaalien mielestä on se hyvä merkki. Ja “työväenjohtajat” u- nelmoivat “kansanvallasta”. Itse asiassa on se Britannian impe nsmi näk.kaä kln?;,että, iunkkc-|laskcn7et köakuinkin 'oikein,“ il- rialismin murtumisen alku. Sillä sosiaiidemokratiaa, on \aaskhi I ’T v,!ikkoJ en klllut.ssa imperialismin politiikka vaatii i : p n Kecordissa näkynyt pätkiä, diktatuuria. tilapäisesti. Vanit1seT')nnk e r to v a d ^ peitetystä kielenkäytöstään — ., ä m istään? Jos n iin on la ita, n iin on nen jäi osaston kokouksessa pöydäl väittelyssä ¿anottiin, että „ hän iskenyt kirveensä v a rtta m yöten le. Kun juuri olemme vähää vaille sainnut kelpo selkäsaunan °'ls? kiveen. sata dollaria lähettäneet, niin ei ol luan lisätä vielä, etu tvöv/ Ml»< Sillä jos ty ö v ä estö vielä näihin a s lut oikein varaa tällä kertaa täyttää tuomio on lankeava pään ti on k in k o etta n u t uskoa hän estä j o heti osuuttamme. Mutta kai tulem Otappas ne teolll8uusm . takin hyvää, niin on täm ä h y v ä u s me sen pian tekemään, jos vaan suin rustukset taasen esille / k oisu u s Sasun viim eisim m än lurjus- kin veimme. Tämän tapaiset kysy miten niitä linjoja myöten" m aisuuden joh d osta saanut arm onis- mykset, tytöt ja pojat, olisi pidettä Teolliseen kansanvaltaan kun. O nhan m ahdotonta p yytää ty ö vä etualalla. Missä työn luokka- heti Jouduta valtiomahdin ‘k7 väestöltä, että se siu n aisi m iestä, j o taistelurintama on voimiaan uhraa kemisiin. Edelleen tutki ka oik ein h e r k u te le v a lla p iru llisu u massa valtaluokkaa vastaan, sitä rin miten sellainen kansanvalta della on h eittä y ty n y t m aan valko- tamaa olisi avustettava läheltä ja nössä “workkisi”. -räniä *** diti kaartilaisleh d istön ja V en ä jä n m us- kaukaa. Karjalan työläisten voitto puolestani. — e . f . tasotn iak en raalien kelk k aan kilp aillen valmistaa meidänkin voittoamme. näiden kanssa V en äjän työväen valtaa Keskusvirastosta tullutta kehotus k osk evien p yörryttävien valh eid en , ta toteltiin heti, että ruveta laati parjausten ja väärien tie to je n levitte- maan sääntöjä osastolle. Sitä teke lem isessä. mään valittiin komitea. Uteliaisuu Siitä on jo kuunut pitkä >. b hei! T ällain en roistom aisuus temme oli siksi suuri, että päätim viimeksi on ollut paikkakunn^ ‘ ja vähem pik in — saa ku n n ialliset me tilata Wyomingin lait ja viimei uutisia lehtemme palstoilla ja työläiset p yyh k im ään pettu rin nim en sen lainlaatijakunnan pöytäkirjat, et pä sellaiselta kuin täkäläi^ kirjoistaan. N iin — pettu rin m utta tä nähdään lakkovastaiset säännös lijät k atselisiv at välinpitämätt» della paikkakuntamme tapab m yös järjen k öyh än . telyt eli lait. — Apulainen. Cnmberland, s - joukko s s a a S T Ä S vangitsemisista, yHirhaamisista nnston va|juä on käymässä kiih- omi(nstuimien|koisaksi. Aivan viime päivinä Luokkataistelu Sak ja erikoisten niin hyviä kuin huonojakin Sillä ty ö v ä estö pitää rik ollisena perustamisesta u ’ 11 ^ h -ste n . pä,-vittäin saapunut uusja t je. Pois velttous, sillä siitä on n sellaista yk sin k ertaisu u tta m ikä ilm e tuomitsemiseksi Saksan JM'- toja, joista käy selville, että voi sassa Tacoma, Wash. meille itsellemme sekä lehdelle, nee Sasun P ietarin valloitusta** k o s väenluokan verta viruu taas Imat tässä kamppailussa ovat jo Sasun autuuden prinsiippi Kynä*käteen ja kirjottakaa aja,«, kevissa h u ijau k sissa. T y ö v ä k i näet I takuinkin Milloin on Koko Saksan yhteiskunnalli Piskien jaloissa. t n k 11 i n L i n tasaväkisiä. t o c n v n lz « c « X .... Vastineeksi työiäistoveri Lipposel ne julki vallitsevista oloista porvarien perässä paki ym m ärtää asian aisim m ältä a ja tu k se l le. Huoratisin nerontuotteesi Tove nen ja valtiollinen asema on ol Saapuneet viestit — joiden nouseva vasemmisto vain 4— 5 seminen taan äärettöm än p aljon laajem pana rissa ia vaikka sinun sonkotukseesi Se osittainen työnsulku, jOka lut lähtevän laivan kaltainen vii asiallisuus ja todenperäisyys on ääntä tappiolla, milloin on val- kuin Sasu, jok a toisella p u olella ei T yöväenkirjailijat ja -leh tim ieh et meiset kaksi vuotta. Taantumus tietysti kyseenalainen — viittaa- lastaan sisukkaasti tappeleva oi on turha vastata, haluan kuitenkin täällä tammik. 2 p., on num valmistautuu monarkiaan ja \a t siihen, että proletariaatin it- keisto taasen herättänyt henkiin pyrkivät tuom aan esiin luokkansa aja näe m uita kuin K ronstadtin m atru u muutamalla sanalla mainita, että se-, muotoaan, sillä maalisk. 15 työväenluokka pyrkii vallanku se letoisuus ja valmius ei ole jo ammoin autuaasti nukkunei- tuksia ja tahtoa seka esittäm ään k ei sit. T yöväk i tietää, että sillä toisella lostukseni ei ollut yksityiskohtainen.! täällä Washington in valtiossa hift moukseen ja neuvostovaltaan. viela saavuttanut tasasuhtaista ta järjestöjä, joitten “edustajia” noja luokkansa vapauttam isek si ryös- , p u olella on itse asiassa varsin vähän vaan summittainen. Turhaa myöskin kaivajain lakko. Tämä lakko voi' dostua pitkäaikaiseksi, silla Hik«, tökapitalism in verisestä ik eestä, k ei m atruuseja m utta sen en em p i k a ik asemaa luokkavastakohtien ob ristiaallokossa Saksan jektiivisen kärjistymisen kanssa. ne ovat marssittaneet asiaansa noja, jotk a itse työväki — eikä kir- j kea m uuta — k ok o m aailm an Sasut on sinun uudestaan tuoda sitä esille, tantoa on paljon kaikilla teollisu? että kaiken voiman ja vallan perusta ulkomaiset suhteet ovat mitä hä valtavammaksi ja myöskin puolustamaan. sosialip ettu rit, k o k o m aailm an v a s joittajat — on harkinnut oik eiksi ja on tuotannossa. Me sen kyllä tie aloilla, josta johtuu yelnen teolla Itse tappelu olisi kaikin puo päättänyt käyttää. tuntuvimmin vaikuttaneet jokai tuskaisemmaksi käy näin koke tavallan k u m ou k selliset, k ok o m aail dämme yhtä hyvin kuin sinäkin. Pu lamaannus. Se vaikuttaa myös hifl seen valtiolliseen liikkeeseen. muksen kova kieli, jonka mer lin tervettä heräämistä osottava P orvarilliset kynän k äyttäjät taas m an riistäjät, josk in näiden a ik a a n he kai olikin niistä m enettelytavois kysyntään ja kun vielä lig Luokkary limittymiset ovat alin kitys on kuitenkin siinä, että se ilmiö, ellei kysymyksessä samal p alvelevat porvaristoa ladellen kirjoi- ; saan n ok set tässäkin “ P ietarin v a llo i ta, joita käyttäen työväenluokka tulossa lämmin vuoden aika jofl, omaisen muuntelun alaiset. Sa antaa itsetiedolle sysäyksiä ja ko la kertaa olisi itse lehden elämä tukuissaan keinoja m illä työväestöä lUK8e88a tuksessa ovat ainakin ainakin toistaisek si ovat voisi saada teollisuuden johdon kä- hiiltä tarvitaan vähemmän, niin moin puolueet etsivät itselleen hottaa sen lopulta taisteluvält- ja kuolema. Asian laita on näet ed elleen k in pidettäisiin palkkaorjuu- j (P uh uak sem m e täysin r eh ellisesti) su- I siilisä. Ja kun me väittelimme, sil taapa tällä lakolla tulla olemaan n uutta konkreettista lähtökohtaa. tämättömyyden tasalle. Kuinka siten, etät lehden oikeistolaiset dessa ja m iten sen vap autum isp yrk i- P18lu n eet m inim iinsä, ovat su p istu n eet tuutia. loin väitimme, samoin kuin väitäm ovat tehneet tuhmia m ykset tukahu tettaisiin. Kokoomushallitus nojaa sosia- monta kovaa koetusta tässä suh johtajat niin vähiin, ettei n eu vostovalta toia- Minun mielestäni työttömyyttä ra me vieläkin, että siihen päästään ai lidemokraatteihin, demokraattei teessa historia on asettava Sak kauppoja, eläneet paljon kuten N äiden viim eksi m ainittujen jou- ta*®eksi lien e turvautu nut m ihinkään daan lieventää vain sillä, etti an hin ja keskustaan. Mutta saksa* san työväenluokan eteen, on sanotaan “bluffissa”, järjestelleet kossa on Suom essa tällä haavaa m el- rna*nittavimpiin aseellisiin valtatoi- noastaan käyttäm ällä taloudellista taan portit Venäjän kaupalle. P«j lais-kansallinen puolue pvrkii a- vaikea arvata. Tämä nousu oli jo liikeasioita joukkoja vähemmän koisen tunnettu Suom en Sosialide- rnenp iteisiin kronstan d tilaisten valko- sekä valtiollista toimintaa. Sinä et epävarm alta vielä näyttää Vena.i voiinesti sotilasdiktatuuriin ja 4:s järjestyksessä, jonka noske- tyydyttävällä tavalla, mitä seik m okraatin pakinoitsija Sasu. H än on k aartilaiskenraalien ven äläisten Sasu- sanallakaan todistanut miten yksin kaupan avaaminen. Pitäähän emi monarkismiin ja tahtoo tässä laisuttden mailmanpetos ja junk- koja vasemmisto parhaillaan pen näihin asti koettanut u skotella har- Jen8a kanssa yrittäm än kapinan tu- taloudellisen yhteenliittymisen avul orjat uunnalle nälkiinnyttää, pub « la olisi mahdollista saada valta pois saada ensiksi demokraattien ja kerismin jätteiden veljesliitto koo esille ja vetää päivänvaloon rastavansa työväen parasta — kuka k id u tta m isek si. kuin niille suvaitaan antaa tien» sitten Saksan kansanpuolueen sen kanssa onnistui nujertamaan. ja ennen kaikkea käynyt selvä ei sitä tähän m aailm an aikaan us- ( T ästä työväen laajak atseisu u d esta työväen käsiin. Mitä ikänä ensimäi- tulevasta leipäpalasta. Kapinaksi kannatuksen. Ja mitä enemmän Mutta siitä huolimatta se ei voi piirteisesti tappelemaan A. E. of k ottelisi! — m utta viim e aikoin a ei i°h tu u , että yhtä vähän kuin se lai sestä ja toisesta kansainvälisestä sa- toivovat saavansa vielä enensi tämä ryhmittyminen lujittuu ja pelastaa asemaansa. Se vain siir L:n masiinan puolesta, alistuen han enää ole edes yrittän yt osoittaa ; naa huom iota Sasun ja m uiden por- nottaneekin. on niillä aina ollut se nöyryyttää työläisiä, että niitä su voittaa alaa sitä synkemmäksi tää tuhonsa hetken ja saattaa tässä yhtä matalamielisien teko od e vanna köyh älistön p u olella vaan on var,en valh eille, jotk a ovat sitä vä- tarkotus, että valtiollisen ja talou sitten kyniä kuin kuollutta haniiei. kokoontuu kuoleman kukkojen työväenluokan voiton kalliim jen suorittajiksi kuin yleensä ottanut suoraan ja ujostelem atta a- • hem m an uskottavia m itä törk eäm piä, dellisen taistelun tulee kulkea käsi Tällä lakkoalueella on kaikki w lauma nykyisen noskclars-sehei- maksi. Saksan valtiolaiva kul surkean kuuluisat noskelaiset se jaak seen työväen vih ollisten , porvarien ^htä vähän se e reh ty y lu ulem aan, e t kädessä. Samaan pääm äärään täh jäistä, paitsi Eureka nimisestä tää Kolmas Kansainvälinen. Koke demannilais-porvarillisen tasaval kee vastustamatta vesiputousta kä meidän että toistenkin mai asiaa. tä m issään yrityk sessä, jo h o n ryh d y 1 vannosta nostetaan hiiltä jo väl musten perusteella myöskin sen do lan katon harjalle. Tämän tasa kohden, jonka salakarien lävit den työväenjärjestöissä. Kaikki A rkailem attom im m an ask eleen sa tä tään V enäjän n eu vostovallan m u rs erin markkinoille vietäväksi. Kn vallan syntyminen on historial se sitä ei voi johtaa enempää tämä on koonnut vuoren kor hän suuntaan on hän ottanu t "’P ie kaam iseksi, olisi takana vain jok in kumenteissa sanotaan, että käytettä . ; jeni mukaan ei ole ollut vielä mitä lisen petoksen ja väärinkävtök- petoksellisten sosialisti luopioiden kuisia ¡liiviä “Recordin'' päälle, tarin v a lloitu sta” k osk evien tap ah tu pieni m atruusiryhm ä taikka se tai se köön kaikkia niitä keinoja, joista työväenluokalle on jotakin hyötyS I i 1’ *“ 1 ?’ovltte,"i* '>"'' ^ 1 ™ » j sSn. Ja sen omat sisäiset ja demokratian herpaantuneet uhaten sen olemassaoloa siinä m ien yh teyd essä. Sasun prinsiippinä kenraali. menettelytapoja »älillä. El lii« , « ja muutettakoon ristiriidat tekevät sen vahvistu kädet kuin vanhan Preussin yö- tapauksessa, että elinkykyinen tässä kaikkein uusim m assa p orvarilli Ja sen takia on Sasu p äk in öim isi- o,e "ve,ä maksettu lakkoavustM vaikkapa kymmenen kertaa misen mahdottomaksi. Sitä uh kummitukset. vasemmisto ei ajoissa voi lehteä sen m aailm an huijauksessa on seu- neen työväen laajoille jo u k o ille k u o l v aikka jo m onet suuremmat peite kaa ja sen hävittää kirous, jon itselleen vallata ja käydä niihin raava: kaikki mitä porvarit valeh te- lut kirjain. Po »rvarit p itä k ö ö t h oivis- sä, jos siitä vain on jotakin hyö o lisiv at sitä kipeästi tarvinneet. Lj Saksan työväenluokan taistelu tukemistoimenpiteisiin, joita leh tyä. Brusila kyllin selvästi selitti ka se itse päällensä on joutunut levat V enäjän kom m unisteista, heidän 8aan om ansa. H eidän su osion sa on siirtyy entistä kiinteämpään yh den kahtena iltana missä m erkeissä esim. kon k e stä e ssä on paljon työläi! vetämään. taloudellnen olemassaolo tappioistaan, verilöylyistä Pietarissa, $ asu rehellisesti ansainnut. lä h te n y t pois paikkakunnalta, rhi teyteen kaikkien maiden prole parlam enttiin irtennään. V altiollisten ristiriitojen aallo taarien liikkeiden kanssa. Ja välttämättä vaatii. M oskovassa ja m uualla jn e. on __ ' naiset miehet melkein kaikki ja joit H en k ip atto. Amerikalainen työväenliike on totta, totta siinäkin tapauksessa, v aik kossa puristelee työläisiä kuolet mailtnan vallankumous Me käsitämme taloudellisen jäi- kin perheenisiäkin on muutti näyttää tavallaan pitänyt Seattlea jona ka 99 pros. näistä jutu ista olisi pantu tava taloudellinen ahdinkotila ja viivähtävän, vaikka ei pakoile jestäytym isen välttäm ättömäksi. Mut p o is . joukkokurjuus, Työttömyys ja van. Uinuen suuret proletaari- kin valopilkkuna sen muuten pe liikkeelle M annerheim in aikoin aan Hanna, ta sen kautta ei vallankumousta voi Yksi vitsaus täällä on. joka "i n) nälkä on maanvaiva. Tuotanto joukot etsivät sopivaa tietä pur rin mustalla taivaalla, mutta to kaivoon viskaam an suom enm arkan da tehdä. Se on sula mahdotto maankaan muuta pois vaikka kali ,Soittokunnan iltama muodostui ol on tämäkin « valo- i n ä ä m i s e le 3i y l ö s sic lte i. k u t e n rappiolla. Koko kansa elää kuin kaa tyytymättömyytensä ja ha i dellisuudessa muus, koska se liike ei pääse edes kuolevaiset täältä pois lähtiaivätl i . . I - en vah- kein jyryiltamaksi. Väkeä oli haali ’ n ah henkihieverissä ja kärsii suuren paroivat aatteissa, joista ne ei kohta sangen “tummanpuhuva". va8ti :ikä suinkaan syyttä Valtiovalta heti lyö Se on istunut tälle paikkakmali vakuu te- täynnä kuin pistetty humalisto. Vä- alkuunkaan. sodan verisen rikoksen seurauk vät saa sopivaa henkistä ravin Epäilemättä on Seattlessa sodan ajanjakson I r an‘ if yaikka.,Sa,8u ^ ¡ » u u d e s s a hän aikaa vasta harjotellut soitto- kapulansa sen niskaan milloin se niisknin mikäkin hirtehinpn. «i sena. ja sitä seuranneen nostaa päätään. edes Setä Sampan voimat saa ' , , T k“ik k i, k“ n,a aoltti ° ikelI> Ihmeteltävän hv- voimakkaampana toa. Xe ovat nyt tien kään kuluessa kaiken aikaa toimittu, i » " ¡ " I T *PT \ astavallankumouksclli^et ai teessä ja ne painuvat sankoin Mutta jos me saamme valtiollisen liikkeelle. Se vitsaus on niraeto “an paksua o,,ak8e®n us- vin. Kappaleetkin oli valittu hyvin vallan nekset pyrkivät yhtcisynunärrvk- joukoin vasemmalle. Sitä mu siellä oli yleislakk.r siellä nousi kott. Jiäsiimme. niin silloin meillä korpiroju. Sitä viljellään täällä ifi kuin jokin l : V 38’ .ay.t.yy anen ku,ten‘ ne o ,irat vienoja ja kauniita. ettei on myöskin taloudellinen valta. ' sen ententen kanssa työväenluo ka» kuin niiden voima {lukeu osuustoimintaliike runsaasti, että melkein ,ikäisen W m toiminut i b totu u tta’* täytenä, soitto ollut mitään sirkus-bändin rä- kan orjuuttamiseksi. Versaille tuu itsetietoisiin muotoihin voi- Muuten sinä sanoit puheessasi, et- pan korsteenista tupruaa sen * '»'■'"’»v tlnä»- ™ o ja «H »52.80, j„„a me- tä sin sopimuksen käytäntöönpane- vat ne auttaa itseään ja koki "Union Recortl ' suurella tohi-! a sellaisten politiikusten känkiin tai tulonesteen käry. Ym m päristö parii Italia, mutta kaiken tämän noh- i I A "k mm- noJU»25.65. Solttokuntalalset pyytävät (joista minen muodostuu siksi kriitilli mailtnan työväenluokkaa. Kolmas Kansainvälinen on metsäkin on myrkytetty tuolla anti ¡alta on kaiken aikaa paistanut I L 3 L - . »»»ta yleisölle kauniit kiitokset I1OIH noin kokoon pantu) I • ,. a,k° ,n* . --- ----- - —..o nillUlthtJl seksi kysymykseksi, joka käv yhtymisestä ei voi aaksi tekevällä nesteellä. On pp yovaen vih am ielisyyten sä oik eu tu k - suuresta uhraavaisuudesU näin huo- kammottai va tyhjyys ja onttous t 8e8ta. uhkaavaksi koko kansan elämäl olla puhettakaan. Sanomasi jokainen ikävä sivusta katsella tuota murh' ja luokkataistelun todellisen laa- j Eikö porvarilehdet kirjoita prikun nona aikana. le ja joka repii luokkaristiriidat rehellinen työläinen varm asti muis- i näytelmää, kun saa nähdä kuM dun oikean käsittämisen puute päälle sam aa m itä m inä, Sasu, olen Karjalan Työkommuunin avustami- taa niin kauan kuin elää. Ja sinull? | lapset menevät, kallion kohista kakW kansallisesti ja todellisesti lähen TAISTELU SEATTLE tää taantumuksellisia aineksia ia UNION RECORDISTA ja ennen kaikkea se surullinen jo vuosikausia vakuu ttanut? k ysyy .• ,, Jloff- /. ilmiö, että Seattlessa ei vielä tä- j sa luokkia 1------_______ kansainvälisesti. hän mennessä ole kyetty erotta- ■ harvenneilta lu k ijo ilta a n . E n- Amerikalainen työväestö on mann ja Ludendorff ovat jo tar 1 kös m inä olek in suuri profeetta? Kat- jonneet palvelustaan ententen sangen myöhään kiinnittänyt tnaau akanoita viljasta.'vaan on j . oU„ . va.„ , N e u v o ,, „.'V enäjän h „ u . . ' johtajille taistelussa “bolshevis huomiotaan jokapäiväisen työ annettu liikkeen etunenään tun-| holK „„ .¡lttntin suuri vätys, aivan mia vastaan”, kuten todellisten väen sanomalehdistön välttämät keutua kaikenkarva,s,a onnen- kuMn RyämSkin m akkireisuillaan to- INDUSTRIALISM I. l palkkasoturien tulee. T:ri Si- tömyyteen taistelussa valtaluok onkijoita ja keinottelijoita, jotka i Porvanlehj., ja m inä, Sasu, 089,000 arvosta tuotteiden kokonais P e tro leu m ia tuotettiin 1919 kaa vastaan. \ asta viime vuo omia » mons on luvannut seurata vuo- itse k k ä itä e tu ja a n ajaen toteam m e, että "N eu vosto-V en äjä ra arvon ollessa sen 24 biljoonaa, mikä 719,000 ty nnyriä eli $775.(»0it.tii« II. k «Ien 18/1 “rauhottajain” esimerk sien kuluessa on se taistelun ovat työväenasian jättäneet sivu k oilee. N yk yaikainen Baabelin torni ilmoitetaan teollisuustuotteiden ar Yhdysvaltain tehdaslaitoksien lu- voksi v. 1920 ja joka ylempänä mai vosta. V astaavat numerot olivat 1?’-| kiä. Kaikki Saksan köyhälistön kärjistyttyä ja oman laiminlyön seikaksi ja harrastaneet sitä vain on pahasti kallellaan. Ka 265.762.535 ja $214,125.215. ’lse on k u m äärä o li 1880 253,852. 1900 207,511 etujen edistäjät ovat jo aikoja tinsä seurauksia oppiessaan tun juuri niin paljon kilin heidän aiRanut huom ata, että k ok o nsa n yk nittiin. yin en ja 1920 275,791. V. 1919 rakennettiin Yhdysvall;' temaan alkanut pyrkiä tätä vir asemansa ja tulojensa säilyttä järjestelm ä (V en äjällä sitten terottaneet mieliin sitä, hdvsvalloissa tuotettiin v 1919 sa k aik k iaan 2,363 laivaa, joiden m utta ei ka- Tehdastuotteiden kokonaisarvo oli 1..>10.541,529 naulaa kuparia, että Länsi- ja Keski-Europan hettä edes jossakin määrin kor minen sitä on vaatinut. pitalistisissa m aissa, ei, herra siu n a a ) ollen teinen kantoisuus on 4.238.141 t jaamaan. 1 äten on sinne tänne 1880 $5,369,579,191. 1900 $11,406,926.- sen arvo $243,761.000; Jos Seattlen työväestö vih on ollutkin satua imperialismi ja sen jätteet koo rautaooria nia. 1920 rakennettiin 115 -eililai’ keisarin uusista '01 ja 1920 ilmoitetaan tuotteiden taan yhdeksi kokonaiseksi voi noussut joku työväen asiaa aja doinkin on kyennyt avaamaan vaatteista." 56,319,000 pitkää tonnia (tuhat Nyt se ki- ! joiden kantoisuus on 132.184 toan p ök k elö ity n y t kokonaisarvoksi $24,246,434,724, vaik- maksi ja ne johdetaan Xeuvosto- va sanomalehti, joka monenmoi silmiään tässä suhteessa ja tar järjestelm ä lotajaa. loa) $203,274,000; harkkorautaa 30,-1965 höyrylaivaa, joiden kantoi*® Mutta V enäjän ka tämäkin ilmeisesti sia vaikeuksia kokien on pyrki molla pyrkii siitä eroon, niin si kom m unisteista on on vanhentu- 640.000 t . $809.246,000; hopeaa 55,- X enäjää vastaan. 55,-(on 3.602,769 tonnia ja 272 kuM nyt uurtamaan tällä uudella a- tä on pidettävä ilahduttavana il valtiovallan käyttö, niin him ottavaa nut, 285,196 “froy ounsia”, $61,966 41°- \ ersaillesin sopimuksen his lalla uraa. Niillä on ollut edes etteivät anna ai- Vuoden 1919 aikana laillistutettu- lotjaa, joiden kantavuus on 8Yi sinkkiä 452.272 lyhyttä tonnia. $66.’ tonnia. vaikka toriallinen arvo on riitojen ja sään aivan samat vaikeudet voi miönä tapahtuipa se sitten kuin tä . kansalle, . . m aailm an p o r v a -jje n korporatsionien osakepääomaksi 032.000. Yhteensä tuotettiin metalli- rauhattomuuksien siittäminen ja tettavanaan kuin kaikissa muis ka kalliilla uhrauksilla tahansa. rilehdet ja m inä, Saau, sitä vaadin. on ilmoitettu $11,646.955,000. Yhdysvaltain paperiteoIL uus t;: Vastaa Pitävät vain tyhjää säkkiä p ystyssä. mineraaleja m ainittuna vuonna $!.- ti 1919 6,190,361 to n n ia paperi* ' synnyttäminen. Se on muodos sakin maissa, missä maaperä on va summa edellisenä vuotena oli 3<2,770,000. Muita m ineraaleja- tuo Näin päkisee Sasu, ja käskee jopa tunut sotien syyksi ja sotien ollut raakaa ja muokkaamatonta << Ien paperivarasto viini» m d»n ai $1,507,342,000. tettiin $3,2(5,630,000 arvosta. Vastaa sa 164,317. tonnia. LAHONNEET KAUPPA- työläisten lukea pak in oitaan ! Synnyttäjäksi. Sen käytäntöön- ja misä suuret joukot ovat o- Vuoden 1914 tilasto, joka tietysti H erra jum ala, niinkuin ei hän elle vat numerot olivat v. 1914 metalleja paneminen Saksaan nähden on malle asialleen olleet kylmiä ja LAT’ V. 1914. jolloin erikoinen t’!a- on hyvin vanhentunut, osottaa maas $691.081.734 ja muita mineraaleja i;t r . , porvarilliset lukijat riittäisi. Saahan tuottanut suurta vaikeutta sen välinpitämättömiä näitten mas Yhdysvaltain tehdasteollisuus ' ta Liberaaliset englantilaiset ,,ä- Eä„ .................... . v.,koi.ilta va|. sa olleen 22.995 kutomateollisuuslai- $1,426,754.508. vastustuksen takia, jota voitettu sojen ollessa vähän tai ei ollen tettifn, annettiin tehtailijoiden tosta, joissa on työskennellyt 1.498, jen puolelta ilmaistaan ja joka kaan tietoisena omasta asemas k ev ät jo U m , jo ta e iv ä t y m m ä r - lassaolijoilta. Mik Iestä seuraavat numerot eri te®1 Teräsfuotanto oli »lois « d . " u " " " 'I 864 Palkk»»nläl3tä ja joissa on Itä. perustuu taloudelliseen rappio- taan luokkayhteiskunnassa. Täi ra. Ib e luulevat maansa' painu-! P ‘ p. ° m?°ta osak8ecn ty o -.sitelty raaka-aineita $1,993.058,000 ar- ja 1919 34,671,232 Ml 4 28,513.060 siiuksissa palkkalistalla olevo t» neisuuteen ja vielä uhkaavam- lainen on lyhykäisyydessään ol neen sata vuotta taaksepäin. On väeltäkin? t itäinhän hänen ym m är- vosta tuotteiden arvon ollessa $3.- tuotettiin 1919 noin tonnia. Koksia Iäisistä, joista tässä otamni 19,650,000 ton- paan teollisen elämän lamaan lut Seattlessa ilmestyvän Union ihan kuin Yrjöjen aikana, jolloin tää, ettei Ai pääteollisuuden alat huo: nia. Koko maailman vuotuiseksi ki- « Ä Ä l ^ ä . ' minkä mu-' '-ode.ta o, evä. numerot nusta tuottaviin seurauksiin. Sii Record inkin historia, sen tapel vihiilen tuotantomääräksi lasketaan tojen tekijöitä 151.054; tä johtui ententen sotilaallinen lessa olemassaolonsa puolesta. yk sille, niin ei nykyään 1,500.000,000 (lyhyttä) ton kijöitä 223,533; vaunujen enää sovi kaupitella sitä toisille liikehtiminen, josta viime aikoi Tähän mennessä on ’ Recor nia, josta Yhdysvaltain osalle tulee 347.031; vaateteollisuud» na on uutisissa puhuttu. S . 2 n »an pyri kauppaam aan it- kennellyt »•««•<«» Palkkatyöläisiä 556—650,000,000 tonniin. Yhdysvaltain kivihiilenkaivajia 763.1 S5 pu uv il 11 din’’ puolesta jouduttu taistele- kens. mutta ei työväen eikä edesj Saksan sisäiset rstiriidat vh- vaan neu- k ä s ite lle n raaka-aineita $1,762,313,000 ja Alaskan kivihiilirikkaudet arvioi tomoissa 389.980; kon»f\( . „ . . . . . - i tTla*Tn yhtenään oikeuslaitoksissa* Ja ! voo porvaristoa, että sen pitää k u n ja tuotteiden arvo on ollut dessa ulkomaisten ristiriitojen sen pystyssäpitämiseksi on tä- pikkuporvariston joukoilla. $3,223, daan nykyään 3.538.506,328.300 ton 214; rauta- ja terästyoia; usia a*’ kan>sa nostattivat valtankumo- män tuosta pitänvt vedota kan- hallitus valitsi itse parlamentin, nostaa lahtarijou kkojaan; eih än tie 144,000. niksi. Yhdysvalloissa tuotettiin kova- puuta varateollisuudess; 6"!' 1°4 ■ ^ k’r 1 n " . ' • 7 " "athijakuninan, sille on uhrattu s. o. riistäjäklikki, joka oli val detä m itä tässä oik ein tu lee ta p a h tu Muita metallin tuotanto Ja jalos kivihiiltä 1917 99,611.811 ja 1919 86- japainoalalla 233.231' silkkiteoU oxat olleet pintapuolisia. Valta-(päiväpalkkoja, toimeenpantu ke- lassa, osti .ääniä ja edustajia jul- m aan. M iksi siis Sasu k oettaa pääs- tuslaitoksia on ollut 10,023, niiss.i 200,000 tonnia. Pehmeä kivihiiltä tuo dessa 112,761; villakutomois** tä vielä pitem m älle kuin oppi-isänsä, vista lakkoliikkeista on kehitty rävksiä ja sitä kustantavien u- kisilla markkinoilla. on työskennellyt 262,154 työläistä. tettiin 1917 551,790.563 ja 1919 452.. 608; huonekaluteollisuuden a 1 ’ Satavuotisilla taisteluilla Ovat herransa ja ia m estarinsa? i nyt kuitenkin yleinen taistelu nioitten keskuskomitea on vhte m estarinsa? sähköalalla 128,766; teura -tann on ollut $1,02?.- 063,000 tonnia. nämä luokat saaneet ääni- Hän l i l •• .. • raaka-aineiden arvo oi vallasta. L seissa kaupungeissa nään joutunut hellittämään kuk- o nvt ik e u d e n -IL-,« • i H tO8'n Halveksu työläisiä tavat- 354,000 ja tuotteiden 108.440; metallikaivoksis a arvo $1,41?,- V. 1913 työskenteli kovanhiilen kai- on kumouksellinen telmi nn timttonm ..‘',a T S' """U M y ö h e m m in k o o ttu je n , e. .. . „ työväestö (karonsa nauhoja. Täten on län- telma on tuottanut verrattain hv- „a Po , v . r i l l i . . „ , p ä k i.ijin ä p i t iili 042,000. vannoissa 175,745 miestä, joka mies mukaan Muntemi Va an k.jsnnsa .. nen työväestön mieli alituisesti luokitellaan Y.io Ruokat^varateollisuuslaitoksia 0JI M uutam ina uutisissa on vu- ollut terästettynä lehden talou- Ma tuloksia: Englantia on hai-! hinon h„k„ , . ,etts vastu.taj. ^ yi. ollut 58,317, niissä on työskennellyt tuottaen 2.02 tonnia päivää kohden väestö v. 1917 s e u ra a v iin tattu sulien, että Ebertin halli- dellisen puolen turvaamiseen ia littu niin. että hallitusmuutok- hek sym in en on hyvin aja ttelem a to n 496,234 työläistä käsitelleen raaka- ja 520 tonnia vuodessa, 1918 oli- industrialistisiin luokkiin: tus on pnnyseerannut liikkeen verraten hyvin vähän kiinnitetty set eivät juuri ole järkyttäneet ta. M uudan toinen suuri p ersoon al- aineita $3,828,512,000 arvosta tuot vat vastaavat numerot 147.121 mies jelyksessä, metsätöissä suuntaa. Sen tä 2.29 ja 672. Pehmeänhfilen ka!- „ , 1 1 ♦ i. i . - , , on - ¡ ,isuu8’ Saksan V ille, Ie, h alveksi hänkin ennen aikojaan onnistuakseen (huomiota itse lehden sisältöön „ ulkopolitiikan sessa 19.271,834 ihmistä taen tavaroita $4,SI 6.709,000 arvos vannoissa työskenteli v 1913 571,882{ta 4,208.882; työläisiä viejas nujertamaan työläisten liikkeen. ja sen .esittämään periaatteelli- sanehut koko riistävän luokan. ■ vastustajiaan, ja sai ty y n in op etuk- ta. o • 1 m ( .s Päivää kohdan (eivät ole muuten luo) joka on saanut saneen uhkaa- seen kantaan suurissa päivän- jopa eräässä merkityksessä kolan' sen. Sa »mom K erenski, joka syljes- Yhdysvaltain teollisuuslaitoksien vaioovJ” Englannin etu — sillä työväkeä- keli kansan ” t°"ni,‘ V 1918 Profoaslonal eja van muodon. Hallituksen peli- kysymyksissä tahdolle. Kuinka siis I kokonaisarvoksi ilmoitetaan niiden i r r u 8 Bumcrot °,iva‘ 1— » kin on voitu lahjoa rvöstösaa- Sasu voi tilkka tähtää myöskin siihen, et- A!e muukalaiset-olemme kvllä- 4,708,908; ra k» i kohtaloa. «jatella välttävänsä näiden omistajien taholta v. 1914 $9,878,- ta he kansannousuun Mittaama!- kin sangen usein nähneet “Re- Vai ,uu,eeko hän to’iaa»‘ 346.000. Niissä on tilaston mukaan dessa 2,878,792; kuletu Mutta sota osotti, että Eno e t t e , työ v ä estö ym m ärrä e r o itu a aka- työskennellyt 7.036,337 palkkatyöläis- V. 1913 tuli kivihiilikaivannoissa la voisivat saada ententeltä huo ’cordissa” periaatteeseen nähden 867 ja kaikissa muissa lännin hallituskoneisto on jäänyt ¡noita nisuista. selvää surmatuksi 2.785 ja 1919 2,307 mies- rin keski JUTUN JATKOA Wyo. v a i Tilastollisia tietoja Yhdysvalloista vih olh staan o- tä käsitelleen raaka-aineita $14,368 - tä. sa ja ammateissa 000,000.
