Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 28, 1921)
9 MAANANTAINA HELMIK. 28 P.—MONDAY, FEB. 28 TOVERI puolueen toimia ja sen sanoma petollisista noskelaisista. Kes joka pakottaa miehet takasin työ ollut kiitettävä kumpanakaan iltana Los Angeles, Calif lehtien ilmestyä. Suomen työ kuudessamme vallitseva pesän hön tai vankilaan ‘‘oikeuden hal vastaan. Työpalkkoja joko a- lennetaan tai sitten erotetaan 8uom esta ilm oitetaan että John P * * orgaa of tho Finniah w orkers ia väki oli saanut hyvästi “päihin- selvitys on asiallisesti sama veksimisesta”. Ja me tiedämme työläisiä kokonaan töistä — sii Ruikka, entisiä tämän paikkakunnan W estern States, The only Finnish sä”,. makasi avuttomana maassa K a ik issa s. s. osastoissa liene, u i kuin on käynnissä Suomen työ- mikä suunnaton valta tämmöi nä pulma, joka on tullut työ punapuujätkiä on Suomessa mennyt p u llise sti ra tk a is tu kysymys, s u h ? D a ily in the W est. Published D aily, 1 MLPOan 1 « e O------- __ 1 • Suomenkin työ •• sellä valtiovallan sekaantumi except Sunday, at A storia, O regon, ja Suomen porvari luotti, ettei | väenliikkeessä. avioliittoon. Hänen sanotaan saa ta Sosialistipuolueeseen. “LoaU1^ väestön ratkaistavaksi. by the W estern W orkm en's Publishing se siitä tuperrustilastaan enää väki seuraa taisteluamme täällä sella työmaaoloihin on, sillä s. o sa sto on m yös sanotun ratkaig * Työttömyys, rinnan taloudel neen siellä nuoren akan. Society. järkiinsä tule, kunhan sen lää- niinkuin nähdään Suomen Työ- ketäpäs oikeuslaitokset edusta K esäju h lat. K yllä n iitä e u re k ala i tarvikkeiden puutteen —— XL.zrr.T-: ta v a lla a n teh n y t. M utta nje J kitseminen uskotaan “luoteita- miehestä, jossa on julaistu ko vat kuin valtiota. Tässä olisi listen siä saisi vähän k e p ittä ä , sillä o v at se t em m e voi ylpeillä sellaiselta O ffice Seventh and Com m ercial St., kanssa — siinä kapitalistisen ville lääkäreille”. Me tiedämme konaisuudessaan Waukeganin O p p o s ite P ost O ffic e . hän he p u h a lta n e e t k u in k a n iitä ke donannolla, k u ten useammalta kuinka uskollisesti oikeistoher- kokouksen referaatti. Ilolla on Phone: O ffice 36$, E d ito rial D e p 't 632 jo issa Joukkotai,tZ ‘ säju h lia v ie te tä ä n E u re k a s sa tä n ä ke k a k u n n a lta , rat ovat pyrkineet täyttämään siellä tervehditty S. S. Järjes Poet O ffice Addrese: sänä. M utta eipäs vaan! P id e tä ä n k iin teäm m in seu rata a n on ilmote»; tätä tehtäväänsä. TOVEJR1, Box 9 9 , A storia, O re. tön eroa noskelaisista, kun taas yksinomaan “järjestymällä työ ne k e rra n F o r ^ ra g g is s a k in , jo s vaan Mutta ikuiseksi kunniaksi Suomen Sosialidemokraatti vää- mailla ja siten rakentamalla uu köyhyys ja nälkä ovat parhaita alu eto im ik u n n an k a n ssa sovitaan. O- e ttä "y k sim ielisesti päätimme E D IT O R 1 A L S T A F F Suomen työväestölle, se ei niel ristelee kokouksen menoa Rai den yhteiskunnan puitteet van agitaattoreita. Voimakkaan köy- saston y lim ä ä rä ise ssä kokouksessa S o sia listip u o lu e esta ’* j. n. e. Mc mat E li* Sulkanen, M anaging E ditor. Sulo lytkään tuudittavaa nukutus- vaajan mukaan — jolle lehdelle han (kapitalistisen) valtion si hälistöpuolueen muodostuminen p ä ä te ttiin , k oska sa a tiin tie tä ä e ttä kasim m e tuon tä rk e än k y s y n e Syvänen, A lo x Savo, T o ivo A . Johnson. Ranskassa on takeena siitä, että v äh em m än k u n n iak k aasti: 7 myrkkyä. Se oli tosin ruumiil Suomen noskelaiset antavat tun sälle.” A . N. Koskela. E u rek an to im in tav o im at o liv at m en 6 v a sta a n p äätim m e erota Sosialisti Ranskan proletariaatilla on sel lisesti piinattu ja masennettu, nustuksen “sosialidemokraatti Edellämainittu oikeudenpää lainen järjestö, joka voi johtaa n e e t niin väh ik si e tte iv ä t v o in eet o t Entered a * M c o n d -d a ** m ail m atter mutta sen sielu jäi sitä terveem- sena” lehtenä — parjaten itse p u o lu e esta ja liitty ä S. S. Järjestöön. tös anastaa työväenunioilta Mas sen liikettä ja suunnata sen por ta a v a sta a n k esäju h laa, e ttä ne pi J®ly 18, 1912, at the Post O ffice at Se on h eikko ra tk a isu , mutta ra tU Kärsimysten kiirastuli näistä järjestöämme samalla sil- san valtiossa ainoan puolustus- A storia, O regon, under the A c t of mäk^i. d e tää n F o rt B rag g issa V apun aik aan . su k u iten k in , sek ä sam alla hyvin ko varillisen diktatuurin kukista oli vain puhdistanut sielun, ja mittömällä vimmalla kuin Suo aseen ja jättää ne avuttomaan M arch 3. 1679. miseen ja köyhälistön vallan Kun tä ä llä on se k a la stu s niin tä rk e ä v a a n i o sästo n jä se n te n matalaa luok mme näemme Suomen työväestön I men Työväenpuoluetta. Mutta tilaan. Työnantajan m ielival nostamiseen sen tilalle. nä te h tä v ä n ä kesän a ik an a , niin se k a tie to isu u sta so a ja hataraa asioitten nousevan kirkastetuin periaat-1 mitä enemmän “ Raivaaja” saa lasta riippuen voidaan erottaa —— » 606 ♦ —— tu o tta isi m eille h an k alu u k sia p itä ä seu raa m ista. N iin kuin äänestyksen *e*n.. täyttämään historiallista f päänsilityksiä Suomen oikeisto- tarmokkaimmat unionmiehet. Ja k e sä ju h lia m yöhem m ällä, ja o n han se tu lo k sista ilm enee, “Losin” 8. s. Osas. tehtäväänsä. Se nousee asiansa herroilta, sitä selvemmäksi käy mikä estää toisten valtioiden Vappu sem m oinen ju h la , e ttä sitä to lia tä llä k e rta a oikeastaan ei ole oikeudesta ja lopullisesta voitos- suomalaiselle siirtolaistyöväes- tuomioistuimia noudattamasta F o rt Braggln s. s. osasto on eron- k a n n a tta a ju h lia vaik k a valtion ke- m in k ä ä n la ista k a n taa , vaan se roik taan entistä varmempana. Ja tölle kenenkä asioilla “ Raivaa Massachusettsin esimerkkiä? n u t A m erikan S o sislirttp u o iu eesta. säjuhlilla. K o k ouksessa v a littiin ke- kuu sa ttu m a n varassa, niin kuin, ja ” kulkee ja millä tarkotuksella Amerikan suomalaisille työ mitä silloin näemme? H elm ik. 20 p. p ä ätty i ä än e sty s eroa- • säjuhlien to im een p an ev a neuvosto, jol- tu u lia jo lla oleva alus, jolla on vain Silloin näemmekin, että työ- se tahtoo järjestöämme hajottaa läisille lienee useimmalle jo sel PULA JA TYÖTTÖMYYS m isen su h teen ja voim m e sanoa, et- le a n n e ttiin suurem m oisia v a ltu u k sia k ak si m a h d o llisu u tta : joko pelasta vänä, että Suomen Sosialistinen väkeä holhoomaan asetetut uni- tä F o rt B raggln to v e rit e iv ä t kanna- täm än a sia n su h teen . Yksi n iistä ta i tu u len k iih ty e ssä tulla tuhotuksi KAPITALISTISISSA Työväenpuolue syntyi ja perus juoman tyrkyttäjät kimpaantu KUN VALTIO SEKAAN. ta A m erikan Sos. puolueen opportu- v a ltu u k sista, M äki K assun ehdotus, Ju u ri sam a lla isessa asem assa näyttää MAISSA tettiin samojen tärkeiden peri vat ja kääntyvät ylösnoussutta TUU TYÖMAATAIS- n istisu u tta . K aikille osaston jäsenil-e Joka tulee sa a v u tta m a a n h än elle su- olevan o sastom m e tä llä kertaa, gflji jälleen maahan polkemaan. S ii aatteellisten kysymysten takia, Kapitalististen maiden talou Joidenka o s o tte e t tie d e ttiin , lähete*- ru llista ju h lim ista, oli e ttä neuvosto TELUUN mitkä pakottivat Suomalaisen tä alkaen kun Suomen Sosialis den heikentyessä ja työttömyy tiin ään esty slip p u Ja tu lo k se t osotta- m ä ärää “ d ik ta a tto rin ”, jolla on v alta on m yös kaksi m ahdollisuutta 6- Kuvaavana esimerkkinä kuin den kiusatessa niiden köyhälis voi p e lastu a köyhälistön vallanku Sosialistijärjestön eroamaan A- tinen Työväenpuolue ja sen ää v a t: 46 eroam isen k annalla ja 3 Sos.- m ä ä rä tä jo k aiselle o sasto n jä se n e lle nenkannattaja “ Työm ies” perus ka pitkälle tuomioistuimet me töä, lujittuu Neuv.-Venäjä ta m ousliikkeen tieto isek si luokkakägit. merikan Sosialistipuolueesta. puolueexsa pysym isen k annalla. Osaa- te h tä v ä n k esäju h lien aik an a. Neu- te itä selv e n tä v äk si taisteluaseeksi, tai Suuren “valkaisun” jälkeen a- tettiin Amerikan suomalaisten nevät avustaessaan valtaluokan loudellisesti, työttömyyden o l to ssa oli 76 ä ä n io ik e u te ttu a jä se n tä , voston m ielip iteet o vat o so ittan eet, myötävaikutuksella, esiintyvät nykyään julistamaa sotaa kaikkea a ja u tu a o p portunism in sumuun, luok- nasti porvarien myötävaikutuk lessa siellä tuntematonta.. joille lippuja lä h etettiin . S iis näem - e ttä N elson tu lee olem aan "d ik taat- sella ryhmä oikeistolaisia herro "sosialidemokraatit” sen kiuk- työväen järjestyneisyyttä vas Samaan aikaan kun Neuvosto- rae ään e sty k se n tu lo k sesta, e tte iv ä t to ri” ja kun k e rta h än ellä on v an h aa k a k ä s itte itä häm m entäville vesille kuisimpana vastustajana. Saas- taan on Massachusettsin ylim ja Suomen sosialidemokraatti Venäjä varmalla kädellä tart kaik in ä än e stän e e t, m u tta ä ä n e s ty s . kinaa K assun k anssa, on hän päättä- siihen joukkoon, joka on ottanut k u n n ia te h tä v ä k se e n köyhälistön vy sen puolueen. Nämä herrat oli taisimpiin keinoihin turvaudu män tuomioistuimen päätös Fall tuu maan taloudelliseen kohot- selv ästi o so ittaa, e ttä ne jo tk a eiv ät n y t p istä ä K allen sh ek k iru u m aa n ko- taan, provokatsioniin, ilmiantoi Riverin lakkoutuneiden valu p vat tohtoreita, loijareita ja pro amistyöhön, kun se ryhtyy ä ä n e stä n e e l eivät olisi voineet m u u te k o juhlien ajak si. K assu on n iitä a u sliik k een p ettäm isen. Kaikki tj. hin ja uhkauksiin. Peitetyssä nen oikeusjutussa. fessoreja, jotka aina ovat pysy täyttämään väestön työtarmoa taa ä än e sty k se n tu lo sta hyvinkään “le itis ”-m iehiä ja se toim i on hänel- m ä riippuu osasto n jäsenistä, tahto- muodossa usutetaan suojelus Eräässä valuriverstaassa oli neet sivussa luokkataistelun kokonaisuudessaan, esiintyy ka paljolla. N yt toim itaan työ läisten e- le ikävää kun tulee n iitä vanhojapii- vatko he la itta a osaston toiminnan kuntalaiset ja lahtari-verikoirat kolmetoista miestä tehnyt lakon. jitalistisessa Lännessä kasvavan ta rk o tu s ta a n v astaav ak si, s. t. a. temmellyksestä mutta jonkinlai tu jen hyväksi ilm an m itään viivyttä- koja tä n n e v ierailem aan . O lisipa m arx ilaisen sosialism in oppeja kau sesta liberalisuudesta “ihastu kimppuun, sanomalla, että uusi Pidettiin neuvotteluja, joissa jäätymisen ja tyhjyyden kuva m istä ta a n tu m u k se llisilta a in ek silta. K assu “d ik ta a tto rin a ”, niin kyllä hän neet” sosialismiin, itse persoo valkaisu tulee jos vouhottelette riitaisuudet ratkaistiin. Kun sit n a tta vaksi ja sille pohjalle agitatsio- Miljoonissa voidaan laskea "T u rm a ” ja "V ihtahousu” ovat käy-i osaisi panna sem m oisen m iehen työssä aattei- ten miehet palasivat työhön, sai ryöstetyn Saksan työttömien lu n in sa p e ru staa . M utta ennenkuin » nallisesti tuntematta nahassaan d käytännöllisessä A n n a toteuttamiseksi. -1 ? _ • i i • l-~1 li. • a . n .. n eet m eidän n ä y ttä m ö llä ja me olem sh ek k iru u m aan , joka ei tied ä siitä denne Kaikki kaksitoista alkaa työn, mutta kapitalistista luokkasortoa. Mo ku. Vaan paremmalla kannalla me n y t erillään n iistä k a h d esta kau- i “le itism a ilm a sta ” m itään ja se joka sa s to a g ita tsio n in sa y. m. sisäisen net heistä ovat niin sanottuja on hyvin silloin, jos tyydytte kolmastoista, joka huomattaval eivät ole asiat • voittajamaissa- to im in tan sa m arxilaiselle pohjalle voi "sosialidemokraat la tavalla oli ottanut osaa lak kaan. Y li miljoonan on nous an p u h u tu sta k ap p aleesta. V iim eiset sen v ä itte e n no jalla jo u tu isi sinne la itta a , on osasto n jäsenten ehdotto intellektuaaleja, mutta heidän odottamaan tietonsa on enimmäkseen spesia- tisten ihanteiden” toteutumista, koon ja neuvotteluihin, erotet sut työttömien luku myöskin viisi v u o tta ovat ne olleet a lin o m a i-1 olisi N elson, sillä hän on m eille Rei m asti sy v en n y ttäv ä , tutustuttava siä v ie ra ita n ä y telm äse u ran kokouk- ■ v ästi o so itta n u t ei tie tä v ä n sä m itään litietoa, kokonaan vierasta sille se on odottamaan, kunnes por tiin “sopimattoman” käytöksen Englannissa. Eikä “ ihanaa” sissa. En ole m ikään virallin en ar- siitä a sia sta . Ei N elson k u ite n k a an m arx ilaiseen sosialism iin ja paljoi tiedolle mitä todellinen vallan vari jalomielisyydessään lahjot- sä takia neuvottelujen aikana. k iin teäm m in kuin täh än asti seurat Ranskaakaan ole tämä ruoska si Valurit pitivät tätä seikkaa vuuttanut, sillä sielläkin päivä vostelija, en k ä ole kykenevä arvos- m yönnä tie tä m ä ttö m y y ttä , v aik k a se tav a lu o k k a ta iste lu t. kumouksellinen tarvitsee asee taa sosialistisen yhteiskunnan! n äy tö sk ap p aleita, m u tta niin to d ellisuudessa on. K assun a i Sosialidemokraattisten her hyökkäyksenä unionsa yhtenäi päivältä kasvaa kapitalismin re- telem aan naan luokkataistelussa. Tällai Yllä oleva ä än esty k sen tulos niia- nen tieto edellyttää, että jaksaa rain harjottama vaino Suomen syyttä vastaan ja niinkuin reilut serviarmeija. Pulakausi, jonka voin m ain ita n iistä sen m itä olen noa toivo on, e ttä liik ey h tey s ava- kin selv ä ssä kysym yksessä on ilmai k uullut tu p ak k aru u m assa. “ T u rm a ” taan V en äjän k an ssa e ttä N elson lä- Työväenpuoluetta miehet ainakin, menivät uudel ymmärtää sorretun luokan psy sosialistista välttämättömästä seuraamisesta ei ole ag itatsio n ik ap p ale, eikä myös- h e te tä ä n sinne K a rja la a n k a ata m a an su Iu o k k ak äsitteid en epävarmuudesta Silloin hankki sodan jälkeisenä aikana Rans kologiaa, sen toiveita ja ajatus- kohtaan on tuottanut jommoisia leen lakkoon. keskuudessam m e, joka epävarmuus mailmaa, ja olla mukana sen jo tuloksia, sillä porvarit ovat sii isännistö tuomioistuimelta este- kassa jo aikoja sitten ennustet kään h u vinäytelm ä. Sen e s ittä jä t ih- n iitä su u ria kuusia, m ihin hänen voidaan k o rja ta vain sillä, että jokai kapäiväisissä taisteluissa. Ilman tä rohkaistuneena alkaneet ju l tuomion, jossa miehiä kiellettiin tiin, on tullut tosiasiaksi, se m eeksi o sasiv at roolinsa, m u tta kun m ielensä kuuluu tekevän. nen k o h d altaan alk aa tutustumaan Miehet suurenee ja talvenpitkään käy k e rra n kappale ei o llut m istä än k o - ! S a la k ap ak o itsijo ita ta ase n van g it m arx ilaiseen sosialism iin, sftlä aakko- näitä edellytyksiä voi pysyä ai kaista vertajanoovia uhkauskir- “jatkamasta lakkoa”. noastaan “sosialismiin ihastu jotuksia. Lukuisasti on T yö vetosivat päätöksestä korkeim yhä kärjistyneemmäksi. Toime- toisin, niin ei se h u v itta n u t yleisöä. | tiin viisi tä llä viikolla. H errask aisil- setk a a n siitä m eille eivät ole vielä E sirip p u ei m y öhästynyt kuin kolm e ta oli kai v iin a t loppuneet ja täy ty i neena” mutta käytännöllisessä väenpuolueen jäseniä joutunut paan oikeuteen. Täällä kunnian kas elämä vähitellen pysähtyy. selvinneet. O saston viime kokouk elämässä välinpitämättömänä si Ohranan kynsiin, ja niinkuin arvoisat tuomarit tulkitsivat ve Kutomateollisuus, automobiili- n e ljä n n e s tu n tia nou stessaan , m u tta 1 ta k av a rik o id a uusi varasto . Ei ta se ssa p e ru s te ttiin niin sanottu agi- se on ta v a llista lauantai-jltasin F o rt m än asian suhteen voi paljon m uuta- vustakatsojana. Porvari, joka tiedetään on Työväenpuolueen toomuksen siten, että ainoana ja metalliteollisuus pienenee B raggissä. Siihen ainoa keino on, k aan sanoa, sillä n iitä salak ap ak o ita ta tsio n ik o m itea, jo k a tulee huolehti- yhteiskunnallisen asemansa ta perustajat nyt tuomittu neljäk kysymyksenä on “voidaanko p i huomattavasti, noin 50 pros. on e ttä n o stetaa n se joka k e rta m äärä on aina k au pungissa ja vaan nim eksi m aan o saston a g ita tsio n ista laliitul kia on työnriistäjä, saattaa si vuodeksi kuritushuoneeseen. tää laillisena lakkona sellaista se jo pienentynyt. Kivihiilen ajalla, niin yleisö alk aa tulem aan a- v an g itaan jo ita k in tuon tuosta. Meil- val8UU^es’ a - T a ,,e Komitealle siinä myös "ihastua” sosialismiin, Näistäkin tuomioista, joiden tar- lakkoa, jonka kautta tahdotaan tuotanto vähenee tavattomasti. jallaan . M utta jps joka k e rta odote- lä on kaupungissa poliisi, jolla ei ole ' ta rl^e a ssä Ja v astu u n alaisessa tehti- vaikka käytäntö pakottaa hänet kotuksena on Työväenpuolueen pakottaa kantaja ottamaan työ Melkein joka ainoa teollisuuslai taan yleisöä niin se yhä edeleen kuin yksi silm ä, m u tta kun tulee k a u -! vassa a v a u tuu la aja ja hyödyllinen työväestön pyrkimysten kätke ! haJ?ttaminen, saadaan kiittää hön erotetun työläisen.” tos vähentää työläisiään. T y ö t punkiin u u sia ty ö läisiä ja jos e i v ä t ' ty o m aa- Jo tta €des J°8kus pltaidit raksi vastustajaksi. Porvareille so?ial*demokraattien kiihotusta. Tuomioistuin ratkaisi, että tömyys, kallis aika — siinä m yöhästyy. "V ih tah o u su ” oli parem m in huvi- ne ensi päivänä ty ö m aata löydä niin vaikkel m iluta kuin pääpiirteissään Vaikeat ajat on Sosialistisen tämmöinen lakko on laiton ja ja "sosialismiin ihastuneille” si Ranskan nykyisen taloudellisen n äy telm ä ja y leen sä parem m in ty y - ' kyllä hän ne n äk ee sillä yhdellä sil Ise ,v i,,ä sIit* m ei,,e k a ‘kkein tärkein vustakatsojille sosialismi voikin Työväenpuolueen nyt kestettä vahvisti estetuomion. elämän kuva. Valtion velkapo- On selvää, että työnantajat litiikka on tehnyt pulan yhä d y tti yleisöä. E nsim äinen näytös on m ällä. H än on useam pia su o m a la i-! m aSta k v s-v ni-v k 8 esta. e ttä mihin olla ihana aate niinkauan kuin vä, mutta se tulee ne varmasti p itk än lain en ja sisä ltä ä liian pitk än siä y rittä n y t p e lo tta a pois kaupun- ‘ ^u u n taan liikkuu P ro letariaa tti taisto sitä vain palvellaan kaukaisena kestamaan- Nykyiset vaikeudet tulevat käyttämään hyväkseen kärjistyneemmäksi ja raskaam ja ik äv än v u o ro keskustelun joka tyl- j gista, en sim äisin ä päivinä kun tä ällä lu ssa a n rils ta ja in kan ssa ja että me ihanteena, pyrkimättä sitä käy- ov.at vai.n Paljastaneet entistä tätä erinomaista tuomioistuimen maksi. Rahamäärien myöntämi s y ttä ä k atso jain inn o stu k sen , vaik- ovat. m ahdollisim m an m onelle pimeässä tännössä toteuttamaan. ¡selvemmin Suomen köyhälistöl- asetta työväenjärjestöjen hajo- kakin yhdellä e sittä jä llä on punainen N äytelm äseuran kokouksessa pää- i h arh ai,ev a,Ie ty ö n ra a tajalle voisiin- nen Kilikian retkikunnalle sekä «r»,. . 4 ie sosialidemokraattien petolli- Tarvitsee vaan Puolan ja W rangelin avustami n eL en ” 'u- . . aatteese?n ihastu- suuden, suureksi hyödyksi t u o tustouhussa. työmaille asetettujen kätyrien seen, on saanut yhä nopeampaa sukka to isessa ja la ssa ja hän syö au- te ttiln e ttä e site tä ä n “V anki n o 77" l “ e n ä y ttä a P e ttä m ä tö n tä vapauden- neiden kasiin uskoi Suomen1— ’— — - * • 7 rin g o n k u k an siem eniä. E s ittä jie n suh- m aaliskuun 2 p. 1921. T ä tä kappa- i so ih tu a ’ ~ A- P~~°- vissa taisteluissa. kautta merkitä toimeliaimmat hintojen nousua aikaan. porvaristo suuren “valkaisun” teen voi sanoa, e ttä ne veivät roolin- le tta on p u h v attu niin paljon viim e ~ Amerikan suomalaiset työläi jälkeen Suomen työväestön hen- set seuraavat mielenkiinnolla ja tietoisimmat työväenmiehet Liikemiehet käyttävät kaikel- sa m o itteetto m asti m u tta e tte i tulisi aikoina, e ttä tu skin se ta rv itse e muu- U u d i s t a t i l a u k s e s i 3* ja erottaa heitä puolisen tusinaa. laisia keinoja ja tekosyitä sul- h X L Ju.Hd , ? aiden hcrroJen Suomen veljespuolueen taistelua liiallisesti k eh u tu ksi, voihan tu o ta sa- ta kuin a n ta a teille tiedon m illoin s e i j o i s q R p ftp i holhouksen alaisena se salli meren toisella puolella, samalla Jos työläiset lakkoutuvat tällai keakseen liikkeensä. Porvaristo noa, e tte t ta v allise ssa h ienossa nais- e site tä ä n . “ H irv ih e rra t” on m yös I ? r j ^1 X 6 1 K G S K e V tJ St3 sen menettelyn takia, astuu oike Suomen lä h e ttä m is e s s ä Sosialidemokraattisen kun puhdistavat omia rivejään uslaitos väliin estetuomiollaan, valmistautuu pitkin rintamaa p iirissä s ik a a rit ja syleilyt kuulu sa-i h a jo tu k s e n alaisen a, m u tta se e si. ! l e M e n hyökätäkseen työväenluokkaa m aan asiaan. A ineellinen tulos ei te tä ä n jo sk u s tuonnem pana. 8Kvir. ta p a h d lL (THE COMRADE) 5. S. Järjestö ja Suo Fort Bragg, Calif. men Työväenpuolue S O SIA L ISM IN RAKENTAMINEN NEUVOS- TO-VENÄJÄLLÄ "K olm anneksi: ta rv ita a n myös nen on lik eisessä su h tee ssa työväen kiertokulun jä rje ste ly n p eru sta. T äs ”c u v ° s t° valtaa » Järjestelytoim ia, Ja sam a lla ne o v a t ! tä oli tä m ä n rakentam istyön ai»- luokan kehitystasoon. V enäjän työ - e l i a m ,o, T sä ta p au k se ssa voi läh tö k o h tin a pi so ta puolen siten aik aa m yöten jon- vastav allan k u m o u k sellisten voim ien i m lnen ••„u rk k am estari' -k a m a lle , -s, väenluokan " ta k ap a ju lla oloa” sel m aks^L n" " T mmSn " ' “ ' ' “ “ “ '»’“ '■‘»»a ••.elkäpuololla'-. k in m uodossaan. Vallankumous H. tää o sittain e n tisiä sy n d ik alisteja. Jo västi ja tieto isesti liio ttelev at v a sta m aksum aan neuvostovallan pyrki- M itä vähem m än on hallu ssam m e tok- voi o o d ila a . h ajaan n u s el edoin n 7 . « VT j? n tyÖväe8tön vallankum ous .4. rak en n u sty ö n yleinen yhteiskun- ennen vallankum ousta oli m eillä m uu vallan k u m o u k selliset so sialistit. Ve tam ia valtion laito k siak in : Donin ki- näläinen työläinen on y h tä ta k a p a rayksen kaiken m aan yksltytaom ir- n lllisiä välin eitä, p olttoaineita, raa- k en n u s.y ö ei o d o u utopiaa, sen ep ao n n istu n eisu u d en -' n alliaeu v älttäm ättö m y y s, kiertäraät- d o itim in e n ™ r maaind T Bt,a " en ka'aiD ci,a- le‘p&ä- ">«« vähem m än , k a n sain v älin en rakennustyö kaiulla vihiilialueen monopolin h o itaja "Mo- h a n to d istaa se tila m issä V enäjä nyi tom yys; 5. p aik allisten heikkojen voi- julla oleva tai y h tä v alistu n u t kuin no to p ” ; m etallin jao ssa “R asm eko” U lk o iX tls e ll , n .' n " dCn m ä ärä VaStaa newvostoVallan v älisesti a lk an u t. Jonkun ta,lvi K on. Nain h u u tav at p o rv a rit ja oikels- m ien täy d en täm in en m aassa (Ve«h- 011 V enäjän teollisuus. E ikä V enä 1 Ikopolifttisella alalla olem m e ai- ta rv e tta . s itä enem m än v aad itaan u ik aa ja o d o tta m a tta ............... . m ikä todellisu u d essa monopolisoi ku jän teollisuus ole n iin k ään ta k a p a sta r Kma^ toso sialistit k a u tta m ailm an ja lisää- jä llä ) ulkoapäin, oikeam m in täm än ,“ „mU“tOk' diklalUUTSa' n,W e" «••UPvrRt»,« listie n " e d e U y t X » parin, tinan, lyijyn, ynnä m uut puna- julla. ^ a t: on w aoalaliam i, Joi.- paikallisen jä rje stely ty ö n m uuttarai- ja valkom etallit, piti tila sto a ja puo h r . ° \ a t k ä y ltö ä ' M u,ta ‘« W « » on J« « n ty ö lä iset alk o i» .,. Muhi ka Y enajän työväen vallankum ous, nen yhdeksi sosialism in m aailm anlaa- "M utta V enäjän köyhälistön luok- nlkovaH at k aik ella leksi monopolisoi tu m m at m etallit, n e e t' h k e i n o , e t o i ...» , Ja" e s ' a, J lo y h ä " 8tön <»Kta tu u rl. so sia listin e n san o ,v a t Jo alkalssaankin. e , ia -e k akehitys on k äynyt nopeam m in kuin sen piti a n ta a .' V enäjällähän on jan rak en n u sty ö n osaksi valu- ja tak o rau d an ; en tin en sokeri- v a s ta v iu a n ^ m o n ^ e lH s l, ™ kennnstyö, om aisuus-erotuksien ! n äläin en alkoi, nutut tulevat ia.» k u r ju u iu ja ttra lo ijrk a l» . ta lo n . rent N i l u 8e|o. , M h in ¿ , ar|( teollisuuden kehitys. P itk ä t v allan jao n jä rje ste ly , m ikä K erenskin a i la s ta v allankum ouksellisia voimia, poistam inen ja tuotannon, jaon ja m aan pullaan, tu o tan to tu h o ttu ! seu raa v asti: kum ouksellisen taistelu n vuodet a n kana m u u ttu i m onopoliksi; sitte n vie n u sta S u i - ! 6kaan' k u lu tu k sen - !' l‘telliku" nal11” « Järjes- K uluneet kolm e vuona ovat o,el ha¥aK *- m ,t° n "R aken n u sto im in n an p eru stalla, a i lä viljan m onopolisointi, m ikä kaik is toivat V enäjän köyhälistölle suuren J a ' lk8' iUUrI- ! <•»«* Venäjän työläisten ponnotae ka tä llaisia v ä itte itä tehdään ju u ri neilla ja välineillä ta rk o te ta a n ensin- luokkayhteistunnon, h u o m attav an yh k“ ta M l«oälnem e„ mu, i T ' 3 “ ' ta p u u tte ista a n h u o lim atta lokakuun . » n o lä h te istä . M u » kuin k oskaan ennen on tä m ä “nnrk- ten tu o tta n e en ihm eteltäviä tuloko.. siinä sosialistien * leirissä, joka en- näkin sitä. e ttä m aassa on oleva tar-' teisk u n n allisen liikkuvaisuuden ja jälk een k esk itty i ja lu jittu i. T äm ä vostovalta k o n t r i n e e r L T r ^ ^ k " v " ! k ’ “ csta_ri-kom m u"«‘ 1» '" ta rp e en ." T aistellen koko m allm aa vastaan m» nen om aa saa m a tto m u u tta a n ja val peeksi k e h itty n y t teollisuus, tuntuva yhä kohoavan sivistyksen. Ne pa kaikki a n ta a sek ä rak en n u sty ö lle käy ' en aian ty ö läiset tie siv ä t m itä nllla e ri t ta ta m illa on silti < “ lankum o u k sellisu u ten sa p u u te tta peit- joukko su u rliik k eitä, jo tk a ovat v a n iv at työläisjoukosta nousem aan su u n ä jää l u k u u n o tta m a tta t i, v ° tännöllisen pohjan e ttä myös välttä- n X t a v ä X e ^ t v i a e i n tk k h e in ä • » Mut- s i ,s a k i t ," to im is s a , tu o ,.,...... n atad- tääk seen joka asian yh tey d essä se lit ru s te tu t hyvillä koneilla ja sopivat ren m äärän y m m ärtäv äisiä ja intel- m ättöm iä kokem uksia jä rje ste ly ty ö tä < < v arten . J a U h an ka, U , X ‘« “ ‘•K - * *•<■»»» <*>• osia K,m s s. Plkk" ' k « " > *»»• O sinakin selostuksos- vaikeissa oloissa, Telineiden p a ti, e ttä sosialism iin ei voida hy p ätä j ! su u ren so sialistisen teollisuuden jär- osia. Kun tä s s ä su h tee ssa on ti- ta selviää, y h tä k k iä . N y t näm ä sam at h e rra t jestäm isen te k n illis e k s l^ e ro ^ U k s i i ’ 6 * ' en aI^ö ty ö läisillä oi- teossa, p y sty tty luomaan -«Hainen v at v a n k ilat ja v alistuneiden vallan- la n n e m u u ttu n u t n iin »runtai ja jä rje s te illä o lev at tekstiili-, nahka- i, k,a “ ' Ut “ ikaa ° ika m al' <io,,ls'‘“ >>»ia ryh- taloudellinen eläm ä, että kaikki vai v a ativ at '« n a ja n ty öläisiä ta rjo a -¡ "T u sk in k u k aan v äittän ee, ettei k u m o u sesitaistelijain opetus. V enä ta on s r eh to r t,« y. m. teollisuuksien m onopolisoim iset '-a p e u k s ia . Olo- , ukset „„ voitu kestää. Ja kuka» m aan h e ite la u ta se lla v alm ista s o -J m eillä V enäjällä ole tä lla ista pohjaa jän p ro le ta ria atin jo h ta ja joukko ei toim talanZ on koko V e n í a ,“ U^ ° ” ! e n ää su in k aan ole vain paperilla. to im ialan a on koko V enäjä, tä y te tty , s u h te e t o liv at "k y p sä t", k u ten Osins- el pv-atv v ä ittä m ää n etteikö V.=, » ia lis tis u y h te isk u n taa (» o tu k s e k s i! Kivihiili-, m etalli-, konerakennus- "Jao n saa n a o ste ly n läh tö k o h tan a ran sk alalso 8 ,a- *»«>“ «- .van X i n e „ VaS,aa ta ' : nkUh T „ m i l" Ste,:1 W" K ’° S,U8 8a' ' « ‘ - o t t a a , ta » ' ’ y ö v ä X ^ e " ^ v \ "»« V enajaa vallankum ouksen onnistum i- kuljetusväline-, kutoma-, kem iallinen- olivat loisolta puolen yhä v o im is in -!'" " '” ” ' “ k » a la l« » ttlta a ll. Säle ‘ ' ' ’ ’ i ? ' » « « “ « »Heet " k y p sä ." taan". Sen sijaan useissa -»P -h ,yÖ’ S* " iO“ kk° Val‘StU' la im e L ulkonoH n ,“ „ X t » J a v a ik u tta v a t edelleenkin, sokeri- y. m. teollisuus kokosi V e n ä j neo , e lln ta rv e ja rie s lo t Ja h n o m ä n ä - i Z ^ “ dullisuuden ta k ia N ä in o lle n v” . » ' V " ? ovaen vallankum ous oli vält- s i " k a p ita listisissa mais a Ita'.d- m. enkä nyt m uka yhä selvem m in on jä llä koko laaju u d essaan ennen sotaa vastl k e h itty n e e t osuuskunnat. ,T m m e r k i jä n ty ö v äestö kykenee entiatä n ” * ta ‘a a ,ö n ’ O ö v äetl v a lta ainoa m ikä sem rae taloudellisen elämän repe'1?' tu llu t to d istettu a, e ttä V enäjän työ- jo sangen korkealle, ollen hyvinkin Ja, e ttä se voisi luoda huom atta- M utta edelleen. M inkälaiset ovat m in t a t k a X n ’ s X a l t a m i r X e m e e X y S S X T r ™ ? " ,“ ' ka" ,* a n ' ,‘“ ,,'e ''a ” p u u ttu i ¡k e sk ite tty . T äm ä voi kyllä olla poh- jä rje ste le v ä t työvodmat, m itk ä val- vaati enem m än a k tiiv isia jä rje s tä jiä »aokseen. jlla p ita a tu o ta n to a Ja su u n n a to n ta rom ahdusta kohden, J a sitä p aitsi on V enäjän p ro le ta ria a nustvön e n sim ä iltä t« im in t.a n y p s jn c i s jjs , edellytykset. ¡ju s ta n a ra k e n n e tta e ssa su u rta , yh- lassaoleva luokka, köyhälistö, om is y llä p itä ä o l e ™ t u o t ^ ^ 8it&- O ^ ^ o s o s i a l i s t i e n ilk- V enäjän työväestö on öantä u- boslalism l ei tipahda valm iina lau- teisk u n n allista tu o tan to a tiliä, nuorena luokkana, sitä enem- taa ? Ennen kaikkea on kysym ys X äita n ä k X l a X t l ä n i Z - í UmlSCt Ve" 8 iä° n >'ky1« 8'* «¡tas.» lorsaan. H eiluttaen t o r - a k.dee tä y lle , vaani on, se rak en n ettav a. J a ‘ "T o ista ise k si: jo tta rak en n u sty ö n te k n illisistä jä rje s tä jis tä (instaöörois. I T . . . , yl,‘el8k'ln” a " is ,a ta rm o a ’ joka ' a atim u k set; e tta sfe,,ä Pitäisi nyt sään kalpaa, toisessa työkalua o» tam a ra k e n tam isty ö ei ole m itään ain ek siin nähden kalkki olisi järjes- ,ä . t o k u l k o t s , a % ,. v V X t a « T . a a i(( iW eSUiVä‘n k V k iie” 0Si,n,y- ta a O sinski kysym ykseen vnik ' dh. heippoa. Sosialism i s a v u te ta a n v a s -(ty k sessä. on v ä lttäm ätö n tä kapitaa- loknillfsiä iSiini; Öinyt ° m aksi byvak‘ecn' voimia ty y d y ttä v ä sti id ° ° p<iata uudeI1 VhtelskuD- sia listista ra k e n n u sty ö tä lain k aan U laajan rak en n u sp ro sessin k a u tta !« „ k esk ittäm in en , sen yhdistäm inen voidaan n iitä nopeasti lisä tä laajan ^ S m X : 1 x - v , * a sa - k a t a p i a l X X e X ™ kokem uksen om aksum ista, jolloin yhteisk u n n an taloudelliset p o -, pankkien avulla su u rik si renkaiksi. "Jos siis kysytään, onko ty ö v äen siv isty sty ö n avulla, jo k a jo on alulla ''T " ° 'a” ° " " : i S X X aOa‘“ ru s te e t on u u d istettav a ja la a je n n e t tru steik si ja sy n d ik aateik si. luokalla k ä y tettäv issää n kyllin yh t a tao„ä n v.ältane id ' 8 aT T äm ä ( laajana tek n illisen ä o p etu k sen a) tava. te isk u n n allista energiaa ja riittä v ä n ou v älttä m ätö n tä k e sk itety n liik k e it vallankum ouksen p u h d istam alla pe Var6in s a ttu v a sti s e littä ä venäläl- ten hallinnon ja tu o tan n o n jä rje ste- la a ja sisäin en pohja so sialistiselle x , - (s ä : x ru stalla. Suuri osa insinöörejä ja M n O sinski k ir ja s e ^ a a n "Sosialism in j lyperustana. P itk äk si kävisi luetella rak en n u sty ö lle, on v a sta u s m yöntä tek n ik o ita on viham ielinen köyhälis vä.” ra k en tam in en n a ista rak en tam isen kaiUUi V enäjällä ennen so taa toimi- min valtiokA nitalicm iin .. . . lOa Ä e n a uan voim ien ta suurenm oieim pia opettavaisia I m m v altiak ap italism iin . T uotannon tä y d e n tä m istä ulkoapäin. te itä k a n s a in v ä lille tvovaenliik- tö lle; m u tta eipä sitä p o liittista ed ellytykaista, e ttä n iitä ovat seuraa neet yhtiöt, sy n d ik a a tit ja tru s tit y. Sen jälk een O sinski m ain itsee po ja jao n välineiden m itä su u rin riit- T äyttäköön . K ansainväliselle no sy m p atiaa voikaan p aljoa o d o ttaa ▼at: täm ättö m v v s k iertäm än ö m a» ' ,Ift«n m aitten ty ö - ; keelle. T uotannon järjestely 0 ‘ liittise sta tila n te esta . S isäpoliittises- «n. V iittaam m e v astaav iin teokseen näiden fin an ssik ap itaalin k asv attien ! sa tila n te essa on h u o m attav issa, et- - lu t e ri r in ta m illa « i h » ii i.i onibuutensa. V enäjän to- se ssa a n on suurenm oinen 1. T arpeeksi laajan jä rje stely ty ö n j (T sip ero v itsh in ja Siffin. vuosilta n p erialistein rin tam illa ia vihollista, uklclai- h tan ja e n t. p a lv e lijo id e n p u o le lta . vuucu v aain n een luokan tuoKan vastus- ’ s lu ja t e im näiden vat i v e n t eiv ät ’ ole — koskaan »««au u u n u o um a n e eet e i, o p e tu s , sam in sei R iit-jtä en n en vallinneen v astu s Sam o oin sen kautta voitew* p eru stan , lähtökohdan, aineiden ja i 1917-1918) ja huom autam m e sam al- ta a kun te k ev ä t ty ö tä ra h a sta ia tus voima on m itätö n tä. Koko köy I siä ia itä n ä id I r en ___ rak e n n u sty ö jä ttä ä saa v u tu k set. ta v im a s p t a erialisteja a ? ta a h i m i i M Itä n ? -ro i. t 18|° S’al,Stinen Niihin O n J0K31 n IT* ▼al me Iden olem assaolo; 2. hailiseval- la. e ttä V enäjän k ap italism in kypsy- Sii«» la ja jä rje stä v ä llä luokalla tarpeelli-1 n e isv v d n n t ’ . U° ' a i° ta r^o n ta v a sta isi k y sy n tää, hom m an talonpoikaisväestön e tu on tannon jaon ia k u l e tu k « ,n ■ - ? ps* 3 k an sallisen, nurkkam es-1 Iäisen velvollisuus tutustua nen jir je s te lv k y 3 I X X • *oi»“ ‘" k“ ™ P ro letaarteen lu o k k .,d ik tatu u rin kan- X K eX ’8 m s d X X '' V" U Si" ° in kpp - » “ ¡«M iraäntm e tehty « Ik -a . mun t tt j »jk t c i . n r , o. « -n in u m i n et talo u stieteilijät, jopa niin v a h a a ' tilan n e tv v d v ttäv ä , . . . » : «vesaK. 28 p. 1918, d e k re etin m uodostuu niveieekoi ... , voim ien ja poliittisten ehtojen su v "so sia listiset" kuin esim . prof. Gold- ’ Paljoa vakavam pi on k v .J L v - ? a he,Ue a n ta n u t m aa p e r u s te e lla tap ah tu v a laaja kansal- sosialism in raken n u styö ssä mVall8ea *r,k ° ’fie8tl ,tätä puolta fu U '!! de, että järjestelytyö on mahdollinen; , ötein. V i — .......... -- P ° k 1ta - J a voidakseen s ä ily ttä ä m a a n -1 listnttaminAn t. i ................. » en nustyossa. ta m a an ja tk u v a sti maaruin- f -hi iniiä' ' ^ a t t « l l t a t a u ‘ tarj‘e Z lijö ta ,» .kyX " ' l i j o X ’ to rte n tp i X '80 ” X i î X J Ü m XÏÏXJ* X ' T Ú juuri Í T ta'taíta“ ‘ r kU'° on “ » I“ « kirjalltanudes» ja uuidisia aa i.ikomu«stakln apua, yhtä tärkeä distössä.
