Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 23, 1921)
KESKIVIIKKONA, HELMIK. 23 P.— WED., FEB. 23 TOVERI No. 44 sä maassa. U rk k ija keksii j u t män aseisiin. Jokainen h u k k u m ittu . Se tod istaa liitto lais- tävät kapitalismin maailmanhis- ta- samoin jäi hänelle lakkoavustuk-1 Läsnäolevat edustajat sitoutuvat tuja, valehtelee ja rakentaa a l va jä rje ste lm ä jo u tu u tu rv au tu - m aitten im perialism in h eik en ty toriallisen rikoksen kaikessa aen välittäminen. Tämän kokouksen omien m aittensa järjestöjen ensi k0 Tfce organ of the Finnish w orkers in haisen ihm isluonteen e sittä m ille | , maan niihin. Jokainen kuoleva m istä, liittolaism aiden v a ltio ta i laajuudessaan. Ja siksipä työt- Päätös kansainvälisten suhteiden jär- (^ u k s e s s a esittäm ään ja hyväksyin J®* W estern States. T h e only Finnish to d en n äk ö isy y k sille kokonaisia luokka k äy ttää taistelussaan r i don karilleajam ista. R engit ei tömät työläiset ympäri m aata,L",ARfärni" D « ily in the W est. Published D aily, . je stä m is e “!t8 stä oli se u ra a v a : • „aimi väksl puoltamaan -x«.« näitä siirtymisinä^ except Sunday, at A storia, O regon, uusia m aailm oja ja käskee po kosta ja petosta salatakseen vät enää noin vain totele. Hake kaikissa huom atuim m issa k au “ H uom aten e ri m aiden am m atillis- rä y k siä .” o ttaa vaarallinen kiin n i henkisen k u rju u ten sa ja ku rjan vat jo itse omaa tietä, parasta by the W estern W orkm en's Publishing liisin pungeissa p itä v ät kokouksia, ten järjestöjen kesäisten siteiden Ja edelleen: Society. ja sysätä linnaan. m oraalinsa. m ahdollista ulospääsyä siitä se toim eenpanevat kulkueita ja pyr lu jittam ise n v ä lttäm ättö m y y d en se- Kokou« lausuu niille työläisin» ;■ -------- . M utta anarkistisessa, la itto kaannuksesta johon jo u tu iv at. kivät järjesty m ään . T y ö ttö m i kä e ttä tä m ä p a rh a ite n S oitaisiin t > työryhm ille tuom ionsa, jotka työtap O ffic e Seventh and Com m ercial St., massa y h teisk u n n assa emme k u i PUOLAN JA VENÄJÄN Im p erialistin en isäntä y ritti vie en kom iteat esittäv ät ty ö n teet- te u tta a lähem m in tu tu stu m a lla eri ” telujen s a ttu e s sa ry h ty v ä t lakonriK- O pposite P o st-O ffic e. L akien k au t Phones O ffic e 3 6 5 , E d ito rial D e p ’t 8 32 tenkaan n y t elä. lä uusia “y h ty m iä”. P u h u ttiin tä jille ja k au punkien h a llin n o il m aiden liikkeiden edisty k siin , sopi kurien työhön vieraissa maissa. Kun RAUHA ta on sään n ö stelty y h teisk u n Post O ffice Addresss O vatpa esim. vat tä s s ä n e u v o ttelu sa e d u ste tu t jä r useampien maiden työnantajat Puolan ja N euvosto-V enäjän “sotaliitosta” Puolan, Rum anian, le vaatim uksia. nallinen elämä ja niiden p eru s T O V E R I, Box 99, Astoria, O re. U nkarin, y. m. välillä. M utta je stö t siitä, e ttä vuosittain lä h e te tä ä n kapitalistit k ä y ttä v ä t nykyään pn". te p itäisi olla avoim essa ja re välillä on vihdoinkin so lm ittu m itäpä n iistä kauniista puheista. V ancouverissa, B. C., ty ö ttö m ät kokouksen sih te e ristö lle k erto m u s E D 1TO R 1A L S T A F F hellisessä ihm isten to isiin sa su h v irallin en rauha. P uolan ja N eu T ekojahan olisi kaivattu ja n ii o so ttau tu n e et hyvin ak tiiv isik si asianom aisen m aan liik k e e stä ; n ä i v e lu k se ssa a n to iste n maiden työvoi- puutavaraparooneia Elis^ Sulkanen, M anaging E ditor, Sulo m aa, k e h o itta a kokous Ammattijar- tautum isessa. K apitalistisella- vosto-V enäjän väliset suhteet tä im p erialistin en isäntä ei enää taistelussa den Syvänen. A le x Sevo, Toivo A . Johnson. vastaan, jotka pyrkivät työpäivän k e rto m u ste n tu lee ra jo ittu a to- j je s tö jä k iin n ittäm ä ä n erikoisesti hu«> kin y h teisk u n n alla on jo itak in ovat olleet selvem m in kuin m i kyennytkään tekem ään. E i ai- A. N. Kosketa. siasiain m ainitsem iseen. S ih tee ristö n pidentäm iseen ja palkanalenta- m ionsa tä h än kysym ykseen ja, jos lainm ukaisuuksia, jo ista sen t ä y - ! kään kaar! r" “ u m ittap u u n a kahden nakaan helpottavia vaan yhä sy- i m iseen tulee p a in attaa näm ä k erto m u k set m ain itu n teollisu u d en m ahdollista, tulee sen maan järjes- E ntered as second-class m ail m atter ty y k iinni pitää niin tu o tan n o lli- m aai m an, n im ittä in ty ö läisten vemoä'ä n k u ilu u n ’ ajavia Ja alalla. T y ö ttö m ien kokouksia ja lä h e ttä ä kaksi k a p p a le tta kullekin tön, jo s ta la k o n rik k o ja t tulevat, saat- July 18, 1912, at the Post O ffice at sessa kuin p o liittisessak in e lä - ! m asilm an ja k ap italistisen maa- vem pään k uiluun P uolan po rv aristo taipui “p u - , pidetään tiheään ja toim eenpan- järje stö lle. A storia, O regon, under the A c t of i ilm an voim ien arvioim isessa. ta a h eidän n im en sä julkisuuteen massa. M a rc h 3, 1879. naiseen v aaraan”. Rauha ja suluissa jo issa avu.s-I M uutoin kohdeltakoon sellaisia t L akoissa alle -in a a n m ahtavia katu k u lk u eita. Liittolaism aiden im perialism i Y hdenvertaiselle lain periaat k irjo ite ttiin . teelle pitäisi A m erikan tasaval {oli usealla eri tavalla y rittä n y t * O n siis uusi tilanne. K ukaan M onissa m uissa lännen k au p u n tu sta saa d a an to iste n m aiden Am , Iäisiä sam alla ta v alla kuin oman maan geissa toim itaan samaan su u n m a ttijä rje s tö iltä , tulee A m m a ttijä r rik k u re ita k in .’ i k u k istaa V enäjän työväenvallan. U rkinta työväen jär ie s- Ian perustautua. taan. je stö jen sih te erille lä h e ttä ä joka viik .............. J M utta esittäk ääp ä u rk k ija, jo- M uistam m ehan K oltshakin. De- lanteen suhteen. P unainen V e V iim einen k an sain v älisen ammatti- ---------------- » ♦-------------- - ko k erto m u s taistelu n k u lu sta .’’ tOlSSQ. ka kaiveleisi ö ljy tru stin , teräs- nikinen, Ju d e n itsh in , y. m. hyök- y h d isty sliito n kokous pidettiin z ;;. näjä ja V alkoinen P uola ovat ■ valitsee A m m a ttijä rje stö ric h issä v. 1913 (seu raav a aijottiin ------------ I tru stin , tai jo n k u n m uun tru s- käyset. M aailm an työväen voi sovittam attom assa kansainvälinen jen "K okous ristiriid assa ma o so ttau tu i tässä taistelussa k a n sain v älisen sih teerin , jonka p itä ä San F ran cisco ssa, Amerikassa, F ed erated P re ssin kirjeen- ‘tin to im in taa ja politiikkaa, ’toisten sa kanssa. E ikä siinä i voim akkaim m aksi. Imperialismi * ,, tulee pitää yllä eri m aiden A m m atti 1915, m u tta jä i p itä m ä ttä sodan täh v aih taja k irjo itta a a rtik k e lisa r-i T oim ivatko tu h an n et B a ilin ’it mi ei kuitenkaan tap piotaan j ° J lin n u s ta ja k a a n ,^ jp k a jä rje stö je n k e sk istä y h te y ttä ja val den). A ivan viim eiseen asti toimii ian tehdäkseen tu n e tu k si erään saadakseen sielville kuinka puu- oivaltaa kum piko ~ puoli lo p u lli tu n n u stan u t. Se k esk itti -toi- ° ’" = * Vanha am m atillinen In te rn a tio n a le m istella n iistä v u o sittain saa p u n e et liitto p ä äa siassa sillä pohjalla kuin salapoliisina toim ineen tu n u stu k ta v arak ap italistit ovat salalii- sesti on suoriutuva voittajana. m intansa uuteen y ritykseen. oli tulos n iistä k a n sa in v ä lisistä ko k erto m u k set, sekä juh lista n äm ä k e r edellä on selo ste ttu , m u tta käsiteltiin set siitä, m illä tavalla u rk in ta 1tossa pettääkseen h allitu sta v e - ! N yt vain on “virallinen väliai P uola o so ttau tu i parhaim m aksi ty ö v äen järjestö issä tap ah tu u j a ! toissa, kuinka laiv an rak en tajat ko u k sista, jo ita silloin tällöin p a e t tom ukset virallisilla kielillä (en g lan sen viim eisessä kokouksissa osaksi 11, M 1 * 1 M M « afe. A. » 12 2 _ _ 1 * A , T Q u rakoilla kavaltaneet __ _ A 1 kan “kiilaksi ”, O lihan P uolalla “van ka”. Se voim istuttaa N euvosto- tiin eri m aiden am m atillisten jä r nin, saksan, ra n sk a n ). kuinka laajaperäiseksi täm ä tsaa ovat p o liittisiak in kysym yksiä. M. ni. v. V enäjää ja m yös Puolan vallan rinaikainen venäläinen jä rje s te l san varoja m iljoonia, kuinka so- haa hyvää m a in etta”, m uistoja kum ouksellista työväestöä. P uo je stö jen kesken ja jo issa tuli tode- Jo s joku A m m a ttijä rje stö suuren 1915 kokouksessa hyväksyi kokous n -i i tu k si k iin teän k an sainvälisen yhteis- ty ö ta istelu n jo h d o sta anoo a v u stu sta , yksim ilisesti ru o tsa la iste n ehdotuksen mä "vapaissa”’ Y hdysvalloissa ta ta rv e te h ta ilija t ovat kiskoneet en tisistä vapau staistelu ista Ve- la ian porvaristo sim a v heikkenee, __ , e najää vastaan. M aantieteellisen toim innan tarpeellisuus. on k eh itty n y t. y lim ääräistä voittoa, kuinka A lote näi- tulee k an sain v älisen sih te erin lä h e t lausunnoksi ylityön poistamiseksi im p erialististen isäntiensä rin -j den kokousten W oodrow W ilson v alittaa e-i H ntarvevarastokauppiaat ovat as^m ansa Puolesta se sopii par- p itäm iseen on lähte- tä ä kaikille A m m a ttijä rje stö ille ke ja 8 tu n n in työpäivän lailla määrää M utta eihän m uutakaan ! ny t R anskan Ja E nglannin räässä kirjassaan sitä, että A rn e-: keinotelleet ty ö läisten p u u tteel- ! h a ite n - .V o im ia tosin Puut tu i’ i nalla. ufosDääqvä enäH* Ammatti- hoitus sellaisen antam iseen. m isestä. L ausunto kuului: rik an lait eivät ole soveltuvia ' la itselleen m iljoonia j. n. e. m utta siitähän huolehtisi liitto- n järjestelm ä niin P ' Järjestöjen tah o lta, joille se oli omi- A m m attijärjestö joka e sittä ä sei-1 “ K okous k e h o tta a e ri maiden edus- n y k y isiin oloihin ja että on huo- M utta oikeusosaston v o im a t' että ne tahto. ta h to iv a t pitää yleism aailm allisessa I a m m a ttijä rje stö t itse n äisin ä p o liit laisen av u stu san o m u k sen , liittäk ö ö n kun tien ty ö läised u stb jia kaikkialla, P uolan porvaristo tosin pelkä m ättävissä su u rta lev o tto m u u tta eivät riitä näiden asioiden selvil- siihen selonteon, jo sta täytyy m ai m issä se ei vielä ole tapahtunut, te si. M utta se oli kahden tulen m erkityksessäkin ajau tu u yhä i tis e sta ty ö v äen liik keestä. V. 1900 n itä : ja kykenem ättö m y y ttä asioiden le saam iseksi. ' kem ään tai u u d istam aan heti lakiesi Maa oli kaaostilassa. syvem m älle pohjattom aan suo- j p id ettiin P a riisissa kansainvälinen oikealla tavalla järjestäm iseen E ip ä ole n äk y n y t m erkkiä sii välissä. a) lakk o laisten luku sek ä a m m a tis hon ty k sen , jo ssa k ielletään yötyö kai a m m a ttijä rje stö je n edustajakokous, sa ty öskentelevien luku; J a kun kansa on kykenem ätön tä, että olisi v ää ristelty sähkö- U lkom aista ta lo u d ellista apua k ilta n iiltä ry h m iltä ja niiltä teolli jo ssa olivat ed u ste ttu in a R anskan, hoitam aan asioitaan, niin tulee sanomia, k irjo te ttu k irje itä jon rahan, koneitten, raaka-aineitten, b) kysym yksessä olevassa am m a tis suusaloilla, joilla ja joissa pakoni,ta y. m.- m uodossa ta rv ittiin . T yö- E nglannin, S v e itsin , N orjan, Belgian sa jä rje sty n eid e n työ läisten luku; liu k ask ielisiä henkilöitä, jo tk a kun tuollaisen salaliitossa ole vat syyt eiv ät sitä v ä lttä m ä ttä vaadi, ° e väestö eli levotonta. L akkoliik TYÖTTÖMIEN TOIMINTA ja Italian a m m a ttiy h d isty sten e d u sta v illitse v ät jo u k k o ja ja käskevät van trustikapitalistin nimellä ,e ) om asta m aasta kootun a v u stu k sek ä m yöskin lak iesity k sen lakimää- ihm isiä seuraam aan itseään j; Ei ole v irite tty trä p p e jä niiden keitä. V allankum ousvalm istelu ' T y ö ttö m y y d estä kärsii kolme ja t. S aksa oli vielä poissa, koska ei sen suuruus. i räisen k a h d e k sa n tu n n in työpäivän työ läistä k atso n u t vielä olevan edellytyksiä kun ihm iset sitte lähtevät täi eteen. Ei käytetä salapoliisin ja. Ja naapurina punainen, vai- m iljoonaa A m erikan A vustussum m at ovat lä h e te ttä v ä t 1 k ä y tä n tö ö n sa a tta m ise sta . Iäisten jälessä, niin he jo u tu v at m erk illisiä taitoja, se ik k a ilu k o -j JanKUmcukse^ inen V enäjä, jon- sen uhrautuvaisuuden, ponnis- saada aik aan m itään v arsin aisia sään suoraan a v u ste tta v a lle jä rje stö lle , A. _ — * _ « . . L’ O VA AI 1 r I » »* Z-N 1 Z-. Z- Ä 1 _ 1 * . . _ * 1 • * .... _ J o tta voitaisiin seu rata tämän ky turm ioon kem uksia. jo tta maan suurim m at ka pelkkä olem assaolo oli omi- tuksen ja pidättäväisyyden palk- töjä ja p äätö k siä taloudellisia ta is m u tta on täm ä velvollinen lä h e ttä sym yksen k äsittely ä e ri maiden lain S iltä se näyttää. M utta ketä pahantekijät saataisiin kiinni. Ei aan voim istuttam aan Puolan alan vai vai , kana, jo ta työläiset ovat osotta- telu ja varten. H eidän m ielestään oli m ään k an sain v äliselle sih te erille k e r sääd ä n tö laito k sissa kehoitetaan kaik- ovat nämä liu k ask ieliset W ils o - ! tietystikään. Jum ala on anta- lan kum ouksellisen työväestön neet viim e vuosien aikana. T y ö t to istaisek si ty y d y ttä v ä k an sain v äli tom uksen k a ik ista m enoista ta is te j kien yhtyneiden A m m attijärjestöjen toim intaa. nin kirjassa tarkotetaan n iillä ' n u t töm yys on seurauksena siitä siin sosialistikokouksiin, joiden yh lussa sekä a p u m ä ä rä stä eri m a issa .’’ toim ik u n tia u rk k im istaid o n ihm isille vuosikertom uksissaan ty ö läisten k iih o ttajia, punaisia | siitä syystä, että voitaisiin h ä - j P uolan porvaristolla- oli toi-1 vilkkaasta liikeajasta, m itä sota tey d essä voidaan m ukavasti pitää eri T ä stä p ä äasiassa selv iääk in in te r K an sain v äliselle sih teeristö lle selon a g itaa tto reita. v ittää ty ö v ä en jä rje stö t ja v o ita i- seltapuolen pakko pyytää uiko- ja so tateollisuus sy n n y tti maas- am m attiry h m ien neuvottelukokouksia. nationalen silloinen luonne. Vielä tum aan näiden a lo tteid en käsittelyä . ek° ne n y t ovat, jotka vil- siin estää ty ö läisten to im in ta, m ailta aoua liitto laisim p erialis-j sa. T yöttöm ien asema on nyt T ässä kokouksessa oli esillä k a n sa in v. 1905 A m sterdam in k o n g ressissa ; m a itte n sa e d u sk u n n issa.” Iitsevät ihm isiä. Nekö ne n y t olosuhteisiin p aran n u k sia hank- min m äärääm illä ehdoilla. Ja y h tä k u rja ja kurjem pi kuin välisen sih te eristö n peustam inen, m u t p ä ä te ttiin , e ttä näiden kongressien Liiton sih te e rin ä toim i loppuun as terro riseeraav at o ikeistokäsit- j Nimiseksi silloin kun m aassa on näitä ehtoja oli ennenkaikkea en tisten pulien aikana. *Se joh- ta p ä ätö stä ei vielä syntynyt. V. k äsittely n “ulkopuolella ovat kaikki ti C. Legien, ja k aatiu liitto sodat sotaan ry h ty m in en N euvosto tuu elin tarp eid en te itä " ja “kansan m oraalia”. Mr. kolme m iljoonaa työtöntä. kalleudesta. 1901 pidetyssä neuvottelukokouqsessa te o re e ttise t sekä sellaiset kysym yk ¡a lu ssa kuten 2 :n e n international?- T o iselta si- I N yt eivät ty ö ttö m ät ole tilaisu u ei vielä m yöskään tullut puuhasta B ailin p aljastu k set vastaavat T ap ah tu isi au rin k o k u n n an rä- V enäjää vastaan. set, jo tk a koskevat a m m a ttiy h d isty s Sen johdossa olleet Saksan kysym ykseen kaunissanaisem m in j jäh d y s ja tu lisi m aailm an loppu saisen k riisin johdosta porvari s-| dessa saamaan kuin viisikym - m itään , vasta vuotena 1902 S tu tt liikkeen su u n taa ja m e n ettely tap o ja kin. j A m m attiy h d isty sliik k een ‘jo h ta ja t yh ja selvemm in. jos am erikalainen salapoliisi ot 2 j to katsoi ainoaksi pelastukseksi j m entä p ro sen ttia ravinnosta sil- g a rtissa p idetyssä am m attiy h d isty sten yksity isissä m aissa.” “ M aassa on salaisia järjestöjä, taisi kiinni m aanviljelijän vil- sodan sotalakeineen, isänm aal- la rahasum m alla jolla he kyke ed u stajak o k o u k sessa tuli päätös k a n V. 1907 K ris^ian iassa p idetyssä ty iv ä t veri k en raali en kuorossa laula li»--' — ” m aan : “ Sota v o itto isaan loppuun” salainen vallankum ouksellinen jalla kenottelevan h u ijarin , tai s n e " kiihotuksineen j.n.e. nivät elättäm ään itsensä viim e sain v älisen sih te eristö n p e ru sta m i k an sain v älisessä k o n g ressissa lisät - E ivät y rittä n e e tk ä ä n m itään vastarin Sota puhkesi P uolan ja N eu paniikin aikana. liike bolshevismia, i. w. w :läi- elin ta rp e ita m y rk y ttäv än rois- sesta ja u sk o ttiin sih te eristö n m uo t i i l i k a n sa in v ä listä s o lid a a ris u u tta .! ta a sodan estäm isek si. sy y ttä, ^ sosialism ia ja anarkia-j ton, joka kaikkea tätä tekee saa vosto-V enäjän välillä siitä huo d T ästä syystä nykyinen ty ö ttö - ostam inen S aksan a m m a ttiy h d isty s jo sta teh tiin seu raav an lain en p äätö s: S ak san a m m a ttiliitto je n johto piti N euvosto-V enäjä m yys on tuskallisem paa ja työ- ten keskuskom itealle. Sen teh tä v än ä mia . “ H ävittäkää kaikki täm ä” dakseen lisää voittoa. M utta lim atta, että “ Kokous katsoo, e ttä sellaisten nim. elok. 2 p :n ä 1914 kokouksen voidakseen 1«. laa- väestöön ankaram m in koskevaa oli “to im ittaa tilasto a eri m aiden am k irk u v at porvarit. m aailm an järjesty k seen kuu lu u ! halusi rauhaa, voiRoVe™ liitto jen jä se n e t, jotka ovat y h ty B erliinissä, jossa tilaisu u d essa ktik) O n työväen liik että, vaikka re- että u rk k ija pitää olla to im e ssa ! jap eräisesti jä rje stä ä maan ta- kuin m ikään paniikki tä tä en m atillise sta työväen jä r je stäm ise stä . n e e t om an m aansa A m m a ttijä rje s am m atillinen liike to siasiallisesti si loudellista Sota , , osoitti nen. E ikä näin ole asianlaita koota y h d isty m iso ik eu tta koskevia a i hennellä sen laajuudella ja voi jos jo llak in paikkakunnalla o n ,'v ••••• , elämää. , • töön, kun he m a tk u sta v a t toiseen dottiin hallitu k sen sotapolitiikkaan. V enäjän , v en äjän olevankin voim akkaam - m aila ei voi. P ien tä se on ja mi- piiskuinen vaan A m erikassa, m utta k aik k i neksia, sekä v ä littä ä avun pyyntöjä m aahan ja n ä y ttä v ä t eroilm oituksen työläisjoukko tä tö n tä . k o o n tu n u t keskustelem aan id iran ..... kuin m itä o d o tettiin , V e- en L änsi E uropan maiden ty ö suurem pien , ty ö lä istaiste lu je n aikana. e n tis e s tä jä rje stö stä ä n , ovat o te tta A m m attiliikkeen johto nim . p äätti: 1) poistaa kaikki silloiset työrii näjän Punainen punaint arm eija tunkeu- läiset ovat samassa kadotuk- Milloin ulkonainen avustus kävi ta r M utta on olem assa todellisia m ielip iteitään vaihtam aan josta- na.,an vat sikäläisen jä rje stö n jäsen y y teen . dat. tui eteenpäin. salaisia jä rje stö jä , suuria sala- kusta yleisestä y h te is k u n n a in tU1 r. eteerm . a,n .. sessa. Siellä työ ttö m y y s on yh- peelliseksi oli asianom aisen m aan A m M ikäli m uita sopim uksia ei ole ole 2) k ie ltä ä am m attiy h d isty k siä a- l ai P unaisen arm eijan voittoja e i k ä huutavaa ja y htä tuskallinen. m a ttijä rje stö n te h tä v ä sjitä esitys liitto ja , todellisia kansakunnan sesta asiasta tai valtio llisesta k - m assa asian o m aisten am m atillisten lo itta m a sta uusia palkkaliikkeitä. te rro risee rä ajia , jo tk a ovat maan j kysym yksestä. Siellä pitää olla ^ ay tc tty im perialististen tarko- [ M utta senpä takia nykyinen k an sain v äliselle sih teeristö lle, jonka jä rje stö je n kesken, ovat voim assa 3) a se tta a a m m a ttiliitto jen raha laajuisia, m iljoonien dollarien tru stie n palkkaam a provokäat- i tuk’sien ajam iseksi. — pakosta.;m aailm an kriisi, * työttöm yys, te h tä v ä supistui sitte n siihen, e ttä s e u ra a v a t siirty m istä k o sk ev at mää v arat ja h allitu sk o n eisto t yhteiskun p u o lu stu k sek seen h an V enäjän saattaa siellä m yöskin työläiset pääom illa ja m ääräävällä valtiol- tori livertelem ässä ja lavertele- ...... tied o tti esity k sen liittyneille jä rje s rä y k se t: nallisen huollon palvelukseen. lisella ja talo u d ellisella vallalla j massa sekä y lly ttäm ässä työläi- t V°laisct tä ta sotaa kävivät U u toinuntaan. Lontoon työ ttö m ät tölle ja v älitti m ahdollisesti k e rty a) A ikaisem m assa jä rje stö ss ä suo v a ru ste ttu ja . Nämä salaliito t siä träp p iin , jo tta ne voitaisiin dclleen V enäjä e sitti rauhaa. kokoontuvat, jä rje sty v ä t ja t o i n e e t varat ta iste lu ssa oleville. A- rite ttu sisä ä n k irjo itu sm a k su la sk e •Mutta ei siin ä vielä kyllin, että ty ö lä iset jä iv ä t koko sodan ajaksi V oittajan aseilla. L iitto la ism a i m ivat joukkovoim alla saadak v u stu s oli v apaehtoinen. K okousku ovat k ap italistien y h d isty k siä, karkoittaa tai sulkea linnaan, taan siirtyvän hyväksi. Jo s uudessa ty ö n a n ta jien täydellisen mielivallan tru stie n m uodostam ia liitto ja ja Y hden opetuksen kaikki tämä den im perialism i ei vieläkään seen itselleen välttäm ättö m im lu t su o ritti sillä k e rta a S aksan a m jä rje stö ss ä olisi korkeam pi sisä ä n k ir alle. A m m attiliitto jen johdon elok. 2 ta h to n u t tu n u staa voim attom uut p o litiik k o je n johtam ia koplakun ku iten k in antaa, ja se on: k ^ piä elinm ahdollisuuksia. Sa m a ttijä rje stö . taan. P uolan porvaristo tunsi moin tekevät m onien m u id e n ! V. 1903 D ublinissa, Irlannissa, pi jo itu sm ak su kuin v an h assa, niin voi- p :n a ottam a k a n ta ra tk a isi myös lo tia työväenluokkaa vastaan, ty ö vahda u rk k ijaa, varo sitä. daan jä se n e ltä v a atia e ro itu k sen suo- p u llisesti so sialid em o k raattisen vai- läisten kurissapitäm iseksi, jo tta ________________________________________________________ ___ _ V _______ arokaa p _________ ro v o k a a tto re ja . Mo- i v o i r n a t t o r n u u t e n s a ’ olisi jo tai- kaupunkien työläiset. d ety ssä kokouksessa m u u tettiin ed el ritta m ista . tiop äiv äm iesry h m än kannan. Kun <-<• A m erikan työväenluokan riistä- nissa kaupungeissa ovat unioni«- i P.:n u t J u h a a n , m uttä imperialis-1 T yöttöm ien toim inta on täs- lisistä S ihteeristön p ä ätö stä siten, et- h) A vustusvaatiniuksiin ja m uihin elok. 3 p :n ä m ä äräsi kantansa so m m en voisi jatkua. ! tit i k n i e n p aljastu k sien !tin en “ ,, lsanta kom ensi renkiään 1 säkin ” tit viim viime e a aikojen L -T maassa huom attavissa. a se te ttiin erity in en kansainväli etuihin nähden la sk e ta an siirty v älle , r - ta rk istellee , k t joukkojaan! • i • : KaiKeiia vieläkin rauhaa vastus- j T yöläiset eivät enaa W ilso n valittaa, ettei maan johdosta nen sih teeri ja tä h än toim een välit hyväksi hänen a ik aisem m assa jä rje s taan , olivat sen useim m at jäsenet, ty y d y vain ollen läh eisissä nuteissa (sam oja hen l t e i t a j ja ia paljon n a i in n nn __ ivia l amaan. lai.t vasta3 n y ky,siä olosuhteita, on unioissa toim M utta tu li pakko a s e -{alm ujen anoiluun ja soppalin- tiin Garl Legien. H änen tuli koota tö ssä su o ritta m ie n sa verojen sum m a, k ilö ltä k in ) A m m attiliitto jen johtoni, V arsinaista virallista M itäs silla vaha on. V oihan j u rk k ijo ita jo u tu n u t tielle. M ut- lepoon. . sassa jo n o ttam iseen ”. V iim e vuosittain eri m aista k ertom ukset kuitenkin niin. e ttä m issä ä n ta p a u k viiv y teltiin . u [ k k 9 a 1t,°!mi.a . vaikka ei o lis i)ta yhä n iitä on. U rk k ija kuu- rauhaa i.niloin vuodet ovat kasvattaneet ty ö lä is am m atillisen liikkeen tila sta ja to im it sessa ei jä se n y y saik a a la sk e ta pi sid o ttu ja edellisenä päivänä teli,)? i päätökseen. V altlopälväryhm än kan yhtaän lakia ik in ä sääd etty täs- luu taan tu m u k sellisen jä rje ste l- m illäkin tekosyyllä. jo u k k o ih in itsenäisyyttä. T y ö taa niiden p eru steella kansainvälinen N yt rauha on virallisesti sol- läiset tu n tev at arvonsa ja käsit- k ertom us an im attiy h distvstoim innas- tem m äksi kuin m ihin su o rite tu t m ak ta tuli siis yhdenm ukaiseksi ammat i- sut todella m yöntävät. (THE COMRADE) Vanfia ammattiyhdistysliitto m , liitto jen hyväksym än kannan kans :i I oikein k äy ttä m ise stä riippuu kehitys Työläis- ja Talonpoikals-Ven&jän Ja \u ik u t,a v im p in a jo h ta jin a ovat ne h ahm oitellut sille ääri- ja su u n tav ii lu jittav a m e rk ity k se n sä ; sekä se. e ttä valtio pääsee kom m u 11> ö ,«tekeväin k an ssa olemme iloisia se v astak u m o u k selliset k e n ra alit y. m., n istiseen y h teisk u n taan . j ja ylväitä siitä, e ttä me yhdessä Eu- jo tk a ovat läh te n ee t karkuun V enä vat sekä pyrkinyt ty ö tä te k ev ä in jo u k tä m ä tö n tä e rik o isesti m eidän, väli kojen voim ien kokoam iseen täm än ra mist '»kansallisuuksiin kuuluvii n Sam aan aikaan kuin taloudelliset ! r°Pan. A m erikan ja A asian köyhä- jältä. N äm ä ne etu m aisina ovat u- kennustyön hyväksi. M utta sam alla n ielaisten keskuudessa. . !' ubR’i 1 k ap italistisen m aailm an listojen välillisellä m y ö täv aik u tu k sel Se ei »uttelem assa V arsovassa. P arisissa. 1 kanssa v älttäm ättö m y y d en pakolla la olem m e yh teisty ö llä p y sty n eet on se p ain o stan u t sitä. e ttä ty ö tä te ' ä lttä m ä tö n tä ain o asta an men? Lontoossa, New Y orkissa ja H e lsin kevän V enäjän tulee olla ja tk u v a sti p iu d istu v at, sam alla Neuvosto-Venäjän j luom aan m aailm an tilan, joka tak a i «eilisen, tu lo ksellisen työn saavu: gissä. Tosin W rangelin k u k istu m i i valtiollinen vaikutus kasvaa, ase k ädessä vihollisia v astaan . P u sien k an n alta, vaan myöskin väl Kau- lopullisen voiton ja ensi sijassa N eu i kaisen A asian kansojen silm ät jotka vosto-! en ajäp kaikinpuolisen kehit- sen jälk een ovat n ä itte n o sakkeet n a-arm eijasta la sk e ta an puolet a se is m ä tö n tä siksi, e ttä olem m e osa t lask en eet hyvin huonoiksi. K en raa ! enn-m olivat kohdistuneet p iisk a a -; tym isen ja vahvistum isen M u tta öl- lit k ä rsiv ät n älk ää, p u u tetta ja m uu ta, vap au tetaan tu o tta v a an työhön, ; te le v a sta V enäjän köyhälistöstä 1 id u tta toinen puoli jä ä vartiopaikoil jaan. su u n tau tu v at nyt Moskovaa koh ! kääm m e k u iten k aan jä ttä k ö lask u ista (Ja tk o a) \a t su u rv allat p arh aillaan m iettivät, ■ . kaikkien so rre ttu je n k an sallis,iu i:-! pois m ahdollisuuksia jotka s a a tta v it ta k u rju u tta. E nglanti ei a v u sta nii leen. H ajalleen laskem inen su o rite sä m ielessä on m eidän toim ittava S am alla kun kapitalism i rappeutuu, m iten p ä ästä k auppasuhteisiin N eu .n ie le . o v a. .o U o rik k aae.i koh. s i„ e n k .„ „ ,,a edessäm m e T o im m e tä en ää rahoilla, Italia n iitä vieroo-. ta an a ste e tta in , sikäli kuin ulkonai daksem m e su o ritta a , ja vieläpä m sam alla kun sen a n ta m a t edut työ vosto-V enäjän kanssa. dollisim m an hyvin, m eidän o ;:!!< d istu n eet N euvosto-V enäjään. N o lo lla voim m e R anska ei ota n äitä k e rjä läisiä n is set o losuhteet sen te k ev ä t m ahdolli läisille päivä p äiv ältä vähenevät, sa me lan g en n eet tehtäväm m e. M •! varm oja siitä, e ttä im perialism i koillensa. Ne ovat aseellisen ku k is N euvosto-V enäjän asem an v altio lli i tie tä v ät, e ttä V enäjän työläinen seksi. T iety sti ty ö tätek ev älle k a n sa l ja le i koskaan lak k aa k ä y ttä m ästä kaik- m alla neuvostotalous vahvistuu ja nen ja so tilaallin en lu jittam in en on kin on täm än m aan rakentajin.: ! tu m isen sa jälk een käyneet ta rp e e tto nousee sitä seuraavine etuineen. N ä jo h tan u t siihen, e ttä E nglannin m i ty ö tätek ev ä talonpoika ei h alu a .o r- i k la »Mä v ielä olevia keinoja lopuni- m iksi? K ym m enet ja sad at k en raalit le itselleen olisi m itä to iv o ttav in ta 'a te tta v a N euvostollista Sosiali-’ m ä se ik a t tulevat k a ik esta valheesta n isteri on ollut p ak o itettu ilmoitta toa. ei tahdo, e ttä m ikään k an salli sen rom ahduksensa pitk ittäm isek si. ja professori ovat paljoa m itättöm äm - talouseläm än elpym iselle v älttäm ättö - »asu v altaam m e, jo tta konunun :n ja p e ittelem isestä huolim atta k a ik m aan p arlam en tissa, k au p p asu h teita suus k ä y ttäisi asem aansa to ista kan vastakum ous ei lak k aa haav ek sim as p iä kuin lyödyn W rangelin so tajo u m intä, e ttä kalkki aivot ja kädet ju u re t syöpyisivät yhä syv-n.n. M utta ja y h te isk u n ta lu jittu isi siu n kialla p ro le ta aristen joukkojen tie- j koskevain neuvottelujen u h atessa k a t sa llisu u tta riistääk seen . N iinpä ovat ta voittoa, p o rvaristo koskaan toivo kon jälulle jä ä n e e t so tila stä lite e t. saataisiin yhteiseen työhön. p ak o ttav a todellisuus puhuu toista Turkin k an salliset porvarilliset a ja t m asta järk k y n een asem an sa e n n al toon, v ak u u ttam alla n ä itä yhä syvä! keta. e ttä hän k a ik e sta huolim att R anskan p ääesik u n ta h a rk itsee , k uin 8 :a edustajak o k o u s on sam alla ry h ty voim akkaam m aksi. Nyt kun V« n: ti telovat puolueet k o h d istan eet polltiik- lisem m in p ro letaarisen vallankum ouk om alla uhallansa kin a lo itta a k auppa leen v ah v istu m ista. K ansainvälinen ka n äitä v iim em ain ittu ja voitaisiin I, p ro le ta ria a tti on-’ m iekallaan raii kansa liittoon Neuvosto V enäjän nyt, m yöskin toim en p iteisiin arm eijan sen v ä lttäm ättö m y y d estä ainoana pu su h te e t im perialism i ei luovu m yöskään h a a nut itselleen tutu rauhalli- ' n *' N euvosto-V enäjän kanssa. kanssa hoidella tulevaa h y ö k käystä varten. J talstelukyvyn k o h ottam iseksi. P a r e n ten ten im perialism ia vas veksim asta, e ttä se lopultakin tuka- la sta selviytym isen keinona. Täm ä K auppiaat k ä y ttä v ät nyt jo tila n n e tta ¿aanä ' haillaan koossa olevalle, k o n feren ssil m istyöhön, kun se sitk eällä viira.-' taan sen vuoksi, e ttä niillekin on h u tta a veriin bolshevism in ja väki- Sam alla se s u u n n ite le e ensi keväi hetki ei ole k u itenkaan vielä koko hyväkseen. Rääveliin on k u tsu ttu sellaan ja ennenkuulum attom alla f e- 1 väin käynyt nvrktmv«. selväksi V enäjän työtäteke- , voim alla k atk aisee työläisten vallan te h täv ää u u tta hyökkäystä ta i m iten lem m e tov. Rovion e sittäm issä ponsi m aailm a i k ä sittä v ä ssä m ittak aav assa rilaisia tav aro ita. M anchesterin ver näillä tä h te illä voitaisiin ku k istaa lij j la u se issa tä h d ä tä ä n sam aan p ä äm ä ä lävyydellään on hionut sisäiset • ' l , " Py, ki y . ttaa 8orr«ttu Ja k a a - ! k eh itty m isen , tehdäkseen käsillä. Sen tähden on m aailm anval k a te h ta a t ovat sopineet kauppoja k a h -[ Ì salllsu ly ty k se t rak en n u sto im in n an .' nyt 1 siitä sää- k en n ety ö läisten lakkoja, jo tk a ta r u k sia rä ä n , p ro le ta ria atin taistelu k u n to i- s r t ä huolim alta, e tte i j lim ättöm än lopun. lankumouksen etujoukon. V enäjän den m iljoonan punnan ed estä. Muur Me olem m e a- k o itta v a t so tajoukkojen siirtelem isen se on p y rk im ässä lujittam aan Li p ro le ta ria atin , tällaiu en tila n n e otet- m ännissä p u retaan parhaillaan suuria T urkin k ansallinen liike ole p ro letaa sein k u k istan eet kym m enet vihol e stä m istä m ahdollisten sotien s a t suuden j a sisäisen lujuuden kohotta m a an sa kaikin puolin astuak'-'- rista tark o itu k se ltaa n , vaan h isto ria l listem m e h y ö k k äy k set ja siten saa m iseen, sen sisäisen rak e n tee n tiiv is lav a lukuun ja se oikein y m m ä rre t h iililasteja. B elgiassa ja italiassa m y rskyaskelin eteenpäin päani‘ tu essa. Siten saam m e olla v ak u u tet on liseen ed isty k seen p erustuvaa. Kau- tävä. Sen ei ole k ä site ttä v ä tila n käynnissä voim akasta n e e t m ahdollisuudeen ry h ty ä uuden tuja, vaikka tu h an sia rauhan- ja tymiseen?, nostam alla joukkojen m o räänsji, nyt tulee suom alaisten t p a in o stu sta a - ; k aisessa idässä neuvostovalta vahvis- n e tta alistu m isen a, vaan sen hyväk sianoiuaisiin hallituksiin kauppasuh- '»•ia -ittomnn t • • 1' ’om istyöhijn. M utta Juodessam m e on kauppasopim uksia so lm ittaisiin, e ttä ra a lista ja p o liittista tasoa ja sen tek ev äin n a iste n ja m iesten h .'! K autta v älillisesti osasto jen taistelu - _ _ _ Jap a n ia ja sieltä käsin j m eidän liidettävä a se tta kädessä seen k ä y ttä m ise n ä . Pääom a on edel te itte n alo ittam isek si N euvosto-V eni asetta kädessä ku im p e ria lis tit-tu le v a t salaisesti ja ju l y hteen rin tam a a n , yhteiseen ,yoii< tu n k eu tu v aa im perialism ia vastaan leen koko m aailm assa voitonhimoi- jän kanssa. M artensin karkoitukses- ten e n tisaja n ju u talaiset Jeru sale- k isesti tu k em aan k aik k in aisia yrityk- kykyisyyttä. sek ä a ik a a n sa a ta v a osaltaan se. e '1 innan näitten taloudellisten ja nen. M utta sen voitonm ahdollisuu ,a h u o lim atta ja tk u v a t k au p p asu h teet K iina on p arh aillaan .k äy m ässä neu m iaan ra k e n tae ssa an pitivät m uuraus- siä, jo tk a ta rk o itta v a t N euvosto-V enä-■ so R neuvostovallan asem a maailman P tilaallisten v o ttelu ja K aukaisen Idän tasav allan la sta a toisessa ja a s e tta toisessa k ä voim ien k o h ottam isen litiik assa tulisi yhä lujentmai d e t ovat pulan vuoksi n y hem m in pie A m erikan kan ssa. Ei o le oltava jä n sisäisen eläm än ja sen ulkoisen m .. kui ! kanssa, m ikä a sia llise sti m erk itsee ra n s s a tulee m yöskin kulkea puolu- j k an sain v älisen vallankum ouks. n e n ty n e e t Sen tähden se hakee uu »enkaan liia n to iv o rik a a ita u lkom a i- dessään . K oltshakin, D enikinin, asem an h äiritse m istä. N äitä i n eu v o ttelu ja N euvosto-V enäjän kans- seikko- een voim ien lu jittam in en ja k o h o tta sia m ahdollisuuksia. Täm ä yleisen seen kaup an k äy n tiin nähden, sillä ei W range!.n y.rn. sen k altaisten k ärsi-i ja tulee N euvosto-V enäjän työläis- ja m a tiiviim m äksi lä h e n tä ä k « im ■ sa. N euvottelujen tark o itu s on lo- m inen m eidän suom enkielisten n e u jn a a ilm a n tila n te e n seu rau k sen a ovat sillä vielä V enäjää p elasteta, eikä sen m i s tä tap p io ista huolim atta eivät nai- talonpoikaisvallan ja sen rin n alla työ- tä aik aa, jolloin koko maailma p ettää entisen t saari-V ene jän luom at vostovallan k an sa la isten keskuudes k a ik k ie n m aitten k a p ita listit n y tte m talo u tta kuntoon saa te ta. den se u ra a ja t ja hengenheim olaiset tätek ev äin litsee S osialistinen N euvosto' Ne ov jo h tav an puolueen, koin sa. v äk iv altaiset su h teet ja p ä ästä rehel- ole lak an n eet su u n n itte lem asta uusia Meidän sam oin kuin m uitten m in k iv äärlnpilppujen sija sta k ä än tö vain pienenä ap u n a sosialistisen L iitto, jolloin kaikkialla väli y a -ilis e e n naapuruus«opuun m olem pain hyökkäyksiä. P arh aillaan liikkuu yin- m u n istisen puolueen, pitää ta rk a sti kansallisuuksien keskuudessa n eet n e n än sä tä n n e päin. V enäjä on teisklinnan k u n to o n saattam isessa. on silm ällä. söntvnv» n.iru»» • .e ' P ro le ta a rise n vallan lait ja pn (>•; su u rten valtain välillä, sek ä a ite n lp ä r i E uropan niitä, jotka v alm istele p a k o tta n u t n a ap u rin sa m oniin rau- i m asta toim innastam m e, kaikkien ka ovat ie n ,m a n n '1,1 v " 'l “ “ l“ la , J®t-, r lw n y h te isty ö n vasarat tilk k a N euvostojen 8: s E dustajakokous te . teh d ä m ahdottom aksi Jap an in irape k e a k iu T « ! k--“ - N euvosto.venäjän» vat u u tta h yökkäystä N euvosto Venä , on k esk ittän y t huom ionsa taloudelli- X hanso p iiuuksiin. N iitten tftkana o le -! m ain voiniaim uie k esk ittäm isek si ja | riaiism ilie iskeytyä siihen väliin. v T u t e t t . T k " a v lr' a u k ’ la “ ^ k l n m unana Europas»;, » nn jaa v astaan . Tällaisina y lly ttä jin ä . sen rak en n u sty ö n voim aperäisyyteen. on v a stu ste tta v a , keskityk sellä „„ , a ma« n osls,a tJa HTEISKUNNALUSIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKBMAILLA SUOMALAISTEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ
