Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 14, 1921)
IANTAINA, TAM M «-14 P.—FRIDAY, JANUARY 14 T0VER1 No. 11 käytettävä yksinomaan Brindel horjumattomalle perustalle kai lin miehiä”? New York Worl- kissa yhteiskunnallisissa diois tisesta tuotannosta. Kun kaik- dolla hajoittaa orgesch-jär.jes- tullut täm än m aapallon riistom at- turvassa. Vaikka meillä olisi fteiQ. ki tekevät työtä, tuottavat elä- töjä. koilla. m oistakin. jo ta koi syö ja varfcj •( . *h* Finniab workers in din mielestä on kummallista, sa. v arastav at, emme tarvitse e l ä ä * mässä tarvittavia hyödykkeitä,. Siitä, että tämä asia on pääs- St**««« The only Finnish että rakennusurakoitsijan mah Opetusvoimiin nähden on jär tarvitsee vain kontrolloida, että syt näin pitkälle kehittymään . . ei . Pe D u ly in the W e * . Published Dnily, lossa. T uota kapistusta Kun madame puhui tava järjestö siten “pelasi suo jestetty miten parhaiten on ol niissiig ^ C*P* J !* A atoria,. Oregon, Jo tapauksessa myydä muille kaia by the W eaten Workmen*« Publishing raan tsaari Brindellin käteen”. lut mahdollista. Työmiehen ja kukin tekee työtä ja saa myös- on hallitus edesvastuussa. T ässä on puhe sellaisesta pikku km tarvitsemiansa hyödykkeitä kuukausia sitten on sitä varoi- Joskin tämä porvarilehden Toverin vastaavat toimittajat porvarista, joka käy ei ainoastaan tarpplksl- V« maarätyn, u i tarpeellisen mää- tettu, vaan kaikesta huolimatta mielestä on kummallista, on toimivat luennoitsijoina. Mo- vistyneestä aikalaisestam m e, m u tta . ,.. 8 • ° n ' aan ran. Kuinka suuremmoisen yk ei se ole kiruhtanut ryhtymään vielä Office Seventh and Commercial St., suuren brittiläisen valtakunnan ! et“ n '■“‘»k» •irlte» toplfc työnantajien liiton ja työväen- lemmilla on sekä kokemusta et Opposite Post Office. sinkertainen eikö tämä järjes Iflhtäia Brindellin Rnnrisalli« suhde aivan «««■«* i__ • . « ... johtaja” tä hyvin tunnettua kykyä toi telmä olekin. Ja kuitenkin niin toimenpiteisiin tämän vaaran työväenliikkeen ja sosialistisen Hik- . . rt,.Am ° n UJ , un ikonisiin Phone« Office 365, Editorial Dep't 032 suhteen, vaikka silloin, kun tä ja työttöm yys on olemassa enu«u yksinkertainen. Kapitalistit kä meensa. Näiden toverien pe _ F °« * Office Address: mullistava. Se poistaa laumot- mä like oli vasta alussa, olisi keen johtajasta. sittivät mitä hyötyä Brindellis- isom m assa m itassa. Oratko» työttö TQVER1, Bo» 99, Astoria, Ore. riaatteellinen kanta on sama tain kapitalistisessa järjestel Pikkuporvarit toisinaan ovat niin sen ollut helppo päästä sen her m ät työläiset ruvenneet vanuttu tä oli työlakkojen estäjänä ja kuin järjestön kanta. Mitään tap E D IT O R IA L STAFF työväestön hajottajana. Brin pelua suunnista ei siis näillä mässä asustavia saalistavia hye- raksi. Nyt on hallitus tekemi vietävän liukkaita, e ttä ne saavat laa- 1 m aan ja ryöväilemään ? Eivät Managing Editor, Salo dellin “rahojen kiskonta” oli kursseilla ole. Kurssit palvele noja: pankkiireja, rahamiehiä, sissä voiman kanssa, jota se jo jän vaikutusvallan työläistenkin kes- helliset työläiset osaa eivätkä taT Alex Sero, Torso A . dokaan rosvoilla, m utta sitä tekevS yksinkertaisesti työnantajien vat vakavan opiskelun edistä kaikenlaisia kassanhoitajia, kir pelkää. N yt ei voida orgesch- kuudessa. A N. Koskela. janpitäjiä jne. loppumattomiin. järjestöjä hajoittaa, syystä, et Madaipe Snowden — hienon hieno j kaikenlaiset agentteina ja välikäsiisi palkkiota Brindellille suurista mistä jokaisessa suhteessa. Vain vuosi tai pari Neuvosto Ilman työnanta Entered as second-class mail matter palveluksista. Kurssit ovat saaneet yleensä tasavallassa, voidaan sen sisäi tä se johtaisi verisiin selkkauk klubipuhuja, ihan kesken kestin ja eläm änsä keljuttelem alla tehneet July 10, 1912, at the Post Office at jien suostumusta ei Brindell o- suurta huomiota osakseen joka sessä elämässä tulla toimeen il siin, joita hallitus luonnollses- juomingin, nousee ja h äiritsee ru o k a -' He ovat oppineet keinottelemaan Astoria, Oregon, under the Act of lisi voinut tuottavaa afääriään ti haluaa välttää. ja juom arauhaa venäläis-englautilai-' tupäässä työläisiltä heidän ansiona Puoleila järjestöämme. Raivaa- man rahaa. Työkirjan omaajal- March 3. 1079. Tämä politiikka johtaa ennen sessa klubissa suuressa Lontoon k a u -1 kaikenlaisilla äkkiä rikkaaksi teke. harjoittaa. Urakoitsijat kiskoi jassa M . Hahl puustaa kurs- le annetaan jakelupaikoista käik vat summan takaisin monin ker seja kovasti, mutta kun hänel- kia hyödykkeitä, ilman mitään pitkää maaliskuun vallankaap pungissa ja sanelee: ¡v illi keinoilla, katsom atta millä huo paukseen verrattavaan onnetto roin, kiskoen hyviä hintoja ra “ Bolshevismi, se on jotain joka on ! puukilla saa rahat pois. Samalla n Miten työväen fakiirit kennustarpeista ja töistään. la on kaunaa opettajia vastaan • muuta maksua. Toistaiseksi, muuteen. Työväen puolustus- sosialism in jyrkkä vihollinen. Se on ] täm ä luokka loiseläjistöä ensimäis*. sen takia kun ne ovat moittineet•' jolloin tarvikkeita ei ole riittä- Kräftäystä harjotettiin suures hanta silta, että hän on tuomin- miin, voivat esim. talokomiteat kaartien perustaminen on ainoa hirvittävää. Tilanne V enäjän k a u -• nä syyttäm ään työväkeä liian kor rikastuvat sa mittakaavassa koko rakennus ” U t._ y e.najan vallankumouksen: valvoa, että kukin saa yleisen mahdollinen keino joka saattaa pungeissa on kam m ottava. Maan keistä palkoista m utta työttömvvA« teollisuudessa, kunnes kohtuut pelastaa tasavallan monarkistien! tuotanto on yhäti vaipum assa. Jos ja selittänyt sen epäsosialisti- Tyytymättömät työläiset o- lasketun normin mukaan. Ja orgeschien uhkaavasta vaarasta, m altilliset kansan ainekset saisivat tullessa joutuvat nämä ensimäiseb, tomuus viimein suututti eräitä seksi ,niin hänen täytyy koeti muutamien vuosien kuluttua, ilm an tuloja. Tottuneena helpolla vat väittelyissä kuumentuneena usein joutuneet tekemään ky yhteiskuntaluokkia, joiden joh taa nälviä niitä. Selvä tietysti jolloin tuotanto kukoistaa, kai- sanoo Freiheit. Ja kaikkea tä vallan käsiinsä voisi toivoa Venäjän saam aan rahaa ja keinoja valitse. symyksen, että kuinka on mah dosta alettiin tutkia kräftäystä. on, , m atta, ovat he kehittyneet sille as että nykyisillä järjestön] kille tulee riittämään” k iik k u tä tapahtuu Saksan sosialide olojen paranevan." Niin joutui tämäkin fakiiri sat mokraattisen hallituksen suos J a kuulijat tunsivat kylm ää varis-^teelle, e ttä voivat ottaa toiselta r» dollista “ itsensä uhraavalle ja kursseilla ei opetuksessa perus-] Silloin ei tarvitse mitään muu- tumuksella. tumalta paljastumaan. Brindell ty stä kuullessaan silkissä kahisevan hat pois pyssyn kansa yhtä kylmiä, ahkeralle työväenasian palveli tauduta mihinkään luonnon ma-¡ta, kuin jakaa kullekin, heidän hienottaren m ainitsevan nimen bol- ] ti kuin m yym ällä arvottomia osakkei jalle” säästää palkastaan niin ei suinkaan ole ainoa “ työväen- terialismun, eikä koeteta ennus-1 tarvitsemansa määrän, johtaja” laatuaan. Samanlaisia shevismi. Jos ei tilaisuus olisi niin ta, tai jotakin m uuta kuukausimak paljon, että voi matkia elämän taa porvarilliseksi sitä mikä on Nyt voidaan jo nähdä, että tsaareja on vanhoillisessa am järjestetty , e ttä kotitekoista sen suehdollla, tietäen e ttä ensimäinei tavoissaan pikkurikkaita, ajaa mattiunioliikkeessä k a ik k ia lla eika pämvaston. Ja luokkavastakohtia ei ole sosia 1 päälle voitiin hiem an kallistaa, olisi jälkeen jään y t m aksu oikeuttaa myv. omalla limousinillään, asua hie ! puheen traak illisu u tta synnyttävillä j jän kuolettam aan kaupan, ottamaa nossa palatsissa ,pitää tuhlaa peliä suuremmassa tai erinäisillä nim isanoilla ollut arvelut- j esineen pois ja pitäm ään maksetun vaa vaimoa, hommata vierailuja, Iäistä Lännen kursseille haluavat koko tuotanto on Työn Tasa- päivällisiä, jne. Johtuuko “ luon pienemmässä mittakaavassa. Mä- voivat vielä ilmoittautua kes- vallan itsensä hallussa, kun kaik tavia vaikutuksia klubiyleisön te rv e y -, osan hintaa. Se on liikettä, josta Uusia riistoalueita teen. • « nollisesta keskittymisestä” vai dännäisyys on vanhoillisen am- kusvirastoon. Ja kurssien alus- ki tasavallan kansalaiset teke julkirosvouteen ei ole pitkää askelta • I _ . .......... olemuksena, sa VOI Mailman valtijaaksi pyrkivän suur- Onnittelem m e “viisasta ja käytäa- Näin yhteiskunnassa nyt enenevä ri- mistä se ilmiö, että työväenjoh- mattiunionismin voi 1 ilmoittautua johtajalle ja vat tuottavaa työtä ja kun työn taja, kuten United Mine W ork cuolemantautina Josta ei vapau esittää hänelle mahdolliset suo seurauksena saa kukin tarvitse- kapitalism in riistoalueet alkavat a r nöllistä englantilaista m altillista työ- j kollisuus ja sen syyt ovat läempäni ers union entinen presidentti duta ennenkuin työväenliikkeen situkset osastostaan, osottaa jär mainsa hyödykkeiden määrän, veluttavassa m äärässä ehtyä. Olim väenliikettä” kun se osaa a siat niin juuri sitä om aisuus? ja omistussui. John Mitchell elettyään loppu uudestisyntymisen kautta. jestön jäsenyytensä, jne. Joka sekä kaiken mitä terve, kaunis me asian suhteen yhteen aikaan jo järjestää, että tuollaiset k o h ta u k se t, detta, jo ta puolustam aan kaplnaki ikänsä hyvin runsaskätisesti, tapauksessa kursseille voi tulla ja valoisa elämä edellyttää, niin hyvin huolestuneita m utta tuli sen voidaan noin vähällä sivuuttaa. Va v iir ik in on aijottu. Työttömyys j» kuollessaan kykenee jättämään MITÄ LÄNNEN KURSSEIL niiden alkaessa vaikka ei ole- miten siinä voi rikkauksia koo- tään tietoomme lieventäviä asianhaa rovaisuus osottaa tässä todellisen a r »en seuraukset asettav at tuon aseej sellaisen pikkusumman kuin kaan ehtinyt keskusvirastoon ta? Kokoisiko kukaan elintar roja joten sivuutim m e suurim m an vonsa. M utta eikö sentään ole sopi- varsinaisesti nim ensä mukaisen, LA TARKOITETAAN $244,396.65 perillisilleen, vaikka en2e??fnin • ilmoittau5umaan. j peitä varastoon pilaantumaan, huolestuneisuudenhetken ilman erT- m atonta, e ttä lainkaan kajotaan sel tehtävään. laisiin kam aliin asioihin kuin Venä alotti uransa pennittömänä mai- Pitkästä ajasta ja tiukan tar Californian toverit erikoises-: tai pukuja, jotta niiden kuosi koista häiriötä. Lauttausmiesten palkat. Se mei-l narina. Mikä salaperäinen voi peen vaatimuksesta on järjestet li ...? ^ akaa . tämä huomioonne, vanhenisi? Haluaisiko kehitty- Kysynee hengessään joku, e ttä pi jän kaupunkien kurjuuteen näin hie- naa “färi"-laivojen miehistöä, joides ma vetää tolsuja pyhimystasolle ty viisiviikkoiset sosialistiset Työläistoverit käyttäkää hy-inyt ihminen turmella asunton- tää työläisen olla huolestunut kapi nosea kenrakka. Jo» meillä oliai kun- palk k ak y .y m y . on ollut rii,la,„ 1 ^ päässeiden työväenfakiirien puo valistuskurssit Astoriaan, alkaen vaksenne osastojanne tarjoamia sa aistikkuuden liiallisilla tai- talism in laidunm aiden laihtum isesta. nia sulkeutua m adam en suosioon, niin na m uutam ia viikkoja. Isännät < leen kuin magneetti teräshiuk- tammikuun viimeisenä päivänä. avustuksia ja rientäkää kurs- , de-esineillä? E i suinkaan. Ih- Siihen on helppo vastata. olisimme hänelle niin ystävällisiä, e t vät uskaltaneet ryhtyä korottamaa kasia? tarjoisim m e seuraavaa neuvoa: Näistä kursseista on muuta seille. misiltä sammuu halu itsestään Meillä on tällä hetkellä työttö tä ........ . .. , m iesten paikkoja, ei edes uskalt» New Yorkin rakennustyöläis mia väärinkäsityksiä liikkeellä. omaisuuden kokoamiseer., kun m y y ttä sen takia, ettei ole kenelle Alkaa hyvä rouva rakittako horkkia neel kOkkuatella »HU. koska se o llä ' ten unioiden keskusneuvoston Jotkut pitävät niitä sanan kir o B in e e ka klnbiylelsö selialkll- ol|n t lak lv a.lalsta. Kaulailen ^ . | sitä ei tarvitse koota. Jokai valm istaisim m e tuotteita. Työttö h la e rm TYÖKIRJA RAHAN kuin J enajan aatoilla tai yleensä kalauU kunla oli an tan u t p ä ä tu L presidentin, Robert P. Brindel jaimellisessa merkityksessä agi- nen tietää saavansa riittävästi m yyttä seuraa puute työväestön kes olevl<!1, m|egtm lin, huijausten kuulustelu on taattorikursseina, ja arvelevat, TILALLA kaikkea mitä tarvitsee. Myös- kuudessa. Siis puute siksi ettei ole Mmmolkilla kvaymykklllS. Jotka knn l , t u paljastanut seikkoja, jotka luo että heillä ei ole halua eikä tai- luvat luokkataistelun piiriin. Meillä nykypäivien ihmisillä k^n kun kukin tietää tuottavan- kuuluu m ainitulle komitealle ja h vat runsaastsi valoa tähän mys- pumusta ryhtyä agitaattoriksi On suuri onni olla näkemässä sa omaksi Ja kok<> onnellisen ketään, joka kuluttaisivat tuotteitam ^ M H äs kllä päärlyjä tukkii sikojen ■ kaisoo paIkkojen oievM r|1 (tw l, me. Olemme siksi lähim m äistäm m e teriaan. Brindell ja kolme hä ja sen takia eivät välitä koko! vakavinta historiallista kehitys-i yht? skunnan hyväksi ja kun _______ Lahtikaupunkien kaupungin lakiini* rakastavia ihmisiä, e ttä käyttäisim m e nen luutnanttiaan on nyt van ku£,sseista- . ! kautta, mitä milloinkaan tätä kukln . t01™ 1 taipumustensa e- tehtaitam m e heidän hyväkseen. It i i • « .« . u - . . . . iiet ovat asiasta neuvotelleet viik- gittu ja pidätetty suuria takaus- lam a on aivan nurinkurisesti j ennen on esiintynyt Eikä ai-! dellyttamallä alalla, on työssä sestäm m e me emme välitä m itään, M u i n a i s t i e t e e l l i s e t k a i v a u k s e t koja ja viimein löytäneet ra kalsm. summia vastaan. Miehiä syyte käsitetty. Nämä kurssit ovat j noastaan näkemässä, mutta m e's,,k>1? harras töm isen ilo. R o o m a n y m p ä r is tö llä siinä, että näiden m iesten asia ti eipä tietenkään. Kaikki hyvät ihm i tään “ lahjuksien kiskomisesta” työläisten yleiset valistuskurs- kukin voimme ottaa osaa tähän Kaikklalla kapitalistisissa set ovat sellaisia. Italialaisten sanom alehtien mukaan kuulu ra u ta tie Pa]kkauHlain alaiseksi, urakoitsijaliikkeiltä. E i panta sit. Osanottajista ei ole tarkoi-jsuuremmoiseen taisteluun. Me ^ a*ASa la?<°ayat rahavallan pe Mutta, kuten sanottu, on tuo huo vaan on täysin laillista, että niin mit- ne pahaksi, jos lainataan New rusteet. Markan mahti on men lestuneisuus nyt poistettu. On löy ovat rauhan solm ittua uusiintuneet het kuin isännätkin saavat neuvot«! vain agitaattoreita,; saamme olla -mukana sosialisti- York Worldista allaoleva tau mutta tietoisia toimitsijoita ja m uinaistfeteelliset kaivaukset Roo nyt. Lopulta se kukistuu ko lu, mikä heittää vähän valoa nii työn tekijöitä sosialistiseen liik siä teorioita käytäntöön sovel konaan. Proletariaatin on tar detty paikka, jossa on tilaa kapita man ym päristöllä viime vuoden kulu- la ja p äättää keskenään. San Fr»l Me olemme näh lismin riistolle. Löydön on tehnyt essa johtaneet huom attaviin tuloksiin ! Ci8C° D “ ®jUrl koe,taa saada niu' hin pimentoihin, missä työväen- keeseen yleensä. Kursseilla kyl lutettaessa. kattava oloja kapitalistisissa am erikalainen avaruustutkija Albert Lähellä itse kaupunkia, niin kutsutun tPU° ® yht,! ! n j* 8ov,nnOK8a P*) neet historian suuren ihmeen fakiirit istuvat. lä opetetaan kirjoittamaan, , - pu proletaarisen työnvaltion synty- maissa ja sosialistisessa Neu A. Miehelson. “P orta m ajorin” edustalla on R o o - 'S ““ ? " palkkakH>'niy«- M utta inite.' Lainlaatijakunnan komitean humaan ‘ ‘ M,,»» • keskustelemaan.: misen, ja nähneet sen valtavas vosto-Venäjällä ja vertailtava Kun tuli m ainituksi avaruustutki m asta Neapeliin johtavan ra u ta tie -! Hovintl)a ei tu l.; jos tule kuulustelussa toteutui, että vii t a t ”u T ia °Yat .tarPecl- sa, luovassa työssä. Joka hetki niitä toisiinsa. Vaikka Neuvos joista, niin m uistuu mieleen eräs pie penkereen alla tavattu 1—2:lle sata-1 , akk° ’ ovatkohan siHo’n kumpi me marraskuuhun päättyvänä liset k a lille . Puhujataipumuk- me näemme, miten jo ammoin to-Venäjä parantelee vasta tais luvulle meidän aikajaksonam m e kuu- ’ kl" PU° H, ,a,1,iaH,a Rikkub! ni tapaus vanhasta m aasta, sieltä kuuden kuukauden aikana Brin telussa saamiaan verihaavoja - se- Suomesta. K errottakoon se tässä. hktää ° maavat. volvat ke- sosialististen taloustieteilijäin .................................. Iuva basilika jossa tapahtuivat g n o s-! ¡ ¡ S T - 11 k8‘ ™ J° Va’mis ja 8e k’4 dellille maksettiin “ lakkoavus- hittaa edelleen itseään ja tulla • teoriat käytännössä vähitellen!ka ®Uojaa ltseaan se" kurkkuun Se oli siihen aikaan kun Suomen tilais-pytagoralaisten salaiset k o -\ kUUlla sylkeva kapine lo? tusta” seuraavat summat: agitaattoreiksi jos heillä on kut-; toteutuvat. ¡pyrkiviltä vihollisilta, rakentaa m aalaisseuduille alettiin laittaa puh-i- koukset. tai,ee P a k k a n sa sillä puolella, jolk Maksanut: sumusta, mutta se riippuu heis- Kapitalismin kukistuessa Ve- se, rohkeasti sosialismia samaan . linlankoja, siis noin 20 vuotta sitten Täk»ä m a a n a la ise n a temppeliakä ’ " i " “ on la,a,n Hugh S. Robertson, rakent, > 32.000 ta itsestään. Viisiviikkoisilla: näjällä ' kukistui myöskin — — ■ ru h e llm e t pantiin ensiksi tietenkin löytyy erinom aisia huvallukorisluk-' sen a»kaan. Me nat" “ ™ kaikkien hakevissa llmotakaisaa. Ephraim B. Levy, rakentaja ... 25.000 kursseilla ei sitäpaitsi mitään järjestelmän voimakkain ase, n“ " tärkeim piin palkkoihin, ulinpa pltil- A. V. Hiii. jotka voivat kilpailla A ppia-tei-1 kenestäkään “tehdä”. raha. Albert H ershkovltz, turkkuri.. 25.000 puhujaa Neuvosto-Venäjällä on nen kehittyvän eläväksi, iha jämtne pappilaankin. den hautakam m ioiden löytöjen k a n s-! Georgo Atwell, urakoitsija .... 17.500 1 Ajatuksensa esittämistaitoa tar raha pudonnut määräävästä ase naksi todellisuudeksi. Sattui sitten, e ttä eräälle pitäjän sa. s itte n on vanhassa Tiburlssa e-! --- --------- - » A lbert A. Volk. urakoitsija .... 7.671 vitsevat kaikki. Se on kehitet mastaan. Aberdeen, Wash. Kysytään: mikä ti vanhemman puoleiselle naiselle tuli sille kaivettu Ponderarium s. o. e- • M. Blumberg, urakoitsija ..... 5,000 tävä ominaisuus. Ja sitä kehi lalle? Työ. Rahaa ei tarvita SAKSAN SOS.-DEM. SALLI asiaa pappilaan. Hänen siellä olles “ Phoenix’ sataprosenttisena esite:- räänlainen m ittojen ja painojen vi- Max Anderson, vaateteht...... 5,000 tetään rinnan sen kanssa mitä, edes kaikkialla' väHnienä tar- saan ryhtyi rovasti keskustelem aan rasto, jossa näiden viralliset m a llit! tUn S’ S’ K,ubin näyttäm öltä uuden VAT SUOJELUSKUNTA- • Anthony A. Paterno, rak en t.... 4.500 on sanottava erinäisistä kysy vikkeiden jakelussa. Raha on ilman aikojaan puhelimen kautta o- säilytettiin. Vihdoin on viime ai- <vuoden Päivänä Industrialism i K m L1IKKEEN KASVAA Louis J. Cohen, urakoitsija ... 4.250 myksistä. T ie to a la kykyä tie tosiasiallisessa kukistunut ja räälle tuttavalleen. Vieras katsoi kaan professori Valle jatkaen kai- nalusrcnkaan toim esta Grays Kar Naiman Clompoos. urak ........ 3,500 tonsa tulkitsemiseen kaipaa jä sen tilalle on tullut työkirja. _____ ____ ______ että tuokion rovastin “seinään puhelua", vauksia sam alla alueella vakuutettu-1 b01 in ‘■radikaalisuutta" janoavalle “ Freiheitissä” kerrotaan, Joseph Paterno, rakent........... 3,000 senistömme ja tätä palvelevat Venäjän Neuvostovallan pe- Preussin parlamentissa tapahtui ihm etteli su u re sti ja hyvin hiljaa ja na siitä, että Ponderarium ei ole mi- suonialaiiielle yleisölle. Väkeä (Hi W alter Melton, urak..... ...... 2,500 kurssit. Pidettäköön k u r s s e ia «iic ru.stuslaki määrää jokaisen ih- äskettäin kiihkeä keskustelu, varovasti lähestyen ruustinnaa kysä- kään e ristetty rakennus, vaan on ah tan u t haa11 täyteen, sillä olihan Max Mininson, urakoitsija ... 2,000 sialistfsinavalistus^kursseina ' r “ " tekema?n työtä. Siis vai- joka koski suojeluskuntaliiket- si: Onko rovasti ollut kauankin noin m äärätty osa jostain kokonaisesta kappa,etta PUHattu etukäteen niii William Waixel. urakoitsija.... 2,000 aeitaattorikurssi nimitve l ltsee työvelvollisuus. Jo k a i-‘ tä. Ministeri Severingin täytyi heikkona? järjestelm ästä rakennuksia, ilokseen radlkaali8e»a . e ttä “siitä oli Astoriaa Joseph H. Uoldblatt. urak...... 2,000 l ? , loVk'|Ren työtätekevä kansalainen saa! myöntää, että orgesch liike on Niin se avaruustutkija on laskenut, saanut vahvistusta sille, että hän-1 ' ke,taisen ««aston ennen esitystä pi . Frank Melton, urakoitsija .... 1,500 luava° h iv e n iä kk ’ J ° i ka — työkirJ'an- Hman tätä työkir- muodostunut maalle sangen vaa e ttä Orion tahtislkerm än suurimman oletuksensa oli perustettu: hän nai- U nyt 90 pro8enttia karsia pois.” ka Jacob Fradus, urakoitsija .. 1,000 u syventyä sosialismiin,, j aa on Neuvosto-Venäjän kansa- ralliseksi liikkeeksi. Käytettä ta den Alpha n läpim itta on 300 roll- jast i n. k. “aulan" — seinäm ällä ym- tCU eräH «nnoHtunut tosi radikaali iaan ixhv a ?y av ^ Jentaa 1 ,tIcto_ lainen vailla todellisia^ansalais- Jacob L. Kanien, urakoisija.... 500 kansalais vänään olevien tietojen perus Joonaa mailia. päröidyn, lattia laskettu erinom aisen vastoin Parem paa tietoaan kappu- Israel Goldstein, urakoitsija .. 200 jaan ja käsityksiään, sanalla sa oikeuksia. Tärkeämpi kuin ra- teella totesi hän, että orgescheil- Se on aikam oinen möhkäle. Maan | kauniilla valkoisella ja sinipunerU Iee8ta i u,kil“‘««a «tam assa puhues- Pakollisia sisäanklrj.m aksuja 35,000 noen kaikki toverit ovat terve ha on siis työkirja. Tuon pie-j la on hallussaan asearsenaaleja, Erikoisti Työkorttlen kautta ................. 78,000 tulleita kursseille, ja joilla sii nen vihkosen merkitys on nyt I jotka ovat sotalaitoksen upsee ja auringon välinen m atka ei vastaa valla m arm orilla — vähäisen pihan. 8aa“ HUVaitsi »hnottaa. täyteen kolm attaosaa sen läpim itasta. edelleen suorakulm aisen kukkakoyn- herkkuPa ,aa »hs odotetti in. jolla k«r hen on tilaisuus, heidän kaikin jo tavaton ja tulee luonnollises-j rien hallinnon alaisina. Edel- O lettaen, e ttä se on pallonmuotoinen, nökslllä koristetun salin pylväskäyt.i- rankln saisi lyödä suun tukkuun paik Sumina puolelta v u o d elta.....>244.871 mokomin olisi otettava osaa nii ti kasvamaan sitä mukaa kuin leen mainitsi hän, että jo viime kuten tarkem m in tunnetut taivaan väliä ja asuinhuoneella hin. Summa vuod. arvion muk... >500,000 ennoinai kakunnan valtiollisen toiminnan väli- vapaudutaan kapitalistisen jär-i toukokuusta lähtien on perus- kappaleet ovat, saam m e sen ym pä ta m ätlöin yyttä kannustavilta Kurssien ohjelmistossa on: jestelmän jätteistä. Jo nyt sen) tettu asestettuja järjestöjä Pom rysm itaksi pyörelssä luvuissa 900 mil sen kaunis, kappaleeksi pirstottu, Í siltä. On arvioitu kaikki kräftäyk- Materialistinen historian käsi m utta muuten hyvin säilynyt Augus-1 set yhteenlaskettuna, joihin lu tys; sosialismin historia; inter- avulla kontrolloidaan, että ku mernn, tä-IPreussiin, Slesiaan joonaan mailia. No nilu niin — - tuksen kuvapatsas, jonka kaikki k a p -' A° vihdoinkin e-iripp! kansalaisvelvollisuu- j<» ja o Brandenburgiin ?"* täyttää *<*«»<tuu5vcivoinsuu- r a n a e n D u r g im j ja a että liike Y hdeksänsataa miljoonaa mailia! paleet löydettiin. keutuu m. m. kaikenlaiset u- nationalekvsvmvs• Venäjän tv kin ¡nousi ja yleisön eteen avautui < r«M levinnyt jo Rhei- Mikä ilo irräatru.ilile päästä raken- K otkanenä, rakkakräftäykset, että Brindel symys; Amerikan yhteiikunui m M k h a l'? " ‘ ’ "“ t - TyÖk‘ri,a?n voimakas alaleuka ' y,a,uokkaan kuuluvan naisin »b . . ........... y — m erkitään am m atti, tvoriaikka nin maahan ia W ammatti, työpaikka nin maahan ja W e«+falim estfaliin. Näi tam aan «en ympäri rautatietä. Sii kuoppineen, pienenpuoleinen suu hai- ty,8kotl’ J°Sf,a piikatyttö erään lin tulot puolen vuoden aikana politiikka ja työväenliike; val ja palkan suuruus. Se on pas nousevat jotakuinkin miljoo tio-oppi; teollisuusunionismi; sina matkoilla. Ilman työkir tä salaisia asekaarteja on tällä hen tarvittaisiin 1,800 miljoonaa m ai veksum ista ilm aisevalla huulten laa- kast;n kan>isa hyvin onnistun» > sti r» naan dollariin. . „ - j kulia. Otsalle luisuvat epätasaiset ka8te,i- ,t8e taion emäntäkin H- osasto- ja järjestötoiminta; jo jaa ei saa elintarvekortteja. V ie haavaa kaikkialla Saksassa. M i lia T ratakiskoja. nisteri Severingin täytyi myös J a kun Rockefeller saisi monopoo j karkeat hiukset, — m uistuttavat kaik- m aautul näyttäm ölle ja ennen pR Ennemmin on jo kerrottu lä ku tunti osuustoiminnan perus- läpä työkirjan avulla kontrol- myöntää, että orgeschien seli hemmin miten Brindellin onnis teista ja yllä mainitut puhe- ja loidaan, että kukin saa sen luo- tykset, ettei heillä muka ole a- öHvvm ^ r k ^ t m aas8a !a r ^ tta v a a n jk i sam oja O ktarianukaen luonteeno- kä* myöskln kappaleen sanUri Br» öljyyn. M ka taivas siellä olisikaan? | m inaisia piirteitä, m itä me rahojen n° TiitUR> joka korviaan myotö tui perustaa/säännöllisesti toi kirjoitusharjoitukset kan elintarveannokset, mihin seita käytettävinään, on lorun- Ennenkuin ryhdymm e seikkaperäi kuvissa tunnemme. Täten on Tivoli ° D k a s t u n u t tähän yläluokan ji* miville unioflle kilpailevia uni- taa^nkatä«m än!^li?ir? CSbSb S®u^?' j hänc" suorittamansa työ edel- lorua, sillä värväyksethän or- oita ja syrjäyttää entiset uniot. marxilalsu eO± selostukseen tästä prof. Michel- rikastunut A u g u stru m ^la joka auta neeD‘ T ä a si on luokkanakokannalu KaikilIe j ° takin am-! gescheihin tapahtuvat aseUjien « seen n lh la .h e lo ia .lä b lln o lä ^ n .ä in l.- J b y v u uusien h a h l» '-" ' Entisten unioiden jäsenten saa nallisen k e h itv k < Jn y h t«* sk «U ” ' i m a ttlty o ta suorittaville anne- mukaan. Niihinhän koetetaan dakseen työtä täytyi maksaa tu, e ttä hän on saanut v. 190, Nobe- paljastam iselle. m ainen m auttom uus. Sitten ty^ ° rtti Peruskortin li- hankkia konekivääri-, tykkimie Iin palkinnon huomiota herättäneenä Brindellille niinkin paljon kuin kokemuksia ja L a v i t u ^ nayttam olle terästrustin johtava h*8 koiseTti k , saksi‘ Tamä kortti annetaan! hiä, lentäjiä y. m. teknillistä fysiikkona kymmenen dollaria viikossa aikana Ei siis ole aivan kepuli- kilo, joka myöskin on iskenyt o ^ V r n ^ n J nen nyky tyÖpaikasta merkitään sen! henkilökuntaa. Ja sitäpaitsi on- mies. “ työoikeuskortista” . Ilman Brin aikana on. Venäjän kysymys ja luokan numero työkirjaan. Siis hän nuo liitot jaostetu? a jär Californiasta m änsä sam aan naiseen kuin t*1 dellin “ työkorttia” oli mahdo kansainvälinen sosialistinen in * kiriaim e11icf«ett • Saadaksem m e täydellisen käsityk- K apinakivääri näy tteitä esitettiin ty ^ ä e n lu o k a n esitaistelija. . «K* ¡.o»«»,,» ... J a i - . kirjaimellisesti: Ellet tahdo'jestetyt ton saada työtä. täysin sotilaalliseen ke Jo niiden takia kannattaa , ehdä työtä, et myöskään saa malliin ja pitäväthän ne sään sen täm än taivaankappaleen laske-¡S an Franciscon poliisiviranomaisin«» kaPPaleen juoni lähtee kirtyra«« Huomattavin piirre Brindel tulla kursseille. Materialistisen fu sta koosta, olettakaam m e, e ttä jo- näinä päivinä. K iväärin keksijän kahden eri luokkaan kuui» nöllisiä ampumaharjoituksia. lin masinoimishistoriassa on historian käsityksen opetukses syödäksesi. ku ihminen lähtisi sitä kiertäm ään poika, eversti Thomson, ki vääriasio:- van miehen rakkausromanssin f®- 1 1*1 Työkirja v*>s*j«* '■UVUjlld< edellyttää lisäksi Orgesch on jo siis muodostu- kuudenkymmenen mailin nopeudella kuitenkin se, että hän oli yh- Ra I teiatoiminnassa New Yorkin tu o ta n to e lä in ä n ^ k e h lty k s e e n !“ ° - 13: .° lk*“ ksia*. j ° ita annetaan nut m ahuval«] voimaksi. No- tunnissa ja 24 tuntia vuorokaudessa. ta tuntevan kapteenin kanssa näyt Pa riHe. E rittäin “radikaalioen' telivät asettaan. K oeammunnassa ku ajattelen kyyniliisesti in» ¿seni" suuren työnantajaliiton, Build sotetaan yhteiskunnallisen ke työntekijöille vain sosialistises-i jautuen tähän voimaansa ei se N eljässäkoIm atU tunnissa ehtisi sel kuului olleen' m uitakin el vain pO ] Toinen näytös on kappahan ing Trades Employers Asso hityksen johtavat voimat ja ne sa yhteiskunnassa. Jos tarvit välitä lainkaan hallituksen mää laisella nopeudella m atkustaa 1,400 liisi- ja sotilashenkilöttä saapuvilla, j vin puoli, sillä siinä esft etäan tsr*r set mennä sairaalaan, tai synny- räyksistä. Baijeri ei salli, että ciationin kanssa. Tästä liitosta 900 miljoonaa jaettuna Lehdissä kehuttiin a setta m ainioksi,! tru stin konttoorihuone, jossa valeli jc°tka tliota tyslaitokseen .kysytään ensimäi- sen asukaspuolustusjärjestöt ha mailia. johtui hänen todellinen vältän-(kehitystä johtavat. Se muodos- u "sira 1,400 :llä saadaan tulokseksi 62.500. » . ) . kuun New York World taa teoreettisessa " 's u T u e s l jotettaisiin. Samoin tahtovat Siis 60 mailin tuntinopeudella vii sillä voi ampua 1,500 luotia minuu- taudutaan vastaanottam aan tyoi»i*i Sitä ten palkkataistelua Juonilla ja Preussin monarkistit säilyttää pyisi tuon “m aapallon" ympäri mat- tissa aseen kuum entum atta. sanoo “hämmästyttävintä kai ikäänkuin kivijalan kaikelle sil siis voi käsitellä kylm äverisesti. A- lisella voimalla. Valtion aotav*’ kesta oli se, että hän käytti tuo le mitä nykyiset yhteiskunnalli vitset apteekista lääkkeitä, nii ? T i Ch -hdestonsa. Idan saksa-| kiistäm isessä 62.500 päivää, eli 171 siantuntijat selittävät aseen omina:- paikalle haalim istakin puuh»^ j ' i Un ' d“ s,ala sin- vuotia 85 päivää y h täm ittaista mat- ta valtaansa työnantajienliiton set liikkeet meille itse teossa, tä saa työkirjalla, ilman rahaa Ä h '« suuksista, e ttä jos tusinalla rosvoja puolustam aan riistäjien etuoikeoiu» tarvitset koulukirjoja, kaik- xautti parlamentin istunnossa yksityisiä jäseniä vastaan” . Jo käytännöllisinä tosiasioina osot- Jos kiistäm istä. Jos taas m atkustaisi vain kia näitä saa vapaasti työkir- on semmoinen ase, voivat ne pitää (Alleviivaan valtion sotaväki ministeri Severingille vasten joulukuun 19 p:nä, 1919 raken tavat. j Tämän esityksen seu- jalla. Neuvosto-Venäjän kansa- kasvoja taisteluhaasteen. Mah 8-tuntisia päiviä, viipyisi m atk aili vallassaan kaupungin koko poliisivoi-1 koskä se on “heijastusta" vuotta 255 päivää. ¿ .'L • t k 5op,n?uk- ¡’“ " ’ ■nen tekee nykypäivän liik- lainen suoriutuu nyt jo mon - u p u n u h e n a i l m o i t t i t a r r a ««tta 513 «aioiiíi ■man. . ellei poliisit ole varustettu sa- « iuokkaluonteesta luokkatai » '< ¡¡. lu-i no • “ t ><*» u n ic u m aa- u o A A a iu o n ie e sia lBoKxataiM tipontisena ilmoitti tämä, että sen Brindellin rakennustyötä»- keiden ymmärtämisen mahdolli-lsa paikassa ilman' rahaa orgesch-järjcstöihin kuUuu jo ¡tan-Kkeis, äamojä X X m ' “ ' ' ’ Tä«“ k"’ "’ C ten keskusneuvoston kanssa, et-! seksi ja asettaa meidät periaat-’ kirjan avulla ’ 7 (THE COMRADE) JUTUN JATKOA ta kaikissa rakennustöissä on'teollisessa suhteessa selvälleI T y ö k ir ja o n seuraus sosialis- I. Jä “ n t ä T a"n '« 'P h Rockerellertkia u „ a r i ä o , . l « u a t ? X n ? J u ,, T ’l T “ “ “" T ““.'“ ’S rik o llis u u d e n aikana poliisit on ases- e ttä teräsm agnaatti ajattelee puolueet eivät salli millään eh- m atkalla vielä “ohkaasem pi" kuin on tettu tuolla aseella. Olemme täysiä paljon kilpakosijansa tujo*»uä i
