Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 16, 1920)
16 TOVER1 (T H E COMRADE) The organ of the Finniah workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Publish«! D aily, except Sunday, nt Astoria. Oregon, by the Western W orkm en’s Publishing Society. P.—THURSDAY, DEC. 16 SIIRTOMAIDEN NYKYI joisen hallituksia vastaan käy manteen kansainväliseen. M ut ta 5000—30,000 tynnyriä jauhoja vän vallankumousliikkeen joh ta Saksan syndikalisteilla ön vuodessa tuottavista liikkeistä SESTÄ KEHITYS- dossa ön teollisuuskeskus kuitenkin erikoinen liittonsa, yksi toimintansa. Toiselta puo ITÄ $50 apurahaa tuleville lännen sosia listisille luentokursseille olivat hake neet Mrs. Helga Ahola, Portlandista, osastonsa suositukset hakemuksen len taas niiden jauhomyllyjen mukana Ja Mrs. Tyyne Hyrskymurto, luku, jotka tuottavat enemmän kuin 100,000 tynnyriä jauhoja Astoriasta, osastonsa suositukset ha- vuodessa, lisääntyi 166 :stä 1 kemuksen mukana sekä Petter Käh- 218:aan, niiden yhteinen tuotan- könen, Portlandista, ilman osastonsa tomäärä vuonna 1914 ollen 60 suositusta. Toimikunta jätti päätöksen teon prosenttia koko maan jauhotuo- apurahojen myöntämisestä seuraava- tannosta. na päivänä alkavalle aluejärjestön Tilastoista ilmenee myös kuinka suunnattomasti m ylly edustajakokoukselle, mutta päätti ko jen omistajain voitot lisääntyi koukselle esittää että toinen $50 vät sotavuosina. Esimerkiksi apuraha myönnettäisiin Helga Aho on otettu kymmenen jauhoyh- lalle ja että toisen apurahan haku tiötä pohjoislännessä, 13 lou- aikaa jatkettaisiin ensi tammik. ensi nais-kulmassa ja 14 idässä. Näi päivään. den 37 jauholiikkeen liikevaih Kirjuri ‘ kehoittakoon järjestötoi toa tarkastettaessa vuosien 1913 mintaan innostuneita ja siihen osan- ja 1914 välillä, huomataan nii ottavia tovereita hakemaan apura den tehneen voittoa 159,875 dol haa. Koska Portlandin osasto on lu lariin nousevasta liikevaihdosta vannut kaksi $25 apurahaa sanotuille 5,512,163 dollaria. V uonna 1917 * kursseille menijöille, jo ita ei ole ha- —18 oli näiden samojen liikkei- i kenut kukaan, niin p äätettiin e sittää den liikevaihto noussut 354,192,- j Portlandin osastolle, e ttä se myön- 287 dollariin ja voitto 22,440,- täisi lupaam ansa apurahat niille to- 858 dollariin, josta summasta vereille jotka apurahoja hakevat, a- 1,297,384 dollaria suoritettiin luetoim ikunnalta. hallituksen viljakorporatsionil- ' K irjuri esitti aluekokoukselle laa- le verona liikavoitoista. Näiden tim ansa toim intakertom uksen kulu- liikkeiden m erkillisen kasvun neelta aluetoim ikunnan toim intakau- seurauksena oli, että liikkeiden delta, esitettäväksi aluejärjestön e- sijotukset viiden vuoden aikana dustajakokoukselle. H yväksyttiin, lisääntyivät 43,460,780 dollaris- f S. Sjölund jätti lokakuulla teke ta 69,528,605 dollariin. L iikkeet m ästään puhujam atkasti toim lntaker- Morsian tuli tftnne Suomesta n0|. 8 viikkoa aitte ja olivat he jä ttän e jäähyväiset töllilleen 4 vuotta «¡m Porissa, jolloin Niininen lähti tähän maahan. “Neljän ällän” koko^ksesca t k 13 p. olivat työnantajat ja hei^a k ity rln s ä onnistaneet huonosti, suhteessa, ette iv ät he saaneetkMn työläisiä äänestäm ään omien inieij. p itelttensä m ukaan kaikissa k»n. myksl8sä. E räs kokouksessa oHQ henkilö kertoi siellä kokonko , * tehdyn sem m oisen esityksen, « m neljän ällän liitto alkaa tästä et*««, päin kontrolleerata työläisten asetan m etsätöissä ja sahalaitoksissa, tj . män esityksen puolesta oli äänesti, nyt noin kaksi työläistä sekä Polva ja useita yhtä viekkaita työnaatajfi jotka koettivat p itää yllä sopusoi» tua työn ja pääoman välillä. Jokohan vihdoinkin työläiset alU vat huom ata, m ihin työnantajat alko. vat heitä tuon liiton avulla vetää Ellei vielä kalkki täm än ympärUtfr työläiset käsitä, e ttä heidät harhaan 4 1.-liiton mukana, niin h tulevat sen huomaan hyvin pian, käpä jo tän ä talvena. He tulevat a«« huom aam aan siksi, knn heidän elä män tasonsa alennetaan 4 1.-liiton ni m essä, niinkuin sellainenkin kuului, si työväen ohjelm aan, että huono* taa olotilaansa om asta tahdostaan. Tiinan poika. Europan ja Amerikan pää Shanghai. Marxilaisuuden kan joka nyttemmin on aikailut toi oma on säälimättömäsi! kuris nalla siellä toimiva puolue pyr minnan kaikkien syndikalistien tanut siirtomaita, imenyt kui kii liittoon Neuvosto-Venäjän yhdistämiseksi ja tämä liitto on viin sorrettujen kansakuntien kanssa Japania vastaan Korean pannut alulle liikkeen syndika- elinmehut ja saattanut kaiken avuksi. Maaseutu ja raha-asit listisen kansainvälisen perusta Office Seventh and Commercial St., lamaannukseen ja rappioon. On ovt kuvernöörikenraalien käsis miseksi. Opposite Post Office. sä. Tästä johtuu keskushalli Amerikan I. W . W. liitolle Phone: Office 365. Editorial Dep’t 832 tullut uusi aika kaikkein taka- tuksen pyrkimys järjestelmälli saapuneessa kokouskutsussa raai- pajuisimmillekin enemmin sor Post Office Address: retuille. Kaikkialla on kerään sesti myöskentelemaän Kiinaa nitään, että heidän puuhalleen TOVER1. Box ’ 99. Astoria. Ore. tynyt tavattomat määrät tulen ulkolaisille riistäjille. Väestön ovat suosiollisia myöskin samaa E D IT O R IA L S TA FF arkaa ainesta. Siitä johtuu Idän valtavin osa on maataviljeleviä. maata olevat järjestöt Itävallas on e- sa, Hollantissa, Espanjassa ja Elis Sulkanen, Managing Editor. Solo kansojen toisiaan lähestyminen Kaupunkiisi »köyhälistö Syvänen, A k a Savo, Toivo A . Johnson. ja tyytymättömyyden lisäänty nimmältä osaltaan käsityöläisiä. Skandinavian maissa. Sanotaan A. N. Koskela. Kiinan kaksimiljoonainen ar myöskin, että “useat, jotka ovat minen. meija on enimmin maksavan tulleet Moskovasta kongressis Entered as second-class mail matter Hollannin Intiassa (Jaavassa) käytettävissä. Maalaisväestöä ta, ovat lupautuneet kutsumaan July 18, 1912, at the Post Office at on viiden vuoden ajan harjoitet rasittavat korkeat veroitukset. Astoria. Oregon, under the A ct of tu sosialistista valistusta. “Maa Vasta nouseva tehdasproletari- tovereita tähän kansainväliseen March 3, 1879. han tuotu pääoma, suurvaltain aatti on äärimmäisen vallanku kongressiin.” riistäjät, ovat syrjäyttäneet pai mouksellista. Tämä jo osottaa mitä maata Puheet hintojen laske kallisen porvariston. Maatto aijottu kongressi tulee olemaan. Koreassa on ennen v. 1914 so- K utsukirjeessä maksi riistäminen ja pikku-käsi- huomautetaan misesta työläisten kurjistam inen on ke- ^aa kansallisten liikkeen johdos- myöskin, 8ttä Venäjän koke ja omistavat m ukset ja kolmannen kansainvä h itty n y t pitkälle. Jaavan 30- sa olleet aatelisto » Vallankum ouksellinen lisen päätökset osottavat ettei muham ettilais- luokat. Sanomalehdet ovat tehneet m iljoonaisesta liike on » vasta toista vuotta m itään suureji numeron hintojen alene- väestöstä on 24 miljoonaa maa- todellista sosialismia käynnissä. Japani pitää ko kyetä saavuttamaan puoluevoi- misesta viime kuukausien aika- j laisrahvasta. Proletariaatin lu- na. Amerikan järjesty n y t kapi- ku on 3 miljoonaa. Ensimäinen reaa siirtom aaorjuudessa, joten malla vaan yksinomaan talou talistiluokka ja eri kapitalisti- suurem pi joukkoliike v. 1912 maassa leviää ainoastaan kaup- dellisilla perusteilla. Siinä sa set yhdistykset ovat alentaneet vetänyt työtätekevät Isla- papääoma. E telän m aatviljele- notaan myskin, että tulevan y h jonkun tavaralajin hintaa ni- m ^n opin tunnuslauseissa tais- vä väestönosa saa suorittaa 70 teiskunnan alkusolujen täytyy meksi, jotta siitä on saatu syy j teluun ulkolaista pääomaa vas- pros. sadostaan. Alussa toivot tulla luoduksi syndikalism in pe palkkojen laskemiseen ja tuo- taar\ Enimmän vallankumouk- tiin apua kansainliitolta. Va riaatteitten m ukaisesti. Nämä tantolaitoksien sulkemiseen. Ka- sellisia ovat rautatieläiset, jois- semmistolaiset olivat asettaneet kohdat riittävät meille osotta- eivät ainoastaan lisänneet sijo- tomuksen. pitalistit ovat suunnitelm allises- ta neljännes, eli 10 tu h atta kuu heti valinnan: Moskova tai P a maan, että aijottu syndikalistien tuksiaan 60 prosentilla, vaan K irjuri selosti Seattlen ja sen yrn- li tätä tietä alkaneet k u rista -1 ^uu järjestyneisiin. Reform isti- riisi. O ikeistolaisten kannatus kongressi tulee olemaan kol maksoivat voitto-osinkoina, ui- i päristöllä tekem änsä m atkan. Selos- maan am erikalaista työvväestöä, seen puolueeseen kuuluu 100 eu- ta hyväkseen käyttäen ovat im m atta kansainvälistä ja sosialis kopuolisiin sijoituksiin ja veroi tus hyväksyttiin. eikä suinkaan “palauttamaan o- ropalaista, kommunistiseen taas perialistiset maat taipuvaiset tista liikettä vastustavaa. Se, hin 36,716,403 dollaria. K irjuri ilm oitti toveri J. Kosken Sadetta ja ain aista myrskyä on ol loja entiseen normaaliaikaan tuhatkunta paikallista ja sadan keinottelemaan Korean vallan nojautuessaan tällaisiin periaat Edelleen nähdään, että poh- suostuneen levittäm ään Seattlessa ja lut täällä W inlocki8sukin jo uselu kumouksella. Sosialistit pal teisiin, tulee auttam aan Venäjän kuten heidän asioitsijansa us- verran europalaisia. joislännen m yllyt tekivät suu sen lähistöllä Joulu- sekä m uuta kir viikkoja, e ttä eläm ä alkaa käydi jastavat tarm okkaasti tätä pe kottelevat. vallankumouksen vihollisten a- rinta voittoa. Pohjoislännen jallisuutta ja. lehtiäm m e entisillä eh m elkein sietäm ättöm äksi. Lehmiii Persian talonpoikaisten ja tosta. siaa aivan samalla tavalla kuin kymmenen jauholiikkeen tulo doilla. H allituksen työtoim iston t i - ! pikku-käsityöläisten hävitystä ja kanain kasvattaja on sellaisena i « lllillllllllllliillllllll ' keltaisten sosialistien uudet sijotuksistaan viiden vuoden ai lastotieteilijä, Mr. Stewart, la u -; on erikoisesti edistänyt halpain K irjuri esitti kyyti- ja palkkakor- kurjassa asem assa, että pahasta fr kansainvälisetkin. suu. että hintojen laskeminen valmisteisten ulkoa tuonti. T a kana oli keskimäärin 24.4 pro- vaus-laskun tekem ästään m atkasta. m aata Ja huonosta terveydestä huoli on niin pientä, ettei siitä kan-1 lonpoikaista rahvasta riistävät MITÄ INDUSTRIALISTIT Yhtä väärä ja v ir h e e llin e n ^ n ttia ; lounaisen liikeryhm än 1 H yväksyttiin. — Leo Leino, K irjuri m atta hänen täytyy yrittää yöt ja MEINAAVAT nattaisi edes vakavasti puhua. I suunnattom asti shaahin koplat kuin on koko syndikalistinen tulo 23.5 prosenttia ja itäisen j Pöytäkirjan olemme tarkastaneet, päivät, kum m inkaan saumatta kai- Hän osottaa, että lokakuussapa feodaaliset lääninherrat, joi- 15.8 prosenttia. John Laitinen, Geo. Altman. kesta työstään ja vaivastaan paikak yhteiskuntaoppi ja yhtä kelvo liikeryhm än I. W . W. liiton keskusviras ton kuin se on työväenluokan Kaikkien liikkeiden voitot vii vallitsevan hintataksan mukaan den hallussa on Europan pikku- si m uuta kuin niukan leivän. keskinkertaisen perheen elän-1 maiden kokoisia läänejä. Eten- ton puolesta on julkisuuteen voittoon vieväksi teoriaksi, yh me kahden vuoden aikana olivat M yyjälsiltama oli täällä martial toon tarvittiin $682.57. Sen jäi- kin maalaisylimystön pykimys saatettu eräs kirje, jossa Saksan tä väärä ja vahingollinen on tä kaksi kertaa suuremm at k u in : 27 p„ Jolloin m yytiin kukkia ja r» keen käy hän läpi kaikki ne ta- suuntautuu “im perialistin ‘ " suo- syndikalistit pyytävät mainit- mä syndikalistien aikomus ra edellisen kolmen vuoden aikana. varalajit, joiden hinnoissa on ta jeluksen alaisuuteen”, kun taas *ua h ’ttoa lähettämään edusta kentaa jotain uutta kansainvä Vuonna 1916—17 niiden tulot "Tiinan P°ian" kirjeeseen, joka oli settejä. Iltam an tulot, jotka nous? pahtunut muutoksia. Hän osot- kauppiaspiirit tähtäilevät itse- jansa jonkunlaiseen syndikalis- listä järjestöä, joka olisi riip sijoituksista, 38.4 prosenttia, o- i Toverin num erossa 285, tahtoisin teh- \ a t lähelle kahta sataa dollaria,'luo taa, että leivän hinta keskimää-1 näisyyteen. E ripuraisuus oli tista kansainvälistä m uodosta pumaton uudesta taloudellisten livat enemmän kuin kolme ker- dä vähän plkkn huomautuksia. M at vutettiin poliittisten vankien hyvät rin oli laskenut yhdellä sentillä kehittynyt korkeimmilleen en- vaan tai sellaista valmistavaan järjestö jen kansainvälisestä, jo taa suuremm at verrattuna v u o -! Lind pakottl A- U usitaloa puukon si. Asian ym m ärsivät kaikki paikka kanssa rikostoverikseen, johon Uusi- kuntalaiset yksim ielisesti. Varsinkia paunaa kohden, tehden keskin-1 sin Venäjän ja sitten Englan- kongressiin. Kuten tunnettua, ka on kolmannen kansainvälisen den 1913_14 tuloihin kertaisen perheen elatuksen $2.-lnin maahan tunkeutum isen ai- toim ii Saksassa vanhoillisten alaosasto. Yhtenä ainoana vuotena 1916 tal° ei ku,tenkaan ta ip u n u t Minul- poikam iehet osoittivat uhraavaisuui- ta huutaen kilvan kukkia ja ruset» 28 halvemmaksi vuodessa. M ai-! kana en^en maailmansotaa. Hal- am m attiunionistien ohella myös M itä I. W. W. liitto tulee —17 pohjoislännen jauhomylly-1 ta_ Liad 831 rahakukkaron- J°ka «<- ja viiteen, kymmeneen, jopa kahleet don hinnan aleneminen tu o tti litsevien luokkien heikkoudes- kin syndikalistinen taloudelli kutsun johdosta tekemään, siitä jen voitto sijotuksista oli 44 7 8alti rahaa ja j° ita k ,n m aitotiket- keskinkertaiselle perheelle $3.-' ta ja maakysymyksen kärjisty- nen järjestö. Tämä liike on ei vielä ole m ainittu mitään. prosenttia, siis lähes 50 senttiä , tlä “T,inan P°lka” sanoo koko jy- kym m eneenkin dollariin saakka ki 35 vuodessa. Sokerin hinnan neisyyden vaikutuksesta tulee sodan jälkeisinä vuosina asian jokaigta dollaria kohden. Idäs- takkail vi,nan ansioksi, vaikka ei vii- paleen. IIIIIIIIIIIIIIIIIIIU III aleneminen $2.69 ja lihan hin- vallankumous Idässä saamaan tuntijoiden selostuksien mukaan sä lisääntyivät jauhom yllyjen naa 0,lut n;ik>rv,ssäkään. Ja lisäksi Joku viikko sitten tänne perusta- laajentunut siitä ryhm äkunnalli- nan aleneminen $1.14 vuodessa suuremmoisen yhteiskunnalli- JAUHOTUOTANTO HAR- voitot yhden sotavuoden aikana hän _Rano° min,,a Parbaaksi viinan tiin m aanviljelijäin keskinäira keskinkertaisen perheen hy- sen syvyyden. Itse hallinnolli- sesta ja miltei järjestym ättö VOJEN KÄSISSÄ i viisinkertaisesti. Nämä ovat keitta-*akfd Gray« H arborissa. M utta Grange-osasto eli tavarain välityslii keskiarvoja, o tettu vain rajote- sita kunniaa en tahdo o tta a vastaan ke. Seuraan on jo yhtynyt vikiset väksi. | set vallankumouselimet leviävät mästä hajaannustilasta, missä se ennen aikoina on ollut. Muuan T otta on, että viime k u u k au -• maassa kulon tavoin. H allituksen eri toim istot lä- tusta määrästä jauholiikkeitä Tl,nan pojalta”, kun eivät sitä ole kym m entä paikkakunnan asukasta a ruotsalainen kirjoittaja selittää, hettelevät tähän vuoden aikaan Jos esim erkiksi otettaisiin joi- m,nu,,e to,8etkaan vie,a antaneet, uusia jäseniä kuuluu olevan tulos* den aikana ovat hinnat joillakin aloilla laskenee, niin, « t a nu-J . •I " ' ' as“ o n . maa“ ° in' en että viime talvisessa syndikalis toim intakertom uksiaan, jotka si- takin yksityisiä suuryhtiöitä, Kunn5oi,uksella. Salo. seuran pääm iehenä kuuluu olevat J merot, jos ne kuvaisivat h in to ja ,. a ' 7 ml J°°naa- <j- tien kongressissa oli 120 edus sältävät paljon valaisevia tilas- niin olisivat num erot kerrassaan Annonen. Ensim äinen kolmen m t- ko maa T on 6— 700 ruhtinaan val- tajaa, edustaen 125,000 jäsentä. toja. Vähimmän m erkillinen ei häm m ästyttävät, loulukuun alussa, olisivat hiu- . • ... , nu lastin tilaus on jo otettu vastaa. U rheiluseuran iltam a on sunnuntai f kan suuremmat. _ M utta .. missään . .... . lassa. prole- „ • Lähes . . . . 5 \ miljoonaa J H . Saksan syndikalistit ovat suu suinkaan ole liittohallinnon ------------------------- Ja kerrotaan, e ttä seuran välittanii na, t. k. 19 p. punasella. U rheilijat . , . hinnat „ eivät • jia. ole 1 la 1 -L taaria työskentelee ressa määrin olleet mukana ha- tapauksessa . J v ... tuotantolai- .... nisutonnin hinnalla on eu<nimta ovat varanneet paljon ohjelm aa lllat- . heskaan , „a sellaisella • ,, tasolla, ,, mis : toksissa. o;. Kansallinen • n- 1 liike . •, no- , joittam assa Saksan kum ouksel Aluejärjestön asioita suunsa, tarkoituksella saada ijtama- kuin $18 ero paikallisten liikketd« sä ne olivat ennen sotaa. vPX „ t , o listen työläisten järjestokuria kymmenen Amerikan suurinta hintaan verrattuna. Kannattaa kyl ■ yleisö tyytyväiseksi. Muuan am erikatainen yhteis- . ..1. . ,. u °V sc, , ln en . a ; ja yhteistä esiintym istä, muun jauhom yllyliikettä' kykenevät O hjelm ana suoritetaan useam pia lä kanainhoitajain, joilla on utu Pöytäkirja kun.aolojen tutkija kirjoittaa v01makkaas'> ° ! muassa heitä lähellä olevia on tuottam aan enemmän kuin puo , lajia voim isteluliikkeitä, kuten sau- $400 ja siltä ylikin säännölliset kn- tutkim uksistaan tällä alalla ja ollut mukana n. s. “kom m unisti let siitä jauhom äärästä mitä Y h Oregon—W ashington aluetoimi- valiikkeitä, pyräm iiteja, tangossa kuasim enot, liittyä tuohon miljooas han selittää, että tukkukauppa-1 Kiinassa suurta m enestystä sessa työväenpuolueessa” ai- dysvalloissa kulutetaan. Jauho- j kunnan kokouksesta 4 päivä jou voimistelua, painia y. m. M utta tu liikkeeseen ja ja antaa palttua näfr hinnat — jotka muuten eivät saayan kansallisvallankumouk- heuttaen siinä surullista peri m yllyt ovat siis keskittyneet lukuuta 1920. lee siellä iltam assa olem aan henkis- le paikkakuntam m e kefnottelijoilk ole niin herkät vaihteluille kuin ise? liikkeen johdossa on aatteellista sekä taktillista se muutamien harvojen om istajien Kokouksessa olivat: Geo. Altman, täkin ohjelm aa: puhe, runo, kupletti- sillä he ovat saaneet nylkeä uH hinnat jälleenm yyjillä — oijvat ylioppilasnuoriso. Työläisten, kaannusta. Tämä ----- t puolue -------j -------- joutui käsiin, niinkuin suurteollisuus O. Hakola, Ida Riiplnenä J. Laitinen. laulu ja myöskin näytelm ä yhdessä Iäisiä asukkaita jo kyllin kauan. yleisesti lokakuun lopulla sa-j kanssa yhdessä kiinteästi toi- sen takia venäläisten ja kaik- yleensä. Joka. Portlandista. E. Sulkanen A storiasta näytöksessä, jonka nimi on m uistaak- malla tasanteella kuin ne olivat toimeenpannaan lakkoja, kien maiden vallankumouksel- “ Kymmenen vuoden aikana, ja E. H uttunen \Yoodlandln osastos- seni “Kun rouvat epäilevät”. lokakuun lopulla v. 1919. Yli Joi“ in välistä yhtyvät pikku- listen tiukan arvostelun alaisek- vuodesta 1904 vuoteen 1914”, sa ta. P uhetta johti J. Laitinen. I Avioliittoluvan o ttiv at hiljattain maan koottujen tilastojen mu- i kaupustelijatkin. Etelän ja pöh- si j ja siltä kiellettiin pääsy kol- noo komissioni, “lopetti kolmes- Aluetoimikunnan m yöntäm ää kahta Ene Lehtinen ja Mooses Niininen. U u d is ta le h te s i tila u s ajoissa! kaan saadaan seuraava laskelma: 3 a8»tant«tttgntnt»i} t ttt:itnn»a «tnnfHi»ti»»»»i i innnintinun i i i i H n a ............................................................ .............. Jos 1913 hintatasoksi lasketaan 100, niin lokakuun hintataso vii talonpoikain vapautus! M utta kun rakentam ista. Onpa sentään silläkin kom entaa koko m aata. Kaikki alem- loutta Ja työttömyydellä tuhoa”1 me vuonna oli 223, toukokuun vastavallankum ouksellinen porvaristo alalla yhtä ja to ista pientä valmii- m at tuotantotavat — pikkuporvarilli- mailman ainoaa uudistusvolmaa, hintataso tänä vuonna oli 273 ei tä tä ohjelmaa täytä, on työväen na Emme nyt puhu kulttuurityöstä, set, talonpqikaiset — ovat sen alai- vaa työtä — samaan aikaan N* j ja lokakuun hintataso oli 225, pakotettava pikkuporvarls-talonpol- siitä että olemme opettaneet Venä- siä. Tämän on kapitalism i osotta- vosto-Venäjä on pannut jMjrvaritkh siis suurempi kuin edellisenä kainen dem okratia se tekem ään. Sil- jän kansan lukemaan, antaneet sille nut. Eihän sekään heti voinut alis työhön ja joka päivä vahvistaa )l>* vuotena. Vuoden 1918 hinnat ia on enemmistö neuvostoissa. Siis kunnollista luettavaa. uudistaneet taa koko feodaalista tuotantotapaa näistä ja eheää talouskoneistoaan 9 nousivat säännöllisesti. Asele-| otta oon vallan! Vielä syksyllä koulun, au ttan eet taiteilijat pois por- alaisekseen. Sen täytyi sovitelli, on vielä heikko — raaka-aineen pc»'- von allekirjoittam isen aikana v 191, tarjosi Lenin kannatustaan värillisen prostitutsionin loasta, va- taistella, sulatella. Eikä se lopulta- teessä ja työväen ollessa rinta*® 1917 m erkittiin hintatasoksi “Neuvostovalta täyttänyt his- mea JR tukem alla kapitalistlklikin nif nsh» vihkiläis-es-ei-hallitukselle. jos pauttaneet tieteen j.n.e. Tarkotam m e ; kaan ennättän y t tehdä kapitalisti- — m utta se tuottaa. Ja mlti • Kansallis 206, utta 206. m u tta v vuoden u o d en v vaihteessa a ih te e ssa toriallisen tehtävänsä“ valtaa m.ra. ehkäisem ällä Kansallis- sellainen syntyisi neuvostohallituk- j sosialism ia kokouksen kokoonkutsum ista, vaikka seksi koko mailma« tuotantoa, m utta tuottaa, se tulee heti tuottajain h olivat ne jo 209. Tukkukauppa sena, joka nojautuisi työkansaan. Niin sanovat nyt m enshevikit jn »en piti olla heidän ohjelm ansa kul se alisti sen valtansa alaiseksi. Ja lutettavaksi. Mutta kapitali*’® hinnat eivät siis missään ta M enshevikit e l v ^ r k y e ^ er X T t ä m ä k J\ ^ ^ ta lo n irvlstelevät. p o i k a i n ^ v a H Ile l l i s v H iit-1 n sih ä so' m aissa estetään tuottajia saarni® pauksessa ole vielä huom atta-' aosialivallankumoukselliset. H auska ’ makivl kuulla. Silä oli aika. jolloin bolshe- VaSti laskeneet. Aivan oikein oli Marx jo 1850 sa- lista tehtäväänsä. Niin rappeutunut ! vaisto‘hin salakeinottelijoihin, neu- tuotannon teolliatuttam ista Se’ X ” .tuotteitaan, Jopa estetään tuotta*® Jälleenm yyjien keskinäisestä *lke,H* , nä,’d7 takin. Voiko olla mitään julkea» . ,_kf rroJ7 l, horia°n' nonut, e ttä kun tällaiset pikkupor- on jo porvarillinen “dem okratia”. Se , ^ ^ b y r o k r a t i a a n , y.m. E ntäs sit- kilpailusta ja heidän luottosuh tin mukaan, ollut mitään historiallis- j värilliset dem okraatit pärisevät val el kelpaa enää muuksi kuin porva- ^en? Mitä nyt ensiksikin tulee sii- jää kapitalism ilta kesken, kun sen paa kuin täm ä: ehkäistä tuotan* teistään johtuu, että hintataso ,a tchtavaa- Si,lä on alun alkaen lankum ouksessa valtaan, niin ne en - sisäiset ristiriid at ovat estäneet sitä silloin kun ihm iskunta on nai**- kcn byrokratiaan, niin suututtaa se heilahtelee puolaen ja toiseen o,,ul ke,,lan m ielestään vain yksi si hetkestään alkavat pettää omaa risvallan esiripuksi. luom asta yleistä yhtenäistä taloutta. nääntym ässä! Ja kun vallankumouksen historia!- ^nimmän bolshevlkeja itseään. Muis- tulisesti k in. Kun ty ö ttö m y y t-' k ’s,o r,a^hnen tehtävä : hävitä! Siis Venäjän neuvostovallan toi'*’ Sosialidem okraattien lörpöttely, e ttä ohjelm aansa. Siksi työväki ei saa " ’J;®,een ’ kalnka ^ ngel8 tjesi kapitalism i sen luo, on vain oiva ta alkaa huomattavammin ilmes-j M ut,a 8C ei O,G hävinnyt. Se kat- kaan antaa niille kannatustaan, vie Unen tehtävä oli täytettävä, eikä kapitalism i sen luo, on vain oiva historiallinen tehtävä on yhtenä*** tyä ja kun luottoa sen mukana s°° it3p,Iäan olevan vielä koko Jou- lä vähem m än sulautua niihin, vaan multa täy ttäjiä ollut, niin täy ttiv ät jokalsen val,ankum oushallituksen Li tekosyy lykätä kaikki puhekin työ kansantalouden luominen, eikä * kiristetään, joutuvat monet jä ! - jkon historiallisia tehtäviä. Ja jatkaa on sen kottava om at voimansa, pa sen bolshevikit. Alussa oli vasen-1 roukscnu olevan- että sen täytyy ot- väen vallasta — kunnes koko mail- ole läheskään vielä kuoritettu * es-erriä mokana, m utta pian ne p e t-! tyohon8a n,in palJ°n roskaa, jo- leenmyyjät asemaan, jolloin n iil-1 nil(len täyttäm istä. ma on yhden kapitalistin käsissä. Se vasta alulla. Samoin sen koto* kotettava dem okraatteja täyttäm ään tivät ja siirtyivät vastakum ouksen U . e tahdo saada työkykyi-_______ __ MU1 le tulee kiire varastonsa myymi-j Jotain on kuitenkm tuossa menshe- lupauksiaan ja antam aan uusia. Kun puolelle on muka “m arxilaista”. M utta jos historiallinen tehtävä: edistää m*r i • seksi. M utta sanokoot virnistelijät 1 . seksi pelastuakseen vararikosta.1 ▼fkklen Ja “es-erräin” puheessa. He nes voi ne heittää satu lasta ja ryh mitä tahansa, neuvo.tokonelsto.sa on S X u « A ? “ U ‘° U' man työväen sitä liikettä, jok* ** kansantalouksista * | S uurkapitalistit voivat monopo- hapuilevat erästä totuutta, jota kui tyä toteuttam aan ohjelm aansa (nli.i Kolme vuotta ovat bolshevikit nyt käynnissä päinvastainen k ehityspro-; • \ ° ’n m sta tu!lsi 86 ristiriita, statistisista livallallaan vielä kärjistää tätä tonhaan etuni saa selvästi sanotuk- kuin se on Kom m unistisessa Mara les täy ttän eet Venäjän vallankumouksen »essi kuin koko mailman porvarini- v° ° ° * kuki8tuu? El 8i,ä tulisi- luova mailmantalouden asian tilaa ja niin kapitalistit “*• Osaksi eivät uskalla sanoa, o- tissä suunniteltu). M utta m enshevikit ja eseirat. historiallista tehtävää. He o v a t' »essa byrokratiassa. Täm ä viime- . Ja 8P8 dem ovat niin kuin pääsevät siihen edulliseen ase- saksi eivät osaakaan. Sitä e ttä hoi ta ne tekevät? — Tietenkin pan***! Muta vaikka näiden Marxin ohjei m urskanneet tsaarillisen k e n r a a lia - : m ainittu jatkuvasti lahoo. m ätänee, i , , , v , ’ - 80' D,in kU,n 86 el io maan, että he voivat käyttää hy - 1 »hevikit ovat täyttäneet heidän h y den ehdottomin vaatim us on, että meijan toisensa jälkeen, he ovat va- i hajoaa. N euvostovlrastotesa sen ai’ j 01181 kasIssa Se »n ja juuri siksi, vastaan. Bs-errät estävät sitä k* väkseen jälleenm yyjien hätään- 'to riallisen tehtävänsä. työväki ei saa millään ehdolla luo pauttaneet talonpojat ja järjestän eet Jaan on käynnissä "luonnollisen v a - h “ ? kapi,a,,sm * ei k>’kGne talouttaan pinoillaan (Savinkovin armeij*’ • tyrnistä sen agitatsionin pohja- M,tä olivat “e s e r r ä t”, sosialisti pua aseistaan, niin m enshevikit — näm ä puna-arm eijassa puolustam aan 1 linnan” prosessi. Siltä kun vaadi- JarJe8tam aan- E1 sos.-dem. avulla- m enshevikit antavat sille “niarii* I na, että hinnat muka to d ellisu u -' rerolutsioneerit? Oman ohjelm ahsa jotka pitävät itseään ehta “m arxi vallankum ouksen saavutuksia. Ja he ta a n elävän eläm än terv e ttä työtä. sen” siunauksensa. Nyt he tahto^ aÄD * ’ dessa nyt pysyväisesti putoavat I* bolshevikienkin arvion mukaän laisina'” —• olivat ensim äisenä tätä ovat osottaneet Lännen epäröivälle niin seuloutuvat esille oma-alöttei- j M utta työväki kykenee järjestä- “dem okratiaa”, he jotka kesällä !*•' ja että palkkoja tämän rinnalla dem okraattisia kumouksellisia, joi- rikkom assa, samoin kuin he Kerens työväelle, kuinka heikko itse asiaa-j »et. organisatooriset k y v y t Ja lu- maan oraansa. Luomaan yhtenäisen kun sillä vielä oli jotain tehta*»*-1 on täysi syy pienentää. Täten don tehtävänä oli tehdä V enäjästä kin hallituksen jäseninä ja kannat sa on imperialismi, täm ä m ahtavan Jas«a koneistossa pannaan jokainen talouden. Ja saksalainen t:r i Gold- sen kavalsivat! ’ hintojen laskeminen muodostuu demokraattinen tasavalta ja vapaut- tajina rikkoivat kaikkia m uita Marx näköisenä korskeileva ihmissyöjä- työhön. Kyllä se nähtiin silloin kun Schmidt, joka vilm ekeväisen tutki- M utta mailman työväkeä ei vain keinoksi vähäväkisten ja taa talonpojat. 8« oli nim. objektii- in kum ousohjeita vastaan. Menshe- petetä. Se tietää, että VenäjU* * hirrld. porvaristo kesytti talonpoikia palk- i m uksensa perusteella on julaissut j työläisten puristam iseksi suur- Tl*e8ti Venäjän edessä olevan val- vikim inisteri Tseretelli näet julki- Ja nyt sanovat m enshevikit: no j katyöläisikseen. Visaisia ne olivat, tutkielm an Venäjän U joudesta, todls- enää voi syntyä tervettä, pääoman hyväksi. Se on k ap i-, lankumouksen ensi tehtävä, Se käsi** | lausui porvariston “vallankum ouksel niin. bolshevikit, olette s u o ritta n e e t; m utta häädöillä, nälällä, työttöm iä taa, että “Neuvosto-Venä jän talous- värillistä demokratiaa. talistisen yhteiskunnan talou- f M utta kun vallankumous tuli. niin lisen” perusvaatim uksen: työväki on eräänlalsen historiallisen työn, mut- hirttäm ällä ja kansakouluilla onnis- Järjestö on nyt. vaikka se vielä o- jo, e ttä mailman tuotantokoneisto * ? dellinen laki. miten he sen täyttivät ? — E iv ä t! alistettava porvariston armoille. Niin ta nyt ei teillä tosiaankaan ole enää tul porvaristo kutakuinkin. Se loi »aksi käy tyhjää, mailman v o in ti, ratkaisevasti teollinen. J* sitä Jos vielä verrattaisiin niitä täyttäneet ollenkaan. Pettivät. Hei kuin sen sitten Nosket, R ennerit y. m itään tehtävää. H ävitkää nyt hy- oman järjestelm änsä. käin suurvalta m ikään 'd em o k ratia'' kykene naöfr huudettuja “halpenevia” hinto- dän johtajansa Tshernov. ollessaan m. “m arxilaiset” ovat kerranneet ja ▼$Hi! P u i^ n - 1. , , I semaan. Sitä voi hallita vain P*’ M o tt. bolshevikit v e s ia e v a f » r t t v ^ k ° o m . ^ v a k “ " kapl'* l" UM'> “>ail- kapltall,U nen Imperialismi » ’■«” ja työläisten työmmahdollisuuk- J maanTiU«b’srainisterinä K erenskin sen toimeenpanoon tarm onsa lainan siin ja nyt jo vallitsevaan p a lk -; hallituksessa esti talonpoikia vapaut- neet. “ ‘= 1 i Ä : kataksaan. niin tilastolliset nu- tÄIBasta itseään. Ja “demokratiaan- Bolshevikit sen sijaan alun alkaen hän a ,tl käy ttää p ä a.o l paraikaa nuevoatokoneistoaan. Tär- ryhmUykaet U ppelevat merot osottaisivat suurta toi- j 83 osotti tämä hallitus yrittäm ällä vaativat Venäjän vallankumouksen maamme teidän lalklenne kyrjaaml- j kein ¡a ratkaiseva on tu lte n k in teol- kalvavat toisiaan. Bulkevat om iaan 'a työväellä on historiallinen teht vottom uutta amer¿kalaiselle työ Iatk aa im perialistista sotaa, olemal- historiallisten tehtävien täy ttäm istä: aeen. t a i n osakai olemme voineet ll.u o .k o n e i.te , s . on aikam me ko- toisten«, rajoja tulleilla j . I X r r o U täytettävänään. Ja se tavtta* ** IVin/ocft, WasA. 46erdeen, IVasA. «“S Z T Ä '¿ « ä | YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA k väenluokalle. ' ia euten|en henki, kuristam alla Suo- demokratia täydelliseksi, rauha ja aika. om a, « .„ .„ .m in i m enuja, ja jo k . a lt. komentaa. a , | U - a n. bajotuvat hartttäv“ ta Sen täytyy. Se voi. Ja se Work* j
