Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 13, 1920)
?» MAANANTAINA, JOtflLUK. 13 P .-fO N P A Y , DEC. 13 TOVERI (T H E COMRADE) T h * organ of the Finnish workers in tlw Western State*. T h * only Finnish Daily in the West. PnkJieked Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. Office Seventh and Commercial S t , Opposite Post Office. Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 Post Office Address: T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. E D ITO R1A L STA FF Elia Sulkanen, Managing Editor, Salo Syvänen, Aisat Savo, Toivo A . A. N. Koskela. Entered as second-class mail matter July 16. 1912. at the Post Office at Astoria, Oregon, under the A c t of March 3. 1 8 /9 . paljon masentavampi mieliala kuin silloin. Ja sellaiselta se asia todelli suudessa näyttääkin. Syy on siinä, että 19x7 vallitsi teolli suudessa nousukausi — aivan erikoiset välttämättömät seikat vaikuttivat liikemaailmassa ja aivan erikoisista syistä piti saada puutavaraa metsistä mah dollisimman paljon. Kaikki tä mä aiheutti sen, ettei tuotantoa voitu pysähdyttää ja tuotannon jatkamisen kipeä tarve pakotti työnteettäjät myönnytyksiin. Vielä valtio oli vaatimassa teol- lisuuskapitalisteilta yleisvaltioi- listen vaatimuksien mukaan ta loudellisten edellytyksien luon nissa mahdollisimman suurta ponnistusta ja asettipa se yksi- tyiskapitalisteille velvollisuuk sia joihin heidän koko kapitalis tien järjestelmän puolustami seksi oli pakko alistua. vainottu ja jahdattu kuten koi ria vaikka nämä työläiset eivät ole tehneet-muuta rikosta kuin vaatineet lyhempää työpäivää ja parempaa palkkaa sekä inhim il lisiä oloja puutavaratrustilta, jo ka käärii miljoma vuodessa puh dasta voittoa työläisten hiestä ja ja _ 9 verestä. Vangitsemisien, • yleisen vainoamisen ja väkival lan harjoittamisen kautta on ko etettu masentaa työläiset ja sen jälkeen on turvauduttu säännöl lisesti urakkatyöjärjestelmän käytäntöön ottamiseen. Urak katyön kautta on koetettu rik koa työläisten keskuudessa so- lidarisuus ja keskinäinen luot tamus, Ja kun siinä suhteessa ei oltu millään mallikelpoisella kannalla, kun vallitsevaa yhteis ymmärrystä ei vielä ole sitonut selvä sosialistinen maailman katsomus, ovat kapitalistit siinä paljon onnistuneet. Kapitalis TYÖLÄISTEN KL ETELÄVALTIO Työttömyyden hirveä paina jainen painaa Amerikan työ väenluokkaa kaikkialla — idäs sä lännessä keskivaltioissa, mut ta tuskin missään ovat olot pai- m a a * • niin kuin • • * jois- a nuneet a — 1_2 — — X. 1 • * kurjiksi « . • • * _ sakin etelävaltioissa. Charles tonista, S. C., on eräälle lyövä- enlehdelle lähetetty sevraava katsaus sikäläisistä työoloista: “Olot yhäti kurjistuvat päivä päivältä. Työttömien lukumää rä käy aivan liialliseksi. Kapi- talistiluokka täällä tulee« toi M tn mattgvasti" Tästä tiilien joudutaan pakostakin' siihen johtopäätökseen, että'maan ka- pitalisit järjestelmällisesti aset tavat täysi-ikäisten miesten ja naisten tilalle lapsia! Tämä on vain yksi seuraus yleisestä hyök käyksestä työväestöä vastaan, joka aina on taistellut lapsityö tä vastaan. Työläisten ansiosta hyväksyttiin kongressissa lap- £¡2^290 sityön kiiltävä laki, jonka-kui-' ’ Niin kamala kuin aita on TZ ' ru n S 0 an , totuus on' kuitenkin se ‘at tenkift maar, maan ylioikeus ju lis ti ..—..-i-.-- peruatuslakivastaisekai. Kapitalistinen tuotanto imee teolliseen pyörteeseen kaikki, joida voidaan käyttää liikevoi ton luomiseen ikään ja sukupuo leen katsomatta. Työläisten lap set ovat halpa? tavaraa ja sen- tähden heidän nenaosta elämää- tään puserretaan yliarvoa. tä use{Ha teolliauskeskuksiib työläisvanhemmat jälkeläisiä, sään ainoastaan tuottavat hai pan työvoimaa pääomalle ja työ- iäisten koti sellaisenaan muo. doetuu ainoastaan tehdasorjie* siitoskarsinakti. — Ajatelkaa- hän, tämmöisen kodin tahtoo työväenliike todella särkeä! LUOKKATAISTELUN TEORIA meen m uutam alla harvalla työ Sosialismi, sellaisena kuin sen on aikaisen kapitalismin vaJtaaapääsy. kohtalsella työllään avustaa koko sen läisellä. Työläisten kärsimyk set täällä käyvät ihan sietämät esittänyt Karl Marx, opettaa meille, Amerikan löytö ja mdrltie Intiaan, keinottelujärjestelmän voimassa py. tömiksi, ellei oloihin saada että kaikki elämä on yhteenliittymä, siitä Johtuva kaupan kasvu, jalojen symistä, jonka mahdollisimman p\ m uutosta. Viisi sahalaitosta liitto; että yksilö on vain yhteisön metallien suurempi tuonti, uudet kek kaiseen kukistumiseen hän sumu« su ljettiin tässä kaupngissa ja osa, sellaisen mistä laji on kokoon sinnöt 7— kaikki tämä loi uusia tuo kaiken mielenkiintonsa. lännen paatavaratyö- 400 miestä joutui työttöm äksi. pantu, yhteiskunnallinen jäsen. Se tannon ja vaihdon muotoja, jonka ta Sellainen on työläisen asena kapi- “Kyökkikasviksien viljelijät opettaa meille, että yhteiskunta on loudelliset edut olivat ristiriidassa Iäisten asema elimistö eikä koneellistuma, ja o- koko feodalisen yhteiskuntajärjestyk talismin vallitessa, n«n järjettömiä tit ovat hiljoikseen vetäneet Charlestonin ym pärillä ovat Lännen puutavaratyöläisten maksaneet kahdesta dollaris- sottaa varmoilla tieteellisillä, histo sen kanssa; mullistuksia, vallanku ovat olosuhteet. Tämän k irjo ittaja keskusteli viim evuotiset taistelut käytiin voiton hedelmät työläisiltä. ...... A , . . ta kahteen ja puoleen päivässä; riallisilla tosiasioilla, että yhteiskun mouksia täytyi tulla ja niitä tuli. laajalti äsken erään toverin aikana jolloin kapitalistien yh- Jos työläinen ymmärtää täm ^ Työläisten keskuudessa ei ole nyt maksetaan maanviljelystyö- nalliset suhteet kehittyvät asteettaln Näemme siis ensimäiseksi, että ai kanssa joka kaksikymmentä teiskunallinen asema pakoitti niin on hän myös ymmärtävä, ettei um onistinen liike kehittynyt Iäisille 75 sentistä dollariin päi- ja lakiensa mukaan — jolta aineelli neellinen, taloudellinen kehitys luo vuotta oli kantanut “plänkctti- ne m yönnytyksiin ja työläiset vastaavassa tämä epäterve olotila muutu, vain^. määrässä. Jo tk u t set olosuhteet ja en st sijassa vallit alinomaan uuden tuotanto- ja vaih nippua” kämpältä kämpälle län- saivat tästä ju u ri tärkeän konk ovat eläneet ennakkoluulojen vä. ‘P uuvillanviljelijät eivät saa sevat omistus-, tuotanto- ja vaihto tomuodon tarpeen, ja aikaansaa si pa hän saisikin pikkuisen koretusta sivaltioiden metsissä. reettis^n taistelu- ja voimape- llimniceo aito joku i/sl»,, “työm aatais-! 2 _ ’ sadostaan lumoissa, että hintaa niin paljon, et suhteet aiheuttavat ja että myöskin ten myös uusia luokkia, joiden edut työpalkkaansa ja lyhennystä tyisj. Toverimme oli tulossa käm-1 rusteen Työläiset jä rje s ty e n ! ¿ e i ^ k V l i r t l a V ^ u t t M ^ T ^ - kaansa. Kapitalismi pysyy yhtä ihmisen luonne, yksilöiden äly, pyy paita - oh saanut joululomaa ja taistellen, vaikkapa vain h a - ! vitaan, ja jättäneet työläisten tä voisivat ostaa siemeniä seu- teet, tarpeet, ajatukset ja työt ovat ovat kytketyt ueteen ja ovat sodassa järkkymättömänä; taloudelliset » Mies oh poltettu , koska mies- jannaism a ja monessa suhteessa todellisen järjestäm isen toisar- raavaa kylvöä varten. Puuvil määrättyyn aseteeseen sidotut vallit vanhan kanssa. Tästä seuraa »sa« yhteiskunnalliset epäkohdat säilyvät ten vähentäminen kuuluu yhtiön 1 epätäydellisten m enettelytapo- voiseksi asiaksi. V alistustyötä lasta maksetaan 1 2 ja puoli seviin yhteiskuntasuhteisiin. Se opet se tietoisuus, että taistelu olemassa- edelleen. Sen minkä kapitalismi ’ta olonpuoleata elämän tyydyttämisen senttiä naula. Newberry nimi- -L i-i------ t - j en avullakin voittivat. tämänaikaiseen ohjelmaan. E- on tehty, m utta se ei ole jo h ta sellä seudulla, tässä lähistöllä taa meille, että yhteiskunnan kehitys puolesta muodostuu luokkataiste vuttaa toisella kädellään, ottaa se t». rotettu työläinen oli vain kuusi kaisin toisella. Riistäminen on yk luksi. M utta kapitalistinen yhteis nut käytännöllisiin ilmaisumuo- suljetiin kaikki sahalaitokset — samoinkuin kehitys luonnossa päivää ehtinyt työskentelemään, tä täydellinen, vaikka saataisiinkh töihin, unioiden perustamiseen seurauksella, että 10,000 miestä estämättöraästi Ja peruuttamattomas Kun porvaristo vallotti tuotantovä joten ei muuta kuin m atkakulut kunta ja erikoisesti/ Y hdysval tarpeellisessa määrässä ja tämän aikaan joltakin reformeja. ti menee kohden yhä suurempaa ih lineet ja poliittisen vallan, tuli itse nipin napin oli tu llu t “tienatuk tain kapitalistiluokka on nyt ai heukkouden tuntevat työläiset joutui kävelemään. T ätä vähen si”. — Vielä on pistettävä joku van toisenlaisessa olosuhteissa nyt itse kun kapitalism in p uris nystä ei osattu lainkaan odot misten, eri teollisuuksien, elinkeino tuotantotapakin yhteiskunnallistute- Riistäntä tapahtuu siten, että k». jen ja erikoisalojen, piirien, maiden tuksi, sikäli että se muuttui joukko- päivä sisälle ennen joulua, tu u kuin silloin. Taloudellinen elä tus käy ankarammaksi. T ieto taa.” Vitalismi pidättää itselleen sen lisä Tämä kuvaus on hyvin loh- ja maanosien välistä riippuvaisuus- tuotannoksi, tehdastuotannoksi, suur arvon, jonka työläinen luo; mutu maili toverimme, m utta samalla mä on yleisessä laskukaudessa. ____ työläisten huonosta varustautu- duton. E telän työläiset ovat suhdetta. Tämä suunta on havuitta tuotannoksi kansallista ja kansainvä huomautti siitä vaikeudesta, et M arkkinoiden tila on epäedul- ja varastoissa rn’sesta ja yhteisvoim an n i i n keh- kokonaan avuttomia. Minkään- visaa sekä luonnontieteellisellä, sosio listä vaihtoa varten ja joukkotarpeen siltä syntyy taistelu taloudellisista tä työttöm iä on liian suuret jo u linen tu ottajille _ __ __________ - t • ; ____ ! n o u d o s t a •_ I le t s ä M _____• n . . . eduista köyhälistön ja kapitalismia noudesta m asennuttaa niin 1- kot Portlandissa ja muualla, jo on puutavaraa runsaasti viime kään mieliä joissakin piireissä. laista järjestym istä ei ole työ logisena että yhteiskuntataloudellisel tyydyttämiseksi. Mutta kun sitten välillä Ja juuri tämä taistelu on ha tuotannon läisten keskuudessa. Rotuviha, la alalla; yksinkertaisesta yhä enem tuotanto sellaisenaan tuli yhteiskun vaittavissa kaikkialla maailmassa j* ten on vaikea saada työtä edes vuosien kiireisen Kuten sanottu, kapitalistit y nalliseksi, pysylvät tuotantovälineet uskonnolliset ennakkoluulot, ja män yhdistettyihin suhteisiin. dollarin ja vartin päiväpalkalla. seurauksena. Tämän takia sule Marxismi hylkää kuvitelevan filo edelleen yksityisen omistuksen alaisi se tulee alinomaan yhä katkerao- n ttä v ä t pidentää työpäivää ja syvä tietäm ättöm yys on omiaan taan kämppiä ja sahalaitoksia. — Kummallista, kun tässä ei o- palkat. Edellisessä ka estämään järjestäm istyötä ja lu sofian ja voimattoman abstraktisen na, omistus oli edelleen yksilöllistä. maksi ja leppymättömämmäksi Täs le tottunu t rahoja säästelemään, Työttöm iä on runsaasti kaikki polkea sä taistelussa uistelevat työläiset en ja kun nähtävästi ju u ri tämän alla. Ja suurin osa työläisiä on p italistit jokatapauksessa kui jittam aan kapitalistien ehdoton utopian, haaveen, Ja rakentaa posi Tässä esiintyy siis uusi vastakohta si sijassa luokkaeduistaan, taloudelli tenkin kohtaavat huomattavaa ta kontrollia. Työväki etelässä tiivisen historiankäsityksen ja filo- yhteiskunnallisen tuotannon ja yksi- takia pitää kärsiä nälkää joka asemassa, jossa heidän on pak vastustusta. sen asemansa parantamisesta ja suo Palkkojen polke sydäntalven aikana tässä minun ko tehdä työtä leipäkappalees- minen on heille helpompi ty ö t on painunut syvimpään alennus- 8Ofian- sosialistisen teorian, joka Uo tyiskapltalistisen omistusoikeuden vä remman poliittisen vaikutusvallss takin tai kuoltava nälkään. T ä tilaan, josta sen voi pelastaa ai- jautuu ” ...... tieteellisiin tosiasioihin. Täl lillä. Tämä epäsuhde ei ajanpitkään saamisesta; — mutta kun heidän yh- amatissani, selitti toveri. töm yyden avulla. M utta työ lä annettiin sosialismille horjumaton voi kestää; uudet tarpeet pakottavat mä antaa kapitalisteile m ahdol noastaan rohkea ja tarmokas Puhe kääntyi unionismiin. pohja, jolle voi rakentaa, ja köyhälis myöskin omistuksen muodostumaan teiskunnalliset etunsa liittyvät myös päivien pidentäm inen käy ehkä j valistustyö luokktietoisuuden — On niitä unioita, m utta 00, lisuuden alentaa palkkoja. Ja omistusoikeuden, tuotannon ja vaih niistä ei ole mihinkään — tu u - ; työtä ei sittenkään ole saa mahdottomaksi. Työläisten vas > herättäm iseksi. Vasta sitten ka tölle annettiin terävä ase käytettä yhteiskunnalliseksi. Ja tämä tapah don uuteen muotoon, niin vievät he maili toveri päätään puristaen, tavissa, niin seuraa työttöm yyt- tV.st.Vs^y.n.ne ^asvaa näinä aikoina ' toavat tuhoisat ennakkoluulot. väksi- teoissa vallankumouksellisessa tuu, Marxin ja Engelsin mukaan, seu- samaan aikaan eteenpäin yhteiskun- taistelussaan oman vapautensa puo rasvassa järjestyksessä: itsenäiset nallIsen kumouksen ja uu^ 8tustvon — Tietäähän sen nyt jokai- i ta’ yleistä k u rju u tta ja se aikaan snna määrin nopeasti ja niiden . I llllllllllllilllillllHUI * toim inta muodostuu siinä m ää-: lesta ja koko ihmiskunnan vapautta kapitalistit — osakeyhtiöt _ trustit nen ettei Gompersin uniot tule saattaa huomattavan ja kaamean rin voimakkaaksi, että kaikesta! miseksi kapitalistisen yhteiskunnan eli järjestyneet kapitalistit — mono rintamaa. Työläiset saavat siten hi+ LAPSITYÖ LISÄÄNTY tänne työläisiä puolustamaan, masennuksen työläisten m ielis torlalllsen, yhteiskunnallisen tehtä orjankahleista. polit valtion Ui yhteiskunnan mu- vän suorittaakseen, ja heidän luokka MÄSSÄ sehän nyt on selvä ja se on sä. Se poistaa innostuksen sa huolim atta työpäivää ei yleises Toisin sanoin, sosialismi rakentua kainen tuotanto ja vaihto. — nähty niin monta kertaa. P a malla kerralla kuin se unionis- ti tulla saamaan kymmeneen Todistuksena palaam isesta^ materialistisen taistelunsa lopullisena päämaalina oa tu n tiin kuten suunitellaan. historiankäsityksen rempi se on “leveän veen” unio, tiselta liikkeeltä poistaa tä r norm aalioloihin”, niinkuin ka- ¡»ohjalle, sen kautta kun se katsoo Samaan aikaan kuin yksityiskapi- poistaa edellämainittu epäsuhde yh se edes koettaa jotain, mutta keimmät menestymisen edelly Työläisille on tärkeä nyt yh-1 p italistit sanovat, on lapsityön omistavan, tuotannon ja vaihdon yh- talismi valtasi tuotantovälineet ja loi teiskunnallisen tuotannon ja tuotu- kräftäystä sitä on siinäkin — tykset työläisten oloihin uudis distyä unioon. Heidän tulee lisääntym inen. Kansallisen lap- teükünuZuhWHeñ tuotantojärjestelmän, to- sekä kuljetusvälineltten yksltyto- asteettaisen muu- kapitalistisen tuksien saamiseksi. selitti toveri edelleen. yhdtstya teolhsuusunioon. I W. s.tyokom .tean bulletinissa sa- ,„k3e„ ]a om alla myöskin ihmisten syntyi uusi luokka, palkkaköyhäli.j- kapitalistisen omistuksen väliltä. Toi Teollisuuseläm än laskuaikoi- * ♦ « 'e . mikään pelattava kau- että nyt pian päättyvän aineellisten emien ja'tarpeiden mun- tö. Kapitalismin taloudellisen riis- sin sanoin päämääränä on: luoda jär na ei juuri milloinkaan voiteta histus, ° vaikka sen keskuudessa vuoden aikana on lapsityö ta- tos ta i noidaksi st»™ n.i«o ,a4u,o tännän peruste on palkkaköyhälistö, jestetty yhteistyö aineellisten ja si M etsätyöläisten järjestäjät ja mitään lakkoja ja paljon h ar siä ? M °tI v irh e e llisiä . 1 '.ä si‘y.k- ! ^ " o m a st\ i isään ‘y n y ' “ U»5“ - M , olemassaolon puolesta. työsU ja suoranainen tulos tästä Järjestel vistyksellisten taipeitlen tyydyttää» työläiset itse yleisesti kirjotuk- vemmin m itä tehdäänkäan huo siä. M utta ne ovat oikaistavia- toista valtiossa. Chicagossa elämän ylläpitämiseksi, kehityksen mästä on palkkatyöläisten luokka. seksi. sissaan ja keskusteluisaan tu n noina työaikoina. e yOn, ¿ a ? ° emU r Sen a m ó ? , ° " V Iranom ais‘e” ‘ ¡«don- va.sin.tnsa kiihotin ja historian Ikul- Työläinen* on nykyään siinä asemas nustavat olosuhteet työläisten Puutavarakapitalistit ovat a- kautta. Tämä on meidän sosialistisen, ta Sosiahsttsten ty ö läis-¡ JM ojen mukaan tana vuonna „en primus motor, enstmäinen lii*- sa, että hän omistaa ainoastaan o- kannalta perin epäedulliseksi lottaneet liikkeensä työolojen loudellisen teoriamme ydinkohta. Ja man työvoimansa. Mutta vaikkakin vasta silloin kun työläiset täysin ti lännen puutavarateollisuudessa. huonontamiseksi säännöllisessä ten suurin velvollisuus on osot- haettu työlupakorttia lapsityö- keellepauija. hän puhtaasti muodollisesti on sen män käsittävät, ovat'he myöskin täy U nionistit kirjottavat m ahta järjestyksessä ja hiljoikseen. taa näillekin unionisteille sosia läisille 13,000 enemmän kun e- listisia käsityksiä, m utta sellais dellisenä vuotena. Minneso-1 Kehityksen kulku ei kuitenkaan ta- omistaja, niin ei hänellä ole määrää sin ymmärtävät sen historiallisen teh vien lakkoliikkeiden innostavas He ovat tutkineet asemaa. He ta työtä voidaan tehdä union si- tasa on lapsityö lisääntynyt 193 Pahdu tasaisesti ja säännöllisesti, misvaltaa siihen; hän on pakotettu tävän, mikä on asetettu heidän uue ta vaikutuksesta joku vuosi s it ovat turvautuneet terroriin ja säilä. Ja ilman unioon kuulu- p ro sen tilta! Jonakin ajankohtana joutuu toisilleen myymään työvoimansa ylipäätään ten, viittaavat niihin saavutuk väkivaltaan tyytym ättöm ien ja Näiden numeroiden m erkitys vastakkaiset taloudelliset ja yhteia- voidakseen pysyä elossa. Hänen on ritettavakseen — taistelun itselle« siin, m utta myöntävät, ettei udistuksien puolesta sakeam mistä ei voida taistella uudis- sitäkin suurempi kuin muis- kunnalliset edut sovittamattomaan toisin sanoen pakko asettautua hallit työläisenä ja tuottavana ihmiseiä niistä enää ole mitään jälellä min taistelevia työläisiä — i.- tuksia työläisille eikä lujittaa kuuluvan oikeutensa puolesta ja s*- sevan luokan käytettäväksi, pakko manaikaisesti koko ihmiskunnan ir ja mikä pahinta, työläisissä elää w.- w .: Iäisiä vastaan.vNiitä on työläisten asemaa kapitalistien tamme, että työttöm yys täysi- rlstiriitaan keskenään. hyökkäyksiä vastaan. l ikäisten keskuudessa on huo- Kuvaavin esimerkki tässä on nyky- antaa riistää itseään, pakko henkilö- rottamisen ja vapauttamisen kapiu- t t r « g a t t i n i „ m u n tr .a u 11 n m tiedonannon mukaan Kasanista ja nilaisille syysk. 191» 500 puitaa ja ei suostuttukaan. Rumanian työväen Samarasta oli Omskiin tuotu kultaa, ranskalaisille syysk. 1919 750 puutaa, liike on tähän asti ollut hyvin haja kaiken tämän ovat alkaneet puhua sen, itävaltalaisen, baijerilaisen jt omasta Afrikan tasavallastaan. Huo harvainvaltaisuudM laskien kultarahat niiden normaaliar- e,i yht. 3,232 puutaa.' naista, mutta lakko on opettanut työ- mattuaan kaiken tämän on kenraali balkanilaisen mustaa hevosta yhä tuimempaan v»> von mukaan ja arvioiden kultaharkot Sen lisäksi Koltshak sijoitti Venä- Iäisiä parempaan yhteistoimintaan" Smuts tahtonut koota yhteen kalkki 3 rupi. 50 kop. solotnikalta, seuraa- ¡ Jän kultavaroista: hyökkäyk Kun hallitus lakon puhjetessa mo- maltilliset ainekset, muodostaen niis tavallankumoukselliseen vat summat: seen ja tahtoo uiontaa valkeata hie Japanin lainan takuuksi 1,500 puu- bilisoi 3,000 mekanikkoa työhön lak Venäjän valuuttaa 514,820 rupi. 78 i ta», samoin englantilais-amerikkälai- kolaisten tilalle, tuli työhön ainoas- tä rotuun ja puolueeseen katsomatta mu vai taa seuraa van anastus järjestel uuden yhdistyneen puolueen, voidak Lenin Englannin työläisten Ryhtykäämme yhdessä taistelemaan kop.; ulkomaista valuuttaa 40,577,- »eH® syndikaatille 3,937% puutaa. julistattu. vangittiin 50 sosialistia seen siten lujittaa hallituksen ase män yli koko Keski-Europan ja Bal kanin. Lloyd Georgen ja Chruchillin uniota 839 rupi. 36 kop.; kultalevyjä 95,078.- Yhdysvaltain hallitukselta kiväärien Bukarektissa, m. m. kaksi parlamen maa. taktiikasta Täyttymätön kun on, tahioo f* 493 rupi. 25 kop. ; kultatankoja 529,.; ostoon 100 puutaa, toiminim. "Re-1 tiu jäsentäkin, ntm. Moscovici ja Ison Britannian kommunistipuolue vastaan, jakakaamme parlamenttie 594 rupi. 24 kop.; kultahiekkaa 525,- j mingtonilta kiväärien ostoon 50 puu-; °rogu. voitetuista maista korjata sodan he Huolimatta siitä, että työ- on julaissut käännöksen Leninin uu dustaja-sijat sen mukaan kuinaa pal Unkarin työläisten julistus delmiä uuden orjuutuksen kautta, ri.pl S6 kop. taa ja toiminimi “Coltilta” kuularufs- i väen lehtien kirjapainot miehitettiin. desta teoksesta “Vasemmlstolais- jon ääniä on kummallakin sekä työ köyhälistölle tilaisuuden saatuaan niitä sieltä poi» Tämän kultamäärän yhteinen paino , kujen ostoon 50 puutaa, eli yht. 5,- j saivat sosialistit julaista lakkotie- kommunismi; kosketellessaan tilan väenpuolueella että kommunisteilla, o,i- 30,563 puutaa. poimia. Lontooseen on saapunut Unkarin Siitä lähetettiin , puutaa. Sitäpaitsi jäi Shang- ' toja. netta Kng. Lenin leimaa Henderso- el vaaleissa annetun äänimäärän mu työläisten julistus Europan Ja Ame Mutta tässäpä se laskee harhaan. 9.043 puutaa Vladivostokiin, jossa | häihin 575 puutaa. Eniten koski työläisjoukkoihin, että ^ n lt. flyneslt, McDonaldslt ja Snow- kaan, vaan erikoisen työläisten kes rikan proletaareille. Julistuksen ot Ei voi se haaskaa eläväksi saattaa. Koltshakin hallitus harjoitti sillä va- j Tällä tavoin liittolaisvaltain anta- ' he menettivät johtajansa ja päättivät ^ | e n l t "auttam attom iksi taantum uksel ken toimitetun äänestyksen mukai sikossa sanotaan vetoomuksen ole Ja jos se noita muodottomia tähteitä luuttakeinottelua. Kultavarastoa kul- nia aPu oli maksettu venäläisellä kul- ’ he lopettaa lakon ehdolla, että halli- liksi'*. Mutta samalla Lenin huo sesti, kuitenkin ehdolla, että meillä jetettaessa V ladivostokiin atamaani Iälle. Koltshak, Judenitsh ja Deni- los laskee vapaaksi johtajat täi sallii van tähdätyn voitokkaiden kapitalis- *yö. koituu se sille kuolemaksi. juttaa ettei hän voi hyväksyä tov-- tulee olla täysi vapaus agitatsioniin Semjonov ryösti siltä matkalla 2,000 ' fcln vuodattivat Venäjän kansan ver-! työläisten pitää kokouksia, joissa va- timaitten työläisille ja ensi sijassa Nyt on Unkarin vuoro. Maahii- Ur Sylvia Pankhurstin katsantokan propagandaan ja poliittiseen toimin puutaa. käyttäen ne omiin tarpeisiin- ’ ta kansan varoilla ostetuilla aseilla. ! litsevat itselleen uudet luottamusmi»*- Ranskan ja Englannin köyhälistölle. taan.’ lyödyn köyhälistö jättiläisen ympärillä taa siinä, etteivät kommunistit san Julistus kokonaisuudessaan kuuluu kiemurtelee matoja, jotka sita ea. Kun Omskia evakuoitiin Koit- { Nykyään ovat Venäjän kansan kul- h e t Huoraattavinta oli, että Buka- '’Ilman viimemainittua ehtoa mi tehdä minkäänlaisia kompromisseja. shakin kukistutumisen jälkeen, oli tavaraston viimeiset jätteet liittolais- restln kolme suurinta porvarilehteä seuraavasti. telovat. Himokkaina ja verenjan^ Leninin neuvot brittiläisille kommu tään kompromissia ei voida rakentaa, Tiedätkö Lännen työmies, mikä 19, 520 puutaa kultaa jäänyt rautatie-, vakain suosiollisella myötävaikutuk- olivat myötätuntoisia lakolle, sinä kuin porvarispösöt konsana*#- Brittiläisten nisteille on yhtoenvedetty seuraavis- se olisi petturuutta. vaunuihin radalle ja joutui se tällä j seHa joutuneet edellämainittujen ku- kauhea syytös heittää varjon pääl Historia toistaa itseään. 1’arii«»# kommunistien tulee ja he voivat pl- sa lauseissa: lesi. Satajntuhanteu suomalaisten, tavoin neuvostohallituksen käsiin. kistettujen kenraalien jälkeläisen — kommuunin kurjuus on monin rep Etelä-Afrikan vapautumis- “Brittlläisten kommunistien tulee ¡ itaelleen oikeuden paljastaa Sitä paitsi oli Vladivostokiin tuotu P*rooni Wrangelin haltuun, joka uu- ukrainalaisten, baijerilaisten, unkari roin kamalampana silmiemme c -d e*- parlamentin sisäpuolelta avustaa ty ö - l^ , “ ,lenderson|e» Ja Snoudenien pyrkimykset 514 arkkua kullansekaista hopeaa ja d«Heen jakoi venäläistä kultaa liitto- laisten ja vastavallankumousta tor sä. Unkarin maa on viljalta« työ- Iäisiä näkemään käytännössä Hender- k'lten tek,vät Venäjän bol- ‘Daily Heraldissa” kerrotaan, että sonin ja Snowdenln hallituksen saa- 8hev,kit viidentoista vuoden (1915- hopeansekaista kultaa, puhdasta luon- laismaiden kapitalisteille, saaden naii-1 ^»»1« .frikan pääministeri, kenraaH juessa veriintvneitten venäläisten m ies verestä ja käärmettä, jok* taiskultaa y.m. muodossa olevaa kul- ta vastalahjaksi aseita ja ammukkei- ! ? Ä paaminister1’ kenraaH työläisten ruumiista on muodostu kiertynyt tovereittemme ruumiita# vutukset. Heidän tulee auttaa Hen 1») ajan Venäjän Hendersoneihin ja taa noin 2,000 puutaa. Vähän ennen pitänyt Etelä-Afrikan puo- massa suunnaton pyramildi ja tämän kansalaissodan jatkamista varten 7,™ ? on P , 1 Etelä'Afrikan ympäri, vaalii raaästi nauraen m#!* dersonia ja Snowdenia kukistamaan Snowdeneihin — menshevikeihin näh Koltshakin kukistumista antoi hänen I ' enäjän vallankumousta vastaan kongressissa voimakkaan a a- Uuden Babylonin tornin kalveat asu- ____ • on®'res* voimakkaan den.” Lloyd Georgen Ja Churchillin yhty vaaspuheen. jossa hän alussa lausui jamet ymmärtävät toisiaan sangen hän haluinen unkarilainen yläluokka rahaministerinsa Burynskin määräyk-! ________ mä. vakaumuksenaan, että olosuhteet E- hyvin, sillä he ovat kaataneet kaik jonka korvissa sosialismin puoies» sen että kaikki Vladivostokissa uiko-! Rumanian suurlakko *'-----Jo* mitättömän pieni työläiä- Venäjän kultayaraston koh- telä-Afrikassa ovat tällä hetkellä sil kien maitten köyhälistön puolesta, kuolevien työmiesten kuolonkori## maisessa valuutassa olevat rahamää-’ Bukarestista kirjoitetaan: ryhm ä o ttaa tu nnuslauseekseen 1 talo lä kannalla, että maan täytyy joko työtätekevien vapauden ja sosialis on ihanaa musiikkia. rät oli toimitettava rahaministeriön Mutta sittenkin: poikekoon ra*# suurlakko lopetettiin virallisesti mennä eteenpäin tähi laak ap a f n.' TL ‘Eteenpäin ilman kompromissia, i!-1 • Huomattava osa Venäjä.n k ulu ulkomailla olevien asiamiesten huos- lokak. min tähden, mutta Sinua, Lännen täyteen painoonsa paisunut kapit#--j 26 p.nä, mutta tuhannet Rni™ 1 nim ittää _________ i ____ _ . a tunannet Buka- |/n n e on nimittäin sellainen, että työmies, he eivät voi ymmärtää. Ei man pysäyksiä tai taka askeleita, niin ? varastosta säilytettiin maailmansodan tia in e n , että lismi sosialismin hennon tain»*#- heidän tunnuslauseensa on väärä, i aikana Kasanissa. Kun bolshevikit taan, nimittäin Zamenille Lontooseen J restin tehtaantyöläi^et sam oinkuin . nJ 7« vät he käsitä sitä välinpitämättö varmaa on, että voitokas, yhä kas Heidän täytyy tulla käsittämään, et niin. niin perustavan kansalliskokouk Tokioon ja veljekset myyttä, millä Sinä seuraat rauta- vava köyhälistön vallankumous Behringille neet jälleen ryhtymästä työhön. Luot- tuksena tä enemmistö Hendersonin ja Snow- sen jäsenistö muodostettu komitea, Shanghaihln. u c n puoIimlljooDaiseen vahvaan a r-: ninn íh l^ d ó « ? “ ' “ « “ ’ » t a ^ u h ^ t muurin saartaman Idän työväen tais Herkuleen tavoin musertava kääm denln voittaessa Lloyd Georgen ja joka silloin oli vallassa ei-bolshevis- telua elämästä ja kuolemasta. Neuvostohallituksen käsiin joutu ineen voiman. Churchillin, tulee olemaan tyytymä tisessa osassa Venäjää, lähetti täältä neista asiapapereista on s itte m m in m akats«,« toiminn..«.. Vai ettekö näe, mitä on tekeillä? jMe olemme tähän mennessä nai vaatimuksia. Virallinen mutta kuinka kauan he tulevat tw ' tön heidänkin hallltukseenaa ja yh kultavaraston ensin Samaraan ja sit- j käynyt selville, mihin ovat Joutuneet Porvaristonne, Länsimaitten kapi neet vain köyhälistön murhenäyt**’ vi ♦ v-< vastaus työläisten lakkoon oli maan tvmään sellaiseen tyy pian kommunisteihin, tai joka ten Omsktln. Koltshakin englanti Vladivostokiin kuljetetut äärettöm ät; Julistaminen sotatilaan, sensirin ko- ’ EteS-Afrfkassa toimii tätä a talismi, rakentaa Idässä suurta run- män, mutta vielä katselemme kapi- tapauksessa on puolueeton, useassa laisten avulla kumottua demokraat k u l t a v a r a t . "Ekonomitsheskaja ventaminen ja sosialistien ja ämmät- kaksi nuninotta l i * nykyä mistarhaa. Unkarissa on se tuhaa- taliatlaen taantumuksenkin kuok»#- tapauksessa hyvin suopean neutraa tisen direktortohallituksen ja otettua Shisnj”-lehden (8, IV. 20) tledonnon! «yhdistysten johtajien vatgitseml nittelPP m*« ? ° 8 & t0'nen 8uon‘ eta hirsipuita pystyttänyt, siltä ovat kouristuksia. val,aQkamo”8ta l i e n kommunisteja kohtaan ----- vallan käsiinsä, mainittu kultavaras- mukaan Koltshak ehti myydä niistä I nen. Se sota-Loinen ry h tS io^a^ Tn nen lähtöisin kuulat, jotka saavat unka Vai ettekö tahdo ymmärtää ! Tällainen ‘ei kompromissia” on hen to joutui Koltshakin ja hänen minis rilaisen toverin sydänveren vuota Tai ehkä käsitätte kaiken «H» kistä lapsellisuutta eikä vakavaa terienpä haltuun. Kultavaroja siir RanSk. l . | Si,l. tnnkok. 1919 12« p u u -> y lli tu p u tta m a a n lakon, mutta ‘ kaavaa o o X a t l ^ ^ v J “ ? ? maan, se palkkaa lahtarijoukot. joi silloin, kun tuo kuolemaatuotta»* vallankumouksellista taktiikkaa.” rettiin kaupungista kaupunkiin san taa. englanttlalallle tuukok. UI» 51« l käytti kainoja. Jotka voivat kivaa ha den on pantava tuomio täytäntöön hirviö raotelee omaa lihaanne A Lenin jatkaa seuraavasti: gen huolimattomasti. Viisitoista ark- ia K okem us«. X nopeasti ja säälimättä. omaa vertanne Juopi. Meidät tah Kommunistipuolueen tulee tarjota j kultaa noin miljoonan ruplan ar sille heinäk. 1919 698 puutaa. japani too se nujertaa mahdollie;®®*0 “ “ o ,u Hendersoneille ja Snowdenell!e vaaH-' varastettiin tiellä. Siitä huoli- laisille hefnäk. 1919 140 puutaa, japa pian, käydäkseen Bitte Teidän ki®f komproffllaaia ja yhteisymmärrystä, j matta Omakin entisen valtiopankin nilaisille elok. 1919 502 puutaa, Japa- f «u voUh.hk.Hh I M ..0 alkhhshkkaat b h o X o , L . puunae. YHTEISKUNHAILISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Nyt ei ole kysymys vähenin»*#1*
