Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 6, 1920)
MAANANTAINA, JOULUK. 6 P .-M O N P A Y , D E C S TOVERI tus. Miksi he joskus ottavat olisi lukumiehiä olisi hän mistä kappaleen sieltä ja kappaleen uudenaikaisesta tietosanakir T b « organ of th« Fiaaiab w orkers ia täältä tuollaisista lausunnoista jasta hyvänsä saanut vakuutta- th * W estern States. T h e only Finnish ja manifestista. l . . . rt_i_ ™ . van selityksen, että anti-semj- Mceot A.uFri^F* Orea-oL’ T^kmtuksenä heillä on osot- j tistinen valtiollinen liike on hy £ W eeu^’ Worlun«n s Publishing Jaa v ?naja n yallankumouksel- syntynyt suurimmaksi osaksi Society. listen ja kaikkien maiden mar-' keinotekoisista vaikutteista, xilaisten sosialistien poliitinen ’ , «IlISfHllliflfUAlMIlIll * ' O ffice Seventh and Commercial S t, luonne ja kun he Ottavat jon Opposite Poet Office. kun kohdan jostakin lausunnos- G. BRANDES VENÄJÄN Phone: O ffice 365. Editorini D ep t 632 1 ta, joka tälläisen todistaa, niin ASIOIHIN SEKAAN T O V E R r Ä V ^ o “ '. O,«. ' ^ n3pi“ V tä? . £ .. « !- TUMISESTA ■ '. . - - ' > ■.......... ■ jvana: etta tyovaenjoukot eivät Ranskan, Englannin y. m. EDITOR1AL STAFF näihin usko, eivätkä näihin luo- n . s * « M— i . . Ed,«,. M . • Ä S 2 __ Syvänen, Aha Soeo, Toivo A. Johnson, erikoinen väittelytekniikka: to- distaa joku asia kelvottomaksi f ’ * * ™ 8'.'1“ . ‘.anaka- A. N. Koskela. : sanomalla sen siksi. Koskaan '*’" '“ 'lcd' ” t '? T i ' f"/*?! T n « “ “*!!«* mainitun lehden palstoilla: osottaa kuinka .. haikalematto« D , July 18, 1912. et the P o .t O ffice e j kukaan asiallisella^ tavalla mastl kay«aytyvat Ranskan ja A storia, Oregon, under the A c t of . Kunnan a s ia llis e n a ta v a lla P nffia n n :_ u a lt in m i.k .t Me.ck 3. I»?9. voinut todistaa valtiollista toi- . „ £ * k L valtiomiehet yritta- mintaa kelvottomaksi, mutta essaan hukuttaa Neuvostovallan vereen ja kuinka lyhytnäköistä r •• a f J II* I**L se on a*na edellytetty kelvotto- tuollainen politiikka itse asiassa tra s taloudellisen lllk- maksi ja tälle edellytykselle (THE COMRADE) keen harhakäsitys tup- ' Se r y h m ä l ä i s i s t ä S Ä S S Ä S mikä työläisille annetaan heidän tuotannostaan, riistetään voit- toilu» muodossa osa takaisin. Tälläinen asiantila jatkun niin kauvan kun riistojärjestelmä on olemassa. Ne jotka eivät tee mi tään hyödyllistä työtä," vievät suurimman osan työläisten työn tuloksista joten niille, jotka kai ken tuottavat ei anneta muuta kujn niin paljon että kunnossa pysyvät. HIIIKIIIIIIIIlUIllIIll > SE ON KAPITALISMIN KUOLEMAN TANSSIA Porvarit itse todistavat, että se on käynnissä. Ruotsalainen pankinjohtaja H. SchuJtg on käynyt ulkomailla ja kertoo Nya Dagligt Allenhandalle: huoli' Ä ’Saksassa sai sen painostavan - ä £ * £ lajuulaiststa, joka taistelee vais-jtää heidän mielestään sen tuo- !au,suu ■ Brandes- K ärsittyään ka" kats° f n c.8,.l.n tn r »kandaah- tomaisten ja virheellisten käsi-i mitsemiseksi. Oli muuta mitä k.o konaisen sarJan vastoinkäymi- mainen huvinäytelm ä’ eräissä tyksiensä puolesta yhä vieläkin, hyvänsä, kunhan joku liike vain ! ia; . enJe.ntellc tarpeellista ^ " t o l o i s s ä , tä™ä verhoamaton nim ittäin, ettei työväestö tar- kannattaa valtiollista toim intaa, *kcksia J?tak?n ? ,uu.t a taistelua P ^ stitu tsio n i ihan kammotta- vitse valtiollista toim intaa eikä on se kelvoton. He tekevät o - 'I ar- - bolshevikkeja vastaan, van» .. . Kaikissa piireissä pe valtiollista valtaa, on nyt ajau-im asta m alttam attom uudestaanT oistaiseksi riem uitsevat sen a aan t?5-Vea;.. ? en od<>tetaan tunut täydellisesti keltaisten so -lja pintapuolisuudestaan teoreet- J° htom iehet’ koska X1*1? äärettöm än tyottom yy- sialistien kanssa samaan u m p i-tis e n todistuskappaleen, toisin *etyn saa5ro” vuoksi V e n ä jä ll ä _________o nin seudulla suljet- kujaan. On merkille pantava sanoen, esittävät ymmärtämättö- k“,t,c” *tavaliassakin riehuvat. kuinka näiden lehti "Industria- myytensä perusteluksi siihen et-1 ?a a kulkutaudit toinen listi’’ kovenee tuon tuostakin tä he saavat olla ymmärtämät- i oistaaan vaarallisempi, kulku- esira. semmoista käsitystä vas- tömiä. Ja suokaamme tämä n a u -' t3U •?’ ,Jo.t ka vaatlvat V enäjältä! taan. että kolmas kansainväli- tinto. ' monilukuisia uhreja ja aikaan nen ja Venäjän Neuvostovalta M utta ikävintä vain, että tä- N?. v ku k“ neuvoJc" Puute olisivat samoja asioita. Kun mänluontoinen fanatism i voi . ’ . - ,.®Iiaja^ a1 m a h d o llistu - muistaa mitä ja miten tästä asi- | pystyssä pysyä vielä silloinkin y ä k s e e / 33 ” auksiaan hy_ asta lausuu sosialistipuolueen kuin koko maailman la a ju ise t! d T‘ • .... , , toimeenpaneva komitea, niin e i, todistuskappaleet ovat puhumas- “ ^ 5 ” eJJaja2 halIltuk- todellakaan voi olla mitään e- sa valtiollisen vallan valloittami- h v lä n n v t arJoukscn päilystä siltä etteikö opportu- “ " puolesta. Eihän nyt enää | ^ ‘’ " X r i t m t m & ' “- T nismi olisi samaa esiintyköön. vo‘ todistaa jonkun esip u h een , P; J ? " i ‘^a"aani“ 8'. J oka vlral‘ se sitte valtiollisessa taikka £ - ! “ » « lukemisella sitä seikkaa ‘5nesVt " " " ^ m !‘a' a>>» kanso- loudellisessa liikkeessä. valheeksi etteikö Venäjän vai- j '! 1 ‘!?^™a?ra| 7 ' a° lk' ud' n eaI' (Zinovjeffin m ukaan) ••Industrialistissa" kirjotetaan 'ankumouksen tähän astinen sessa ei ole h ^ o m lt,ava„ a T h m A m m attiyhdistysliikkeen pyrkimys u a iiu ii näinä „ « m d aikoi aiK oi- ' in' ne8'>’8 ' - — ----------------- - z ----- i „ „ „ • yhdistyä yhdeksi intarnationalekd tavattoman paljon ole petustunut tyova- vaan na todellista sosialistista kan-.®nluokan valtiollisen vallan kaikkea t ukehu«aí?aa m Í o t ? J° näkyvHu ensim äisen Interna- käyttämiselle. ! KaiKKea tUKenuttavaa pelon tun- ¡ tionalen kokouksessa, joka pidettiin sainvälistä järjestäytym istä vas- f netta, pelkoa siitä, että vallan taan ja joudutaan siinä kierosti .T al.oudell»nen opportunism i on kumoukselliset aattet voivat Ve syyskuussa 1866. unkin rvAiffom^o« Venäjän . vai ._ a sia llise h n y t .vararikon, v ararik o n . ___ Kokous tunnusti am m attiyhdjstyk- vahingoittamaan 1 sti te iennyt,. näjältä levitä Aasiaan ja koko lankumousta. M utta he ovat - n *annattaJien °1*S1 mahdolli-¡ Europaan. L iitto ”Vaflankumouk- < T®1 välttäm ättöm iksi työväenluokan tiin juuri neljä paperitehdasta Been, Ja, sentähden työväenliikkeelle Uletan yhdietyeten Ja tehtailija — ja.se» mukana uusia levotto vahingolliseen muotoon, yleensä. TÄI- -teinen yrity«. Waahingtonissa järjM. muuksia, ehkä vallankumouksen lainen kieltävä suhtautuminen on nyt tää uuden työn internationalen . . . pahinta on se, ettei halli temmin johtanut ammattiyhdistysten ta. WaehingtMin kongressia ¿ ¿ 7 tuksella näytä olevan auktori koko periaatteellisen perustuksen, pe koho kulusta, heidän suht teettia.- Eräs vas. sosialide rinpohjaiseen taisteluun, tehtävä. Jo voitettuihin Ja. puhumattakaan mokraatti oli Berliinissä sano ta huomattavassa määrässä helpotti, lueettomlin maihin, kävi seiviu«, nut, että “hallitus ei ole mitään se, että “aselevon" aikakausi laajem vieläpä sen Järjestäjätkin hilätsS ja sosialistinen presidentti E- millekin proletaarijoukolUe on selväs hymyä, samalla km» he toimivat ti osoittanut imperialistisen sodan to hoitavassa, teeskentelevässä tv .-^ bert on roskaa’’. Pariisikin säästää valoa. Lei- dellisen olemuksen kaikkine seurauk sä. Samanlainen- ilmapiiri myöskin tuon peräti keltaisen pä on huonontunut. Junaliput sineen. Raunioittaneiksi eivät osottautufieet surkeata yritystä, tuon miehen. jOfa ^Rivieralle tilatut monta viikkoa ennen. Englantilaiset ja ame vain voitetut maat, vaan voittaneet o» Sakean köyhälistön varhain«* rikkalaiset matkustavat. Ja Pa kin, puolueettomista maista puhumat johtajia mutta nyt sen ensimij- risissa huvitellaan. . . . Julki takaan. Kaikkialla näyttäytyi uppo ehdokkaita, Jotka oli pakko karta*, nen ruokottomuus esiintyy tääl rikas ja röyhkeäksi käynyt kapitaa taa sen riveistä. KaksitoistamiijoJ lä miltei rivompana kuin Ber li yhtä leppymättömäksi työväenluo naisen työväestön nimessä, jotka J liinissä. Ja tirehtööri kertoo kan suhteen. Kaikkialla julisti se vat yhdistetyt salaperäiseen, tie«, teatterinäytännöistä, joissa kym työväenluokan valloitukset vain “lait '’mätti, missä, asustavaan internan«^ menet miltei jo kokoalastomat tomiksi” ja yhdellä kynävedolla hä leen, kääntyi hän äskettäin. katt. naiset esiintyvät. — Sitten seu vitti laukovapauflen, kokoontumis- ja sanomalehdet kertovat, Moskovaa. rasi sakilaisdraama, jossa meri sanavapauden työläisiltä. Kaikkialle Pietarin Ja Odessan ammattiyhdistyJ mies puukottaa jenttansa ja po se suuntasi niin häpeämättömästi ja ten puoleen pyynnöllä saada tiemjd liisi tanssii ruumiin kanssa. — kyynillisestl diktatuurinsa, joten työ ja ryhtyi suhteisiin keltaisten kuJ Ruotsalaista inhotti. Ja erääs väenluokalle ei jäänyt muuta keinoa sa, jotka luultavasti valmistava; sä Montmarten huvittelupaikas-: kuin palata Ensimäisen Internationa- Neuvosto-Venäjän työväeni uokalletJ sa oli ovitaulu: ihan alastomil Ien testamenttiin ja sen perusteella dellista apua. Kuka on valtuuttssgl ta naisilta pääsy kielletty’’ . . . tutkimaan ammattiyhdistysliikkeen Legien puhumaan sellaista kielt£ g I koko käytäntöä. tuntematonta. Joka tapauksessa Sa£ I Hauskoja tuokiokuvia 1 Baby Täm ä tutkim us tapahtui ripeästi, san tehdaskom iteat. el punaiset t » lonin valtiaatkin tanssivat päih ...................... ei ..... Ranskan syndikaatit, e j tyneinä — verestä. He eivät Se on Jo jo h tan u t siihen, e ttä k ö y h ä - dlstyk8et, Italian vallankum oukselliset yhdistyt! listö kaikissa m aissa on sen sijaan, tahdo nähdä taulua, jossa sei e ttä se olisi jä ttä n y t am m attiyhdis set. ei Englannin työläisjoukot, jotta soo: sinä olet punnittu ja köy tykset, päättänyt an taa niille uutta esiintyvät jy rk ästi keltaisia \asta«! käiseksi havaittu". sisällystä ja k äy ttää sitä m ahtavana Ja kaikkiin näihin amsterdamii*, vallankum ouksellisena, kaikkia m aita alin, w aahingtonilaisiin ja legif-niiä käsittävänä taisteluvälineenä pääo siln työläisjoukkojen petossuunnitid maa vastaa. Am m attiliike alkaa kaik miln voivat työlÄJsemme antaa vu| kialla, m uuttuen jälleen punaiseksi, yhden vastauksen; pikainen mobilJ vapautua tarm okkaasti keltaisista sointi käsi kädessä Lännen kaiktaoj johtajista ja heidän kannattajistansa. todella vallankumouksellisten v».| Pesäero havaitaan kaikissa kapita mlen punaisten ammattiyhdistystä listisissa m aissa jo selvästi. Eng kanssa luomaan uutta ämmättäänJ lannissa ovat vanhat Trade-Unionit , .. . intem ationalea, jolle el ainakaan m m enettäneet työläisjoukkojen silmiä- , ,,, . a an "H • « « •, , „ , ,/ ! la sallim aan punaisten ja keltainte sa kaiken vaikutusvaltansa ja viime i ... , , , , • . välisen kuilun syventämistä ionr. kuukausien joukkolakot tapahtuivat v i , . nu Ilman nilU. Johto .UrW whda»ko. 2 ‘aV"" kU“'"" “ niiteollle. Jotka ammaUHLelle Hik- 7 “‘" Jalk,m " ls<'" k‘“ P> .. ¡^7 8. a’ a k>nka *1 kansainvälinen yhdistym inen m ennyt keolle a se tta v at päiväjärjestykseen , i X h L « suurim erkitykselllsesti eteenpäin. kerrassaan uuBia tehtäviä. ’ Työnantajien kansainvälisen liiton c. i • , tatuurin järjestäm koko st 11 Sätnanlatnen kuva on nähtävänä m a i kä, i tdlvä, 8fi iseen rai,lakaa>„ muodostaminen, joka on tiiviisti ko A m erikastakin, jossa nyt “Ainoan koonpantu kansainvälisistä syndikaa- Ja nyt näyttää selvästi, ettei a»I suuren yhdistyksen" perustam isella teista ja trusteista, on niin muodoin m attiyhdistysten punaisen interuujy (One Big Uniot») .Gompersin tapais antanut voim akkaan sysäyksen eri nalen muodostam isen aika ole kaota-l ten keltaisten johtajain rooli piene maiden keskeiselle tiedustelulle, Hi na. K uljetustyöntekljäin liittojen ta F nee m itättöm iin. tolle ja avulle. Kun am m atilliset Y htä m ielenkiintoinen on Saksan levä kansainvälinen kongressi tule-. I k o m ite a t, solm isivat lujasti yhteen am m attiyhdistysten uudistus, joka on olemme vakuutettuja siitä, täydelä-l molempien kysym ysten ratkaisun, tällä hetkellä sitä laatua, jonka venä »esti Ja selvästi osoittamaan, «mj niln alk°i ilm aantua säännöllisiä läiset am m attiyhdistykset ovat jo sen m yötätunto on kokonaan XeuT»| kertom uksia kansainvälisestä am m a päätläneeL T ehdaskom iteat murta- tovallan ja Kolmannen Internattaa-I tillisesta liikkeestä. Sodan alussa v a a t/v t/v a a n h a t muodot am m attiyhdiatys- Ien puolella. Joka päivä tuo meUl kuului kaikkiin kansainvälisiin am likkuessä ja arm ottom asti tuhoavat uusia todistuksia siitä, kuinka «(J m atillisiin liittoihin yhteensä noin keltaisten johtajain arvovallan, joh maiden am m attiyhdistykset lähes*, 9,000,000 jäsentä. tajien« jotka esiintyvät katusulun toi vät kansainvälisesti toisiansa uusisi Ja kuitenkin kehittyi kansainväli sella puolella. Ne a se tta v a t rohke- tehtävien pohjalla, me saamme uun sen am m atillisen liikkeen helm assa a sti ja jyrkästi tehtäviä, pyrkivät todistuksia työväenliikkeen uutan yht aikaa sen tavattom an kasvun tuotannon valvontaan, vaativat talon-1 ratkaisuista. Toisen Internationale kanssa vastasuhde, jolta jo soda.i dellisen eläm än päähaarojen kansal- i i , . tyhjäksi raukeaminen ja ie a ussa jo iti melkein täydelliseen, . H atuttam ista, säälim ättöm ään p a lja s-; antautum inen Kolmannen Intmat» ansa nvällsten suhteiden rlkkoutu- j tavat am m atillisen liikkeen mädän- nal®n edessä ei ainoastaan vapaat m seen. Eri m aitten am m attikunnat tyneen aatteen ja tietoisesti pyrkivät I punaisten am m attiyhdistysten kätai ja am m attiliitot seisoivat vihollisina yhdistäm ään kiinteästi toim intansa vaan “ yöskin lainaa niille voinut toisiaah vastassa ja ofivat valm iit köyhälistön poliittiseen liikkeeseen. ta in ta poliittista taisteluväliueiä ase kädessä puolustam aan ahdasm ie Ja kokonaisissa tuotantoaloissa on ' K ak k ien maiden amamttiyhdiKtrrta lisiä pyrkim yksiään. sama työ edistynyt niin pitkälle, e ttä ■ torkein tehtävä on siinä, että »e » Jo tällöin olivat am m attiliittojen voim akkaim m at yhdistykset, kuten ^ Y ä t ei vain aatteellisesti vaan ki! YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA M KÖBAILtA AMMATTILIIKE-INTERNATIONALEN PUOLESTA i is -i 3° kapaiVäiselle toistelulle ia ja sen sen “ “ ¡seHi,ta Venäjää v a s t a a m n u ¿Ilk,k*’äl’»i8ell‘> lismin tielle. tä he selittävät tuota kavalaa tuttaa kaikessa liittoa, joka 130 pyrk,m -v sten turvaam iselle “kapitalis- « llllllliliiiiiiiiiiiiiiiii. vuotta sitten m uodostettiin v a i-' m‘n ennenkuulutnattom ia väärinkäy- kaivaustaan työväen etujen mu-i minn‘ £ ,Oi' HENRY FORD ANTkSEMI- lankum ouksellista Ranskaa vas- i tQkfliä va8taan’" 8e Painosti myös e- "■in yk« " k' r« iw n taan j rikoisesti sitä, .e ttä niiden vaikutus Kuta vähemmän Euronpa tu - “®ri maiden ammattiliittojen yhdis- M utta joukot eivät enää tah- TISMIN KIIHOTTAJANA hyväksyä tällaista. Sieltä Europan maiden politiikassa lee sekaantumaan Venäjän asi- i “ L*®“. kautU laajeniBi y h t i taalta aina tulee esiin jotain, tunettu juutalais-vastainen lii- öihin, sitä enemmän se valmis-i S‘t a f i a «uunnitteli kokous am- ® ® llikkee,,e “ «odon. joka joka lyö pahasti ristiin johta ke, anti- semitismi, ei ole näi- ta a Venäjän tasavallalle mah “ dollisuuden järjestäytyä ia to- a'na "aihin päivi,n asti on 6äi,yt- jien ajatuksien kanssa. M utta hin päiviin asti saanut jalansi- ‘a y ^ ,1,sen m erkityksensä ka- Industrialistin toim ittajat kai- jaa amerikalaisessa maaperässä, teuttaa maassaan järjestys, sitä i -------pitalistisiin maihin nähden. ‘ Riippu- kessa viattomuudessaan taas lukuunottam atta joitakin pimei- suremmalla tyyneydellä tulevat Ui; teiuetl‘, » J"» ‘»1« «U». kuittaavat asian lausumalla vain tä etplä- valtioita. Etelä-valti- venäläiset luomaan katseensa! sellaisen väitteen, että kolman- oiden antisem itism iä on pidetty muuhun Europaan ja ’ antavat vai • iir in k ö vaBtapainona P^oman nen kansainvälisen ehdoista vain paikallisena anti-sem itis- tl0lde,n järjestäytyä niin kuin ni‘att aan’ ‘ f®®. am; kiistelevät vain sellaiset työ- min muunnoksena, nurkkapoli- ne haluavat. P a>tsi sitä on vai-L f _ ° pp;a tiet°i8esti -------------- . r . P°“ tiollinen kokemus osoittanut o,rain,dan työväenluokan jarjestäy- vaen järjestöt, jotka ovat kyke- tikoitsijain keinotekoisena pö että ympäröivän mailman r a u - itym,8en ydinmMotaina sen täydelll- nemättömiä taistelem aan kapita- pönä, mikä ei koskaan voisi laa- f.6" vapautura,8en m erkeissä, fciiden lismia vastaan. Se tahtoo sa- jentua yleispolittiseksi agitatsi- haan jättäm ä poliittinen liike täytyy antaa apunsa jokaiselle yh- noa tällä, että sellaiset suunta oniksi Yhdysvaltain valtiollises- rauuttuu vähemmän räikeäksi ja telskunnaiHspli« , ,, kysym ykset kuin mitä kaikkien sa elämässä. Amerikkaa on pi- m uuttaa sisäiseen elämäänsä näh liikkeell jok ... pE°,e aar sellg _ _ .__________________________________________________________________ r Jd' ‘ d e " n yäkipakollisen välr ¡ n a lr n l! i« n ___ niKKeeiie, joka pyrkii maiden sosialistien” Î Æ T Ty". detty juutalaisten” ' ' ! ^ « Jna luonteensa " ^ r auden“ i ^ ^ taha ''“’»“ '»“‘■«en esim. m etallityöläisten Hitto, ovat jo I tonnössäkin yhdeksi yhtenaiaeb läpitunkem ia, vihollisuuden, jonka “punaisten” käsissä. kyisin on. ovat vain joutavia ja maana, jossa historialliset j a y h - j ^ l i J . 1. ’ 1? , “ ään a k .,iv X 7 X lU o in a m ahtavaksi kansainväliseksi jän*’ etteivät n e-to d ista m uuta kuin teiskunnalliset edellytykset ei- ‘ h «1.. . tasapainotilanteeseen y m -; koko luokka a ‘ pdu‘L lin’ _1Man pakoitti syntym ään keskeytym ätön V allankum ouksellinen prosessi eri hihsi, joka on valmis taistolena»’- sos. kykenem ättöm yyttä luokka- vat VO1 lu° da anti semitismiä ja P a l m u n s a valtioihin nähden, i Uytyy orikoiBe„a hu^ el, ’ vaJvoa taistelu kapitalististen maiden välillä maiden am m atillisessa liikkeessä on ''tosikädessa Kolmannen InternaiM» yliherruudesta kansainvälisillä m ark sijoittanut kansainvälisen imperialis- J en kansaa kaikilla rintamilla, tai taisteluun. Ei tässä tehdä poik- Jossa dem okraatisten laitosten ja rliiliv n illllliliiiju i työtätekevän luokan huönolmmin kinoilla. Jokaisessa metalli-, nahka-, min aitaukseen. Kun italialaiset am- h&llatön vallan perustamiseksi, ä keusta Venäjän sosialisteista- täyden uskonnonvapauden tur- TYÖLÄISTEN TULOT palkattujen joukkojen, kuten esim. kutomateollisuus- ja puutyöntekijäin m attiyhdistykset keboittavat tänään 8atnaha Jo nyt valmistelee koma» kaan, joiden taistelu sentään v!ssa. juutalaiset saavat nauttia kansainvälisessä kongressissa sattui työläisiä olemaan an tam atta venäläi nistisen eläm änsä kansainvälisen r.| l — _______ I - 1 ,, ' tä v s iä lran cataicn ilz* ,, pitäisi jokaiselle selväjärkiselle taysia kansalaisoikeuksia mui- New York H erald niminen Yhteensulaminen ( s t s internatio raivoisia kinasteluja siitä, mis&a liik ihmiselle osottamaan, jos ei mi dcn kansallisuuksien ohella. Ja porvarilehti on ottanut vaivak- nale) tulee epäilem ättä yhdistäm ään keessä keskuksen tulisi olla, Lon sille valkokaartilaiskenraaleille min kentam ison uusia muotoja. Ei vain m yötätäuntojen vaihto, «I tään m uuta niin ainakin sen, totta. ? n k |n, että tämän m aan ; seen laskea kuinka paljon on kaikki ne, jotka eivät vielä ole toossa. Parisissa, B erlinissä vaiko käänlaisia “a se ita ”, kun englantiini se t työläiset toim eenpanevat suuren- j vain m oiem m anpuoiiset tiedoitukifc että kykenevät ne taisteluun. tra<1,tsionit ja historialliset e - , Yhdysvaltain tuotanto vuodessa yhten liittyneet, ja h erättäm ään työ- Genfissä. R anskalaiset valtuutetut Internatioaii M utta täm änlaisia dogmaattisia (,enytykset eivät ole suoneet d o llareissa laskettuna. Lehden väenluokan suunnattom assa joukossa syyttivät saksalaisia siitä, e ttä he moisia lakkoja ja vaativat hallitus- kuten Ensim äinen syytöksiä tekevät vain ne, jot- maaperaa a n ti semitismille niin- esittäm ien numeroiden mukaan ’ vakaum usta siitä, ettei heidän pää- pyrkivät ryöstäm ään kaiken käsiinsä tansa vetäm ään sotajoukot V enäjältä vaatii am m attiyhdistyksiltä. v»a ka omien vaistojensa varasta U«In ,.^?P assa‘ nousee se seitsemäänkymme- m ääränsä ole kauttaaltaan Itsekäs ja ulottam aan ylivaltansa koko m aa pois ja tekem ään rauhan Neuvosto- myöskin järjestö- ja teknillisten liikuskelevat ja jotka eivät näe i n * ; ™ " °,n, OUt°? nahda- ne<-n biljoonaan dollariin. Jos. vaan e ttä se pyrkii miljoonien sor- ilmaan. Saksalaiset syyttivät rans \ enäjan kanssa, kun ranskalaiset syn- i keniuksien vaihto, taistelu ja jän» dikaiiatlt lausuvat soiidaritsuutenra telytoim innan rinnastus, yhteisi« eivätkä tahdo nähdä mitä mail-| , ’. . ai.ne" liberaalina pi- laskemme keskimäärin viisi hen-i reilujen yleiseen vapautum iseen.” massa tapahtuu. ‘ e y kapitalisti kuin H enry keä perheeseen niin pitäisi jo-i Ensimäinen varsinaisem pi yritys kalaisia häikäilem ättöm ästi kykene venäläisille, niin pakoittaa heidät suunnitelm ien yhteinen laaumisöj m ättöm iksi järjestäy ty m ään; englan Ja kun tällaisella kannalla o i-. o n . “ ^ u tu n u t anti-sem.’ ■ kaisen perheen tulot olla vähin- Gen fin kongressin päätöksen t o t e l tilaiset Trade Uniot olivat alituisina huomenna kärjistyneen luokkataiste- maalima tuotannon valvonnasta. 1-1 , , - I lun lp8Hkka, jota yleinen rappiotila tenäisen maailmankeskuksen m anne»i rebr-l laan ja kun sen puolesta aina ' T» asianajajaksi tässä maas- tain $3.330 vuodessa. M utta tammeksi tehtiin kaksikym m entävii h .a v k a eristäy ty m isen säja J a nopeasti kasvava kurjuus selvän- röinnin hoito, jako ja perustan,^ esiintyy tarvetta väitellä, j o u . .sa . Hanen kus.t antamassaan ja m ainittu porvarilehti ei enem- si vuotta myöhemmin Brysselin Itävät, sanom aan ratkaiseva sana o- työvoimien jako. yhtenäisten me* riutuen siinä — — li — *-—- omitui- •*._? - TuimiTT3m3S3an — .•— ota -- » kongressissa (elokuulla 1891), siis .vHmyksellisen henkensä vuoksi. iinä sellaiseen T b ? t j ldka’sus.sa j . no«» Paa ku’P muutkaan — porvarit maan, että moniaiden ° ri?~ •” ePCIld®ntl;»-1 asiaa tältä kannalta. Ei, sitä aikana, jolloin työnantajien kansain- herrn . d Z ° mitU‘8e88a. ^ i8telussa yli-1 m istäkin asioistaan. Tuo m yötätunto telytapojen käytäntöön otto - seen asemaan lu o n n X tn f ’ k ° " var8in ija m uutom lssa tapauksissa apukin, pääpiirteissänsä ammatüvhdi-tydr lauseiden ------- ----- pitkien pulleiden tai tee s.lä silloinhan he eUhtOH yhtymän» oh suuyl matv maiden a f , ? ' * * h® venälöi8i,Ia osoittavat, todis-1 uuden internationalen lähimmät * kirjoitusten seasta ei löydy S E v£ ^ 7 . J° ■ i.l,IlS"',at .Paljastttneelrsi yM en dolheuu, voimakkaan painoeuiksen maiden kapitalistiyhtym ien taistelun taa toistaiseksi sam aan aikaan hei- t i v ä t m uita todistuksia kuin sellaisia, seen ai.o_venälä;B»: söartnataai- kapitalistisen järjestelm än p a -, harjothtm iseen eri maiden am m atille kanssa taloudellisesta etevämmyydes- m ista epäkohdista. i- seen liikkeessään heidäD heikkout'! E ristäy ty m ättä Kolmannesta I» p ä k o h d ista . S e n s s i-'s e e n liikkeeseen, jotka esim. todistavat että työ seen r e ä m at i o-venalaiseen d ^ ^ ^ U u k s tapaan. ^ s M i i Il-ihim b tä m aailm anm arkkinoilla, unohdet- Uin kokonaan internationalen a ja tu s ; sem alla venäjän ^ y ö lä ista ^ m m lu ^ ta * te r“ *Uo" ale8ta ja jaan ilm oittaa lehti että yllä- Tämän tähden päättikin kongressi vaenluokan en puo- an ik k ele j^ ;„,,a lue muodostaa "valt,oilm sen organisaatio- sek ä " — I ^ - “ 7 tuotannon mukaan tu- perustaa. Jokaiseen maahan, m issä ja m e n e tu s e sen vuoksi suurimmal-1 m iseksi; k u i J e n k a l l tU°" UUd’n eka sarja ju u ta la is-Je e siitä jokaisen Yhdysvaltain siihen jotain m ahdollisuutta näytti ^®“ ku,ettav* ®*n>«ssa tahdl-« | risen ja poliittisen mahdin, min- vastaisia m u .IS!*) k i» < l • ¡ ocn Irk u i -n n J , ,, » n o y s v a ita m »unen m ahdollisuutta näytti ta osaltaan voimansa. Kun eri mai- toistaiseksi uskalla antaa kotoisille 1 olevan, ___ jotain . kansallisen _ I k ä . avulla työväenluokan edisty- ei vritetakään S K inntfiiL'etk« ?S“ k kaan. k°hdalle $666, _•? mikä ty ö läisslh teeri. vth«m m , , kotoisille »en kanssa ja kaikkialla varustetun k e i n osa johtaa proletaarisia ja Hsta se T ttS v ™ „ ^ t t a “siinä tapauksessa, jos den kapitalistiset järjestöt, jotka sai ra " “ “ ac''*“ « o -, •»«liieten Ja talonpeikah, valu. f kokea sam allaista riitaisuutta puolproletaarisia kansaioukkok tää tu on n kk fah 'I SCn-,S.?S!al,sUsen väitteen, et- joitakin ristiriitaisuuksia työn ja vat k an sain v äh en ep y rtlm y k een ä Ja voit-j lä n n e n puna i” « “äm m a ul“ l,dilet>ak “ ä> p,ir“ " ta “a k*,kklM oikealle tielle’’ kuten U d u stria kansalllsuuden tarkoi- ta työläisiltä riistetään heidän Pääoman välillä syntyisi, eri maiden I köyhälistön luja kansainvälinen UsH maiaitsee’ kerran " ¿ X « M° ^ raUSt^ ^ ^ T a ; työnsä tulokset, sillä saahan työläiset saisivat siitä tiedon Ta vo? tum attom an halunsa välillä s a a tta a , Joka päivä se hyväksyy a n k aram p ia ' tantoliitto. Politiikka ja tuotan* J V o n e o in v X lta « ... _ . i __ - f “* tam a kansainvälisyys yksinom aiseksi, taisteluinuotoja ja vetää selvän raja- aloien X Z ^ r i i t X u S e n " aciden v Z a Z Ä t m e n ^ v á Ü l l ^ ^ A m m a S ' j ™ fA fY la tä sen olisi lopetettava panette- julm uuksista k H s th ty ^ n la o S a ' U katsoen0 se .¡h ä n ^ . a ^ i S t ¡T’, ”“ k<m(!raeal ottl tiTl“ . '', " ankum° uk“ ilis' 5' a .«?- kohtaan, joita ei enää missään [ m utta kun ryhdymme tu tk ta a k n 1 v to y X * “ maha“ “ “ « ““Te“ ™va'o ta h ii k ah.i«L uh<l‘ alnaa J ° ‘■ S “ ™p“ s3kja!’ uskota tosiksi, asiaa lähemmin, niin saakin se päatoelauselm ae: ••Yhten»i,e„ kan » i n i ä i i ,,0? " 1 n S Ä S X FOrdi" Pr° ’ I ' " i T “ *OiSt n skäänUCn- H " ’“ *“ ” a- n - « n i.X X i X M invansen paatosiause mistä, paganiias^a. Jakaessaan koko maan tuo mahdolliseksi tekem iseksi tävtvv io- jo tta , todistetaan, etta katkk. On vaikea käsittää mitä m o-liannen on lehti ottanut tätä ja- kuisessa maassa jä rje e tä i “ «k o in ee luokkatale.elu on v ak io llisu , liivejä on olemassa tuollaiseen koa tehdessään huomioon kaikki am m atillinen keskuskom itea Näiden etta työväen.uokan tulee ottaa propagandaan, ellet se johdu lapset, sairaat, vanhukset ia v- komiteoiden tm«« 7 osaa parlaxnenttaariseenkiin toi- puhtaasta tietäm ättöm yydestä leensä kaikki ne iofka iivä» muksun « i mahd°lbsuuden m in ,« n ja y.eenaä olla m ukan, .ai oiktt.lisesta h a l t t s t a ^ a d a s ^ s “ ¿ 7 t o l ^ u m ' ' . " ‘o " .’ .” . uyko;- .vulto m uutakin lis iä ,,y ö ,a . eivä,, «uo.a m iiäin.H ee m „ . iimottea t o i s U i e n » ^ ' «uksella vtUla,a valtiollinen vai- kuuluisuutta kuin äkkiä rik as-'K aik ki kun nämä otetaan h u o -' tilastollisten tu tk im u sta ,., t u l o k ^ J*' '"uset-tavastl tuneen tehtailijan kuuluisuutta, mioon, niin tulee tuotannosta «• kuin myöskin estlntyvleta am ivataan n,ulen ta lo u d .il, s te n sa- M utta mi,a kunmaa voi tuollai- jokaisen kohdalle ylläm ainittu m atillisen liikkeen sa a v u tu k s i,« r i 7 h " ni UumO“. u t. ' ai ‘S Tu? ku'!1T uus ,u °.“ aa? E hk« " n ™ * Saa,teko te työläiset jo- maassansa. Britan««, « t a “mm.? tien harhakäsityksiä jotka puhu- talle seikalle antaa jonkun ver-l kaista perheenne jäsentä koh-i «yhdistysten huolehti, sh « ? ,« vat vain p elk asu taloudellisesta ran selv.tyst» eräs tapaus den tuon summan? E tte saa maahan m n . „ . v . , toim innasta ja kasvam tses,aan, Henry' Fordin oikeusjutun ai- On hyvin tehty jos saatte siitä! kansallisen iarjeeton j X n t a m teolliseen yhteiskuntaan . Tam- kana Chicago T nbunea vastaan, nykyään puolet. Toinen puoli etteivät he paina palkkota a la ? m oisten lainauksien kautta jou- Kun T ribunen lak.mies kysyi menee riistäjille. Ja siitäkin Lakkojen, . r t k ^ e a i t a k o , « u ^ ? , «uu le h f tod,.lam aan ju u r, « H enryltä onko tämän tap an a: toisesta puolesta minkä työläi « t,u e « a ova, katkkien m a ta n am seaan vastaan. tutkta htstortaa. vastasi H enry sat saava, menee osa - suurin « at,¡U ito t v . l » m “ t a s t o a Z t a M utta mikä on naiden talo,.- koppavastt. ettei hän koskaan osa - voittoilijoille ja muille «Heen voimakas« ap„, “ “ *' delltsten opportunistien tarkoi- lue historiaa! Jos Henry Ford keinottelijoille. Siitäkin o s a s t o ! T ästä aiäaen o„ t ______ . . . . . . . tehtävien yhteenkuuluVítlía, i h e v lte im e ttä a t n m a t t l ,,,^ keep hy,ia „ a je „ n u „ ,„ je „ ^ u . « J e . Jotka olivat vain muodollisesti kan kalTa“ la<’ldak- I ä ti ensim äleet käytännöin,« « « sainvälistyneet. olevan jo täydellises n X « a k t . n a“ " a X ,ly k i* t 11 ,eet k- “ h>’ ä 'l « ä m « - . ~ k“ * ti valmiina heidän palvelukseensa. kalkkien maiden ammatti.» Sodan aikana hallitsi näiden mai T o«n k „ « n , l,etT° in e n T ,de“ ke“ a ia t* diatysten yälillä luokkaauhten» den am m attiyhdistysliikettä sam at pyrkim « < ykset « - kuiq ennen sotaa. Ero i ♦m-ie.is ---------------- .^ . a ksityisia - .. yri- puolesta on tä stä lähtien kansan* o ii-v ain söna, että sotatilanne vaati j tykaiä, johdattaa työväenliike Ja ............ -....... ' - “ kan 1 n ~ ' " ‘kk" " a'"“a Hamvallselle pohjalle. Trade-Unionien Kom m unistinen rakennustyö on *1 lisyyttä, kärjiati sitä ja veti tulok Im m o in - U° m.a an 1UUhVat ®tU ainoa tunnussana. Voi varma«!* sia. A m m attiyhdistykset, jotka tä mtaen InternaU ona,en P^ufcta-, sanoa, ettei se päivä ole hän saakka olivat olleet punaisia, mlsella heidän onnistuisi uudestaan jolloin K olm annessa II|teInauon^í•*' kun ne, Joskin kapitalistisen jä rje s X « n t a ? l t a , Pa“ SSar“ D’ * * * « yhtyy kake, voim alta.« Ra— tyksen puitteissa, taistelivat kapitaa ta ta ri, ‘ m m att|y |><)"ilyk- v a lta a ta ty h ä llsta iik ita n > « « * lia vastaan, alkoivat nyt tulla “kel set kanasaT ä, « “ .kap“ a,laU<”>! la koko maailmat, kommur.,— taisik si”. Sodan lopussa ja valmis tuvan rauhan aikana sai yhdistysten llseen v ih o llis « ? ,? ,? " t>O"“ at,iD Vl' Puolueet karkaavat y h d e t« p— kellastum inen" a e ll .ta n vauhdin, A m .ta d .m iu komtreaaln «uikuta! ? •■»■»atUyhdlety.,. n kaas» e t « ediatyneiaeä vellenkumouksellt- « v a t yritvkaet oeottautulvat a ta s v k" pppu“n aU“ ’ sissa työläispiireissä, tvnl»fKnHr<ain„a esim. Saksan ___ »»äam< ■ siinä j ka Ensim äinen Internatior , " F* | sissa ja kaa" «* “ H» l « k . « l . on hiihua»: U nkarin luokkatietoisten työläisten h erättäneet erikoista innostusta, Pa ei keskuudessa, alettiin suhtautua am edes keltaisten yhdistysten kannatta- m - - . , . m attiliikkeeseen kieltävästi ja vihol- jien keskuudessa M utta vielä epä- L TOVÖH j o k a is e e n t F on am m attU iittojen lismieiiaesti, niin kuin laimistunce- onnistuneemmaksi, osoittautui kel.¡ läisk o tiin ! z
