Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 3, 1920)
55 PERJANTAINA, JOULUK. 3 P-FR1PAV, DEC 3 TOVERI No. pääasiassa sellaisten teollisuuk sien tutfcyniseen ja niissä työs kentelevien työläisten jlrjts tä - miseen, jotka sekä tekn ilUaten, sosialismiin siirtymisestä. Mut SUORIA SANOJA tinkimään neuvostovaltion kans (T H E CO M RADE) Hsuuden sosialismille, on ta kokemukset otettavat nyt, sa, asettamaan ehtoja ja vaati mitä tukalimmlssa olosuhteissa, H m organ of the Finnish w orker* in Sodan aikana rosvosivat lai- että työn ja pääomon välistä the Western State«. The only Finnish maan takeita. Mutta aikaa myö vtmmatulmman vainon ja inhoin» hallituk pulmaa ei sillä ole voitu rat-* vanrakenuushuijarit Suomen Sosialistisen Työväenpuo-, rimpien Daily in the W ert. Po bli.hed Daily, ilmiantojen alaisuudessa,* ten käsittävät teollisuusjärjes- except Sunday, at Astoria, Oregon, että yhteiskunnallisten suhtei kaista. uusi päääänenkannattaj», Työläiset eivät työs selta auunnattomia summia ja töt yhä paremmin asemansa lueen man mainittavampaa valistus- ja by the Western Workmen** Publishing densa puolesta ovat mahdolli kentele nälkäpalkoilla 'noissa sodan jälkeen on huijausta jat "Suoman Työmies" on hiljattain al Society. tuotantoelimi- kanut säännöllisesti ilmestyä. Toi- vitystyötä, toisinaan vailla minku» simman yksinkertaiset. Useam kaan laitoksissa. Valtio on jou- kunut suuressa mittakaavassa, neuvostovaltion mat raaka-ainetuotantoalat ovat tunut puhtaasti liikkeenharjoit- kun . meriiähetysneuvoston kont- nä ja ottavat osaltaan vastuun i mituksellemme on lehteä saapunut laisia sanomalehdistöäkin. Office Seventh and Commercial St., paljoa yksinkertaisemmat kuin tajaksi. Mutta sellaisena nos-' ro^°*maa omaisuutta on “myy- sen kohtalosta, ei sitä vastaan, viime päivinä useampia numerolta. Opposite Post Office. Helsingin työväestö on sitte T - vaan sen yksityisille. Merilähetys- ’ , scn 1 kanssa Kans3a yhtenä. y?tena- Niistä Lehti on toimitettu hyvin, sisältäen miehen lakkauttamisen huhtikuin U m — — Phone: Office 365, Editorial Dep't * 3 2 esim. teräksen ja raudan teolli kelaiset taaskin paljastavat no- ty lakimies, eversti !u „ työln£ m toimeenpanijoi- runsaasti teoreettisesti arvokkaita ja p:n 1918, ollut ilman mlnkaanlaig» suus. Useimmilla raaka-aine- loutensa. Valtiollistutetut liik neuvoston Post Office Address: T O V E R I. Box 99. Astoria. O ra. tuotantoaloilla esineen tuotta keet tuottavat tappiota. Porva Guy D. Goff, arvostelee huija ta. Ne vaativat työväeltä pon teräviä valistuskirjoftuksia selvän äänenkannattajaa. Tämän johdoin nistuksia mitä vaikeimmissa o- marxilaisen sosialismin aatepohJalta olivatkin Helsingin KunnaHisjäij«^ minen muodostaa yksinkertai rit nousevat sitä vastaan. Tä reita seuraavin voimasanoin: E D IT O R IA L STA FF loissa, mikäli työväenvalta ei paljastaen sosialidemokraattien asial sen tuotantoprosessin ja yhtä yk mä pesii ei vetele, sanovat ne. EU, “Yleisten virkailijain, lahjo vielä kykene näitä oloja muut lisen yhteyden noskelaisnuden kans ja Väliaikainen Puoluetoimikuntaa, Managing Editor. Sain sinkertainen on sen kulku ja Maa joutuu vaaraan, teollisuus me pakoitettu käyttämään aina K«, Ale« Sevo, Seva, Tervo A. minen on inhoittava syöpä, lo lostuslaitokseen. A. N. Koekelg. lamaantuu, jos tässä valtion o- ka jäytää Itse hallituksen elin- tamaan. Nämä järjestöt käyttä sa. Me toivomme, että täkäläiset o- piossa asti Ilmestyvää alituisesti hh vät vallankumouksellisia kurin- sastot Ja toverit luopuvat "Suomen kautettua työväenlehteä lähimp^ Tällaista tuotantoa tutkimal mistuksella. pitemmälle kons juurta. Kun henkilöt, jotka o- pitokeinoja työväenluokan ku Sosialidemokraatti"-lehdestä ja tilaa tledonantolehtenään. Entered as second-class mnil matter la ja tämän kaavan mukaisella taillaan. Kapitalismi sikaa joh July 10, 1912, at the Poet Office at vat vannoutuneet ylläpitämään rittomia, kuokkailuhaluisia ai vat ja levittävät sen asem asta "Suo on tamaan saboteesia tälläistä tuo Aetoria, Oregon, under the A c t ef yksinkertaistuttamisella valtionsa arvoa ja kuniaa, myy neksia vastaan. Trade unioni men Työmiestä". Tilauksia tälle leh Sltteakuin valkoisten soslalidea» ] helppo suorittaa tuotannon yh- tannon keskittymistä vastaan, Mnrch 3, 1 6 /9 . S g g g g g g s g . . js j - j ” ■ i— teiskunnallistuttaminen — tie sillä sen käsissä on valtiollinen vät sen suvereniteetin ja pitä sesta politiikasta, joka jossain delle voi lähettää Toverin konttorin kraattien johtosaki oli tunnetuin, konsteillaan valkoisen terrorin t» tysti mielikuvituksessa. Mutta valta. Ja sen sijaan, että val vät yleistä luottamustointa yk- määrin on kapitalistisena aika ja asiamiestemme kautta. vissa lopullisesti anastanut Suon* palveluksessa, na erottamaton ammattiyhdis Tuotannon yhteiskan- tällaiseen perustuvat kaikki ne, tion omistus oikeistososialisti sityispyyteen "Suomen Työmies” kirjoittaa yllä- luokkatietoisen työväestön ja erd niin täytyy heitä pitää ainoas- tyspolitiikasta, siirtyvät am olevalla otsikolla näytenumerossaan jotka lähtevät käsityksestä, et en mukaan « « ohjelman m u n aan r raivaisi a iv a isi t aan töinkin uusmaalaisten suurin uhraud nallisfattaminen mattiyhdistykset pitkin linjaa JY ?1 ’ seuraavan tehtäviensä luonnetta Ja sin perustaman ja kannattaman tei työväenluokka tarvitse val tietä sosialismille, muodostuu ;otka ovat val kommunismin suuntaa viitottavan artikkelin: se kaiken ediatvlr*»» J tKa 0 vat valmiit rikkomaan kumouksellisen tiollista toimintaa. väen Sanomalehti Osakeyhtiön and Y , * n . edl8ty kaen Ja koko maansa luottamukset ja pettä- politiikkaan. — Trotski, talou- Teollisuuksien ja tuotanto Suomessa ei ole sosialistista työ- joonaliikkeen, ei Helsingin sosiahJ Tälläisellä teoreettisella poh tuotantotoiminnan jarrutuksen mään aen » i aisuudet J P' ,ta dellisten järjestöjen tehtäviä i väenpuoluetta. Sitä ei ole enää ol tisella työväellä ollut mitään muad laitoksien yhteiskunnallistutta- jalla tuotannon yhteiskunnal- välikappaleeksi ja lamaannut selittäessään Venäjällä. misesta on vallalla kaksi laa lut siitä lähtien kun valkoinen 'terro keinoa saada itselleen oma äänenka».| “Tälläinen henkilö, mikä hy- listuttamisesta ei ikinä tule mi taa tuotantotoimintaa vaikka jalle levinnyttä virheeelistä kä tään. ri sen viime vuonna hajoitti, sillä se nattaja kuin perustaa uusi osakeyd Sillä ei tietysti ole kiel noskelaiset ovat sen keksineet vänsä hänen yhteiskunnallinen I HllUIIIIIHIUlUlillUI ' sitystä. Virheet koskevat en puolue, joka sitten Suomen sos.-dein. tiö sanomalehden Julkaisemiset letty työläisten taistelun mer keinoksi tuotannon elvyttämi- asemansa onkaan, on liian tiai nen kaikkea menetelmän keino : puolueen entisellä nimellä eloon he Tuskin mikään sanomalehtios&ke^l seksi jotta “sosialismin edelly- Pa ansaitsemaan edes petturin kitys tuotannossa. Mutta täl — Poliittisen puolueen suh ja- tykset” täyttyisivät. ... ............. nimeä. « Sellainen henkilö on tautuminen erehdyksiinsä on rätettiin eräitten oikeistososialidemo- tiö on Suomessa työskennellyt nii,| lainen liike laajentuessaan saa Ne työväenliikkeen ainekset, menettänyt arvonsa petturuu yksi tärkeimmistä ja varmim kraattisten johtajien alotteesta ja jo tukalissa olosuhteissa kuin täten » Saksan kapitalistit turvautu valtiollisen luonteen ja sen täy ka heidän johdossaan tähän asti ou rustettu sanomalehtiosakeyhtiö TyJ jotka rajoittuvat vain taloudel denkin tavoissa, heihin ver liseen toimintaan, puhuvat teol tyy muodostua sellaiseksi en vat työneuvosto järjestelmän ke rattuna on Juudas Iskariot py mista puolueen vakavuutta ja kulkenut ja tulee edelleen kulke Jo viime keväänä oli aikomus suki lisuuksien työväenluokan hal nen kuin liike tulee koskemaan hittämisen tarkoituksella pitää himys ja Benedict Arnold i- sillä luokkaansa ja työtätekeviä maan, ei ole sosialistinen puolue, oma lehti Helsinkiin, mutta semmoU joukkoja kohtaan olevien vel vaikka siihen vielä paljon kuuluukin tuun ottamisesta jotensakin kapitalistien valtaa hallita tuo puoliaan niitä vastaan, jotka sänmaanystävä. Nämä menette ta paikkaa ei hakemallakaan lieliä tuovat häiriötä heidän kontrol vollisuuksien todenteolla täyt sosialistista työväkeä.” ylimalkaisesti ja epäselvästi. tantoa ja koko yhteiskuntaa. gin kaupungista löytynyt, missä lehn Mutta yhtä virheellinen ja liinsa. Työläisiä sidotaan hei lyt eivät ainoastaan pahepna tämistä osoittavista todisteista. Näin oli joulukuussa 1919 pidetyn olisi ladottua ja painettua sa.^ Mutta jokatapauksessa lausu dän neuvostojensa kautta vas koko kansakunnan sielua, vaan Erehdyksen avoin tunnustami sos.-dem. puoluekokouksen vaaemmls- vat he käsityksenään, että työ-, kelvoton on oikeistososialisti tustamaan kaikkea uudistusta ne leimaavat julkiset palveli nen, sen syyn paljastaminen, toryhmän Suomen sosialistiselle työ Pyyntöömme saada käyttää vanhu en virallinen käsitys, joka näi väenluokka ei muuta tarvitse konetta vastatta kontrollissa ja sitä jamme miehiksi, joille vatsansa sen aiheuttaman tilanteen ana väelle osoittamassaan julistuksessa Työmies-vainajan röyhkeän ylim ielisesti kieltäen. Mid kuin jokaisessa teollisuudessa hin asti on vallinnut yleisenä tuotannon Se tarkoitusta varten niille anne- on jumala ja dollarinsa himottu lysoiminen, tarkkaava harkinta pakko todeta, sillä — lausutaan ju järjestymistä ja että tämän jär sosialistisessa liikkeessä. taan jonkun verran sanavaltaa epäjumala.” — kas se on vakavan puolueen listuksessa edelleen — kaikissa pää» ta Helsingin Sanomia antoi Oy. K«, jestymisen kautta jokaisessa te lähtee siitä, että työläiset par- työsuhteissa. Mutta vaikka . Ever«ti Goff lupaa ahdistaa tunnusmerkki, kas se on sen asioissa voitti nyt puoluekokouksessa sanvalta sillä kyllä painaa. Ja onhi ollisuudessa teollisuuden jphto lamentarisen toiminnan kautta valtiol ja saattaa syytteeseen kaikki suorittamaa kohoavat valtiossa enemmistök oikeistolaisilla olikin velvollisuuksiensa oikeistolaisten johtomiesten tahto. — totta, että Helsingin Sanomat on: Ja kontrolli vihdoin luiskahtaa kräftärit, olkootpa nämä ketä täyttämistä, kas se on luokan — He tahtovat auttaa porvaristoa kannaltaan Suomen Sosialidemokr«. työläisten käsiin. Jokaisessa si ja että sen säätämien säädök lista voimaa nujertaa yksityis- tia lähempänä kuin on Suomen Tri. _____ joukon työväen vapaustaistelun nujertami mies. sien pohjalla valtiollistutetaan kapitalistien vastustus ja vai- taY nsa’ lobbyistejä,~ laivureita, ja sittemmin myöskin teollisuudessa työskentelevät tiollistuttaa koko tuotanto, ei loijäreita, kauppiaita tai meri- kasvattamista ja opettamista. sessa.” työläiset pääsesvät näin lähim tuotanto ja yksityis kapitalismi Osa aiotun työväenlehden toi» I lähetysneuvoston virkailijoita Lenin, Tästä syystä ryhmä kehoittl maan henkilöistä joutui sitäpaitsi vii« min teollisuutensa kontrol- täten menettää merkityksensä. se mrkitse mitään siunausta ei ja palkkalaisia. Nämät ovat sosialistista työväkeä ottamaan har keväänä vankilaan, joten toimina« leeraajaksi. Mutta kun teolli- Miten kaikki asiaan liittyvät kä sosialismia. Yleisen talou suurellisia sanoja. Goffin ar iiiiitiiiiiitiiiiiiiin iriiiiii' kittavaksi, eikö olisi erottava porva- oli pakko joksikin aikaa lamaaatn. yksityiskohdat tämän aatteen den iseeen rappiotilaan katsoen suusunioilla on keskusvirasto, rhhsten puoluejohtaja in holhouksesta Vankilassa istuu nykyään osakeyhtfe niin tämän keskusviraston kaut mukaan järjestyvät valtiokapi ovat jotkut työnteettäjät olleet, voste^un alle voisi kyllä panna • i . 1 „ / t > • P IC.?eCn u P ? o u tu u ’ 1 Ja perustettava sosialistinen puolue, Työn johtokunnan puheenjohtaja, id sitäkin mieltä, että he mieluum- puumerkkinsä, mutta on suu- talistisella väliasteella, sen ko ta sitte jokaisessa teollisuu ko teoria on jättänyt lähemmin min määrätyillä ehdoila anta resti epäilyttävää voidaanko yh ei kykene pientäkään hyvin suo- todellinen työväenpuolue, jossa pi- van äskettäin vangittuna. Porvaräl dessa tuotannon haltuunsa otta den henkilön suurilla uhkauk rittamaan. Vain. suuresta, vain taisitte ohjat omissa käsissänne.” neet työläiset sovitelevat toi selittämättä. On vain rajoitut vat valtion hoitaa laitoksia kuin kokonaisesta kasin voi p ie n i! Se on tapahtunut. Suomen sosia- to alkaa nähtävästi täten toteutui silla rangaista varkaita, jotka tu veroreformeista puhumiseen itse sitä tekevät. Nämä kapi- rauhansopimuksen armahdu»! sella alalla samoin tehneiden elaa muutoin käy pikkumaises-| listinen työväki on eronnut porvaril- Tarton ja yleisestä valtion kontrollista talistit tietävät ettei oikeistoso-i sittenhin ovat vain tämän siu- pykälää. työläisten kanssa koko yhteis ti. Yksityisestä emme koskaan lisien puoluejohtajain holhouksesta ja Mutta tulevaisuuteen luottaen ry» | kunnallisen tuotannon järjestä keskustelemiseen. Tältä poh sialidemokraatit kuitenkaan i- nauksellisen jäjestelmän ihania tule koknaisuuteen, mutta ko miseksi. 2 jalta ei ole ajateltu asiaa lop- kinä tule heidän kynsilleen pol- kukkaisia. Voidaanko puu kuo- konaisuus käsittää kaiken yk r ^ n s a " Ut ° man 8OSlall8tiBen 'pu,> ■ täämme kuitenkin toivorikkain. 11» v . puun asti sen paremmin kuin kemaan tässä asiassa. Ja niin- lettaa leikkaamalla siitä kuk , i K‘n mielin eteenpäin. Painatan» Tama puolue, Suomen Sosialistinen i lohtennne Tampereella, koska em»| kasia? Sitkeän kasvin juuri sityisen. Kokonaisuus on työm- Perustuui nekään, jotka yhteiskunnallis- hän se on. tvk»»»n « ,» '. •? . s“ hen, 1käsi l ‘utti>mi« n o™« tahtoneet rat- “ Tuotannon poiskitkomiseksi tarvi me tarkoitus.” — Sekalaisen Työväenpuolue, on vielä fluori. Vas- vol 8itä Helsingissä painattaa, » yhteiskunnallis- neen tykseen että työläiset teollisuu kaista edellisellä syndikalisti- tuttaminen voi menestyä vain taan aivan erikoisia voimia, Taiteen Työväenneuvoston ra te viisi kuukautta sitten piti se pe- koetamme vähitellen saada oman fr dessa vahaavat jokaisen tuo sella pohjalla. I TunnAH" i vU ?nSa’ j°n k a ’ kUte" Ja Pa,non ja om at koneet HelsiakÄ marxilaisen ohjelman mukai kuin jonkun hyväätarkoittavan kennustaito- julkaisusta. tantoalan. Tämän takia heidän a Z T h ’ J o I3 peru9tu8,ak,vaa- | Uskomme varm asti, että tulemme » Parhaimman esim. oikeisto- sesti, tosin asteettaisen uudis tutkijan suurisanaiset uhkaukset liiiiiiiix x a m iifiiiiii * | aisesti hajoitti, vajaat neljä kuukaut- j nlstumaan. sillä tiedämme, että tR puoleltaan vaaditaan työläisiltä sos. epäonnistumisesta ovat an- tumisen ja kehityksen kautta, iiiiimiiiiiiuutmiii » jonkunlaista “teollisuuksittain taneot — "Mutta se, jonka päähän on Vi«4ä P6rU8taUtUi 8 6 1 väenAate tulee ehdottomasti voitto- Itävallan tapahtumat. mutta kuitenkin niin, että tä- ajattelemista" ja toimimista, jo- Siellä oikeistosos. ------------ -------------, -----«ä asteet^tista etenemistä aina J / 0''“ " »ollisuusjärjes- pistäisi keksiä työväelle sellai-l on vielä järjestely vaiheessaan, m u tta! I maan- Oikeistolaisten sosialiden» ovat täydel- ka jättää huomioon ottamatta lisesti epäonnistuneet. ° n a! » i a,kZ a„ ^ rkayana.’1 kraattipn ja muitten’^ r v r r in “^tol Mutta johtaa sosialismin eikä kapita- »° U evat yhteiskunnallisen e d e ltâ k â s ïn l> t ? * U< Ja kaikenkarvaiste» sosialidemokraat- kaikki nykyaikana vielä vallit samaa nyt alkaa kuulua Sak-|limin eduille perustuvat näkö- vaIlttömiksi ylläpi- edeltakasin valmiin ratkaisun tien vainoamisista huolimatta misyrityksillä on ainoastaan ohin»| sevat valtiolliset suhteet ja to sasta. Kuten tiedetään, on siel- kannat. maan „evä merkitys. tajiksi. Ne eivät edusta vain kaikkia elämän tapauksia var suurin puolue Mikä muu puolue tä,- Mfiidän ohjelmamipc on Suon«, I siasiat. Ja että tälläinen "teol lä enemmistösosialistien painos- ------------- ------------- j ^®oll,suustyöväen, vaan myös- ten, tai tupaisi, ettei kumouk- sa maassa laskee järjestöjensä luvun ! Sosialistisen Työväenpuolueen, fr- lisuuden tutkiminen” edistyisi tukssesta valtiollistutettu muu- E n n e n G S in k q illp IH h. a u lts?.nsa teollisuuden etuja, ssellisen proletaarin politiikas ± t ™e: ? A ? “ en' ' " ! L ” äärSn ’ «• I Kält.tölnokan U fte.upuoluem „ J ^7 Alku aikoina nostavat vielä u- ja ylimalkain tulisi tyydyttä tamia teollisuuden aloja ja on . . . . . koskaan tule olemaan vaike teen kymmeneen tuhanteen! väksi romantillista vallankumo tätä asiaa painostettu esimerk- ^O H nne tälrC H StcV käi) P o- s®in ammatillis (trate unionis- sa uKsia eikä eix a mutkikkaita m u tk ik k a ita tilan tila n - Nämä tulokset jotka mitä . j “ a- Lyhyesti 8anoen 8e on ^ 1 uksia uksellista uskoa, suuntaudutaan kinä kaikille demokraatisesta V e r in ilm o tu S -O S H S to a ^ *1 Pyhim ykset päätään «eitä se olisi pelkkä h u ija r i.” v,mmm „.„„tav at , L „ e . n ‘e t, „voi näissä, saattaen nämä järjestöt — Lenin. yhteiskunnan rakentaminen. Erika I maisuutta ja Suomen työväen uskol- “Taipaleelle lähtiessä” t t w i i n i i iH i i m t n n in : VKTEISKUHNAILÌSIA IA VAITIOI- L1SIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA V a lk o p u o k k u U parlamen tar ism k na luokkavastakohtien ja kaDitalis-! „ min hävittämiseen asti. Miitiaarisera ? '“ nyt. Inji.taakseen Karjalan tro- pruletaarien kansainvälisen järjestön n X vapauetatetelua. mtto. kan88a d0ätaa alueyhtyman, Karjalan Työ- o kansan Kommuunin Asetuksella. A 3. Kansa vaatii proletaarien toimi- „.»»x , a « i p.ltä elok. 1920 määritteli Kansan- henkiloiden vainon lopettamista, no- KT Uutisten vankien vapauttamista 'ja T “ " N<’nvot<° Ja Ylela''e°ä- sotaotkenkalen hajottamista 'a‘n<,n Ke.kn.komP tea Karjalan Työkansan Kommuunin 4. Kansa ei tunnusta muuta kuin rajat maa- ja kaupunki työläisten hallituk sen. Ollen läheisessä yhteydessä kaik- sesti tahtoisimme Suomen luokkatk n»»»»»» työkansan tsaarin tyranniuden tukah u n X la ,er™ h «»8‘° ' ? näjän duttavasta ikeestä. Mutta historia “ “ rV2 h“ a8ken. „»Uivat muodostivat U » , , , T ^ n ’ •« « » « » * » h ,ö kl.äy.rt„,amat, « r l I tamlrtK « „ voiman lamaan, . 7 1 r ,,' " 0 S"'ä ... ....... .. l "’ ” taj rajantakaiset rosvot ja verenimi- västi vakuutettu, että Karjalan Koro ' ,ho L“®11 V° ’mat hajoitetaan- "aa Tit jät, nistajaainekset. saattoivat Kar- muni tulee kehittymään ja kukidsU -! keht° ’ neuvOsloVY taalipiirin prefektin toimekset annet jalan kansan valkokaartilaisten veri- maan työväenluokan vallan esite «te- * maail“ an tiin kutsua kokoon piirin kunnallij- kauhujen alaiseksi. Veristen rankai- » jana Neuvosto-Liittotasavallan s y - m knyha,,8(ö aikaa valistu» Kuten nau i «tettane«, viskasi P u l hallltusten puheenjohtajat ja jäse su toimenpiteiden koko paino raaka- jäisellä jäisellä luoteiskulmalla. N e u v o si! ® Karjala8sa on rauha S* lan radikaalisen maalalakoyhäUstön net lausumaan tuomionsa Dabalista. neuvosto- men kaQ88a erityisesti tärkeä, m* laisvalkokaartilalsjoukkojen vallan Venäjän hallitus antaa Kommunille edustaja. Dubai (lue Dombal), viime kat8o: tuota pikaa olikin hallituk ~ aikM a kohdistuu K .rjut.„ kille pantava. Nyt ei enää ole alitar I lupauksen, että se tulee sitä kaikin kesäna Puolan valtiopäivillä Istuvil- 8el,U kY es“*an “Tkaimlelisestl hy- polflsiviraDomaisten ¡ s ^ r ^ u r X u h h Z ' : ” ha„‘X X '“ ÍOl"ln sena joiden tavoin tukemaan ja puolustamaan ¡ heidän uhkana Suomen lahtarien j» le v a rsin a isille porvareille ja pU- v*k,,yUy manifesti, mlsää piirin valkosotuiriensa bävltytos hävitystä- tz • . . o Pojat ottivat osaa sakarilliseen tais- tvrä»aan »• l" ’’"«™ vaixosotuiriensa syysk. 1 p:nä pidetyn kunnallisval 1 Väklvsluntok,jotta ...t a a n ia keteeo I “ sudskitäisille työväen edustajille koi kunnanvaltuutetut selittävät, että ai tulitettujen konferenssin “hyväK^y. ^ ? “^ ? y. ^ i eke.Vä van oikein: Dabal oli harjoittanut raponuain, joka synnytti kauhean te iik a n 3 a k a ° t e e n - K a rl * ia n r a a -i kaatuivat heidän julmien kostotoi- iärio,,„l„i8'SI° a i “ Inal"’ien N,!U''ost<,- „>»»0 „»altaan K a r M il K— «a| ma päätöslauselma on petosta. m n w rakenna». KarJ„ |an kan„3 on , räiskeen. Edustaja Dabal näet piti bolshevistista propagandaa sekä pii k° htaIot ovat ^ « N te jd e n sä uhreina, avaten kuo- jarjeatelman Tässä mitalin toinen puoli. Halli s e , n m ia n silloin tunnetun suuren puheensa, rissaan että valtiopäivillä, jonka ta en omissa kasissa. Sen eteen avau- lemullaan paremman tulevaisuuden työssä. tunut yhtenä miehenä Komniuniu» tuksen takana, aatelien, suurporva- tuu kansojen itsemääräämisoikeuden työläisveljilleen. Käsikädessä Neuvos jossa haa valitaijainsa nimissä lau kia hänen edustajavaltuutensa oli taakse vastustajaan lahteri-Snifr* lei venäläisen Toimeenpanevan rien ja Daszynskien takana on siis sui. e t u Puolan Imperialistien alka peruutettava, häneltä oli riistettÄvä t ä . » Datat,„ japak™«, kokona!»,a anastusyrityknlä. Tähän yhtetoe* | “.'"’“ "o totasavallan työläisjoukkojen kanssa, Keskuskomitean puheenjohtaja __ »..... ............. jattomat mahdollisuudet. Venäjän avustaen sen sankarillista Puna-ar- ma ja soeialidemokraattien kannatta sotilasarvonsa — ja häntä vastaan k 5 kansalaista, « kun rintamaan kilpistyi voimattoni*^ taas Dabalilla on Kalinin. Neavo.tottotavalu.an yhtyneiden työ- .neljän ja ,,,to»»; ma sota Neuvosto-Venäjää vastaan nostettava kanne maanpetoksesta. takaisin se lahtarivallan rakoili» kt» puolellaan koko varsinainen työtäte Suomen i V leisvenäläisen Toimeenpanevan Tällainen oli nyt mitalin toinen oli yksinkertaisesti korkeimman laa tannettu agitatsioni. jota Suomefr T iC" ",tto W p o poikain, punaj.ten »uontalai.. kevä Puolan kansa. X X h X r , *i,‘ i° Ukk,’)e" ! *•» kommunistien Jouk ko™ .,ojen tuista rosvoaotaa; ettei Puolan suun puoH. Mutta toinen oli tällainen: Keskuskomitean sihteeri - käsin n. g. Aunuksen ja Karj»M* Mutta tämä seikka ei tietenkään X d ä m ^ e ^ , kanM"'S” i * * ¡k “ “ *- KariOla" ‘S-ötätekevä kansa nattomalla väestöenemmistöllä ollut koko tuon manifestin laatiminen oli Jenukidse. hallitusten taholta niin kiivaasti k»T mitään kaunaa Venäjän työläisiä ja paljasta huijausta. Vaalipiirin pre estä Puolan hallitusta asettamasta k a lk k ie n e . i . e . i " v»W>u'l« « i on vapautunut valkokaartllal.joukko- tlin. Karjalan Kommuni suoritti t» talonpoikia vastaan; että Puolan ta fekti oli kyllä kutsunut vastalauseko- ru a u eu . ayytettvXn “tn k u “ f “ la“' ^ " ” • rJ“"U^ “ n J* «“ «‘« » n ' J«. väkivallasta ja rosvojen , e kä PJ a. „ . , ' « ">ehe»«yk«-„» en.,m, ensimmäisen tfr kouksen, mutta sen 74 edustajasta «aahan hallitukselle kahna uksensa daT k tr u i* ^ „ “ “ k "[“ “ d r'lsUiilen lkeM,ä Karjalan raataja-‘ E<,V‘ p V 11.?’« lausuu tyytväi- ,»vänsä vallankumouksen suojan)»* ¡ holta oli perimmältään kysymykses ’ * 1 BaU‘ki" ‘ " r t“ “ ------------------ sä vain Venäjän työväenhalllnnan oli vain 5 kirjoittanut "ykaimlellsed- yks,n Rabotnik.lehttktn. P t X s J n m t L X J p X , . “ rina' neuvostovallan luoteiskulman» murskaaminen kaiken maailman 11 hyväksytyn” manifestin alle. «9 a j a ! ° tota8avaIIan kansat, on vihdoinkin! saamisesta suurryövärien avulla Ja kanssa: että edus,«j«n lähtiessä mielenosoituksel- ja Daszynskln lehti, “työväen” pää- Jan kansa l a Mutta Karjalan Kommunin tebt* j 'ä ^gi ole lopussa. Solmittu r*»b» lisesti pois kesken kokousta. sodan varjolla oli Puolassa pystytet - ; X i - - ‘^ . X ^ s S hnx sl — <=>'-1« merkitse luokkataistelun loppua» ty työväkeen kohdistuva hirmuvalta Tämä hallituksen vastalauseko- joka päivä, mutta eritoten tässäkin kuuluvien Ö tv ♦ w kansallisuuksiin sen vapautuksen ja rauhallisen sivis- mie,iPifeita Suomen—Venäjän J ^ Ä Ä Ä Ä ! ” * " * sellainen, että se julmuudessa voltti kousilveily suoritettiin syysk. 1 p:aä. nahat,n asiassa. ja Puolan—Venäjän rauhasta P etro ! i U ’ KarJaIaIle tu,ee n>’1 tärkeä »e* tsaarinaikalseakin; ja että kaiken Seitsemän päivää sen jälkeen pitivät koissa ilmestyvän "Karjalan Kom- tävä olla vallankumoukseni«'1«! sensä välikappaleen. Karjalan työ- lehti on siitä omasta puolestaan vai vaikeissa oloissa taistelijana Europan pohjoit-kulma*» johdosta ei maan suurilla kau- Pdrin valitsijat, varattomat talonpo- oman kielensä ja kansan Kommunin korkeimpana val- munin mukaan m. m. seuraavaa: Suomen työväelle, joka Juuri koko»* iukoilla voi olla muuta edessä lä työläiset, hekin puolestaan vas Neuvostovallan rauhan politiikka uudelleen rivinsa luokkataihiei»«1 in Puolan nylkyrikoplan kukista- talausekokouksensa. Ja vaikka halli »a, että oli yritetty valtiopäi- kansa nyt luoda itselleen ! 7 7 « / 7 T “8’ mutta vä,,alkalse8ti on t«^n täten »aavui saavuttanut suuria tuloksia. Karjalan kommuunin on oltava tuke linen. Jotta maahan saataisiin todel tus oli tehnyt kaikkensa estääkseen Pikakirjoitnspöytäkirjasta poi*- 7 en t y t T j a te ? T * Kadalan Val ! T° 8‘n ”> lista vapautta ja rauhaa rakastava, mielenosoituksen Ja siinä tarkoiuk- van on saavutettu suurilla na »puna. Suomen työväen räita lauseita hänen tämän kirJnan avu lle m.den lanku° 1<’uskomitea. Karjalan työkan- myönnytyksillä. taa eräitä Puolalle on luovu-' Uodettävä, että punaisen Suo®** nriUoonaln työläisten ja talonpoikain sessa jopa marssittanut paikkakun Jonaksen alussa mainitusta puhees. iaTai ‘“ “" a T k ' na"nälBen ’ lel- kar' tettu melkoisia ei-puolalaisia alueita säläänojana on punainen Karjsl*. tahtoon nojautuva proletaarihallitus. nalle sotaväen osaston, tulvi tilai- taan. mikä yritys Dabalin mielestä i na. UuDumattomaK»i “ Jalasen kokouksen paatoksen mukal- ja Suomen kapitalistit ovat saaneet Suomen kautta on työväen vap*»* Ttma yhtä hyvin Puolan kapitelis-, »uuteen yksinkertaisesti koko seudun EikAl!*'rarSl,1«a? U parUmentUri8m,a- ’ »««ät jättävät sille kovan e lä m to X N e u v o s t l v e n ä i ä y h t e y d e s s ä , Petsamon, mutta yhtäkaikki nämäj UUfelun asia leviävä Norja»* > teja kuin boaialidemokrxattejakfn är-, väestö, noin 20,000 henkeä. Ja ml- Etkahan se että olekaan. niula,„merkin k a n s a , „ X t . u l X i j l V e X n ' m p e r i a h s , , ™ . Ruotalln. T im i tärkeä paot, •y ttiv t puhe synnytti, knten sanottu.! tä mieltä kokoon saapunut raataja- Muita kun vallassa ovat porvarit «M» Ja perimätiedoissaan, jotka yh- kanssa kokonaisuudessa Tdi>a' al 3U r-'O8tokaPitaaHn tappiota ja vastaa-! i®lan Kommunin tehtävässä »ikJl hirveän metelin Varsovan raitio- ’ kansa oli. se näkyy seuraa vietä ko- äV Ö t n v l/ir la z a . mm__l ________ a ö » S K < i< in . ja työväen luopurit. niin ei voi tulla distevät vaa neuvostovallan ja vallankum ous v a s u rauhan tullen. päiväsaii järkytti häräistyshnutojen ' kouksen todella yksimielisesti hyvak- nykyisen sukupolven saman i ollen Tasavallan osana, joka eroaa sen asian voittoa. Sekä Puolassa ja kysymykseen muu kuin Ratakadun ja uhkausten hirmumyrskystä. Da-isym istä päätöslauselmista: kovan luonnon raauneitten lukemat- Nyt rauhan solmittua ei ole parlamonttarlmnl. niinkuin m . suo-( tornien sukupolvien L i i « » ¡ü rk ü L 'í ^ ö d e Z ^ Ta^T ka“ “ “ ¡a,en *• SnomesM snurlmpertali.tlt Piisud‘ bal oli bolshevikki, isänmaanpetturh i L Kansa vaatii välittömän rau- . käan unohdettava, että se on mab* Törmä joukot OVftt Ja 1 ' « to , Ä J tn a lh .n soltntatnbu N euro.,„Venäjän »alaiset »anoisimme. — M. T° rak - I työtätekevät *»"«« — v VÌAtfnnoA» iettä n ee,' ■ . . „ " T ^ ____ s ^ K o Z t u “ ... " ' tulee „ kien Ja Mannerheimien johtamina pa not kalliita uhreja. Tuhansia vaH*®’ ,oinu. at.da uhan I kansaa, rauballiata kanaaakarmlsU! . .. .. ~ tsaar.n hirmuhallituksen raskaan taa,j lomaan omat phterät Itaehalllntoell. nivat kaikkensa rauhaa estääkseen. kumouksellisia työläisiä on kaato«* „uh ,oo K«“ ’ » * Karia,»nkln puolustuksessa PuoalajkUta lähteistä saadaankin Porvariston ikeestä vapautuneiden Ita*Karjalan väestölle kaD aUl«e«*a sisällyksetöntä, eh» mensa laajalla toimintarapaud Ha ” X nyt tfrtää» että m»«a hallitus, jossa venalhlaten tyolilsten ja talonpoikain P , an' ,0‘* **• ,M U Suomen punaiset 1-«»^ Sovelluttaen V. s. F. N T - . v,rkM“ e3' ‘ '»‘m lnurallan raUt tu lta » maa- että 8eka P" °laMa M ti Suom essa; ,MII4 T4na>n „„äiti sösialldemoJu-aaUsUlakin on Pilsuds. »aasaa, »anioin kuin aaeidenrtisuml» ruetuatakien tl ..a a ta a a . __ _ .. ! ___ » kaikenlalaten kätyrien aekd riitelemään sopivien valUnellnteu rustuslakien 11 pykälää kansojen it - tsartsmln apurien nuo äärimmäiset k » p ,u ll.,ls.u rtl e > n ,od .t,aneet. Etkä vähimmin kinaa ja Daaayaakiaea. aa tehnyt ta ja joukkojen hajallelaskemista. kan88a' kansain suu kaien työlä,«- »emairaainisoikeudesta on Yleisve “ " “ “ "*1’ » « Joutuivat alakyo-; heidän ansiotaan on nyt se. että » » kaiäkedaa voidukseea peruutus EK- a*U mtelivalfasta. Venäjän köyhä jonkkojen läheisen yhteyden ja y!i- 3. Kansa asettuu luokkataistelun uaiaiaen Toimeenpaneva Keskusko bailu edustajavaltoudeo. Dabalin pohjalle, jota taistelua on käytävä ai- rX m b i maat tekivät alvu euur- l* „y, Työkansan K » listö« sankari Uinen vallan kumoustais mitea asetuksella 7 p. kesää X920 telu on vapauttanut myös Karjalaa teenkuuluvaisuusperiaattaen sekä jo o n ^ t n ^ veienlmtjäln rauhan S . muut. etkä Sumuun Uhtanen hitW kaisen niiden iteemaaraamiaoikeudan on sinänsä iso voitto, se merkitsee i valta olemassa.” s , t ; wka -
