Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 29, 1920)
T O V ER I vallankumouksen suuren tuli sissa, laatien mainioita pole spri Bugen Duhring, Berliinin useinkaan hyväksynyt II Inter huonoista ja käskivät joukko- Ipärillä, lähettäkää tila, (T H E C O M R A D E ) vuorenpurkauksen ja Napoleo miikki kirjoituksia ja suunni yliopistosta, teoksen,. jossa se nationalen johtajia. Esimer jen äänestää niitä. Mutta kun suoraan Toverin konttoni TI m organ of tba Fiaaiab workers in nin aikakauden seuraukset ei tellen uusia teoksia, joista toi litti marxilaisuuden kokonaan kiksi .Englannin sosialishovi- nämä ovat tulleet valituksi, niin Työväen Kalenteri ? the Western Steles. Tke only Finnish vät vielä olleet mailmaa rau- sia julkaistiin xigu|ta joista osaa vääräksi, . _ että __ _______ marxilaisuus oli nistinen johtaja, Hyndman, leviää huuto niiden taantumuk ilmestyy hetimiten nii Daily in the West. Published^ Daily, hoituneet. Porvaristo alkoi ei ole milloinkaan julkaistu.! epätieteellistä ja karkeaa "vää- niinkuin Fegenbaum viittaa, vi- sellisuudesta ja-«kaikesta pahas- m e a t Sunday, at Astoria, Oregon. monipuolisena ja opettat vai-¡Mutta vuoden 1847 suuret ta- räoppineisuutta ja että hänen hasi Engelsiä katkerasti, kutsu- ; ta, joka niiden voitosta seura- by the Western Workmen's Publiahiing päästä kaikkialla täyteen Kalenterin toimittanise Society. taan. Samaan aikaan oli teolli-! paukset katkaisivat äkkiä mies- seiittämänsä sosialismi on ainoa en häntä pilkallisesti “Regent • uksena on. ole säästetty kustannuksia suusjärjestelmä kehittynyt en ten työskentelyn Pariisissa — 'autuaaksi tekevä oppi. Se oli Park’s Road in suur-laamaksi.” i Tämä ei johdu näiden unio- on se koetettu saada Office Seventh and Commercial St , tisiin oloihin verrattuna suun ajan virta tempasi heidät ak-'Engels, joka vastasi Duhringil Engelsin tietoisuus suuresta johtajien kannan todellisesta simman aikaansa vas: Opposite Poet Office. « nattomasti ja proletariaatti tiiviseen toimintaan. Näihin le. Hän julkaisi terävän pole- työväenluokalle Phone: Offic«"365, Editorial Dep't 832 suorittama*-' muutoksesta vaan siitä tosiasi- Siinä on laajalti tilastot» i m i Saksassa S a lr c a c e a « m ! « ! » ! * ! 2____ . t,_, osoitti uhkaavia levottomuuden aikoihin toimi innokas miikkiteoksen jossa täydelli Poet Office Address: taan palveluksesta, hänen tie asta, että palkat, joita kapita enemmän kuin koskaan oireita. Vaistomaisesti prole työväenherättäjä W i l h e l m sesti musertaa Duringin “uu teellinen terävyytensä ja oman listit ovat vapaaehtoisesti mui ja sen tähden sen jo jc T O V E R I. Box 99. Astoria. Ore. tariaatti tunsi luokka-asemansa, Weitling, jolja oli järjestänyt den” sosialismin ja toteaa seuraavan työli seikkojen vaikutuksesta, aikaansa E D 1TO R IA L STA FF kaikkialla se halusi pyrkiä val radikaalisen työväenliiton, “Oi Marxin teoriain pitäväisyyden. arvontuntonsa suututti taantu den neen internationalen johtajia, kannattaa itselleen h; mutta ei työläisten taistelun Elia Sulkanen, Managing Editor. Sulo tiolliseen itsetietoisuuteen. keamielisten Liiton.” Liiton Myöhemmin hän poisti teok joita hän ei arkaillut arvostel seurauksena, kohottaneet, alka latkaa asiamiehiltä tai jo, Syvenen, Alex Savo, Toivo A . Johnson. Engels opiskeli Barmenin toiminta oli salaista, se pyrki sestaan! riitakohgat, tarkisti la. Hän moitti jo aikaisin Sak vat nyt laskemaan ja siitä, että asiamiestä ole saapuvilla, A. N. Kosketa. ‘‘kimnaasissa’’ ja suoritti asevel järjestämään tosioloille perus jäännöksen ja julkaisi sen pie vollisuutensa 17 ja 21 ikävuosi tuvaa työläisten taistelujärjes- nenä kirjasena “Sosialismin Ke san sos. demokr. opportunismia työttömiä alkaa ilmaantua jättäkää tilauksenne suoraan' Entered aa eocond-cloM moil matter July 18, 1912, at the Poet Office at en välillä. Vuonna 1842 isä lä- töä. ‘'Sosialisteilla" näihin ai hitys Haaveesta Tieteeksi”. Ly- ja varoitti työläisiä sen suh työnteettäjät rikkovat kaikki verin konttoriin, Aetoria, Oregon, under the A c t of h e t t i pojan Manchesteriin, koihin tarkotettiin utopistisia, hemmistä tieteellisen sosialis teen. Johtajat olivat kateelli sopimukset. Monilla teollisuu-i Lasten Joulu on jo vai^ March 3. 1879. Englantiin, valvomaan omista filantrooppisia haaveilijoida, ja min esityksistä on tämä teos sia työväenliikkeessä ansiotto- den aloilla kapitalistit ovat ju- lähetetään sitä asiamiehilk johtaja- listaneet avoimen sodan työläi- tilaajille hetimiten. Lasten miaan puuvillatehtaita. Kou- erottaakseen itsensä niistä, kut-! kansanomaisin Kommunistista masti hankkimansa manttelin puolesta. siä vastaan. Tarvitsee vain' lu on erikoisen mielenkin, lussa poika oli enemmän filoso suivat “oikeamieliset’ Friedrich Engels liiket-'Manifestia lukuunottamatta; se Engels kuoli kurkkusyöpään viitata Alabaman ja West V ir-. nen lapsille ja tänä vuonna fiaan kuin liikealaan innostu- 1 tään kommunismiksi, “Oikea- on yhtä selväpiirteinen ja yti- elokuun 6 p :nä, 189.5, mailman ginian hiiliaineille tämän sei- nä on aikuisillekin yhtä ja nut. Eilen marraskuun 28 pyjä,|"iiV . oleskeli mielisten liitosta tuli pian mekäs kuin jälkimäinenkin. valveutuneen työväen kunnioit oli kulunut umpeen sata vuotta . P le ^reie? (Vapaiden) klu- “ Kommunistinen Liitto,” joka Kirjoituksissaan Engels selvän tamana. Sittemmin, sanoo Fe kan todistukseksi. Yhdysval-ita arvokasta. Muun ohella tain tehtailijain yhdistys o n ä s-n ä on arvokkaita sävelly] Friedrich Engelsin syntymästä. bnn j “, v.l5n °PPinc,aen mut- pyrki kansainvälisyyteen ja jär- järkeilynsä ohella käsittelee ai- genbaum, neljännesvuosisataa kettäin päättänyt alottaa ylei-i joita ny idän 'julkaisui Mailman vallankumouksen ta radikaalisuuteen taipuvien jesti haaraosastoja useihin Eu-neidensa eri osia syvämiettei- jälkeenpäin, on selvinnyt, että sen koko maata käsittävän tais- ’ harvoin onnistutaan melskeessä, vanhan järjestel- puortenmiesten seurassa, kir-jropan kaupunkeihin. Kun Marx selle filosoofille harvinaisella Marxin rinnalla hänen osalleen telun sulettua työpaja-järjestel-} Kiiruhtakaa tilaamaan isä kaikkialla ia Jotellcn artikkeleita vapaamieli-1 ja Engels karkoitettiin Parii- humoorilla. män murtuessa lankeaa yhtäläisesti korkein mää vastaan. Pääoma järjestyyJoulua, . . . . . . - c»»n “ P ie p k . 7 .i,n n r .i< n ” ____ ^...2__ . , T. työväenliikkeen kaikkialla ha- *ee” v ^ i ? a” } ^ ta ascttuivat he v; , i 847 B rys- Toinen Engelsin teoksista on paikka — eikä pelkkä apulai- poistaakseen työläisiltä kaiken* Asiamiehet, lehden lukija vaitessa astuvansa tulevaisuuden!Tama ,. 8eikk?...I,ienec val.kutta; selun* J°ssa ryhtyivät julkai- mainio “Perheen, Yksityisomai-! sen paikka — niiden joukossa, vaikutusvallan työsuhteissa ja ¡yleensä toverit kaikkialla, perijäksi, unohdetaan usein et-1nut päätökseen lähettää semaan kommunistista sanoma- SUU(jen ja Valtion AlkuDerä” jotka proletaarisesta liikkeestä tuotantoelämässä. , tykää tositoimeen joulukin «ä nykyinen ma.lmanlaajuinen nuorukainen ulkonuulle. lehteä Saman vuoden marras- E ngelsin ^ äteos - joka on oi- ovat luoneet sen valtavan voi Tämän kapitalistien juonen suuden levittämiseksi. liike on tuskin kolme-neljännes Tähän aikaan oh chartisti-lii- kuulla he saivat työkseen laatia jut epärehellisten marxilaisuu- man, mikä se tänäpäivänä on. mill<IIIIIIIIU2l!l|||| » vuosisataa vanhempi, sanoo a-f ke Englannissa juuri nousemas- Kommunistiliiton ohjelman, ja, ¿en vastustajien alituisena Mailman vallankumousliike on edessä ammattiunioiden johta jat osaavat vain valittaa. He merikalainen William Fege-isa- Enemmän kuin isänsä tili-; siioin syntyi kuolematofi “ Kom, ¡itauluna? koska ^he^Tr tönäistä muistopatsaana näiden kahden Berkeley, Calif. baum kirjoittaessaan Engelsin kirjojen tulo- ja menopuolien munistinen Manifesti.” Erääs- j i a u s e jt a ’siita lainaten, koetta- miehen älylle, ja ennenkaikkea ovat toimineet ja yhä toimivat pääoman agentteina työväen ri ioo vuotismuistosta. — Marras- vertaileminen, kiinnitti tämä sä myöhemmin julkaistun mani vat . tehdä . ... — - - ’ Se humoicti-ilta, jonka näy Engelsistä perheen heidän uskollisuudelleen mail veissä, mutta heidän todelliset kuulla, 1847, kaksi nuorta mies- liike hänen huomiotaan. H änfcstin esipuheessaan Engels se ja uskonnon häväisijän. seuram m e toimeenpani marrast man proletariaatin, tulevaisuu isäntänsä ovat nyt asettaneet p. oli yksi suurim pia iltamia, tä, 27- vuotias ja 29- vuotias, toimi chartistien johtomiesten, littää miten manifesti oli hei- Engelsin hallassa oli melkoi den perijäin, asialle! heille ylivoimaisen tehtävän. antai-lltaa oh totuttu aina t&iia saivat tehtäväkseen erään vai- mukana, avustaen kirjoituksil-! dän yhteistyönsä tulos, mutta nen omaisuus, ja vuodesta 1869 , V miiiiuiiimniimuu • ,, Työläisten palkan pienentämi t&mäan saunailtana ja väitetty, 1 tiollisen puolueen komitealta Jaan hikken julkaisuja. Samaan että sen perusajatus ja ydin on hän eli yksinomaan tämän o- laatia puolueelle ohjelman. Kun aikaan hän tutustui läheisesti Marxin ansiota. Mutta Engels maisuuden tuloilla. Marx sitä AMMATTIUNIONISTISEN nen ja työttömyys lisää tyyty- silloin ei saa ketään tulemaan i mättömyyttä siinä määrin, että lille, joten on aivan turhaa ohjelmaluonnos luettiin sano- j ovvenilaisuuteen, kuin myös it-j oli itsenäisesti päässyt samoi- vastoin eli alituisessa puristuk POLITIIKAN VARA sen “rauhoittaminen” tunnus- j hom m atakaan. M utta tuo väite 1 tun komitean kokouksessa muu- Robert Oweniin. Siihen a i-h in johtopäätöksiin jo niin ai sessa, kärsien usein suurinta RIKKO taa vaikealta. Mutta ryhtyvät- “ ään pidä palkkaansa, siltä tamia kuukausia myöhemmin, kaan owenilaisia kutsuttiin “so- kaisin kuin 1845 puutetta, mutta Engels avusti Tuoreessa muistossa qn vielä kö ammattiuniot, niiden johta- sena oli ei sen vähempää, kuin oli nykyailiaisen kansainvälisen sialisteiksi”, joka nimitys sil- Manifesti julkaistiin helmi häntä milloin vain hän huoli kuinka ammattiunioiden johta vat politikoitsijat ja työväen ljn täysi yleisöä edellä mainit työväenliikkeen syntysanat lu- i loin tarkoitti “ansiokkaiden” kuulla 1848. Kohta senjälkeen avustuksesta. Marxin suurin jat yhdessä kapitalistien kanssa fakiirit tositoimeen työläisten iltana. ettuf köyhien filantrooppisia avusta-1 alkoi vallankumousliike” man työ luonnollisesti oli “ Pääoma” työskentelivät “teollisen rau järjestämiseksi ja työväen rin Friscolaiset esittivät kapp silla ennen sitä aikaa, jolloin jia, tai jotain sinnepäin. Aluk-| nermaalla "gallilaisen kukon — teos, jonka kolme osaa muo han” rakentamisseksi pari kol taman lujittamiseksi. Ei. Kau “V aihdokas” m arrask. 21 p. Marx ja Engels lukivat Kom- j»» Engels kuului Owenin lah- j laulaessa” kuten Marx sanoi en- dostavat nykyaikaisen työväen me vuotta sitten jotta yleiset kana ^iitä. Sen sijaan he tur llsuuksiin verraten esitys meni munistisen Liitin manifestin! koon, mutta Engels ei kauan nustaessaan vallankumousliiket- liikkeen tieteellisen perustuk entisiin keinoihinsa, talai eesti. tammikuulla, 1848, työväestön tyytynyt olemaan pelkkä “sosi- tä Ranskassa. Marx palasi Pa sen. Mutta vain ensimäinen o- kansalliset tarkoitusperät tuli vautuvat Sitä 5 päivän Karjalan iltamii rauhattomuus, joka silloin alkoi ' alistinen” köyhien ystävä. " ” — . rnsiin, mutta Engels tarttui sa oli julkaistu ennen Marxin sivat hyvin edistetyksi. Työ entisiin menetelmiinsä — mate- dän ei pitäisi unhottaa. Ilman läiset pahoitettiin sopimuksiin lemiseen pääoman edessä. Kaik tuntua Europassa, ei ollut ke- ! Ollen erinomaisen lahjakas, muskettiin ja marssi etelä-Sak- kuolemaa v. 1883. Engels, joka lystä voi sanoa, e ttä siellä tulee ja niille luvattiin maksettiin kialla unioissa olevia uudistus hittynyt missään johdonmukai- • osaten mestaroida vähintäin saan ase kädessä puolustamaan; tunsi lähemmin Marxia kuin maan hyvä ohjelma, näytöstag tilapäisesti parempaa palkkaa seksi tietoiseksi toiminnaksi, kymmentä kieltä, nuorukainen vallankumousta. Meille on yksikään toinen henkolö, ryh- kin jotta tuotanto häirintymfit- mielisiä vastaan aletaan tuli- kin “Kolme rak astajatarta” sempi vaino. Uniot pitää saada vissillä ohjelmalla vissiin pää- syventyi perinpohjaisempaan tunnettu miten 1848 vuoden ku-! tyi toimittamaan ja julkajse- määrään. Mutta tämän pienen työväestön olojen tutkimiseen. mousliikkeet jäivät lyhytikäi-' maan Marxin käsikirjoituksia tä jatkuisi. Kaikkialla raken sellaisiksi kuin työnteettäjät i le on alvan uutuus sen on mut suom entanut Alli Latvala. kirjasen julkaisemisen jälkeen Näiden alkututkimusten joh- siksi porvarien pelkuruuden ja toista ja komatta osaa varten. nettiin sovinnollisuutta ja am haluavat, jotta sovinto »työn j a ........... Palava orjantappurapensas” oli proletariaatin vallankumo dosta hän julkaisi teoksen petoksen takia. Kumousliik- Toinen osa ilmestyi toukokuul- mattiunioiden johtajat selitti pääoman välillä vihdoin saavu j luk. 12 p. on kappaleiden kapptlt Tällainen kurja ja uksellinen tie varmasti viivoi Työväenluokan tila Englan- keiden tauottua, perustivat ys- la 1885 ja kolmannen osan en- vät joukoille kuinka kapitalis tettaisiin. pölitikoitsem inen i 1N1,n panov&t Silloin ei kukaan, mi on tullut sovinnonhaluisek- moraaliton tettu. Tapana on puhua marxi nissa v. 1844”, joka teps vielä i tävykset kuuluisan “Neue simainen painos v, 1894. Näis- si ja myöntyväisesksi. muodostaa amerikalaisten am 1 ta olla poissa haalilta, vaikka “ laisesta’ sosialismista, mutta to- nykyään, kolmen- neljänneksen Rheinische Zeitungin”, joka eli sä kahdessa viimeksi ilmesty Hyvin muistetaan ne lukui mattiunionistien johtavan aat sikin. Minä, puolittain, kehoitsn siasia on, että proletariaatin' vuosisadan jälkeen, on talo- väin lyhyen ajan, joskin loista- j neessä osassa on yhtä paljon tä tulem aan ettei« kukaan tar sat tapaukset, Joissa ammattiu kirjallisuuden yalla menestyksellä. Toimitta- ! Engelsiä kuin Marxia. tietoinen vallankumouksellinen ustieteellisen Vain nioiden johtajat yhdessä työn- teellisen sisällön. katua jälkeenpäin. Voitte sanoi 1 liike syntyi Karl Marxin ja hä merkkiteoksia. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin n iiiiiP jät jputuivat pian syytteeseeen hänen horjumaton . uskollisuu teettäjien kanssa asettuivat työ pureillecmekin, e ttä silloin, josl nen läheisen ystävänsä ja työ- Vuonna 1844 Engels lähti Pa- maanpetoksesta. Heidät kum tensa suurelle ystävälleen pi J OULUKIRJALUSUUTTA kaan, kannattaa tulla. Kyllä tai “laittomia” lakkoja toverinsa yhteistyöstä, kun he riisiin, jossa kohtasi Marxin, minkin vapautettiin, mutta sa dätti häntä mainitsemasta suur läisten tuosta jo uskotte? LEVITTÄMÄÄN yhdessä laativat mainion mani- Molemmat miehet 1 olivat kiin- malla karkoitettiin Preussista ta osuuttaan tässä suurenmoi vastaan ja * pakoittivat ne so Jouluk. 19 p. vanhanmaan festinsa. Engelsin työ työväen tyneet toistensa työhön. Heitä v. 1849. Siitä lähtien asui En sessa työssä. Mutta Engds- vintoon, joka oikeastaan tar “ Ikuinen kaupunki” jouluk. » Työmiehen Joulu on jo il vallankumousliikkeen hyväksi ‘ huvitti vertailla toistensa muis- gels Englannissa kuolemaansa kään ei ennättänyt julkaista koitti työhön palaamista kapi mestynyt entistä monipuolisem- SuurtA> suurta on siis tulos» on tuskin pienemmästä merki- tiinpanoja. He havaitsivat ole- asti v. 1895, hoitaen isänsä lii-¡kaikkia Marxin *käsikirjoituk- talistien sanelemilla ehdoilla. tyksessta kuin Marxjn työ. vansa filosofiassa ja politiikas kettä vuoteen 1869, jonka jäi-1 siä ja muistiinpanoja. Tunti- Lakkoja ei saanut tehdä. Työ pana ja arvokkaampana. Kirjoi- nä en osaa 88008 8ita oikein, ------ samaa mieltä. keen vietti verrattain eristettyä essaan loppuosa lähestyvän, jät- läiset eivät saaneet rikkoa “so tukset sisältävät arvokkaita tu t-'pa,e on 10:888 muutoksessa Friedrich Engels syntyi ura- “ sa täydellisesti melleen sata vuotta sitten, mar Pian olivat he läheisiä ystäviä elämää syventyen tutkimuksiin ti hän jälelie jääneen ainehis- pimuksia”. Niiden noudattami kielmia erinäisiltä yhteiskun-'kell° 4 »Itapäivällä E—l S- raskuun 28 päivänä, 1820, Bar keskenään ja tätä ystävyyttä ja kirjalliseen työhön. Mutta ton toimittamisen ja julkaise seksi piti tehdä vaikka mitä.' nallisilta aloilta sekä mitä mie-i 4 * Näin silloin. Nyt ovat ajat lenkiintoisempia kaunokirjalli Älkää unhottako joulujulkaisu menin kaupungissa, Rheinin kesti katkeamatta kolmekym- man hän ei “levossaankaan” kos- misen Karl Kautskyn työksi, muuttuneet. Ammattiunioiden sia ja humoristisia kertomuksia. me. Lasten Joulu, Kalenteri maakunnissa. Isä oli rikas teh mentäyhdelcsän vuotta siihen , kaan arkaillut ryhtyä taisteluun ja tämä julkaisikin sitten ne tailija, joka oli tehnyt suuria synkkään maaliskuun päivääni ! torjuakseen marxilaisuutta vas- vas-! kolmena osar ¿san7*“nTmellä “Yliar-; ° Vat ” yt kai^ttaneet Kaikki 'kirjoitukset ovat uu ja Työmiehen Joulu tulisi saaä «««lrUaa« maoL.k.i,,.. siitä kuinka kapitalis- denaikaisia ja koskevat ne ny janaa jokaisen suomalaisen tyd sijoituksia Englannin teolli asti, jolloin Engels seisoi ystä taan tehtyjä hyökkäyksiä. Ny- von Teoriat”. suuslaitoksiin. Hänen suunni vänsä avoimen haudan äärellä k y lin on tunnettua että Engels Engels pysyi koko e l ä m ä n s ä ' ° Vat Pää' tän« ‘ rikkoa uni- kypäivän asioita ja aiheita. Ku- kodissa Amerikassa. Julkaisit i kerrassaan mls|uvat telmanaan oli tehdä pojasta lii ja lausui: “Yhdeksännentoista ei liioin arkaillut arvostella ! naimattomana. Hän asui Re-1 ot ja musertaa järjestyneen työ onnistunut ,a mukaansa tem- IäväbsL Tovcrlt loln,lka, väen varustukset kekumppani ja seuraaja liik- vuosisadan suurin henki on la- toisen internationalen "lFe?__S ^°ad.lssa’ . Lon-j vielä äskeisissä vaaleissa nämä 'P aava- Voitte viettää monta keen johdossa. Mutta pojan i kannut ajattelemasta!” duksia. Vuonna .875 kirjoitti sosia-^ S S ^ ^ t S ^ T ä n S s ^ u ^ S t i « « Jpu0& n ^hdok' huvittavaa hetkeä tilaamalla; varttuesssa mieheksi, oli mail- Vuoteen 1847 työskentelivät Toveri jokaiseen Työmiehen Joulun. Jos asia-! ma kuohumistilassa. Ranskan 1 Marx ja Engels yhdessä Parii- liatiksi itseään kutsuva prote s t i marxilaisuuden perusuja ei gaiu . siivHöivä? hyvl? miehet miestä ei sattuisi olemaan yra-i lä isk o tiin ! u: u » » ii» iiii n i n n n iii; it:ti ;i :n ;; i m iwu «mm m t u : n i;i m {tn tu n :n n n tt ttitn n im nm anti; n ratin rara ss***1** F. J. Syrjälä vehkeilemässä S. S. Järjestöä vastaan lakattava Sosialistipuolueelle vihamie Nyt jo on aika ryhtyä etsim ään lem ättöm ästi oikealla am erikalaiselkt sakin kukistam inen, m utta lähim m äs eivät ole totuuden kari»*» lisestä m enettelystä. parannusta sietäm ättöm ään tilantee- i tavalla, jonka rinnalla teidän oikeis- sä tulevaisuudessa sekin onnistuu.” jotka täpitäviä. Niinpä 'hän” esim?’v aar 2. Toimeenpanevan komitean on seen, mikä vallitsee Suom alaisessa : tola,8ten m enettelyt ovat oppIpolkien Olemme ottaneet m ainitusta kir J toverien A. H yrskeen ja V l eroitettava kaikki sellaiset toim itsi bosialistijarjestossä. Bdelläolevat eh- ’ tuhraami8ta> aJam aan vähemmistön joituksesta kaikki ne kohdat, jotka puhevuoroja Järjestämäämme h jansa. Jotka avoim esti ja tiedettu- °n UU tarkoU uk8e,,a ponsiesitystä. . J a R aivaajaan yhtyi koskettelevat sen luontoisia asioita, i telukokousta refereeratessaa#. Sosiallslipuolueen. kansallisvirastal- Kaikki nykyiset Suomalaisen sosia- västl vastustavat sosialistipuoluett i puhdistaa puolueesta tarkoitukseni- ,annellä „ m estyvä Tovorj Nämä yh. joita F. J. Syrjälä saattaa syytöksel- kokouksessa keskusteltiin inte ta olemme saaneet Kirjelmän, jo**a listijärjestön toimeenpanevan komi ja kannattavat eroam ista. set h ajo ittajat ja pitää puolueessa on kopio F. J. Syrjäiäu Sosialistipuo- tean jäsenet ovat niitä. • jotka syk 3. Toimeenpanevan komitean on ne jäsen et jotka ovat puoiuöen kan dessä saivat vaikutettua jäsenistöön läan tarkoittaa, vaan kuten la in au k -; nalekysym yksestä. Sitä emme siten, että vähemm istön ponsi voitti. s i s u huomaa, ei niissä V. Boman | tekikö Wm. Bowers vaarin lueen kansaUisviraatolle lähettäm äs syllä 1919 Johtivat liikettä Jonka ta r lakattava yhteistoim innasta sellaisten (A llekirjoitus) F. J. S yrjälä”. Äänestyksen päätyttyä ilm oitti toisei- kirjoita siten kuin F. J. Syrjälä väit- j tarkoituksella ui tuhmuud« tä kirjeestä ja vaatim us tutkim uksen koituksena oli eroittaa Suomalainen järjestöjen kanssa, jotka eivät ole j nalla. on paanut tolmittamlMpita kirjeessä esitettyjen Sosialistijärjestö pois Sosialistlpuo- Sosialistipuolueen yhteydessä. Yllä olevassa kirjeessä tehtyjen la kanna,la 0,eTa Joukko alistuvansa taa kirjelm ässään ja on usein Ral- m u tu syytösten johdosta. Kun F. J. Syr- 1 M esta. _______________ jU to k M e n ja p e r ä n s ä vaajassa julkaisem issaan kirjoituk- Raivaajan toimitus ja monet Myöskin kansallistöim een ___ pane ____ van syytösten jo h d etta olemme toim itta- jaiän kirje omalla tavallaan valaisee, komitean pitäisi ilm oittaa Suomalai- neet tutkim uksen ja tulleet siinä j81^ 8*088*- O ikeistolaiset uneksivat sissaan aikaisem m in väittänyt. Siten ! oikeistolaiset kaikenlaisille Mr. Lauri Brusila, jota Suomalaisen heidän eroavan ja oikeistolaisten pää on F. J. Syrjalän väite perätön, jota | mille naikut uksilleen. Joiden m inkälaisissa puuhailuissa hän on sen Sosiaiistijärjestön toim eenpane-’ seuraaviln tuloksiin: I mukana, julkaisem m e kirjeen koko Sosialistijärjestön toimeenpaneva ko valle komitealle, että nykyiset jä r , „ , „ , 8®vän m äärääm ään Järjestöm m e asi- hän koettaa tukea vääristelem ällä V .; aiheettom asti hyökätään el «• . Syrjälä syyttää “Mr. V. öistä. T ästä ään esty ksestä huolim ai Bomanin k irja tu s ta . mitea kuljettaa puhujana, puhuessaan naisuudessaan. , taan v öoman(n vaan my* jestön säännöt ovat kelvottomat, ja Boman”in k irjo itta n ee t viime talve- Johnswoodissa, Mich., kun häneltä ta on enem m istö varm asti järjestö n -! F. J. Syrjä laa kirje on seuraava: V®8da e tta ne S8ännöt on saatettava I na “Suomen Sosialistiseen Aikakaus 2. F. J. Syrjälä väittää V. “Saaialistipuolueen kansallistoi- kysyttiin josko hän kehoittaa suo käytäntöön jotka olivat voim assa on-1 lehtoan”. “että vaiA takin Suom alai-' vasemmlstolaii'e,,a kannalla | kokouksessa lokakuun l i p. sanoneeu niskaan. 1Q . . _____ _ ........................... a J U U ri meenpanevan komitean olisi pikai m alaisia työläisiä liittym ään Sosialis- n#>n 1919 pidettyä o Suomalaisen i non aosialiatijärjeatö yleisäänMIyk'. ' j ÌZnóT™ T ” ! eoalallatlJirJeK on nen v v . 1Q Täm ä lausunto on riittävä sesti kiinnitettävä huomionsa seuraa- tipuoiueeseen, vastasi, että hän ei Sosiaiistijärjestön Stiiäriestön kokousta. knknnata ... 1 . ' la PPion Johdosta eivät eronneetkaan on jä tettäv ä Sosialistlpuoiue Tut- F. J. Syrjälän «yytt©es**fn js sellään p äätti jääd ä edelleenkin Y h-; järjestöstä, keholta ketään niin tekem ään, vaan viip seikkoihin: j kittuam m e tä tä syytettä, olemme saa- ' sen aiheettom aksi, Suomalaisen Sosiaiistijärjestön toi dysvaltain sosiaiistipuolueeseen, niin ;. Mr. V. Boman. Suomalaisen sosia- jä ttaä sen jotka ovat niin yk- ‘‘Sanom attakin 011 selvää, että rli- neet selville, e ttä lokakuun 13 p a i-! 3. F. J. Syrjälän syytreei llstijärjestop p ro p ag an d au im isto r.! 8,nkrrtal8ia e ttä harkitsevat tuoilais meenpanevalle komitealle olisi an n et ne, jotka kannattavat eroam ista, jät- tava yksi kuukausi aikaa uudelleen kavat taistelua eroam isen puolesta faa i^ k u u edelleenkin siihen asti, vänä el ole ollut m itään kokousta L. T uuri”a kohtaan sivuuta®»* johtaja, joka toimisto toimii Suoma- ta enemmän tai vähemmän hyödy- jä rje stää asiansa ylem pänä esitetty niin kauvan e ttä se onnistuu.” Tar-1 kunneB asiat ratkeavat selvästi puo- Imperial Maalilla Chicagossa, vaan i huom autuksella, että hän on laisen soaialistijarjeston toimeenpa- ton,a tekoa ILän 8»n°i puhuvansa että kokous, jo ta syytöksessä näiltä-1 toim eenpanevan komitean jäs»l nevan komitean m ääräysten ja kont Suoma,aisen So*‘»U8tijärjestön toi jen vaatim usten m ukaisesti ja siltä kastettuam m e Suomen Sosialis ti s e n j ,een U1 fo^een. Enkä epäile lain olisi vaadittava seikkaperäinen sel- A ikakauslehden täm än vuoden maa- ■ kaan> e ttä lähim m ässä tulevaisuu västi tarkoitetaan oli lokakuun 14 tä jo ennen kuin syytekirjel»! rollin alaisena, kirjoitti viime talve meenpanevan komitean ohjeitten mu vitys m itä se on tehnyt täm än asian ! liskuun 1 ja 16 päivän num erot o- de98a Pääsee vasem m isto seivästi voi päivänä. Tässä kokouksessa oli kee- meille esitetty ja niin »’Hra na “Suomen Sosialistiseen Aikakaus kaan. Tämän todistaa oikeaksi “Työ- suhteen. . i ei ole m itään tekem ista scd Ilomme havainneet niissä olevan VH- nl,n Järjestössäm m e kuin y l kusteltu e i s interuationalekysymyk&estä - , ___ _ e ttä vaikkakin ______ _ Suomalainen mles " lehdessä. Superiorissa, Wis., lehteen”, n n h« __ ellä ‘ varu stetu 7 t . kir n„ni„a.,t c 81ina keskustelussa oli V. Boman | f. F. J. Syrjälän syytteesee» K ansallistoim eenpanevan komitean ho Bomanin nim PuoiueessaMn.x. ialiatijärjestö yle>sään«*.stykseliaän ' Pa ’n< ttu suomalainen päivälehti, jql- latisunuL e ttä “jos Soaialistlpuolue ‘ kohdistuu “ Mr. L. Brusilaa" r l on oltava varovainen, eikä e ro itta a ! joitukset. m utta n iiasi « ole seilata-1 jum esii päätti jäädä edelleenkin Yhdysvaltain 1 kalstu Pa «kkakuntauntinen. jonka on 'Itse asiassa äänestyksen tulos asettuu K olm atta lnternationalea vas- annam m e K reetan s. s osa»»* ■ontelisUpMluMäeeiZ" niin" na j o i i ! kUi,o|ttanut 8ortall.fip«olnetta vas U » J ^ l a l s t a F. J. Syrjälä järjestöm m e keskuudessa taan Ja ryhtyy puuhaam aan Neljän- s un non saatata. Se kuuluu: kännättävät eroam ista, jatk av at lait- tusU‘va kirjeenvaihtaja. (Julkaisujen j J sellaista v ä ä r in y m m ä i^ a tä ^ o / i l a * ” ° 'eVan Maali8kuon 16, tällä kertoa. Kommunistipuolueeseen nen Iuternationalen perustam ista, — ------------ ------------ . ... (päivänm äärät: 1920). P UU' ‘ 8eUatsla v aarinym m arn sto jota - päivän num erossa olevassa kirjoituk- eivät enää haiua yhtyä keskivallin» “Johnswood. Mich.. J'»ly s teloa eroamisen puolesta niin kauvan puolueen viholliset toivovat. M utta sessa V. Boman selittää Sosialisti- i den kesklvaltiot- niin järjestöllem m e, joka on Koi- f S. S. Järjestön keskusvirasto? Edelläoievat ovat ainoastaan vähäi- että ae onnistuu. , l vasem m istolaiset kun on pai- • mannen Internationalen kannattaisi jos buom alaisen järjestön toimeenpa- . f ä rJe8tÖ8sä viime J a s tu n u t hallituksen provokatsioni ja} ei ole m uuta tehtävää kuin e r o u ' cago. Hl. K reetan s. s. c•■-•asto Täm ä sama V. Bomau kokouksessa ■ senjP’:i näytteitä siitä m itä nykyiset neva komitea ei noudata näitä vaa U™ e n l8? t i l a n n e t t ^ i e k ^ t ^ H ‘ U1 1 n tia ; kun Sostolistipuolueessa Internationa- i Sosialistipuolueesta.” T ästä oli Chi an taa hyväksyvän tousunnto Tmperial H aalilla Chicagossa. Hl.. Suomalaisen järjestön viralliset joh- tim uksia, niin Kansallistoimeenpanc- U lannette seka aito y lelsaän esty stä,, lekysymya ratkesi vasemmiston lokakuuu 13 p. 1920 sanoi e ttä Suo- j talat tekevät, saadakseen järjestöä va komitea voi ja aen tulisi ilmoit joka viime talvena toim itettiin jär-1 to lto .'jls e n e 7 o 7 a t s a Z ? ^ ^ h a t ’ j malalaen sosiaiistijärjestön on jätet- eroon Sosialietipoolueesta, vaikka jä r taa suomalaisille osastoille e ttä Puo i Rajakko. kirjeenvaihtaja*“ itsenaisyyskysym yksestä. kita asioita ja kun ovat huomanneet, i risteilyn uutisen. Todisteeksi tävä Sosiaiistipuolue. ' J^töm m e enemm istö onkin Sosialis- lue on katkaissut kaiken yhteytensä jestöm m e tästä Mr. L. Tuuri, Suomalaisen sosialto-, ^Puolueen kannalla, Bowersin vääristelystä esitäm m e tä s-, Kun ______________________ Raivaajassa julaist.in ' ^ ■ “ «eelH ais.a sä Chicagon s. s. osaston lau su n n o n .' Jossa väitettiin Brusilan t(järjestöä tolmeenpahevaa komitean i Kansallistoim eenpanevan komitean, k u o m u » t a u m 1. kehoittaa a u t J . u o „ „ a a v a a : jäsen, on yksi niitä 'uppiniskaisia" t minun luullakseni, pitäisi tehdä Suo- m aialala osastoja ostam aan verom erk-j "Sam assa laususnossa tiy ty l oi I J enem is is s a pää k L n kuin tärk eim m issä taktil- jonka Chicagon osasto on hyväksy-1 Johnswoodiasa Sosialistipuolu*1® johtajia. Jatka onnistuivat e ro itta -! matoisen Sosiaiistijärjestön toimeen kyaymyksissä, niin tule nyt kokouksessaan m arraskuun 4 p. > jo tto v ja ti Ja sen kautta varioi kinsii suoraan eri vaitiovirustoista maan Detroitin suomalaisen sosialis- panevalle komitealle seuraa vat vaati niin kauvan kun Sosialistipuolueelle keistolaisten panna vaali syöt il si Kol vat kyllä juttuun yhteisessä jä rje s torniamme ohjeita, vaad mannen Internationalen tunnustam i tlosaston pois Sosialis ti puolueesi a m ukset: K irjeenvaihtoja Win. Bowers on i laita selostuksen ja sen lojaaliset suom alaiset osastot voiva*, nen ja murxitoisteo periaatteiden hy tössä. A inoastaan R aivaaja ja sen syyskuulla 1920. lähin ym päristö kan nattaa oikeiste- ■jutuissaan vääristellyt tosiasioita j a : lähetim m e sen K reetan s. s. 1. Toimeenpanevan komitean on uudelleen jä rje stää keskusvirastonsa. väksyminen. R aivaaja ryhtyi hätkäi- laisuutta. O ttoa Jonkun aikaa sen lausunut sellaisia omia a rv o stelu jasi!,! to tarkastettavaksi, laskeeko
