Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 1, 1920)
MAANANTAINA» MARRASE. í P.—MONDAY, NOV. 1 TOVERI No. 2S6 lenicaivajia k ä sittä v ä t, e ttä m uu- d ian laajo issa jo u k o issa E n g lan kumouksellisia järjestöjä, den s H t t a t y l aMbdallisimaan <& m ían kommunistisia laitoksia, pane- keaan. Niinpä, täytyy nyt jokaisen maan toimeen pogromeja ja murha- myöntää, että marxilainen teoria ky. polttoja, murhaamaan vallankumouk- keni itse sekä paikalla, että heti jäi- Ä i ä r o S v o stcn k a n sa llis tu tta m ise sta ja ha h isto ria , tä y ty y elää asevoi- seilisia johtajia ja suorittamaan mul koen, panemaan v:n IMS tapaukset kv the w i.tera’ Workmen'« Pubh.ST g se u ra ta stxs E n g la n n in k iv ih ii- m aila u lk o m a isen v allan riip p u - ta samanlaisia tekoja yksityisomai paikoilleen. Socaety. len k a iv a jie n esim erk k iä. V oi- vaisuudessa. N y t lis ä ä n ty y tä- suuden ja demokratian suojaksi. Lisättäköön heti, ettei marxilainen *»"■-- ■ --------- ' ~ ~ ~ dakseen to im ia tä h ä n su u n ta a n hän ty y ty m ä ttö m y y te e n m uha- Suurtilalliset ja suurporrariston teoria ole pelkkää hiatoriankirjotustv tä y ty y k iv ib iile n k a iv a jie n en- m e ttila in e n a in es n ö y ry y ty k s i poikanulikat, radaltaan suistuneet pik- Eikä sen edustoja tyydy edes oman Editorini Deot 832 *in aik aan saad a ra d ik a a lin e n neen ja lo u k a ttu in e tu n te in e e n , puporvarit ja m uut rappeutuneet ai- aikansa olojen peUtkääa tieteellis*«! p Ofhce Addr««a: m u u to s jä rje s tö n s ä jo h d o ssa ja N y t tu n te v a t In d ia n 70,000,000 i I,,a Porvarillinen järjestys sodan mi porvarillisen vallankumouksen, nekset — niiden joukossa ensi sijal arvioimiseen. Hän tekee sitä vain TOVERI, Bo* 99. Aston*. Or*. k a rk o tta a s iitä k a p ita lis tie n kä m u h a m e ttila ista ja 210,000,000| jälkeen. tämän' historian keskosen, keskonen la porvarilliset ja aateliset em igran löytääkseen sen kohdan, joka on pa S ? * ! . £ ? " P e‘ ,iT ä t “ *• „ h i”.dua. omistavien luokkien voimat — osottaa im uvauva-asteellaan jo tit Neuvosto-Venäjältä — o r a t tyh- raikaa vaikuttavien* voimien paino EDITORIAL STAFF j ven lakon. e p ä lu o tta m u sta E n g la n tia koh keskitetään- kahteen kysym ykseen: t kaikkia vanhuuden heikkouksia. E- jentämättöm&nft vasta vallankum ouk- piste ja johon aktiivisena asettaen “mali- sen vapaaehtoisjoukkojen varastona. voi paraiten auttaa historian kehi AU_ IlilUIlUlllllllUIIIII z taan H? enem m än k u in konsa- pitää puolensa kansainvälisessä to is -, bertin . , tasavallan valtiopäivät, . . . lelussa eikä laskea työväkeä m aan "“ ■’• “ ' ‘ ltalsm eduskunta”, o- Niiden johdossa on imperialistisessa tystä kappaleen eteenpäin. A. H. KO.SS • ■' ENGLANTI JA MUHAMEr. muude«ahU" k°k° herroiksi. Tähän tehtävään ovat per-1 “ " e h n t o Foehln sodassa kouluuntunnt upseeristo. N. ! Bolshevikit selittäv ät, e ttä tomi 03 m arsalkkaelkeiden edessä kuin myös 20,000 am m attiupseeria Hohenzoller- juuri heidän torkotuksensa. Ja siitä, TILAISET N y t k u n E n g la n ti on m e n e t varisten aikaisem m at valtiolliset ryh- i E n tcred • • M c o n d -c Ia M m a il m a tte r July IS , 1 9 1 2 , a t the Poet O ffic e at Stinnesin finanssi manoverien ja up- nin arm eijasta muodostaa, erityisesti m iten he tä tä ♦ historiallista tehti- tä n f y t ” m u h a m e ttila is te n lu m itykset kuluttaneet >*<— voimansa- eu m o u tta n a - - mitykset voimansa. Ei ~ -------------------- n vähän m a a ta n kä«i»#-rään m u lX « k “ u in k a k A xoiia. Oregoa, ander the Act ’ 1 ' s u u V r a e in Kapp-kapinan jälkeen, varm an vasto- väänsä ovat valm istuneet täyttämään, March 3, IS79. san parlam enttaarinen dem okratia kumouksellisen ytimen, jota 8 a k san voinee Lenin antoa parhaan tod istat • a in e tta P n o iu n ti su u rim m assa j a tä r k e i m m ä s s ä 1 lippu ratkaisevana taistelun aikana Z f . A . °,n ana8tom it alusm aassaan, m itä tu le e tap a h -jtu li kaikkien omistavien lipuksi ty ö -'' ° n tyhJft tUa diktaluur,n keskellä. dem okratia ei kykene hajottam aan, sen. H än selvitteleekin sitä kirja», jL pa b o n kuuJuu sen vai- t u ^ 7 M iU tu le e ‘ u j S t a J Porvariston olem uksessa tapahtui ja jonka vain proletaarisen diktotuu- saan “vasem m istolaisuus, kommuni»- väen ja talonpoikain vallankumous- T O Stviä h ta d u ta n ' ™ " In d ‘“ t a ’ M i « m u issa U vastaan, vaan myös vanhem m an j . sodan aikana syviä • " » muutoksia. m uutoksin K o rin moukari voi m urskata. T ätä van- min lastentauti'*, 2 T u i , l ^ Ä tn n h a m e ttiU isissa m aissa? N ä - ' korkeam m an valtiollisen kulttuurin esiintyvän yleisen kur- hän järjestelm än k eskitettyä te r r ò Siinä on erityinen luku: “Bolshe “ Y oung . I n d , a .r. k e r; ma ovat valtavia k y sy m y k siä mailla ovat proletaarisen vallanko. keskellä astuu pääoman ristijärjestelm aä täydennetään suur- vikkien m enestyksen yksi pääehto . , f " ? ' an2 ‘" , . 1i ' ; 2 Vi S.,.a E n g la n n ille , sanoo le h ti Im oukseu hyökkäyksen edessä Jället. ^ ■ k ' ? . . y U e ‘lä h a r‘1“a “k '‘ella »»‘- tiloilla jä rje stetty jen lahtorien jou- Ja v astaus: se on ankara, rautainen iä jä lje t- ; Y h d y sv altain k iv ih iilitu o ta n - v a ik u tu sv a lla sta m oslem ien k es k i C .a ,, fc fl 1 , R A TTI TT| i l t ' ^an askeleen eteenpäin. V arjosta as- koilla. kuri, sekä kyky tem m ata mukaansa a 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I I I ä l ä I I i n a gag aa« a . i f l C iz l ö I ,-.^ U l ö O a l, H 6 . <illliH III||liii||U |||U JU ||r ohjelm at io t k a e r o t t a v a t t n i- i » i tul etualalle suuria kauppahuoneita. to v u o sitta in on kesk im äärin kuudessa. E nem m än k u in 150 Yhdysvalloissa ovat "K ansallisen kaikki, m ikä on rehellistä, uhrauto- 60,000,000 ‘ly h y ttä ’ to n n ia. T uo- v u o tta on S u u r-B rita n n ia (sa- ONKO KAPIT AI l^ yiN FN f porvariston eri kerrokset. 8 j Vakavaraisuus, varmuus, taipum us Turvallisuuden L iitto" ¡(National vaa la toim ikykyistä työväenluo. tan n o n palveluksessa on m aan m oin m yöskin to ise t su u rv a lla t) 1 järkeviin” sopimuksiin, jonkinlaisen Security League) ja "Vapauden Rita- kassa. TALOUS ELPYMÄSSÄ Lloyd George edustaa konservatli- säädyllisyyden säilyttäm inen kahm i alla 600,000 työm iestä. V uonna asevoim in la a je n ta n u t vai taan - rit" (K nights of L iberty) pääom an P roletariaatin diktatuuri on kovaa, J v iy ii, u unionistien m u u iB U » vien.^ ja liberaalien yh- mis. ja uauttim istavoissa - kaiken 1901 k iv ih iile n k a iv a ja t tu o tti- sa m u h a m e ttila iste n k an so jen iskujoukkona. Jonka silpipuoliU* toi- kiivasta, säälim ätöntä uuden luokan vat k esk im äärin 739 to n n ia y li A siassa ja A frik a ssa , m il- pitäm ässään p u h eessa m u u an ttlsLa t,liptelud tjöväenlnokan nouse- täm än on im perialistisen vedenpaisu- mii todellisia rosvojoukkioita salapo- sotaa sitä m ahtavam paa vihollista m iesta kohden. K a h d e k sa n to is-¡lo in vain on jo k in te k o sy y löy- ta lo u s tie te ilijä C am b rid g en __' OIuaa . äm ä vanha muksen aalto pyyhkäissyt pois. liisitoim istojen hahmossa. vastaan, joka kym m enkertaistuttu ta v u o tta m yöhem m in o li kivi- d e tty . M ailm ansodan alkaessa, E n g la n n in - y lio p isto n pro- ‘S u X huipukö1 “ ................. “ Uusi ............ rikkaitten lauma on työntjr- R anskassa muodostaa “K ansalais- Ì voim ansa tuhoaan torjuakseen. Eikä sinä sähkökeskus- h iile n tu o ta n to k ohonnut 1,134)1914. k u u lu i E n g la n n in k u n in - fesso ri, tr i H . C apham , lau su i asemana, joka virrallaan ravitsee nyt esille: sotahankkijoita, inhoitta- liitto” (Ligue civlque) joltisenkin rik- »e, porvaristo, perusta voimaansa aL to n n iin eli korkeim paan m ä ä - k a a n v a ltik an alle n e ljä tai koi- k an sain v älisen k riis in olevan kaikki omistavan l ok 1 , ivia keinott®hjoita, nousukkaita, kaa kurijärjesti>n, kun sen sijaan refor- noastaan kansainvälisen pääoman raa n ty ö lä istä k o h d e » k u in on me k e rta a n iin m o n ta m uham et- tu lo ssa, jo k a koskee k a ik k e in R anskassa tuntuu*1 äskettäin nHn e- sainvalls,a seikkailijoita, salakuljet- m istinen työväen Liitto (Confedera- m ahtiin, vaan myös yhä vielä varsin v o itu m illoinkaan päästä m is- tila is ta alam aista k u in y h d en - k ipeim m in Y h d y sv alto ja, koska lävä kirkonvastaisen taistelun aika u jk u ja,okivi8sa keinottelevia rosvo- tion du Travail) on ju listettu laiu laajan pientuotannon sitkeään totun- naistapaan. sään maassa. T äm än a ja n ja k - kään m u h a m e ttila ise n v a ltia a n sen asem a on n y t sam a, m ikä olevan vedenpaisumuksen takainen »ja ’ hillitÖQ koreilijaln joukko, joka ulkopuolelle. T ätä vastaan taisteleva joukko tar son kiusaa n eljäs osa pehm eäs- a lam aisu u teen . S u u r-B rita n n ia E n g la n n issa oli v u o sin a 1915! muisto. Radikaalit, kuningasm ieliset ° n valrais m ,ta raakam aisim piin kei Valkoisen U nkarin upseerijoukkio, noihin proletaariattia vastaan, jolta vitsee k eskitettyä voimaa, kuria, ke«- tä h iile stä k a iv e ttiin koneella, ju lis ti, e ttä liitto la is e t so tiv at — 17. j- *-•* joka toimii Englannin kannattam an ja katolilaiset muodostivat nyt kan ne itse eivät voi odottaa mitään. vastakum ouksellisten pyövelien hai- tä ry y ttä ja tahdon yhtenäisyyttä. Sii- kun taas a ja n ja k so n loppup uo- vapauden p u o le sta ja estääk seen . "T a rk a sta k a a tä tä asem aa. sallisen järjestyksen hallitusliiton Nykyinen järjesty s esiintyy joukko- lituksen rinnalla, on osottanut koko tä paljon puhutaan, sanoo Lenin, m'il lella (1919) 56 p ro se n ttia peh- tu le v aisu u d e ssa väkeväm piä m ai E n n en sotaa rah aa lain aav asta päätään nostavaa proletariaattia vas- m eästä k iv ih iile stä k a iv e ttiin ta v a llo tta m a sta ja hallitsem as- m aasta on tu llu t rah o ja m u ille taan. V alm iini" tu k im a ä n " 'kaikkea jen ed®88Ä rikosten herruutena kai ma ilman köyhälistölle, m iltä n äy ttää ta ei a jatella kylliksi, m itä se mer- se sivistys ja se ihmisyys, jonka Wil- ’ kitsee Ja m itkä ovat sen edellytyk koneella. T o isaa lta täm än m aan ta heik o m p ia k an so ja v a sto in lainaava maa. T äm ä lu o tto a a n - ! ta an tu m u su au ttaa Ranskan hallitus kessa a,astöm uudessaan Am erikaa Ranskassa, Englannissa h iilisu o n te n kesk im ääräin en n äid en tah to a. M u h a m e ttila ise t tava m aa on sam alla k y k en ev ä Vrangelia ja uusii Vatikanin kanssa ” sa. nanakaa“ ,c““ esiintyy sen ja Lloyd George ovat e sittän eet * set. Bolshevismin historia — se on sodan jälkeen mieletön kurjistelit. neuvostovallan ja vallankumoukseni- esiintynyt valtiollisena suuntana ja v ahvuus ja h iilik e rro ste n ver- u sk o iv a tk in to sissaan , e ttä he ulos läh e ttä m ä än raa k a-a in eita diplom aattiset suhteet. K ansainvälisten isänm aallisten lois sen välivallan vastakohtina. puolueena v :sto 1903 asti — antaa ra tta in sään n ö llin en ja y h d en - tä ste d e s v a p au tu v at enem m ästä ja v a lm is te ttu ja ra u ta - ja te- Puolueettom uuden ja Saksan kan ten täyttäm ä Pariisi on “Tem psln” Suomen, Grusian, Lätin ja Viron «Me kysym ykselle valaistusta, m u k ain en asen to (p a its i W ash - a n astu k sesta , e ttä h eid än kan- rä s tu o tte ita su u n n a tto m issa e- n attaja Giolltti astuu Italian hallituk- . , , t . „„„„ ... . , , , sanain mukaan kuin Babylon häviön- “dem okraattiset” hallitukset k u lu tta -1 Mistä syntyy täm ä kuri? Mikä si in g to n in valtio ssa ja P en n sy l-i sa llisu u k sia an ei enem pää alis- rissa. O n k y llä to tta , e ttä Yh- seen. sotaan yhtymisen k annattajain .. ... vat voimansa loppuun m atkiakseeu tä kontrolloi? Mikä sitä vahvistaa? v an ian ko v an h iilen a lu e e lla ) te tta is i E n g la n n in tai m u id en d y sv a lto ih in o ste ta a n m u ista ja vastustajain, kirkollisten ja mizzi- ' * * ° a su u re sti h e lp o tta v a t kaivosm ies- v iera id e n v a lto je n alam aisu u -, m aista su u re t e rä t e rä itä ru o k a- nilaisten k annattajana: hän on vai-: Tämä porvaristo lyö leim ansa po- U nkarin ihanaa esim erkkiä. Barce- Lenin vastaa, e ttä ensinnäkin työ- ta h iile n kaivam isessa. N oin teen. tav aro ita, k u te n so k eria, k ah - mis myönnytyksiin uiko- ja sisäpoli- Etiikkaan, oikeuslaitokseen, lehdis- lonassa on porvariston käytettävänä väenluokan etujoukon tietoisuus, ao 95 p ro se n ttia pehm eästä h iiles- N y t ovat täm m ö iset h a rh a lu u - via- tc e ta Ja jo ita k in raajra-ai- tiikan toisarvoisissa kysym yksissä töön, taiteeseen ja kirkkoon. Kaik- salainen m urhaiiitto. Ja niin kaik- ' taum us. itsehallinta, uhrautuvaisUua, kialla. Tuhotussa ja autioidussa Bul- ankaruus. Toiseksi sen kyky tornia gariassakin m uodostavat upseerit, sa- proletaaristen, vieläpä el proletaaria- laliittoja, jotka v arustautuvat osotta- j tenkin työtä tekevien Joukkojen yh- . MUiAkAiivail äää vi Rfli utu L a X II" ------ — ---- p ro se n ttia 3 jalk aa m a ta lam m is- j cn a n a stu s " ä i k o t N i i d e n " suu- d y svaUat h y v in v asten m ielises- ! ni8t>'sta vastaan. Täydellä syyllä pl ^ m u k a a n petosta, jukeintakaan va- maan isänm aallisuuttaan Bulgarian teydessä. jopa osaksi sulautuakin nii- hin. Kolm anneksi täm än etujoukon ta su o n ista. A lle kahden ja la n v,en a lu e id e n lisäk si iotka E n g - li o tta v a t v astaan n iitä tu o tte i- itaä Giolittln hallitus itseään Italian *etta ja «»rlyvat tyynesU uuteen n- työläisten johtajia vastaan. V astakohtain lieventäm isen, luox- edustam a oikea poliittinen johto, oi- k o rk e ista su o n ista kaiv etaan ]a n t; jt ä- lä n si k e sk i ia e te lä ta, jo ita v e la llisilla o lisi gjU0 Porvariston viimeisenä vakavana tu- kokseen- ku» ovat Jääneet kunniatto- t u .k in y h tä p ro se n ttia . M y«.-! A frik a ssa v ä k i' o m ^ s e e n / s u u ' t a r jo tta v a n a . ‘ ‘“ ^ k e n a . "'»udesta kiinni. Vanhan Macchia- kien yhteistoim innan, p arlam en ttai- ’ kea valtiollinen strategia ja taktiikka, risten reform ien, asteettaisen sosiali- • jonka oikeudesta suuret joukot oman itään ci k iv ih iiltä k aiveta tässä rie n v a lta k u n tie n kokoisia aiu- "S ik ä li k u in S u u rb rita n n ia o n ' . Kai“ .lon| .®aksa” ,h.f “ tuate” ,hal' ò v ^ m aassa m in sy v ä ltä k uin ta y - e ita. jo issa islam ila isu u s enim - kysy m y k sessä, n iin p elätään - " X ^ i “> «■“v" n' ’ ta m X e lm lä n r t ^ X n o X X X soimisen ja kansallisen yhteyden oh- kokem uksensa perusteella tulevat va- ty y useassa m uussa m aassa. m äkeen • ,. « tu m a lla h . ™ ; ™ _ ..........., ) “ lierien kukistum isen jälkeen tah ®,a a Porvarillis- jelm at ovat harhaanjohtavaa n a r r it- ' kuutetuiksi. Ilman näitä ehtoja ei • 1 ,1 1 * • « I • SACa v* iJ Vz Alv vZ X x a J » O V " vt* i m 11 V4 \J X X X X Vz kZ XI X X v V d d l di" dännyt. 11 V* ententen valtaluokkien kant- tPn halIitusfen periaatteisiin verrà- telua porvarillisen järjestyksen m a il-' voi syntyä kum ouksellisen luokan to ’ ysva °*SSd el »naanalus- j,e t j ry h ty i v arm istam aan her- liset v ir ta lk s e t, jo tk a ovat käyn * \ A -. „ .. . i »en Oikeuslaitos ionka dem okrati » massa, kuten m ailm ansodasta setvisi. {dellista puoluetta, joka kykenee yfc oia ia laD - ___ y i »a y h d e ssä , v ih an ilm a p iirin luom i- le n - u iK e u sia n o s. jo n k a d e m o k ra tia tö oissa issä k ä y y te tä vaim a Hiojd ja iap ru u tta a n m u h am ettila isessa A- nissa u seissa m aissa, ne vaikeu- seen . bolshevismia, s.o. yhteiskunnai- on ahannut kissankullalla, peittääk- Porvaristo silloin päättävästi hylkäsi teisk linnan uudistam aan. ita rabiassa, lu je n tam aa n asem aan- det, m itä scV asta k ä rsin e illä “Ilman näitä edellytyksiä menevin seen sen porvarillisen olemuksen, on proletariaatin reform eilla sovittami- rechili« Ei a in o astaan v u o sitta in e n p y sy v ä ise sti ___ m u I______ h am ettila i- m ailla on v a s jita ___ v elo istaa n ja lista vallankumousta vastaan. sen aatoksen. Se lahjoo häviävän hukkaan y ritykset panna sitä kuri« h iilitu o ta n to vaan m yöskin oäi ~ ja Englantilais-ranskalaisen Shylockin tul,ut j ulkean luokkasorron ja vasta v ittä in e n tu o ta n to kaivostvö- * ? E g y p tiss ä anastam aan K eski- ja lta -E u ro p a n p o litilli- vhä rajVoisammin kuristaessa Sak- vallankumouksellisen provokatsionin pientä työväen ylim ystöä pikku lah- toimeen, m uuttuvat fraasiksi, kone- la ista kohden on su u re m Dr Yh- m u h am cttlla ,se n P e rsia n Ja aen Ja ta lo u d e llise n tu le v aisu u - san kansaa pvvtaä Sakaan porvaristo avoimeksi aseeksi. Silm ää räpäyttä- joilla ja pakottaa suuren joukon tot- diaksi”, sanoo Lenin. J a hän lisää, ettei n iitä edellytyksiä äkkiä luod*. d ysv a llo issa kuin m u u a lla s il *C pl" i a -SCStir. via a tim a a n , m u h a - ^en ep äv arm u u s — e ttä m eidän- ¡iman erotusta vihollisten sen ver- m atta vapauttavat kolmannen tasa- televaisuuteen raudalla ja verellä. Ei ole ainoatakaan kysym ystä, jo- Siihen tarvitaan sitkeää työtä ja ras lä tv o v u o s i on ta v a llis e s ti lv m e tt,la ise n T u rk in jak a m ista si- Kin on la p ik ay ta v a to d e llin e n ran hellittäm ään silmukkaa, että se va,lan tuom arit Jauresin m urhaajan, h e m o i tässä m aassa k u in m u £ U n ’ CtU SUUr,™'?a t . OSat . <M e - PuIakausL .om in käsin kykenisi kukistam aan "Sosialistiseksi tasavallaksi” juliste- ka nyt voitaisiin ratk aista äänestyk- kaita kokemuksia. H yvänä apuna «ii- sa m aissa K y sv m v k sen alaisin a ®°Po,tarnI.a Ja P a i s t i n a ) jää v ät "T äm ä to d e n n ä k ö ise sti saa al-i Saksan proletariaatin etujoukon. Tä- tun Saksan oikeuslaitokset rolikaise- sellä. D em okratiasta .on jään y t jälel- nä työssä on oikea terrori, joka ei ok v u o sin a te h tiin k iv ih iilik a iv o k -' n £*a n n i ^ c - kunsa fin an ssim aailm asta, kun mä on ydinkysymys aika-ajottaisissa vat Uiebknechtin, Rosa Luxemburgin le vain m uisto reform istien päihin, uskonkappale, vaan rakentuu miu sissa ty ö tä iqs __2S8 Däivää T i- T äm m öinen ahneus, v ääryys, j° ta k in k a n sain v ä listä velkaa ei aseistariisum ista koskevissa n eu v o tte-! ->a muiden proletariaatin m arttyyrien Valtion elim istö kehittyy taapäln ja 1 läheisim m ässä yhteydessä k uin out lasto t o so ttav at e ttä v i q o i ku- täm m öinen sanansa rik k o m in en voidakaan m aksaa, tai jo ta k in luissa ja sopimuksissa. m urhaajia jatkam aan työtään. P o t m uuttuu yhä enemmän asestettujen sellisen liikkeen käytännön kanssa, P arh aat kokem uksensa sai boisbe- ta k in m aa n alu stv ö läistä k o h d e n o n h ä v ittä n y t viim eisen k in k a n sain v ä listä lu o tto a ei vo id a. Am erikassa on rajaviiva republi- värillisen dem okratian tribunaalit m iesten joukkioksi. Porvaristo ei e- nää laske ääniä, se o ttaa huomioon ' vismi v :n 1905— 7 taistelussa. SH- tu o te ttiin 3 27 to n n ia n ä iv ä s s ä lu o tta m u k sen " k r is tillis iin ” vai- uusia Ja sie ltä se leviää teo lli- kaanien ja dem okraattien kesken ka- m uuttuivat kaikkien valkoisen terro vain käytettävissään olevien kivää- loin oli o sattava sekä hyökätä etu ja v u onna oli p ä iv ittä in e n to ih in n iissa m u h am ettilaisissa, su u teen a ih e u tta e n vakavan k o n n u t. Nämä m ahtavat riistäjien rin r,kO8tepj Juhlallisen laillistuttam i- rien. kuularuiskujen ja tykkien lu- peräytyä. Lenin kehuu erityisesti tu o ta n to m iestä kohden lisään- Jo tk a vielä w nailm ansodassa an- ty ö ttö m y y d e n , jo k a on vain v e r - ! Järjestöt, jotka olivat rajo ttu n eet A- sen elimiksi. vun. kun kysymys vallasta ja omai- bolshevikkien peräytym lstaitoa, s. 0. ty n y t 4 40 to n n iin L äh in kil to iv at n iille k an n atu k sen sa, kattavissa siih en , m itä oli m en- menkan oraien ol°jen piiriin, osoit Porvarillinen sanom alehdistö kan- kykyä säily ttää arm eijan eheys jt suudesta on päiväjärjestyksessä. p a ilija tässä su h teessa Y hd vs T u rk in ko h talo oli v iim einen neella v u o sisad alla ja jo k a oli 'taittuivat nivan riittäm ättöm iksi, kun taa avoimesti otsallaan lahjustenotta- taistelukunto tappionkin aikoina, h (Jatk.) porvaristo astui tehtaanm erkkiä. Mailman v a ltain kanssa on N ew S o u th isku ~ ci sen pu o lesta, e ttä lu o n te e lta a n p a ljo n vaarallisem - Amerikan nnrv-n«*« a s,„i mailman Jan u n ,« h»»a nmp ru n s w a n™ .„ porva- sitä tarvittiin v :n 1907—10 jollotaI riston johtavat lehdet ovat suunnatto- W ales, jo ssa p ä iv ittä in e n tu o to iset m u h a m e ttila ise t ra k a jta i- P* k u n o te ta a n huom ioon se laajalle ryöstötantereelle. vallankum oukselliset järjestö t pii» Vielä koskaan eivät yksityisten joh- mia , valheen, parjauksen ja henkisen ta n to m iestä kohden on vain sivat T u rk k ia , %illä sitä eivät kork eam p i eläm äntaso, jo h o n toutuivat taantum uksen jaloissa J» jien » ja koplien sekä myrkytyksen tel.ta.ta. v ä h ä n a lh a is e m p i k u in tä ä llä •»« ’ « • » • » " s e n tä h d e n , e t t ä *hm »M t tä ssä j a m u is s a m a is s a taJlBn k,” llen juonittelut J«o«lttehlt — - »el.ä m asennus, hajaannus, petturuus led- opositsionin keskuudessa että minfs- Porvariston mieliala häilyy yhtä A ivan viim e aik o in a on ki- T u rk k i oli v iim einen su u ri it- .° v a t sillä v älin to ttu n e e t”. sivät laajalle. v ih iile n tu o ta n to Y hd y sv allo issa « e ilin e n m u h am ettila in e n vai- Y lläoleva lau su n to osottaa, teristöissä — ole ilm enneet niin jul- herm ostuneesti kuin sen m arkkinain Bolshevismin kehitys sellaisekri j Kaikki, varsinkin vastustajat, myön , k o h o n n u t sitä k in suurem m ak ta k u n ta tai itsen äip en , m elkoi- vahan p o rv a risto itsek in kean avoimina kuin nyt. Mutta sa- hinnat. Ensi kuukausina sodan jäl- kuin sen oli m ahdollinen juuri Venä si m iestä kohden. K ansasin ki- scn vahva k an sak u n ta, m ikä oli lu o tta a k a p ita listise n ta lo u sjä r- maan aikaan m uodostavat kaikki joh- " keen vapisi kansainvälinen, varsinkin tavat, e ttä bolshevikit voivat m erki jällä, jossa silloin (1903—17) eli sei- tajat. koplat ja porvarispuolueet yh- ! Ranskan päällekäyvän tä tililleen harvinaisen m enestyksen. v ih iile n k a iv a iic n i ä r i ^ t n n tai« v a lta u k silta s ä ily n y t; sitä pait- jeste lm ä n se lv iy ty m isee n su u r- , . . t , porvaristo n ucnK aivajien jä rje s tö n tais- - ... , } . p e n d -in « v n n v t t ä m ä e + ä L - ,*1., teisen rintam an vallankumouksellia- kommunismin pelosta, niitaten sen Venäjän vallankum ouksen heidänai- lal s lei A historiallisten kokemusten «• telev an esim iehen A le x a n d e r « k a h lf *“ « ‘uin T u r- ! ? d ^ tiSy n " y 5‘ adrna1S1ta k a a ° s t l l a ?- ta proletariaattia v a s ta a n .-------— välitöntä vaaraa tekem äfnsä veristen , jän, ettei sillä ole vertaistaan. An kaisensa kolmivuotiskauden historial H o w a ttin lau su n n o n m ukaan se o n ’ UZ .?.n S.V v ä t to s in n e lä s tv u h k a a v a e i 3odan Jälkeen, jossa parlam entit esit- rikosten m äärällä. M utta se kesti karain kärsim ysten ja kovain koiso«- lista m erkitystä arvioidaan vielä mi- • te e te tä ä n k esk u salu een kaivok- o ivensa a n 1 e i M u- , P n iiJL » v ° | tivät n,in voimattoman vaikka mielul- ensi hyökkäyksen. Toisen Interna- ten koettelem at V enäjän vai lanka . i s » n y k y ä ä n ty ö tä vain koi- u sk o n n o llin e n p e r.ll,. ‘« " “ »P“ 1" n “ d ' " . h .r y .tU v .e n san 1, änmaalhse„ kuU, sin o8aa llona,c„ aoBla„ . lb e t puolueet ja am. tä erilaisim m in mitoin. Eikä ihme m oukselliset olivat vuosik> niininä — vielähän sitä väitellään R anskan m e päivää viikossa, eli ju u r i uen , ja ®,IS ^ u a m e ttl atsen e vuo sl- 1® a ly ö t pertaltatlsten valtakoplain h y v ä k si,' niattiyhdtatykaet, yhteisten syntien hakeneet apua laänneu parhaista te« kin vallankum ouksesta, vaikka sen rioista Niistä väiteltiin tieteellisesti , n iin p aljo n kuin ta rv ita a n pi- rria * n?ai? or ^*n k irk o llin e n yy y ' ,rn‘ ?.s s a u painuivat ne täydellisen herpaannuk- kautta porvaristoon kytkettyinä, s u o ta maa n k iv ih iile n h in ta k ork ea- v ir k a ih Ja ( i v a l l a a n p a a v i). kaa m iljo o n ia ty ö lä is iä vaan Hen t„aan Kaikki tärk eät kvsvmvk- < rittav at sille viimeisen palveluksen nyt toki jo luulisi olevan objektiivis niitä sovellettiin käytäntöön, arvo« ) ta historiaa. Aivan eri m ieltä ol na, m u tta tu o ta n to ei täy d el- V arsin su u ri oli su u ttu m u s ®\ks1’ e tta se sam alla u h k aa lu- set ratkaistaan parlam entin ulkopuo- ottam alla vastaan työväen ensinimäi- teihin kokem usten valossa, yhdyttiin j laan myös bolshevikkien keinoista — leen riitä ta rp e isiin . K aivospa- In d iassa. jo n k a 70,000,000 mu- " lstaa a ” ®nsa M ko p o rv ä rilli- lella. Sitä eivät m uuta rahtuakaan sen, vihaisen rynnistyksen. Toisen jollekin perustalle, hajaannuttiin, vju kuten luonnollista, kun niiden arvos ro o n it ra jo tta v a t tah a lla an tuo- h a m e ttila ista olivat E n g la n n it- i5cn1_J jä rje ste lm ä n . S ellain en ne näennäiset eduskunnallisten oi- Internationalen täydellisen romahduk- doin vakiinnuttiin määritellyille lin telijat katsovat asiaa m itä erilaisim ta n to a v o itto ilu n tark o tu k se ssa. lo jaalisia sodan aikana, lä- ,n a“ d o *‘ls u us k a u h is tu tta a por- keuksien laajennukset, joita Imperia- sen hinnalla sai porvaristo lyhyen miltä katsantokannoilta, pohjautueu joille ja jä rje stettiin puolueiksi, joth K un k iv ih iiltä ei ole p a ljo n v a -jh e ttä e n poikiaan taistelem aan x a risto a » m u tta se ei v o i sen tu- lismln ilveilijät niin juhlallisesti ovat lykkäyksen. Clemenceaun läpiajam at nämä nyky-yhtelskunnan luokkiin ja historiallisen tilaisuuden, vallankf mnuksen, tultua saivat näyttää mihin rastossa, n ä y ttä ä s iltä k u in oli- scn p u o lesta M esopotam iassa ja tah i m y ö h e m m in , julistaneet Italiassa ja muissa m aissa vastakum ousvaalit, m uutam at kuukau niiden vivahduksiin. si k iv ih iile stä p u u te. H in n a t P alestin assa. N y t he tu n te v a t < h k a ista - p y sty iv ät Todelliset valtioitten kohtalojen her- det epävakaista tasapainoa, touko- Mutta, kuten sanottu, kukaan ci Ja yksi niistä oli bolshevismi. Ko rat ja ohjaajat — kuten lordit Rot- kuun lakon epäonnistum inen riittivät kiellä bolshevikkien odottam attom an ovat tav a tto m an k o rk e a t keino- itsensä p e te ty ik si. N iin mo- . i IMIIIlUiJIIlUiUIIIIlll ' ton näkyy, on se rakentunut todeM" i ite k o isest^ K öyhem pien on m ah- nien m u h a m e ttila iste n alu eid en __ P ro le ta ria a tti ei käv tu r- child ja W-hite, h ra t Morgan ja antam aan Ranskan porvaristolle us- kauan pitäneen paikkansa, harvinai- M oton h a n k k ia k iv ih iiltä riittä - anastam inen, jo ille liitto la is te n uaan b ovaa 1. k ’ i Rockefeller. Snyder ja Dusbcr, Hugo kon komeutonsa järkähtäm ättöm yy- sella taidolla käyttäen konei6toaan . selle luottam ukselle. Keinotekoisella tosti, v aikka sitä r iittä is i run- v elv o llisu u ten a lu u ltiin olevan . • . , ’ e-. 3 , aF, a is e v a a i Stinnes ja Felix Deutch. Rizello j-i teen. Sen luokkaröyhkeus on tänään vihollistensa voimien hajottam iseen konel8tolla * olisi tehty I-l- Aguelli: kulta-, kivihiili-, petrooli- ja yhtä suuri kuin eilen sen pelko, « a s t i k a ik ille n m an k e in o tek o is vapauden a n tam in en , Ja e te n k in ' u Ä ja pyrkinoyrtensä edistäm iseen. Ja m etallikuninkaat — ovat toimessa Pelotus on tullut ainoaksi porvaris- objektiivinen tosiasia on. että Neu- ta ta jo tu sta . Sam alla on kai- T u rk in , viim eisen tärk e än mu- - - • . . , v o sty ö läisten p alk k a $6 päiväs h a m ettilaisen kan sak u n n an ha- u pääm ääräk seen tä llä k e rta a kulissien takana ja lähettävät paria- ton todistuskappaleeksi. Se el usko voato-Venäjä tällä hetkellä on Eng sä, jo te n he k esk im äärin an sait- v ittä m in en sekä pyhän k a liifi- • 1 O b " * m enneihin asioitaan ajam aan toisen fraaseihin vaan vaatii tekoja — van lannin johtam aa im perialistista mail sevat ainoastaan $18 viikossa k u n n an k u k istam in en . Olivat te- a Ja *c ec* « ysym ys silta, mokan asiam iehiään. Valheellisen gltsem isia. karkoitnksia ja ampumi- maa vastaan toimivien tekijäin ainoa Kohtelias hoksautus tacomalsi«'*«-j keskusalueella. K aivostenom is- k° j a- jo ita m u h a m e ttila ise t ei- "J1 a . se o n ’ Ja .m ,ta ta m a n puhetaidon Ja kyynillisen lahjottavuu- siä. Porvarilliset m inisterit ja par- kiinteä piste ja keskus, jonka ym-1 Kaikki ne henkilöt. Jotka vIU*j ta ja t se littä v ä t, e ttä k iv ih iili- vat v o in eet kestää. Olem isensa m u k aisesti on h isto den puolesta paham aineisin Ranskan lam enttaarikot. y rittäv ät näyttää mah- parille keräytyvät Ja johon suhtautu- vuosien kuluessa ovat kauttani tilaa v a u n u je n p u u ta ra u ta te illä on T äm ä o sitta in se littä ä E n z 'IV äm i ' * > k» usels«a l»ken>l«l»M tavilta, esiintyen teräk sisinä mlehl vat kaikki näm ä Lännen ja Idän voi- nect joulu- y. m. kirjallfsuuten>a P sy y n ä tu o ta n n o n ra jo tta m ise e n . län n in n y k y ise t v a stu k se t In -, s H n t ^ ä h . ä ka“‘" ''le' taklehdotakuta.: nä. Lloyd George antoi Saksan ml- maL kukin tavallaan. sanom alehtensä, haluan Ilmoittaa. m u tta A lex an d er H o w a tt. jo k a diassa Jo n k in la in e n kansalli- k te r tta iä ta ä n iä S m ääri ; i s 1”” ““ Clamenceau ° " " ' « ' « » ' e kuivan neuvon ampua kom- Ne ovat m oninaiset ne tekijät. SR- ten tänä jouluna ole tlla^suu<i<>£,• tu n te e tila n te e n k iv ih iilite o lli- su u s ta n n e ja y h te n ä isy y d e n tu n M ltv ’ s e n ! k? }, " “ ),t ' Jota» »» mää m onistit niinkuin R anskassa tehtiin nä on siirtom aiden vapautuspyrki- k irjallisuutta Ja sanomalehtiä 1«’**' k u u d e s « niin h yvin k uin jo k u ne I n d i « m u u ta kansaa koh t i e n nvkX e? n o ta a ri ™ a r “ “u k i ’ l“ “ ,'ien »‘“ ""ta » , '« '1 .Mikä tahansa kolmannen lu o myksiä, kansallisia itsenälsyystaiste- ‘ täm äan. sillä olen pakoitettu matit»* to in e n aillä alalla, v ä ittä ä tä tä taan on h e rä n n y t m u h am ettila i y h t e .s k u n ^ n koko t a i j e s l ö s « u“de8" rak" , “ ““ ",a >)k k a ' kan ’ *«“ « ' • ’ »l odottaa m yrsky!.- y r s k y i luita, talonpoikain ja pikkuporvarien lam aan luonnonparantoiaan. Portia»- nään toisiin tarkoituksiin, etupäässä tä suosiota kam arilta, kun vaan hä- politiikkaa sekä uusiaikaisto ku- diin, Ore., toisin sanoen bukeate p u o lu stu sta v eru k k eek si, sillä sessa väestönosassa, jo k a k a s it- ’ M arx (1 8 4 ') Venäjäu alueitten jatkuvaan bävityk- nen laiha selostuksensa päättyy uh- mouspitoi6ta työväenliikettä. Suurin maan kuhnepyttyyn. ra u ta tie v a u n u ja on riittä v ä s ti, tää n y t, e ttä se on o llu t liit »«en. kaukseeo työväkeä vastaan. osa niistä et suinkaan toimi tietoisen Valittakoon suom. Tyol. Klubin k» jo s vaan h a lu tta isiin n iitä käyt* to u tu n e e n a E n g la n n in k a n ssa ' * .ta«»tak^__ e*- e- 1 c- «• • l « « N äennäisesti kalkkivaltaisen Eng- Aikana, jolloin porvariston valta p täa. - • . ’ * . Nfe-an 1 o 1 ........ M istd jo h tu u se, e tta t y o - . j aaPin parlam entin jäsenten valtava yhä avoimemmin m uuttuu työläisten ti — historian liikkeethän perustuvat kouksessa. Joka on m arrask syviin yhteiskunnallisiin voimiin ja henkilö minun tilalleni tahi hanki5 - SI m u h a m e ttila is.cn m a i l m a n l a i l t a MicVa in h im i _____ .. .... „ . . . . . . T y y ty m ä ttö m y y s k iv ih m e n - st m u h am ettila isen m ailm an laisia riis te tä ä n ? M istä jo tu u I enemm istö tie tä ä Lloyd Georgen Ja ’ veriseksi sortam iseksi, muodostuu »a- kantavat tavallisesti (useinkin Itselle- koon kukin kirjallisuutensa itse k a iv a jie n k esk u u d essa on y hä su o je lija, jo ta se on u sk o te llu t, se, e ttä ty ö v äen lu o k k a on p a l- ) Curzonin todellisista aikom uksista maila sen käskystä ja käytettäväksi Tao»* lisään ty m ässä. M itään m uu- vaan tu k eak seen E n g la n n in sor jon h a rv alu k u isem m an riistäjä-1 Neuvosto V enäjin, jopa R anskankin erilaisia yksityisiä vastavallanku- dottom asti) lippua, joka ei tu ik itte m itä m uuta tietä hyvänsä niiden todellisia sisällystä. Vain kaik- annan tiedoksi, ettei kukaan ▼«**] o lo ih in ny- toa In d iassa. S u u rim p an a ja luokan alam aisu u d essa? Syy suhteen vain hiukan enemm än kuin mouksellisia järjestö jä — lakkoja vä- k y ise ita a n ei ole to iv o ttav issa to d eih sim p an a sy y n ä levotto- n äih in voidaan se littä ä y h d e llä tietävät vanhat intialaiset eukot Ben ktvaltaisesti m urtam aan Järjesti- kein tietoisiram at niistä kykenevät turhaan. Kun olen riittävän pi'k»3 täm än jä rje ste lm ä n vallitessa, m uuteen Indiaasa e n tie ty s ti sanalla. Se on ty ö lä iste n tie- galin k y lis s ä .----------- mään provokatsionia. sepittäm ään il synnyttäm ään ideologian (aaterakee- ajan m ötkottänyt pytyssä, niin Hitto® \ ha s -a .c n .rr.a t jo u k o t k iv ih ii- jk a - a r k y te n y t su u ttu m u s In- täm ättö m y y s. i Saksan m yöhästynyt p arlaiaen tarla-. m iantoraportteja. tuhoam aan vallan- nuksen), jonka tutkiva jälkim ailm a- taasen tavataan.. — TovertMis*»^’ kin myöntää osuneen aikansa ilxniöi- E. Finberf (THE COMRADE) ta k einoa h e illä ei ole jä le llä n in so rto a ja riis to a v astaan , ja Tk» organ of tko Finaiak worker« ia k u in ajaa läpi C lev elan d in ko- tie to is u u s, e ttä su u re n kan sa - ak« We«tora State». The only FmaUk' ko u k sen p ä ätö k se n k iv ih iilik a i k u n n an , jo lla on ta k a n a a n van- YHTEISKUNNALLISIA M VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA KAPITALISTINEN MAILMA JA K. I:LE Kivihiilituotannosta Yhdysvalloissa « j Mihin perustaa bolshe- vihien menestys? “ u tn f', Tacoma, Wash.
