Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 20, 1920)
* No. 246 KESKIVIIKKONA, LOKAK. 20 P.—WED., OCTOBER 20 rammat ja vaikeammat tehtävät ammattien rajoihin. Samaa am ulkomaalaisille ja siitä syystä mattia tekevät ovat tunteneet T b s organ of the Finnish w otksc* in he voivat olla tyytyväisempiä olevansa samanlaisten olosuhtei tbs W estern Stats*. Tbs only Finniak kapitalistiseen komentooa ja den vuoksi läheisimmät kuulu D a ily in tka West. Published D aily, työnantajien kohteluun. Eikä maan samaan järjestöön. Sil except Sunday, at Astoria, O regon, tapahdu harvoin, että näiden loin kun järjestäytyminen on by tka W estern W orkm en's Publishing ymmärtämättömyys etsii sen tai alkanut ovatkin ammattien ra Society. tämän havaituksi tulleen epä jat olleet selvät ja tämänlainen O ffice Seventh and C om m ercial St., * kohdan parannusta ulkomaalais järjestymistapa soveltuva. Kus Opposite Peat Office. ten vainosta ja ahdistelusta. sakin työpaikassa on ollut aino Phene: O ffice 365, Editorini D ep’t 832 Varsinkin amerikalaisessa u- astaan saman ammattityönteki Paot O ffice Address: nionistisessa liikkeessä on saat jöitä. Konetuotanto on kuiten T O V E R I, Box 99, A atoria, O ra. tanut havaita paljon tämänlai kin synnyttänyt tavattomasti E D IT O R IA L S T A F F sen ajatuksen tuottamia ilmauk ammatteja ja sekottanut am Elia Sulkanen, M anaging Editor, Sulo sia. mattien rajoja, sekä saattanut Syvänen, A len Savo, T o iv e A . Mutta viime vuosina siirtolai työläiset usein muuttelemaan A. N. Koskela. suuden luonne on alkanut muut ammatista toiseen. Siirtolaistyöläiset ensinnä Entered as second-class m ail m atter; tua. Eräitä käsityöaloja on säily July” 18, 1912, at the Poat O ffice at kin sulaantuvat amerikalaisiksi vanhalla pohjalla, joissa A atoria, O regon, under the A c t of; ainakin siinä määrin, että oppi nyt järjestyminenkin soveltuu kul M arek 3. 1879. vat hieman maan kieltä, tapoja ja tuotannon teknillistä ymmär kemaan vanhoissa uomissaan, tämistä jne. He tulevat näin mutta konetuotannon aloilla ei Siirtolaisuus ollen kykeneviksi suorittamaan enää menestyksellä voida järjes kaikenlaisia töitä valmisteteolli- tymisessä ammattien rajoja seu rata. Ne rajat ovatkin viime Siirtolaisuudella on amerika- suudessakin. Ja lisää ammatti aikoina alkaneet vähitellen ke laiscen yhteiskuntaelämään ol taidottomia työläisiä ei enää tu hittyä työnlaadun rajoja myö lut monia huomattavia vaiku le ulkomailta siinä määrin kuin ten, siten että esim. puutyön Kapitalistiset tiik^jat tuksia. Amerikan kapitalismi on ennen. metallityöntekijät ja näkevät tässä asiain tilassa pa tekijät, saanut verestä työvoimaa ulko nahkatyöntekijät ovat liittyneet mailta riittävästi, yli tarpeenkin haa ennustavan enteen. Joku samoihin järjestöihin, huolimat ja se on sen kautta, nopeasti selittää nyt ja lähitulevaisuu ta siitä missä työtä tekevät. kyennyt kohoamaan maailman dessa maan olevan vailla noin Tuotanto-olojen nykyiselle taloudellisessa elämässä vallit kolme miljoonaa ammatitonta kannalle kehityttyä on sekin sevaksi. Työvoiman kysynnän kovan työn tekijää. Siirtolaisuuden luonnetta täs järjestymistapa suurteollisuus- ja tarjonnan keskinäinen suhde aloilla psoittautunut soveltu on alituiseen ollut kapitalisteil sä suhteessa kuvaa virallinen ti mattomaksi, koska siten saman le edullinen. Maa on raivattu, lasto vuodelta, joka päättyi ke- työpaikan eli tehtaan työläiset teollisuudet rakennettu ja ko säk. viimeiseen päivään, seuraa pirstoutuvat useihin eri järjes ko kapitalistisen talouden poh vasti: töihin, jolloin on vaikea saada Saapunut Lähtenyt tarvittavaa yhteistoimintaa hei ja laskettu suureksi osaksi ul komaalaisen työvoiman avulla. Professionaleja 12,442 3,379 dän etujensa ajamisessa. Kapitalismin nousukausi on Ammattitaitosia Ammattijärjestön viime edus työläisiä ...........69,967 20,782 tajakokous tekikin päätöksen et nistui kauniisti salaamaan kaik ki ulkomaalaisen työvoiman Kauppiaita ........ 7,341 4,984 tä saman työpaikan työläisten suunnattomasta käytöstä johtu Ammattitaidotto on kuuluttava samaan liittoon, mia työläisiä. .81,734 183,280 huolimatta siitä mitä työtä te vat kansallisuuskysymykset ja muut tämän asian tilan aiheut Ja viimeisen kolmen vuoden kevät. Päätöksen . käytäntöön tanut yhteiskunnalliset ristirii aikana on ammattitaidottomia panosta on myöskin nyttemmin dat. työläisiä tullut maahan 114,642, julkaistu Ammattijärjestön toi Mutta imperialistisen kapita mutta maasta on lähtenyt 292,- mikunnan kiertokirje, jossa an lismin ajalla tällainen on mah 524. Siirtolaisuuden kautta on netaan käytäntöönpano-ohkjeet. dotonta. Imperialismi vaatii ammatittomien työläisten luku Ammattijärjestön edustajako koko kansakunnan fyysillistä ja vähentynyt kolmen vuoden ai kouksessa ei ilmennyt vanhan aatteellista kaikkiuhrautuvai- kana siis 178,000. järjestymistavan kannattajia suutta. Siihen kiihotetaan kan Metsissä, rautateillä, kaivan kun juuri nimeksi. Jälkeen sallisten ja muiden kapitalismin noissa, tehtaissa ja lukematto päin on kuitenkin muutamassa kasvattamien opinkappaleiden ja missa muissa töissä tarvitaan lehdessä moitittu edustajako- valheellisten aatteellisten fraa kuitenkin edelleen suuri määrä kouspäätöksiä tässä suhteessa. sien avulla. Ulkomaalaisuus si n. s. raaän työn tekijöitä. Ulko Vastaväittäjät ovat kuitenkin käli kuin se ei vielä ole ehtinyt maalaiset ovat näihin asti suo voineet esittää ainoastaan kak sulaantumaan ameri kalaiseksi rittaneet nämä pääasiassa. Mut si jonkun verran asiallista syy kansaksi, nousee eteen vaikea ta jos niihin töihin ei voida käyt tä uutta |Lrjes|ymistapaa vas na kysymysmerkkinä. Sulaantu- tää ulkomaalaisia ja amerikalai- taan, joista yksi on ammattiyl misprosessi edistyy liian hitasa- set työläiset joutuvat suoritta peys, joka muka estää ammat ti. Vallitsevan pääomamahdin maan ulkomaalaisten osan, niin tilaisia eroamasta omista ammat on kiire ja sen täytyy jännit seuraa siitä myöskin muutos tiliitoistaan ja yhtymästä eri tää tulisesti kaikki voimat tar heidän katsomuksissaan ja aja ammatteja käsittävään työpaik- koitukseensa edistämiseksi ja tuksissaan. Amerikalainen ka; kajärjestöön ja sen kautta teol niin aletaan väkivaltainen kan pitalismi on tottunut hyväkseen lisuusliittoon, johon kuuluisivat sallisuuksien yhteensulattami käyttämään ulkomaalaisten vaa kaikki teollisuusalalla työsken ne n ja väkivaltainen pakottami timattomuutta ja alistuvaisuut televät ori ammatit. Tämänlai nen siellä missä tähän asti on ta ja nyt kun juuri sorto ja seen sekajärjestöön ei olisi mu vallinnut jonkunlainen vapaus. yleinen vaino aiheuttaa siirto ka kunnon ammattimiehen ar- Siirtolaistyöläiset ovat viime laisten karkkomisen, täytyy ka vonmukaista kuulua! Ei luulisi vuosien aikana joutuneet asial pitalistien ryhtyä toimenpitei kovinkaan paljon olevan niin lisesti kaikkien vapauksien ul siin taivuttaakseen uusia työ- vanhettuneella käsityskannalla kopuolelle ja on heidän elämän väenjoukkoja sellaiseen yhteis varustettuja ammattityöntekijöi sä monessa suhteessa sangen kunnan huonoimmalle osalle, I tä, jotka nain pikkumaisilla vaikeaa. missä ulkomaalaiset ammatitto- syillä asettuisivat vastustamaan Tällainen tila käy ulkomaa mat työläisjoukot ovat olleet. yhteisille työväenluokkaeduille laisille sitäkin vaikeammaksi välttämätöntä toimintaa. Olisi IIUIUUMMHUMIU« ’ mitä suurempi ennakkoluuloi ainakin valitettavaa jos sellaisia nen ja yhteiskunnallisista asi TALOUDELLISEN TYÖ V- olisi huomattavammassa määrin; oista tietämätön mieliala vallit LIIKKEEN UUDISTUMI sekä sopimatonta. — Tuntuu jo see amerikalaisten työläisten' ka tapauksessa sanottu vasta NEN SUOMESSA keskuudessa. He ovat monissa väite ontolta. tapauksissa näihin asti voineet Viime aikoihin asti on amma Toisena vastaväitteenä on esi pitää paremmat työpaikat ja tillisen työväenliikkeen toimin tetty se, että “kaikki liitot ei lahjoittaa huonommat, anka tarajat perustuneet pääasiassa vät voi yhtaikaa muodostaa a- w»tnmm»nwtiiwuuiunm i i,inMtnnnnminnnniiiiiiiii::inmi i i»n tnmc w::mtntgt«wntn«»ii«otio a n r» ^ t TOVERI (T H E COMRADE) Englaimin työoäenlähetystön kertomus Neuvos- to-Venä jäitä III. (Jatkoa.) sikään kyift tai kaupunki ei säästynyt siltä. Kulkutaudin tuhoisin piirre oli Yl Inen terveydenhoito. siinä, että se vaati uhrikseen hu< Noin Asia. jota el voida käsitellä eril mättävän paljon lääkäreitä. lään muista kysymykaieta, vaikka »o viisikymmentä prosenttia lääkäreistä, onkinn erittäin suuresta, merkityksea- ; jotka kävivät lavantautisairaiden luo- 14. on yleinen Lervoy». Terveysolot i na sairaaloissa, kaatuivat itse tähän \ enajalla ovat hyvin huonot ja niitä ! tautiin. Kulkutautien aiheuttama lää on voitu huojentaa valu lääkärien ja kirien puute on suuresti valitettava L muiden terveydenhoidon paivelukees ja sinä aikana kun lähetystö vierai olevien henkilöiden vasym attom il li Astrakaanissa. siellä oli van yksi ponnistuksilla. Vuoden 191« jäi lääkäri koko Astrakaanin kuvernt- en maassa on riehunut lavantau menttia kohden; kaupunkia lukuun ti. pilkkukuume, influenssa ja kolee- ottamatta. Lavantauti tappoi 14 pro ra epidemiat Ja naiden lisäksi on sat senttiä lääkäreistä Astrakaanin kn tunut paikallisia rokko- y. m. tautien vernementissa kaupungit mukaan tapauksia. Venäjän terveyden hoito- luettuna. komissari selittää, että lavantauti, Niihin toimenpiteisiin, joihin ryh joka paasi valloilleen syksyllä v. dyttiin lavantaudin leviämisen estä 181«. riehui aina kesään 191» saak miseksi. jonka taudin levittäjänä o ka ja että kahdeksan kuukauden a vat rautatiet, sisältyi liikenteen kont jaha rekisteerattiin 1.299,262 taudin rolloiminen. kontrolliasemien peru.-, kohtausta kuolevaisuuden vaihdelles tamineu eri paikoilla rautateiden var sa kahdesta kymmeneen prosenttiin sille ja tärkeimpiin risteyksiin. Puh kaikista sairastuneista. Näihin nu lausagitauionia. jossa naiset enim neroihin ei todennäköisesti sisälly mäkseen ovat olleet osallisina, on pilkkukuumeeseen sairastuneet, joka harjoitettu useissa kaupungeissa ja tauti riehui sanaan aikaan. Kun re- kylissä. Ankariin toimenpiteisiin on kisteeraus on hyvin vaikeaa Veaäjäi- ryhdytty likaisia ihmisiä vastaan ja 14. niin taotiia sairastuneiden luku kylpylaitoksia kutsutaan -tri Shemas todennäköisesti on paljon suurempi, kon erikoiskomiasfoniksi’. Tämän sillä kylissä ja maaseuduilla useita puhtxosagitatsionin tulokset ilmene taudinkohtauksia on jäänyt huomaa v it tavanUutitapauksia koskevissa matta. Tauti riehui yli maan ja yk numeroissa Venäjältä (Siperia mu- pukassoja, joten toisissa liitois kyennyt tuottamaan tuloksia. sa tarjotaan jäsenille suurempia Hän ei pysty tuloksia tuotta avustusmaksuja sairauden ja maan kahdesta syystä: ensinnä työttömyyden sattuessa kun toi kin on sodan välttämättömyyk sissa, minkä tähden joka jäsen sien sijalle astuneet rauhan muuttaessaan entisestä liitos välttämättömyydet ja rauhan ai taan toiseen saisi kadottaa jä- kana ei meidän ole tarvis tur- senoikeuksiansa, koska uudessa1 vautua työväkeen niinkuin so- liitossa ei olisi vastaavia avus dan aikana; toiseksi, työnanta- tuskassoja”. Täm^ väite on jaluokka on äärettömän paljon myöskin alusta alkaen ontuva. voimakkaampi kuin segoli vuon Avustuskassoilla on kyllä mer na 1914. kityksensä, mutta ei niillä ole “Käytettävänämme on enem niin suurta merkitystä, että nii män pääomaa kuin koskaan en den takia kännättäisi heikentää nen. Olemme oppineet. Meil järjestöjemme taistelukunto i- lä on koulut, meillä on saarna- suutta saavuttaaksemme olosuh tuolit. teisiimme parannuksia. Sillä a- “Työnantajaluokka omistaa vustuskassasta voipi joutua saa sanomalehdistön. Yhdysvallois maan avustusta vaan joskus sat tumalta hädän hetkellä, mutta sa on tuskin ainoatakaan sano kun saadaan palkkoja ' parane malehteä, joka ei olisi heidän! maan sekä olemme muuten ky- Me olemme liittyneet, mutta keneviä taistelemaan kapitalis-, työväki on jakaantunut omassa tista riistoa vastaan, niin siitä leirissään. Se pelkää pääomaa. Se pelkää myös omia ryhmiään tulee avustusta joka tunti. Se uhkailee, mutta ei uskalla”. Sitäpaitsi liittojemme avus Kursailemattoman suorasti pu tuskassat eivät tavattoman suu huttu, joskin Babson innostuu resti eroa toisistaan, joten siinä luulotelem aan, että työväki on ei jäsenille suurta häviötä tule “lyöty” gompersilaisuuden vai vaikka liittoa joutuvatkin muut kutusvallan häviämisen mer tamaan. Toisesta liitosta siir keissä. Päinvastoin. Työväki tyneelle jäsenelle lasketaan liit on myös jotain oppinut ja op tojen sääntöjen mukaan jäse- pii edelleen hyvin nopeasti. Ka nyysajaksi myöskin se aika m in-* 1 pitalistit omistavat kyllä sano kä hän toisessa liitossa on ol malehdet, mutta työläisten luot lut, joten siirtynyt jäsen naut tamus niihin vähenee nopeasti. tii siinä liitossa, mihin on muut Semmoisen vihollisen “lyömi tanut, vanhan jäsenen oikeuk sestä” on turhaa puhua, joka sia. Ja mikäli nyt - eri liitto- , , ¡ei ole ollut sotakannallakaan — jen jaseno.keuks.ssa ja -ve voi-, vaan ainoastaan !iitossa vastus. li su uksissa on eroavaisuuksia, tajan kanssa siinä toivossa, että on niitä pyrittävä mahdollisuuk- liitosta heruisi joitain armopa sien mukaan yhtäläistyttämään, loja ja päänsilityksiä. Surulli ainakin nussa hitoissa, joiden, sjnta on etta Gotnpers ei ky kesken jasensnrtoja enimmän kene kohtapuolin -tuottamaan tulee tapahtuman. tuloksia” ystävilleen kapitalis- Älkäämme sii§ antako pik-! teillekään, joten nämä alkavat kuisten sivuseikkojen vaikuttaa; hylkiä uskollista palvelijaansa. häiritsevästi toiminnassamme, jimiintiiiiiiiiitHHiiiiiii’ käykäämme yksissä neuvoin uu distamaan toimintaamme edusta THIERS— MANNERHEIM jakokouksen viitottamaan suun — HORTHY • taan, perustamaan työpaikkajär- “The W eekly People” kirjot- jestöjä ja työhuonekuntia, jol taa ylläolevalla otsikolla: loin ammattiin katsomatta ru “Kas tässä kuva kauhua he peamme kuulumaan kaikki työ paikan työläiset samaan liittoon. rättävästä kolmikosta, Thiers Sillein kokoamme ison joukonj —Mannerheim—H orthy! Nämä voimiamme, hävitämme hajanai-i kolme nimeä niine töineen, joi- set esiintymiset, mutta käymme ta he johtivat — Pariisin Kom- taistelua yksi kaikkien ja kaik- f muunin, Suomen vallankumouk- ki yhden puolesta yhteistä v i-;sen Ja Unkarin neuvostotasaval- hollistamme kapitalismia vas-I lan kukistamiseksi — muistut tavat katkerinta hetkeä maail taan. — Nuori Työläinen. man proletariaatin kamppailussa -1 iMiimiitiraiiiuftim - voitosta ja vapautuksesta. He LOHDULLISTAKO KAPI- tarjoovat loistavia esimerkkejä kapitalismin kunniasta ja hy TALISTEILLE veistä ultimatumeissansa ja lo Muuan kapitalistinen raha- pullisessa kehityksessänsä. Näil asiain ekspertti, Roger W. Bab lä kolmella nimellä tahrataan son, jonka erikoisalana on an- historian lehdet kuin vuosisa taa neuvoja sijoittajille, antaa dan taloudellisen, poliittisen ja veljilleen kapitalisteille lohdul- j sosiaalisen järjestelmän mesta- lisen lausunnon nykyisestä ha* I reillä ja sankareilla. Thiers— jannuksesta Amerikan työväes-’Mannerheim—Horthy ovat esi- tön keskuudessa. Mielenkiintoi- merkiksi kelpaavia vallankumo- nen on hänen arvostelunsa uksen, opettajia; he opettavat Gompetjsin — jonka ystäviä hän joukoille, ettei kapitalismin kur- on — vallasta nykyään. Hän juus ole enää siedettävissä. He sanoo: ovat kuin virstapylväitä kivi- “Työväki on epäilemättä lyö-;sellä tiellä, joita proletariaatti ty tällä hetkellä. Mr. Gompers tarkatkoon jokaisessa ti erinkään - oli valtansa kukkulalla vuonna ■ teessä, joka maassa, paitsi että 1918. Sen jälkeen on hänen vai-! se käyttää poliittisesti_ja teol tansa jatkuvasti vähentynyt, lisesti järjestettyä valtaansa hil- Hän on menettänyt vaikutusval- litsemään hurjistunutta sota- taansa omien joukkojensa kes-, oritta ja sen hurjapäistä ratsas- kuudessa, koska hän ei ole enää^tajaa, lähettämällä ne molemmat kaan luettuna) tältä vuodelta, jotka tarttuvia tauteja sairastava henkilö leera, rokko ja muut kulkutaudit, kun ovat seuraavat: oli kuljetettu sairaalaan, puhdistami otetaan huomioon, että koko Venä nen oli yleisesti aivan mahdotointa jällä ei ole lääkkeitä saarron tähden, Kuukausi Siviilihenkilöitä ja sitä yritettiin vain Pietarissa (jos että kaikki sairaalatarpeet ovat ku Helmikuu ............... ........ 389.859 sa tätä puhdistustyötä tekevää sani- luneet olemattomiin ja että Hinatava Maaliskuu .............L. 813.624 taarl-brikaattia komentaa t:ri Hav- roista ja peitteistä 011 olemassa suur Huhtikuu ................. 158.30« kin) ja Moskovassa. Maaseutukylis ta puutetta, syytös saartoa vastaan sä ja kaupungeissa tällaista ei yritet tulee vieläkin mustemmaksi. Olisi Kuukausi Sotilaita tykään. Sairaiden omia vaatteita käsitettävä, että kun on kysymykses Tammikuu 66.113 kaan ei voitu puhdistaa taudin si-; sä Venäjän kansallisen elämän ter Helmikuu ............ .. menistä. V. 1918 maassa raivosi veydenhoitoa koskeva puoli, rae pu Maaliskuu ............... myös koleera, kaikkiaan 35.619 hen 'uinune tavallisen politiikan ulkopuo Huhtikuu ................. . .. 16,505 kilöä sairastuen siihen ja kesäkuun lella olevasta kysymyksestä. Hyvin 14 p. 1920 sattui 100 koleera-tapaur- harvat lääkäreistä ovat kommuniste La vantaut ¡tapausten lisääntyminen ta Moskovassa osoittaen uutta epide ja, mutta he ovat venäläisiä. Lääkä armeijassa helmikuulla v. 1920 jou mian vaaraa. Koleeraa oli vain vä reinä he ovat professionalisia huma- tui Denikinin perääntymisestä ja van hän kesällä v. 1919. Rokko Venäjänä nitaareja ja he ovat työskennelleet giksi joutuneiden Denikinin sotilai on laajalle levinnyt; kaikkiaan 81,851 voimiaan säästämättä, kuten heidän den aiheuttamasta tartunnasta. Mut rokkotapausta rekisteerattiin marras nälkiintyneet kasvonsa ja vaivautu ta niin suuria kuin lääkäreiden ja kuun 1 p., 1918 ja heinäkuun 1919 nut katseensa selvästi osottavat, hä- muiden tähän alaan kuuluvien henki välisellä ajalla. Lähetystön ollessa vittääkseen syöpäiläiset ja taudin ba löiden ponnistukset ovat olleetkin, Venäjällä se persoonallisesti tuli tie sillit, joita he eivät ilman saippuaa niin melkein säännöllisesti kaikki al- tämään rokkoa olevan pienemmässä ja puhdistusaineita voi hävittää. Ja keellisimmatkin puhdistusaineet ovat määrässä Pietarissa. Moskovassa ja ! tuhansittain ihmisiä on kaatunut hau puuttuneet. N iissä sairaaloissa, jois Astrakaanissa. Ihmisiä on paljon ro taan näiden alkeellisimpien lääkintä- sa lähetystö kävi Moskovassa ja Vol kotettu taudin tartuntaa vastaan. tarpeiden puutteessa. gan varrella olevissa kylissä ja kau V. 1918 maassa riehui espanjan tau 4 Kansanvalistus. pungeissa ei ollut saippuaa laattiaiu, ti (influensa) hirveässä laajuudessa. vuodevaatteiden ja sairaiden vaattei On vaikea arvioida kuinka paljon ih Vallankumous Venäjällä on antanut den pesemiseen. Ainoa saatavissa misiä kuoli tähän tautiin, mutta al hyvin suuren sysäyksen kansan va- oleva puhdistusaine taudin tartuntaa haisimman arvion mukaan lavantau I listukselle. joka ennen vuotta 1905 oli vastaan useimmissa tapauksissa oli tiin kuoli kaksi tai kolme sataa tu tuskin alkanut ja joka oli hyvin hi formaliini (aine, jota saadaan johta hatta ihmistä. Näistä taudin uhreik taasti edistynyt vuoteen 1917 saakka. malla ilman kanssa sekoitettua mety- si sortuneista olisi paljon voitu pe ! Hallituksen laatimat ja voimaanpano- lialkohoolia kuumennetun kuparin tai lastaa, jos taudin levenemistä olisi mat dekreetit tekevät kaiken opetuk platinan ylitse) ja sitäkin vain pie voitu ehkäistä puhtaudella, pesemäl sen aina yliopistoon saakka vapaaksi nessä määrässä. Yleisesti oli aivan lä saippuan ja kemiallisten puhdistus ; ja hallitus suunnittelee vapaan ruuan mahdotointa muuta kuin pölyyttää. aineiden kanssa. Näiden kahden ylei- ja vaatetuksen antamista koululapsil- lakaista ja pestä sairaaloita ilman aelle terveydelle välttämättömän ai, le aina kuudenteentoista ikävuoteen saippuaa. Jotkut niiata sairaaloista, neen riistäminen Venäjältä, liittolais saakka. Heinäkuulla 1919 annettiin joissa lähetystö vieraili, olivat ntin ten saartopölitiikka on tuomittuna dekreti, jonka mukaan valtio huoleh- puhtaita ja siistejä kun tällaisissa o- maailman silmissä syylliseksi tuhan ■ ( tii lasten elatuksesta ja vaatettami- los uh teissä voidaan odottaakin, toise: sien ihmisten kuolemaan Venäjällä. , sesta neljääntoista ikävuoteen saak taas olivat likaisia ja jotkut vaaralli Kuu kertomukseen lavantaudin rie ka ja myöhemmin annetulla dekree- sen likaisia. Sellaisten kotien, joista hunnasta vielä lisätään influensa, ko j tiliä aikaa jatkettiin 16;teen ikävuo- ^Lethoksen unhoituksen virral tuksen”, joka ilmenee mitä mo- le”, jonka historia ja edistys on ninaisimmissa muodoissa ja suo niitä varten valmistanut. pääomalle tilaisuuden laajentaa Toveriensa muistoa seuraten, jotka thiersiläiset, mannerheimi- tuotantoa erittäin nopeasti. Tä läiset ja horthyläiset kaikissa mä mahdollisuus, yhdessä luo kapitalistimaissa tallasivat jal ton ja pääoman tuotantovälinei kojensa alle, on työväenluokka siin kasaantumisen kanssa, an oppinut, että sen ainoa vapau taa m. m. avaimen liikatuotan tuksen ja elämän toive, sosiaa non kriisien, pulien ymmärtä lisen vallankumouksen tie, on* miseen, joita aika ajoin ilme sosiaalisessa teollisuustasaval- nee kapitalstisissa maissa, koh lassa, jota hallitsee työ kaik daten aluksi joka kymmenente kien niiden eduksi, jotka ovat nä vuonna, sitten pitempien ja vähemmän määräaikaisten välien hyödyllisessä työssä. jälkeen. Pääoman kasaantumi < NIttttttHtHfIMMtlllH 1 sesta kapitalismin aikana on e- rotettava n. s. alkuperäinen ka PÄÄOMAN KESKITTY saantuminen: työläisen väkival MINEN tainen erottaminen tuotannon Pääoman kasaantuminen, yhä välineistä, talonpoikain häätä nopeampi työläisten syrjäyttä minen mailtaan, yhteismaiden a- minen koneiden kautta, joka luo nastus, siirtomaiden ja valtio- toiselta puolen rikkautta, toisel lainojen, suojelustullien järjes ta kurjuutta, synnyttää myös telmä j. n. e. “Alkuperäinen n. s. “työn vara-armeijan”, työ kasaaminen” luo toiselle puolen väen “suhteellisen liikaväen” “vapaan” proletaarin ja toiselle eli “kapitalistisen liikakansoi-' — rahavaltijaan ,kapitalistin. YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Espanjan syndikalistit ja so Siten näytti itse työväen taistelua päämaja uhatulta. Bolshevistisilla sialistit työskentelevät syndikalisteillA näyt! olevan jonkun kasi kädessä lainen valta-asema. Jo silloin lausuin epäilykseni, että tällä ryhmityksellä tulee olemaan vastaisuudessa jonkun lainen perinpohjainen merkityksensä. Mitä nyt kahden kuukauden perästä voi päättää asiaintilanteesta, on epäi Kaikkialla Espanjassa on herättä lykseni toteutunut. nyt suunnatonta hämmästystä se seik Voisiko tähän sovintoon, joka nyt ka, että syndikalistit ja sosialistit ol len molemmat nykyisen hallituksen on tapahtunut sosialistien ja syndi silmittömän työväenvainon alaisia o- kalistien välillä, sisältyä että jompi vat liittyneet yhteen, joka yhteenliit kumpi puoli tulee tekemään todella tyminen on luonnollisesti vain tila ¡myönnytyksen? Tuskin! Tarkotuk- päistä, voidakseen muodostaa yhte | sena on tehdä mahdolliseksi ryhtyä näisen koko työväenliikettä käsittä nopeaan ja voimakkaaseen toimintaan ; nykyistä hallitusta vastaan. Espan vän rintaman. jan ammattijärjestön puheenjohtaja Tähän saakka ovat ne olleet so Large Caballero sanoo pää-äänenka i- vittamattomia keskenään nuo kaksi nattajassa “El SoclaUIssa, että Eng eri järjestöä: ammatillinen, sosialf- lannin sosialistien yhteistoiminta nii mokraattinen. reformistinen ja hei den yksimielisesti vastustaessaan ka kosti liberaalinen Union General de pitalismin ja imperialismin sotapyy- Trabajodores ja syndlkalistinen, val teltä on avannut espanjalaisten to lankumouksellinen Confederation Ge verien silmät huomaamaan, että on neral del Trabajo, jonka teoria on ro- välttämätöntä antaa perää omille eri maanilaisen syndlkalismin tyypillinen laisille käsityksille pyrkiessämme yh ilmaisu. Suhde näiden välillä on teiseen päämäärään, joka on elinehto ollut mitä vihamielisintä ja ne ovat kaikille. Tämä koskee ennen kaikkea olleet väsymättömissä akademlsissa työläisiä voidakseen saada jälleen ue riidoissa keskenään. Kriitillisissä ta järjestöoikeudet, jotka siltä toinen pauksissa on nämä riitaisuudet voitu toisensa jälkeen on riistetty lain var sivuuttaa, jolloin työväki on ollut yh jolla. Heidän täytyy tehdä Espan ja tenäisenä rintamana. Niin tapahtui sellaiseksi, että täällä voi taas työläi tasan kolme vuotta sitten, kun silloi set aina, jotka nyt pakotetaan jättä nen Daton huono hallitus sai aikaan mään maansa rajattomassa määrit*, vallankumouksellisen tilanteen, joka joka vaikuttaa, että maa vähitellen ilmeni suurlakon muodossa ja joka joutuu perikatoon. Heidän tulee py saatiin tukahdetuksi vasta asevoimal sähdyttää nuo häikäilemättömät la. Tämän vuoden alkukesällä sattui maastakarkoitukset, heidän täytyy tapaus, josta päättäen olisi saattanut saada kumotuksi kaikki ne toimenpi luulla, että erimielisyys sosialistien teet. jotka Daton työväenvainoominen ja syndikalistien välillä olisi tullut on aikaansaanut, joilla toimenpiteillä sovlttamattomammaksi kuin koskaan poliittinen vapaus on rajoitettu miltei ennen ja että työväenliikkeen kehi olemattomiin. Yhdistyneet järjestit tys olisi muodostunut köydenvedoksi ovat tässä tarkoituksessa lähettäneet niiden välillä. Tämä tapaus oli se muutamia manifesteja, joissa he pa kun sosialistinen puolue antoi merkin nevat vastalauseensa nykyistä halli bolshevikkiolrienteeraukseon liittv tusta vastaan ja vaativat ennenkaik m illä 3: teen internationaleen, tieten kea työväelle oikeutta liittyä yhteen kin vaiu epäröivässä muodossa, kun Ilman sitä täytyy yhteiskunnallise? sitävastoin ammattijärjestö väbän kehityksen muodostua salaiseksi, val myöhemmin asettui vastaan ja kiel lankumoukselliseksi nousuksi, mutta täytyi hyväksymästä silloista kantaa. kaikki rakentava positiivinen toimin- Ruotsin “Soeial-Demokratenin’’ Es panjan kirjeenvaihtaja Allan Bougt kirjoittaa otsikossa mainitusta seikas ta m. m. seuraavaa: »tatno; taata:« t ainatnniiaautnssrentt s s : teen. Nyt jo on edistytty näiden dek- väen kursseja, tarkoituksella valmi retien voimaanpanemisessa ja Venä ! taa työläismiehiä ja naisia yliopisto jän opetusviranomaiset arvelevat, et liseen opiskeluun. tä 25 prosenttia lapsiväestöstä saa Mutta ruuan hankkimisessa kouli normaalista alkeisopetusta. Tämä to lapsille Venäjän viranomaiset ovi dennäköisesti on yliarvioitu, koska onnistuneet paremmin. Maaseutuk; joillakin paikkakunnilla, joilla lähe Iissä ruuan hankkiminen ei ole t< tystö vieraili, oli tilaa kouluissa vain peellfsta, mutta kaupungeissa on er kymmenelle prosentille lapsista, eikä koisia lasien ravintoloita koului-s maassa myöskään ole menettelyta ruokkhnisjärjestelmän lisäksi. Ei oi paa, millä keulussakävnti taattaisiin epäilystäkään etteikö lasten ruokk pakolliseksi, kuten Englannissa. Lap m inen näiden järjestelyjen tuloksen set, jotka eivät halua käydä koulussa, olisi paljon tyydyttävämmällä kanna yksinkertaisesti jäävät kouluista pois. i la kuin aikuisten ravitseminen. Joissakin kylissä opetus, kaikkinainen Lähetystö kävi kouluissa Pietarissa opetus on hyvin alkeellista ja rajoit Moskovassa ja kylissä ja kaiipungei- tuu talvikuukausiin ja 8 ja 13 ikä sa Volgan varrella ja huomasi kali vuosien välillä oleviin lapsiin. Arvel kialla merkkejä samasta politiikat tn laan. että viidestätoista kahteenkym Venäjän opetusviranomaiset perui meneen prosenttiin kaikista lapsista tel evät paljon täysihoitokouluja ja ui saa tehokasta alkeisopetusta jossakin koi lm a siirtoloita kouluiässä olevi!) muodossa. Vaikeudet ovat samat V’e- lapsille ja paljon lastentarhoja ja leik uäjällä kuin kaikissa muissakin mais kipaikkoja nuoremmille lapsille. Na< sa, nimittäin: a) puute opettajista; hin kouluihin käytetään rikkailta pak b) puute kouluhuoneiksi sopivista ra koi uuvutettuja taloja kaupungeissa kennuksista; c) puute koulukalustor.. maaseuduilla. Lähetystön Jäsenet ka kirjojen, paperin, kynien y. m. väli rivat ihanassa ympäristössä olevissj neiden puute. • kouluissa Pietarissa ja Moskovas -a ’’ Hallituksen puolelta on tehty suu huomasivat lapsia hoidettavan huoh-i ria ponnistuksia näiden vaikeuksien lisesti ja/hyvin. Jotkut kouluissa oli voittamiseksi. Erikoisia kuusi kuu vat hyvinkin varustettuja toiset oli kautta kestäviä opettajain valmistus- vat alkuperäisempiä. Pieni teatteri kursseja on järjestetty, porvaristolta oli erikoisena piirteenä kaikissa kon pakkoluovutettuja rakennuksia on Luissa kun opetusviranomaiset pani muovailtu koulurakennuksiksi ja eri vat suurta painoa tanssille. laululle koistoimenpiteisiin on ryhdytty tuoda , Ja muille taiteellisille tulkintamuo ulkomailta koulupöytiä ja muita ope doitle. Lapsia muutetaan kaupungeis tusvälineitä. Valtion puolelta käy ta suurissa joukoissa kesän aja*. > dään taisteloa lukutaidottomuuden maaseuduille kesäsiirtoloihin ja Uh** poistamiseksi. Aikaisten kouluja, ' tystön jäsenet kävivät useissa ninnL joissa annetaan alkeisopetusta, on pe Eräs niiata, Moskova joen rannalla rustettu miehille ja naisille ja sa vanhassa suuriruhtinaan palatsissa 0 moin iltakouluja, lisääntyvässä mää- li mitä miellyttävin lomakoti. Neo- rässa. Erikoista luokkia on perustet vostovirkaiiijat arvelevat antajansa tu yliopistojen yhteyteen, n. s. työ tilaa noin kahdelle miljoonalle lapasi-
