Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 2, 1920)
’•’r, \ LAUANTAINA. LQKAK. 2 P.—SATURDAY, OCT. 2 TOVERI (T H E CO M BAD E) of tke F»"-*«k worker» ia the Western only Fmm»b Daily in than W m (. Pub- M*— välisessä toimeenpanevassa neuvostos ta vallankumouksellisia ja koska sellai UUSIA PASSISXXDÖKSIÄ «8h< sa. Puolueen nimi on muutettava. Jo nen yritys, jos söhen nyt turvaudutaan, YHDYSVALTOIHIN PÄÄ- isti tukee ja auttaa Venä aisti kaisessa suhteessa ohjelma ja toiminta eittäm kttöm SYX VARTEN tapa pitää olla Kolmannen Intefftttio- jän vallankumouksen vihollisia. Dnda. ex««pt Snn<by. •» Amoria. o««<>nj nalen periaatteiden ja määräämin tak »o wem.o. • tukan mukainen. Kaikki keskustajai- Äskettäin on julaistu uusia määräyksiä, jotka koskevat nii den ulkomaalaisten passien tar kastusta, jotka aikovat matkus taa kotimaastaan Yhdysvaltoi hin. Välttääkseen pitkällisiä viivytyksiä olisi tänne aikovain, saadakseen passinsa tarkastetuk si, meneteltävä seuraavasti: Monella ulkomaalaisella, joka nyt asuu ulkomailla ja aikoo tulla Yhdysvaltoihin, on täällä ystäviä ja sukulaisia, jotka ha luavat heidän tulevan tänne. Mitä vihdoin meihin itseemme ja sosialistijärjestöön tulee, OFF1CE SEVENTH AND COMMERCIAL STREET set ainekset on tyyten karsittava ja nii suomalaiseen Opposite Port O ffice niin ymmärtääksemme on selvää, että PHONES: OFFICE 3 6 5 . EDITORIAL DEP’T 632 den tarkoitukset on paljastettava ja me emme voi olla järjestöllisessä yh- Puhettakaan ei ole tun Port O fhce eddreee: TOVERI, Box 99, A rterie, Ore. tuomittava. teydessä sen kanssa sen kummemmin nettujen keskustalaisjohtajien, kuten EDITORIAL STAFF kum ra mitä se puolue on, johon järjes Fl LS SULKANEN. Managing Editor; SULO SYVÄ- Kautskyn, H illquitin jne., pääsemisestä tömme kuuluu. Suomalainen järjestö NEN; ALE XSEVO; T. A. JOHNSON; LEO LEINO kansainvälisen liiton jäsenyyteen. Puo tässä maassa on propagandajärjestö. _ a» aecoad-cla«» mail matter July II, 1912, lueiden on ohjelman mukaan luotava Tällä järjestöllä ei ole suurta/ kansal et tke Pert Office at Artoria, Oregon, itselleen toimintatapa, joka tekee mah tke Act of Marek 3, 1679. dolliseksi jokaisessa suhteessa selvästi lista eikä kansainvälistä merkitystä ei tämän ohjelman toteuttamisen, s. o. on kä voimaa. Meidän täytyy tyytyä e- dessä olevien taktillisten kysymyksien> N äiden ystäväin ja sukulaisten Konsainoäliset suhteet, puolue luotava salaiset koneistot julkisten lai ratkaisussa aina tarkoin voimasuhtei- olisi, kirjoitettava vanhassa maa* tosten rinnalle. fa järjestömme demme r a jo in . Me emme voi hylätä Näin lujaa kuria ja kiinteää keskitti- julkisen toiminnan muotoja ja ryhtyä 5een y h d y sv a lto ih in n o u d a tit Kaasainväliset suhteet ovat olleet hei-, mistä tarkoittava . . taktiikka katsotaan . salaiseksi ----------- , järjestöksi, 4 « eikä ----- sillä ole suur- tav« seuraavia ohjeita: N » 231 YHTEISKUNNALLISIA M VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKSRAILLA NIOSKONkN KONGRESSIN PÄÄTÖS Saksan \ Riippumattoman Sosialisti-1 m ien” maittensa porvaristoa. johdon - puolueen äänenkannattaja ‘‘Freihelt” i mukaisesti sitä vastaavaa« työläisten julkaisee muiden ohella Kolmannen tahtoon. Mutta ne unohtivat, että Internationalen toisen kongressin silloinkin.'- vaikeapa näin olisikin, päätöksen kommunististen puoluei köyhälistön puolueen tehtävä sellai den merkityksestä ja suhtautumisel sen olotilan vallitessa on asettua työ ta vallankumouksen. Julkaisemme väestön enemmistön mielialaa vas sen tässä kokonaisuudessaan lisää taan ja kaikesta huolimatta edustaa selostukseksi mainitun kansalnväli- köyhälistön historiallisia etuja. Ve sen liiton kannasta: näjän mensheviklt (n. s. rt ekonomi»- “Maailmanköyhiliatö on ratkaise tit) 20: n vuosisadan alussa luopui vien taistelujen edessä. Se aikakau vat avoimesta poliittisesta taistelus si, jossa me nyt elämme, on suora ta tsarismia vastaan sillä väitteellä, naisen kansalaissodan aikakautta. että työväenluokka kokonaisuudes kosti kehittyneet siitä1 asti kun» o p p o r-7 a.lt.t.amat-t ? " l ^ s,a;51I.ta s>^sta’ ?tta v04-ta'm erk ity stä tämän maan työväenliik- i. T änne aikovain ulkom aa 'Ratkaiseva hetki on lähellä. Melkein saan ei ollut vielä kypsä ymmärtä tunistinen politiikka ja maailman sota' tais,111JI , välttää Toisen Kansainvälisen keen kehitykseen, miten joku sellainen laisten on en sik sik in saatava pas < kaikissa maissa, jotsgk on huomatta mään poliittista taistelua. hajotti Toisen Kansainvälisen. Kaik- erehdykset ja turmiollinen opportu- pieni ulkomaalainen ryhmä, kuin me si oman maansa hallitu k selta' rampaa työväenliikettä, on työväen- Niin myös» kaikessa puolinaisuudes matkaa varten Am erikaan. i tuokan edessä sarja katkeria aseelli- saan vetoaa siihen, että “joukot niin ki yritykset tämän vanhan ruum iin;nismL / olemme, toimii. Virkavalta voisi lyö- S. H änen on h en k ilök oh taises-| »ia taisteluja. Enemmän kuin kos haluavat”, — käsittämättä sitä, että henkiin herättämiseksi ovat epäonnistu- Tämänlainen taktiikka kansainvälisen da meidät helposti laittomuuden tiellä ti esitettävä passinsa sen piirin kaan ennen tarvitsee työväenluokka puolue on olemassa sitä varten, että neet. Se makaa jo haudassa. , järjestön rakentamisessa on tietysti ja sekään ei innostaisi maan suuria työ- tahi alueen Y h dysvaltain konsu- lujia järjestöjä. Väsymättömästi on se kulkisi joukkojen edellä ja näyt- Sosialistinen liike oli rämettynyt. | uutta. Toinen Kansainvälinen antoi väenjoukkoja toimintaan. Mutta täs lille , m issä h%n asuu. Sanotus nyt työväenluokan valmistuttava nai- täisi heille tietä, Tarvittiin yhteiskunnallinen vallanku-! laajoja oikeuksia jokaisen maan Uik- tä ei lainkaan johdu, että meidän täy- sa konsulivirastossa on heidän hin taisteluhin, hukkaamatta tuntia- 4 Kommunistinen Internationale hylkää mitä päättävimmln sellaisen P“ 5'™ <wka» kaan kalliista ajasta. mous siirtämään sosialistista liikettä keelle. Eikä Ensimäinen Internationa- tyy hyväksyä opportunistien kanta nel-j «*«?’'» Jos työväenluokalla Pariisin kom- käsityksen, että köyhälistö voisi lop- jännen perustamisesta ja olla heidän tamisesta ma,kaa var" n vs selvälhr luokkataistelukannalle. Venä lekaan yrittänyt tämänlaista taktiikkaa. H eidän on Otettava muunin muunin aikana olisi onui ollut tu- lu- puunsuorittaa puunsuorittaa vallankumouksensa vallankumouksensa il- m u k a n a a n a u tta m a n a v ik is t ä S e l l a i - 1 valtoih in . aisana (1871) olisi jän vallankumous tuli uuden sosialisti Tämän 'kirjoittajan täytyy tunnustaa, Ai a * I mukaansa kolme pientä valok u -jja> vaikkapa pienikin kommunistinen man itsenäistä pointista puoluetta, sen liikkeen tienraivaajaksi, köyhälis että hän on väärin käsittänyt ja luul sesta mC voimme erottautua. Jos SO- ivaa. On m yöskin suotava, et- puolue, niin olisi Ranskan köyhälis- Jokainen luokkataistelu on poliittista tön innostajaksi ja siksi viiriksi, jota lut, että Kolmas Internationalekin an sialistipuolueen opportunistinen kanta ;tä he esittävät kirjeitä tahi to- tön ensimäinen urhokas kumous muo- taistelua. Tämän taistelun päämää- seuraten köyhälistön parhaimmat jou taa taktillisissa suhteissa jokaisen maan tässä ja muissa suhteissa yhä jatkuu on distu ksia (a ffid a v it) ystäviltään dostunut paljoa voimakkaammaksi ja ränä, mikä taistelu epäämättömästi 'seurauksena vhä suuremmassa t** sukulaisiltaan Y h d y sv a llo is-|Ugetta erehdyksiä ja heikkouksia olisi muuttuu kansalaissodaksi, on polllt- kot tänään vertaan vuodattavat kaik puolueelle vapaammat itsemääräämis riitä m äärä^ä eroam in en ' ioria taas seuraa m issä kirjeissä ja to d istu k - i voit» välttää. Se taistelu, joka on tisen vallan vaiiottaminen. Näinoi- kialla siellä, missä imperialismi ja ka oikeudet ja että se vain sitoo ne muu «♦ik a r a n S lc a n f ¡S i S*®®* yksityiskoh taisem m in se- köyhälistön edessä toisessa historial- ien ei poliittista valtaa voida muuten noudatta että itsenäisen suomalaisen järjestön litetään minkä tähdtfn he halua- lisessa tilantedfcsa, on paljoa kohta- vallottaa. järjestää ja johtaa kuin ------------- r periaatteiden -------------------------- -------------------- pitalistinen romahdus on ajanut yhteis tamien yleisten Jonkin poliittisen puolueen kautta. kunnalliset luokat viimeiseen taiste miseen. Mutta luonnollisesti Ensim äi-täytyy syntyä. Mutta tämmöinen jär-1 vat tulla Yhdy valtoihin, m illä lokkaampi kuin vuoima 1871. jestö voi noudattaa kansainvälisiin suh-i ty ö llä tai am m atilla he aikovat Kommunistisen Internationalen toi- Vain siinä tapauksessa, kun köyhä- sen Internationalen aikoina ei voitu _ 6 • • luun. •• l t • _ a •? i V a m a n lt in n d T i* elättää itseään, kenen luona he nen maailmankongressi senvuoksi on johtajanaan järjestetty ja Kolmas Internationale on Venäjän vaatia näin tiukkaa yhdenmukaisen tak- teisiin nähden vain nykyistä politiik- aikovat asua ja, jos tänne aikova kiinnittää koko maailman vallanku- lfstöllä kokenut puolue, jolla on kiinteästi vallankumouksen aatteiden luoma jär tiikan noudattamista, koska kommunis- kaa, eikä sekään voi ryhtyä noudatta ulkom aalainen on su k u la isten •; mouksellisen työväestön huomiota esitetyt päämäärät ja selvästi valihts jestö. Tämän liiton periaatteellinen teja oli sangen vähän. Mitä suurem- maan taktiikkaa, jota Kolmannen In- huolenpi(jon tarpeessa, seiity k seuraavaan: tetta ohjelma lähimpiä joukkotoimen- vaatimukset edellyttävät. | sen sukulaisten kyvystä pitää j 1. Kommunistinen. kanta ja käytännölliset taktilliset vaati maksi näiden merkitys jokaisessa maas ternationalen ~ -----— . — .— ------avu DunuiaiBvcn Kommunistille: puolue on osa piteitä varten sekä sisä- että ulko- mukset ovat nyt vasta täydellisesti se sa tulee, sitä suurempia vaatimuksia Eroaminen sosialistipuolueesta ja itse- hänestä k u n n ollisesti huolta h ä työväenluokkaa, sen e distynein luok politiikan alalla, ei poliittisen vallan katietoisln ja senvuoksi vallanku vaiiottaminen näytä tilapäiseltä syr- litetty toisen kongressin päätöksillä, Internationale voi myöskin asettaa. Nvt näinen järjestön perustaminen täytyisi ncn tänne saavuttuaan osa. Kommunistinen jätapahtumalta, vaan tulee olemaan joista ainakin tärkeimmät olemme jul on kysymys vain siitä, onko kommu näin ollen siis perustua sellaiselle sei- Maksu ulkom aalaisen passin- mouksellisin köyhälistön kautta puolue luo luokkatietoisimpia, itse lähtökohtana kaisseet tässä lehdessä. Tämä liitto pe nistien vaikutus maailman tärkeimpien välle ymmärrykselle, että siten pääs-1 tarkastusanom uksesta on yksi uiirautuvaisimpia, koukonäkölsimpiä luotavalle pysyvälle yhteiskunnan rustuu selvään vallankumoukselliseen maiden keskuudessa niin suuri ja onko tään asemaan^jolloin^ ei brvitsisi tukea yhdeksän d0yarja Nämä mak työläisiä. Kommunistisella puolueel kommunistiselle rakennukselle. taisteluun ja julistautuu niiden kansain heidän voimansa kasvava muiden työ vastavallankumouksellisen kansainväli sut on ulkom aalaisten m aksetta- la ei ole mitään sellaisia etuja, jotka Sama luokkataistelu vaatii samaten väliseksi siteeksi, jotka ovat ratkaise läisten epämääräisempien ryhmien ja sen perustamista ja teoreettisessa suh va passintarkastuksen toim itta olisivat vastakkaisia koko työväen köyhälistön liikkeen erilaisten muo luokan eduille. Kommunistinen puo tojen (ammattijärjestöjen, kulutuso lope että tämä teessa muutenkin epäilyttävää politiik valle konsulille. vassa kamppailussa vallasta ja joilla jo virtauksien ohi niin nopeasti, lue erottautuu työläisjoukoista siinä suuskuntien, työmaaneuvostojen, va on valtiollinen valta. Se ei pyri propa- tiukka taktiikka auttaa heitä voittamaan kaa, mutta joka kuitenkin tekisi mah-i U u sien m ääräyksien mukaan listustyön. vaalien, y. m.) keskitettyä u ik o ^ gandaliikkeeksi eikä tahdo sellainen ol opportunismin jokaisessa maassa ja dolliseksi selvän marxilaisen ja jokai-l* naisuudessaan työväenluokan koko yhteenkuuluvaisuutta ja yhtenäistä suhteessa opportunismista vapaan p®ssl e‘ °le i f nen kotimaassaan historiallisesta tiestä ja pyrkii sii johtoa. la. mutta se on toiminnan ja taistelun sen kautta vahvistaa ja laajentaa Inter sessa . .. . ,, . * . .. . , olevan Am erikan konsulin lej- liike. Se rakentaa toimintansa siihen, nationalen toimintaa. Tämä asia riip työväenjoiikkojen heratystyön, jollaista maama pääse m aihin Y h dysvaV : hen- ettei se tämän tien missään Sellaisena yhteenliittävänä ja joh mutkassa puolustaisi jonkin yksltyl- tavana keskuksena voi olla vain po että “melkein kaikissa maissa 'luokka puu osaksi siitä, kuinka suuri määrä selvää agitatsionityötä vaatii suom at i loissa. ’ enemmistö 1 ja J jonka taantu- U uusien u s ie n m ä rä y sten m m ukaan on alan 8en rvbmän tai yk8k> ’i8en am m attl- liittinen puolue. Sellaisen muodosta taistelu on muuttumassa sisällissodaksi” Europan tärkeimpien maiden työläisjou jarjestön J J m ä ääräysten usaan on etujg vaan puolustaa työväen- misesta ja sen vahvistamisesta ja ja se pitää kiinni neuvostovallan ja koista hyväksyy nuo ehdot ja kuinka muksellisuudesta nopeasti vapautuva kaikille ulkom ailla o lev ille A- luokan etuja kokonaisuudessaan. sen alaiseksi järjestymisestä luopu köyhälistön ehdottoman herruuden p i-n e yleensä suhtautuvat Internationalen harrastus myöskin takaa sen puhtau merikan k on su leille annettu yk-1 Kommunistinen puolue on organisa- minen merkitse^ luopumista köyhä ohjeita , tooris-poliittinen vipu, jonka avalla listön yksityisten taistelujoukkojen, kaisen toteuttamisen toiveesta kaikissa i päätöksiin — kokoavatko ne edellämai- den. Meidän ei tarvitse kärsiä Euro- sityisk oh taisia m inkälaisen jnaahanpyrkijän j työväenluokan edistynein osa kohot- jotka kulkevat eri taistelupaikoilla, an tulikokeessa olevien toveriemme inaissa. ¡nitun teorian kannattajiksi joukkoja Da eikä meidän tarvitse i v jilr c v t t ä v ä m i n trä la i h v liä * ! . J J ”y yhtenäisestä johtamisesta. Köyhälis Onko tässä Venäjän vallankumouk-'vai hajoittavatko ne niitä. Tämä seik- häväisemistä LXS cUVion Va*CSyttaVa, m inkalaiSC n h y i ja .- t suuren joukon oikealle tieile. tön luokkat. vaatii keskitettyä agi- sen luoma ja sen menestymisen puoles- ka riippuu myöskin monenmoisista kan taa lausumaan Viimeista sanaa Siihen täva E rinäisten u lk o m a a la isi 2 Siihen hetkeen saakka, kun tvö- tatsioonia. mikä valaisee yhtenäisel ta taistelussa välttämättömästi tarvitta Sallisista ja kansainvälisistä muista te- nahden tuotavatko Kolmannen Inter- luokkain anom ukset on alistet- väestö on vallottanut valtiovallan Ja tä näkökannalta köyhälistön taiste va vallankumouksen psykologia luonut kijöistä ja ennen kaikkea siitä kuinka nationalen nyt tunnetuksi tehdyt ehdottava Y hdysvaltain vaitiodepart kun köyhälistö on pysyvästi lujitta- lun eri asteita ja kiinnittää köyhälis vaatimukset apua näiden sankarillis- mentin i°Puihsesti päätettäväk- nut valtaansa ja taannut sen porva- tön huomion Jokaisena silmänräpäyk liiallista optimismia muiden maiden ke köyhälistö J yleensä kaikissa maissa edis-,P * 1 1 1 * -j-««« si. A listu s tapahtuu kummin- rjjijsja vastavallankumouksellisia vas- senä määrättyihin, koko luokalle yh hitykseen nähden, sen osottaa tu lev ai-i^y .“pernaan sitä taistelua, jota erikoi-;ten toveriemme taistelulle Jos edelli vasta sitte , kun u lk o m a a - a,„. _ ailhe„ aMkka on k<,mnlunl. tenäisiin tehtäviin. Sitä el voida teh SUUS. Meillä ei ole syytä esittää siitä ses!’ K. Iden tulee suojella — v a a ^*. • eri° on ^tehnyt aisel- tisella puolueella järjestetyissä ri dä ilman keskitettyä poliittista ko k * a •• I 1 ia s o " lainen K ilien vu LCiiiiyi asianom ddidiiuuiaioci Italian 'liikkeen kokoon^vallankumousta, ja kuinka se lähiaikoi- sialistipuolueesta min se on joukkojen le k o n su liin anom uksen passin- veissään vain työläisten vähemmis neistoa, s. o. poliittisen puolueen ul arvosteluja. kuivuminen ei ole omiaan vahvista- na yleensä menestyy taistelussa kapita- asia, mutta jos se tehdään, on se teh- sa tarkastam isesta. V altiode tö. Siihen mennessä kun valta val- kopuolella. ja ylimenokautena voi kom Vallankumouksellisten Syndikalist i- maan uskoa siitä, että köyhälistön jouk- listiluokkaa vastaan. Tämä taktiikka tävä siinä selvässä ymmärryksessä, että partm entti ei voi sem m oisissa lotetaan munistinen puolue suotuisten olosuh- en ja maailman teollisuustyöiäisten me emme voi omaa toimintaamme ny- tapauksissa antaa paatosta, en- kuten selvin sanoin lausutaan, vai» kojen itsetietoinen päättäväisyys ja sen on, lankumouksellisen toiminta-ajan ' tak-:kyisestä laillisesta ja julkisesta järjestö- rk" V'r X T Ä ” kannattajien (I. W. W.) harjottama kautta vallankumouksen subjektiviset propaganda itsenäisen työväenpuolu- edellytykset olisivat vielä täyttyneet. tiikkaa ja missä työväenliike on propa-¡rnuodosta^ miksikään muuttaa, emmekä Qn sen tähden tärkeätä pitää väestön kaikkiin proletaarisiin jn een välttämättömyyttä vastaan zor. Mutta tämä seikka ei vähimmässäkään ganda-asteella siellä tämän taktiikan to-'voi liittyä Amerikassa toimivaan kom- m icicSSä, ettei tässä maassa ole- puoliproletaarlsiin osiin, mutta ei voi kauttaaltaan senvuoksi asiallisesti yhdistää heitä järjestöllisesti rivei- vain porvariston ja vastavallankumo määrässä tee oikeutetuksi sitä opportu teuttaminen kohtaa huomattavaa vas-!mun*stipuolueeseen, koska sen toimin-vain henkilöiden/ ole käännyttä- ¡tatapa ja taktiikka on meille mahdoton, Vä valtiodepartm entin puoleen hlnsi. vasta sen jälkeen kun köy- uksellisten “sosialidemokraattien” tu nistisen odotuksen teoriaa, joka luottaa tustusta Mitä t,.u , „ n - c ^ u il .i; vaikka se kaikista tämän maan liikkein anoakseen lupaa ulkom aalaisille hiiistön « k iu w ir i on rii..än>t por. kemista. Heidän propagandansa mekanistiseen kehitykseen ja jota Toi Mitä Amerikaan tulet, niin Sosialisti- a. Ia h 5 m m :n n v rV i» n m i r l a i t i m o a n k 'n l paaata tähän maahan, vaan on Variston k äsistä se lla ise t m ahtavat kautta kommunistista puoluetta vas £££" u lk o m a a la is ie n its e n s ä te h tä v ä vaikutusvälineet kuin sanomalehdis- taan, jonka he poissulkevat, asettaen sen Internationalen johtavat ovat kan puolueeseen nähden on selvä, ettei s e i« hvväksy ehtoja eikä tule olemaan K Jmannen internationalen vaatimuksia. siitä anomus suorastaan koti-itön. koulun, kirkon, hallintokoneiston tilaile ammattijärjestön (taloudelli nattaneet. Ihmisten ja järjestöjen vel ar rt »• ♦ * « * * * * maassaan olevalle Am erikan i- n. e., vasta sen jälkeen kun porva sen järjestön) tai jonkinlaisen epä- vollisuutena on tehdä teoreettisessa suh Internationalen jäsen. Sosialistipuoluei konsulille. rillisen järjestelmän ratkaiseva kii- inuotoisen “yleisen." työläisten unlon, teessa itselleen selväksi ei ainoastaan si on aina todellisesti ollut opportunisti KEINOTTELUA ..............„ „ „ „ „ ¡.istuminen on ka'k»l« ~ / a- syndikalistit jn industrialistit joutu tä mitä tänään on, mutta myöskin mitä nen puolue, huonosti esittänyt ja löy-j ♦ a silloin alkavat kaikki, tai melkein vat selvien opportunistien pariin. Niiden korotuksien kautta, joi- kaikki työläiset tulla kommunistisen tämänpäiväinen tila tulevaisuudessa ai sästi noudattanut marxilaista teoriaa.! Eräät tehtailijat tässä maassa, niiden! Venäjän mensheviklt alkoivat vuo hin Yhdysvaltain rautateille on an- j,uo| uePn riveihin. heuttaa ja mitä tulemaan pitää ja siitä den 1905 vallankumouksen tappion <uvst, • v , . , f VJSU1. F ™ -is 11.'?1’ ' ?v:l‘ n y k y is ä s i vaiheessa joukossa huomatuin Deere & ( X , ovat|lMM. olkeM. t, lavat ae Mam. . a 3. Käsitteet: puolue ja luokka, o- jälkeen vuoden verran saarnata aja myystä se, joka työskentelee kövhalis-, jo tyypillisiä keskustalaisia. Ne ovat nyt S tilanneet joita suuret he maarat Eng-.,Atuloja vuode ssa yhteensä selittäneet, että lnternatiojialen eLjlannista, myyvät pukuja työmiehille 000.000 niiden tulojen liaäkai,’ $1,500,- joita ' vat rn,ta lujin,mln Pide" ava to,sH tusta niinsanotusta työläisten kon tön valmistamiseksi joka tapauksessa taan eroavina. Saksan. Englannin ja grossista, joka täyttäisi työväenluo e t , muitten edessä olevaa vallansiirtoa • varten sel- dot ovat mahdottomat ja hullunkuriset.!Täällä S 18.00 hinnalla. Tämä tapahtuu ne ovat tähän mennessä an sain n e^ ••kristillisten” ja va- kan vallankumouksellisen puolueen dollaria liljoonaa vällä ja tietoisella teoreettisella ymmär- Ne ovat selittäneet, kuten puolueen si’v sen jälkeen kuin he ovat näistä pu-! KuuRisataa mi,J paamielistcn ammattijärjestöjen jäso- paikan; kaikenkaltaiset “keltaiset, vuotuisista lisä- npt ovat ep äilem ättä osa työväenluo- työväenpuoluelaiset” Englannissa ja tämvksellä, on oikeassa. teeri, että heidän tehtävänsä tulee ole-vuista maksaneet vielä raskaan tuonti-¡ (^ 7 ’00°m00) näisU palkankorotuksen saari) as ivat työläisilk* Iältä teoreettiselta näkökannalta;maan neljännen Internationalen perus-!tullin. ^ rk tlm isT e T , Z jota u hiljattain mvör ka*ta. Scheldemannin. Gompersin ja Amerikassa Suorittamiseen, Kumppanien takana olevat enemmän muodottomien työläisliittojen tai epä Marx valmistautui kaiken aikaa kiihot-Itäminen ja sen kautta he asettuvat sel-j Yhdysvalloissa on tällä kertaa SU U -1 nettiin rautatietyöläisille. Tämä on tai vähemmän merkitsevät työläispii- määräisten. vain parlamentaaristen himaan ja innostamaan köyhälistöä io västi vastustamaan kolmatta ja sen aat- rempi ylijäämä villaa kuin on ollut kos- huikea summa ja suie onkin annet- rit epäilemättä ovat osa työväenluo yhdistelmien luomista poliittisen puo 7o vuotta sitten. ¡teitä. Lehdessämme julaistujen julaistuien K. Iden Pa’Jon julkisuutta. hien f kaan ennen. Lampaiden kasvattajille kasvattajin kasta. Määrättyjen historiallisten o iueen tilalle ja samalla aikaa itse 1 aktillisessa suhteensa Kolmas Inter*¡sääntöjen 10 kohdassa annetaan sen ¡on tarjoiltu 14 senttiä paunalta, jolla “ uUa losuhteltten vallitessa on sangen asiassa esittivät kauttaaltaan porva nationale perustautuu siihen, että se toimeeopanevalle komitealle oikeus ot-’hinnalla myydessä eivät maanviljelijätitanaana jakamaan voitto^inkOoi8n a i mahd° ,1,#u’ ettÄ työvä äeniuokka re rillista politiikkaa.« Vallankumouk irti lukuisista taantu selliset syndikalistit ja industrialistit hylkää kaikki, jotka eivät ole valmiit taa keskuuteensa neuvotelevilla oike-;tulisi saamaan niin paljoa, että heidän rautatieyhtiöiden osakkeiden omista päisee itsensä irti h,lt” Kommunis muksellisista riveistä. tahtovat taistella porvariston dikta Jille. Taetä suuremmasta summasta noudattamaan tätä vallankumouksen uksilla edustajia puolueista’, jotka eivät kannattaisi laumoja paimentaa. min tehtävänä ei ole mukaantua tä tuuria vastaan, mutta eivät tiedä mi Maan suurimmat kehruu- ja kutomo- e< ole puutta niinkään p»ijon kulu hän takapajulla olevaan työväenluo ten. He eivät huomaa, että työväen ta‘ste!ljn ieor’aa menettelytavoissaan ¡ole siihen yhtyneet, mutta ovat sille Nenä jän vallankumouksen antaman myötätuntoisia. Mutta talkistakaan oi tehtaat ovat' seisoneet pari kuukautta. e<,e,l,Re8ta kan osaan, vaan siinä, että kohottaa luokka liman itsenäistä poliittista koko työväenluokan sen kommunisti puoluetta on kuin ruumis ilman pää käytännöllisen opetuksen mukaisesti. keutta eivät halua käyttää ne ainekset, Syyksi sulkemiselle lausuttiin, että tuo < tlllllliT IItllllllllilllll » sen etujoukon asteelle. Näiden kah tä. Se asettaa jokaisen maan puolueet, jot- jotka puolueita koettavat puhdistaa, ku tantoa on liikaa. VENÄ JÄN K O M M U N IS T IN E N den käsitteen — puolueen ja luokan Vallankumouksellinen syndikaiismi PUOLUE. ka itse asiassa järjestetään olemaan vain ten sosialistipuolueessa on tehty aika- Englannista kuitenkin tuodaan maa • — toisiinsa sekottaminen voi johtaa ja industrialismi merkitsee askelta liiton jaostona, ankaraan riippu vaisun-ta joltain aina siitä syystä, että se voi- han villakankaista valmistettuja puku-' Venäjän Kommunistisen puolueen mitä suurimpiin virheisiin ja sekaan- eteenpäin vain verrattuna vanhaan, teen jokaisessa periaatteellisessa ja tak-!täisiin pitää varmasti opporturtistisluon-i ja ja myydään $18.00. Samalla aikaa keskuskomitean viimeiseksi julkaise-; nuksiin. Niinpä on esimerkiksi sel- ummehtuneeseen, vasta vallankumouk tiilisessä suhteessa Internationalen toi toisena. Tämä kohta antaisi ^jonkun kuitenkin saamme maksaa miehefl pu->man tilaston mukaan on vää. että huolimatta työväenluokan selliseen Toisen Intemätionalen Ideo meenpanevasta komiteasta. Toimeen laista mahdollisuutta olla sen kanssa VUSta joka sisältää ionkunkaan mää- K°mininii*'t,8en puolueen Venäjällä erään 06«n mielialasta Ja ennakko- logiin (aatemailmaan). Mutta ver olevista jäsenistä, joita kaikkiaan on luuloista imperialistisen sodan aika- rattuna vallankumoukselliseen mari*- paneva komitea voi määrätä erotetta edes löysissä suhteissa vaikka puohie r ä n v i t t u a ’- a * 7 i r > m i f tf lf •* l A f* *»» a 804,006, vain 70.000 (I l pros.) ruu- na. työväenpuolueen oli6i hinnalla lalsuuteen, s. o. kommunismiin, mer vaksi eri maiden puolueiden toimitsi muutoin käsittäisikin itselleen mahdot Naiden tosiseikkojen tulisi paljastaa muuisen työn tekijöitä. Lopuista 89 ' millä tahansa ollut vastustettava tä- kitsee syndikalismi ja industrialismi joita, parlamenttiedustajia, jäseniä jne. tomaksi noudattaa taktiikkaa, johon vanhoillisimmillekin työläisille, että n y - prosenttia olt 38,000 (6 pros.) puo- ta mielialaa ja ennakkoluuloja, kos- askelta taaksepäin. • Saksan Kommu Se määrää tarkkoja uudelleen rekiste^pääsyehdot ja säännöt muuten vetvot- kyinen järjestelmä rakentuu sellaiselle luetoimltsljolta, 12.000 (2 pros.h am- ka se edusti köyhälistön historiallisia nistisen “vasem mistolaisen” Työväen tuotantoa ei harioitet.l mitt*yhdi8ty8' u osuustoiminUbenkl- etuja, että köyhälistön puolueen olisi puolueen perustavassa kokouksessa röimisiä toimitettavaksi aika-ajottain taisivat. Se voisi ilmaista sille myö- perustee lie, että tu " ' IM U .» (V u l X „ » . . i l . i .¡s_.__. ___ _________.__ huhtikuussa lausuttu selitys, että he ! u C,7iyt- jull#Ua 8Olaa vastaan- puolueissa, s. o. opportunististen ai-itätuntoa eikä pyrkiä uusien kansainvä- tarvetta vaan keinottelua ja voittoa var-!loiUi’ M2,<M>0 <2‘ proa ) ie « corrirkin V n in m iU lU V in t i ’ mlehla Ja »oUmiehia. 318.000 (53 Niilipä esimerkiksi imperialistisen perustavat puolueen, mutta “ei puo nesten erottamisia, tarkoituksella pitää ‘listen liittojen rakentelemisiin, koska t J* l “ ” j pros.) valtio ja kunnalllsvlrkailijoi- sodan alkaessa vuonna 1914 kaikkien sanan varsinaisessa merkityk puolue puhtaana. Puolueiden ohjel- sellaiseen yritykseen jokaisessa tapauk- varoilla, keinotellaan julkeasti ja lläikäi-:ta ja S,000 (1 pros.) kauppa-apulai- . maitten sosialipetturien puolueet ve luetta sessä”, merkitsee henkistä antaantu- mat hyväksytään tai hylätään kansain*;sessa liittyy lukuisa joukko selviä vas- lemättömästi. siä. tosivat, kannattaessaan heidän “.v mista syndikalismin ja iadustriab*- a /. < SI « *
