Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 27, 1920)
SVYSK. 2 i P.—MONDAY, SEPT. 2.1 TOVERI (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily VAPAUS EDELLEEN O. B. Jo% tahdotte tietää edistymi- mensä, niin hänelle tuo vähän että nyt täytyy makeaa 7 k e r ta* UNION ÄÄNENKAN- sen "salaisuuden'*, kiinnittäkää lohdutusta tietää se seikka, et sen hinnan eli $280 tonni- rahti- NATTAJA huomionne *New Yorkin lain** tä mies, joka antoi määräykset neen. Vuoden 19x9 alussa olii laati jakuttaan menettelyyn A I- Kuti" Olemme kertonMt, t e - b a n y W ................... ky th« Western Workmen« Publishing hi joukko Canadan O. B. U . jä- Ta ma lainlaatijakunta, täy- Society. seniä Soon paikallisosaston ko- dentääkseen typeryytensä, erot- kouksessa ehdotukyn, että suo-'ti toistamiseen viisi sosialistia, Office Seventh and Commercial S t , mal. sosialistijärjenön lehdeltä* jotka palasivat täyttämään tä- Opposite Post Office. Vapaudelta, otettaisiin oikeus män maan perustuslain määrää Phone: Office 365, Editorial Dep’t 832 esiintyä yhden suuren union ää miä velvollisuuksiaan sen jäl Poet Office Address: nenkannattaja. Tämä ehdotus keen kun he olivat tulleet ensi- TO V E R I. B om 99, Astoria, Ore. tuli mainitun paikallisosaston mäisen erotuksen perästä uudel ED1TOR1AL STAFF päätökseksi. Mutta nyttemmin leen valituksi edustamaan Ame Elia Sulkanen, Managing Editor. Sulo Sudburyn piirin puutavaratyö- rikan kansalaisia heidän äänes- Syvinea, A lea Savo, Toivo A . Johnson, jäisten konventsioni on hylän tyspiireistään. Nämä viisi sosialistia ovat to nyt tämmöisen ehdotuksen. Va- dellisia New Yorkin lainlaatija- Entered as second-claas m ail m attei p a u s on edelleen hyväksytty O. * July 18, 1912, at the Post O ffice et B. U. lehdeksi. Sen kannatta- kunnan jäseniä. ‘‘Kun me palaamme tänne seu- J " ° liaiva‘ Vapauden tilalle ha- raavan kfcrran täyttämään edus- y " ■’ ■ ■ ■ ...... lunneet asettaa Industrialistin L I x Ja ovat he kiihkeästi kapinatuu* tajateh/äviämme, sanovat erote uliriOlfltSia hfllUtflfln lella Canadan suomal. ja tois tut toverit, tuomme me tulles kielisiä unionisteja vastaan kun samme 15 sosialistia mukanam- taas nämä hyväksyvät valtiollisen me . Mitä enemmän meitä vaino toiminnan ja työskentelevät Ä skettäin pidettiin New Yor- *i'°''^nluokan, taloudelliK ll. a- taan ja syytetään, sitä suurem . . lallakin m arxilaisten periaattei massa ^määrässä vainottujen ja kissa eräiden teollisuusryhm ien den edistäm iseksi. Paikoin tä- syytettyjen voima ja joukko edustajien kokous, jossa käsi mä riita käy katkeraksi, Port kasvaa. teltiin kysym ystä halvemman ja Arthurissa ja Soossa suomalai- . Tämä on elämän laki, jota ei- kuuliaisemman työvoiman hank set tuplajuulaisiksi itseään ni vät mitkään vainoojat, ei m i kään ihm isistä kokoonpantu lain kimisesta tähän maahan. Kon- mittävät ainekset, joista perin laatijakunta, ei Albanyssa eikä v a 11 A VV O VV . J . ’ , - harva kuitenkin VJ on I. . W. W ventsionissa todettiin että tähän jäsen, käyvät taistelua suomal Salemissa voi toiseksi tehdä. tarkoitukseen tarvittaisiin tu o t sosialistijärjestön jäseniä ja sen i llllllllllllllllllllllllll « taa maahan vähintäin neljä m il laitoksia vastaan m itä ankaram joonaa siirtolaista. Ulkomaa min. Tämmöisestä poim innasta HYVIEN MIESTEN ÄÄNES laisten halvan työvoiman maa kärsii yhden suuren union liik TÄMINEN han tulon keskeytyminen väi keen leveneminen Canadassa. Ralph Korngold kirjottaa So- tettiin olevan syynä korkeisiin Tappelu muodostuu usein ha- elinkustannuksiin. Mitään muu joitukseksi ja sen kautta tu o t sialistipuolueen viikkolehdessä. ta keinoa ei ole, sanottiin ko taa työläisille pelkää vahinkoa The New Day ylläolevalla ot sikolla se)raavaa: kouksessa, jolla voitaisiin saa Näiden Canadan unionistisen On olemassa ihmisiä, jotka Vuttaa entiset hinnat elintar liikkeen arvostelijoiden taistelu IU1 uskovat miehen, eikä puolueen, peille. Ainoa mikä on katsot gn sitäkin vahingollisempaa k u n ! äänestäm iseen' tava tarkoin — maahan ei saa se perustuu teoreettisessa suh- , ................ päästää tyytym ättöm yyden le teessä täydellisesti virheelliset - | . M ,es,en’ J0 1 ta h e äänestävät, vittäjiä, punaisia agitaattoreita. le katsomukselle. H eidän anti- .sanova‘ ..m‘ lll1,'- ‘ay‘yy ° lla M utta kuinka onkaan tämän valtiollinen periaatteensa on 2 ^ “ J°»» *>e todenna- kysymyksen kanssa. Tämän jyrkässä ristiriidassa niiden o- . olses * tarkottavat miehiä, jot- m aan väkiluku on vähän yli sa petuksien netuksien ja ia kokemuksien k o k e m u k s ie n kana kans- .o v a ^. m o t ^ l t s i a , vilpittöm iä ta miljoonaa. Niistä on yli yk sa m itä työväenluokka on vai ja kyvykkäitä. Sellaiset ihmiset unohtavat, sitoista miljoonaa ‘‘värillistä’’. lankum oustaistelujen kautta eri ® .eu a“ ct !ftm1 ‘18Ct1 unohtavat, Suurin osa väestöstä on y h teis maissa saavuttanut. Ja siitä ?t,a m ,ea..v? ‘. ol.la ,kalkk« tata kuntamme alimmalla asteella ja syystä näiden toverien tulisi J a .. e!’en’maj'kln J Ja kult, ' n k ‘" on M u n ia m m e a u m m a n a asteena naiden tu lis i:J“... __, ___ • , __ . . ... e r u s k v s v m yk vk. siihen nähden tulisi heidän olla! vihdoin m alttaa mielensä ja har- vaarassa v?arassa aikansa a»Kan«a n peruskysym halutuinta työvoimaa riistäjille.! kitum m in suhtautua valtiollista s,s^ a Tämän lisäksi on maassa lähes taistelua puolustaviin tovereihin Kenraali Lee oli hytfä mies, Han oli rehellinen, vilpitön ja viisitoista miljoonaa, jotka ovat ja liikkeisiin. « illlllllllllliiiilllllllllllll’ kyvykäs. M utta hän oli väärät* syntyneet ulkomailla. Tähän ___ . sa aikansa tärkeimmässä kysy- kun vielä lisäämme neljätoista miljoonaa ulkomaalaissyntyisten TAHDOTTEKO TIETÄÄ myksessä — örjuuskysym ykses- lasta ja lähes seitsemän m iljoo H aluatteko tietää kuinka ja sa- naa, joilla on äidit tässä maassa miksi bolshevismi kasvaa Venä- Meidän aikamme tärkein ky- syntyneitä, mutta isät ulkomaa jällä? symys on kapitalism in ja sosia- la is ia , niin huomaamme, että H aluatteko tietää kuinka ja lismin välinen taistelu — tais- vain viisikymmentä viisi mil miksi I. W , W . laajenee, jos- telu siitä, tuleeko rikkauden joonaa on täydellisesti täm än 1 kaan ei heidän järjestönsä niin tuotannon välineiden, joita kan- maan syntyistä, joten jos ker kuitenkin heidän oppinsa? ¡san täytyy käyttää * elääkseen, ran siirtolaiset ovat ne, jotka H aluatteko tietää miksi ja kuulua kansalle tai m uutam ille pitävät elintarpeet halpoina, tu kuinka hebrealaiset orjat Fa- m iljoneereille. lisi niiden olla hyvin siedettä raon hirm uhallituksen aikana e- Mies voi olla moraalinen, vil- vissä hinnoissa Sitä paitsi, tääl distyivät ja voim istuivat kunnes pitön ja kyvykäs ja kuitenkin lä on entisistä siirtolaisista _____ nyt . ¡tämä mahtava hallitsija joutui tässä mahtavassa taistelussa jo miljoonamäärät työttöm yy- hengettöm änä ajelehtim aan Pu- työn . ______ välillä _____ _____ ja r pääoman hänen dessä ja kurjuudessa, toiset naisen meren ulapalla orjiensa m yötätuntonsa voi olla oman työskennellen palkoilla, jotka voittam ana? . luokkansa puolella, samalla ta eivät takaa läheskään ihmiselä ta h d o tte k o tietää miksi ja valla kuin Leen m yötätunto oli mälle välttämättömiä tuloja, niin kuinka kristinusko alkuaikoi- orjuuden puolella, kuinka olisi sitten mahdollista, naan leveni niin voim akkaasti?1 Kun lakon aikana poliisin ka- -että neljän miljoonan uuden T ahdotteko tietää miksi ja pula raskaasti putoaa työläisten siirtolaisen saapuminen maahan kuinka kommunismi levenee suojattom aan päähän tai soti- toi^i hyvinvoinnin kaikille? maailmassa niin nopeasti? laan pistin läpäisee hänen sydä- ¡»w i w:u»K»tHi»» i »tn a wiut i i» i »i m PIIRTEITÄ MOSKOVAN KONGRESSISTA Maatalouslcysymys .......... £okolnikov vältti Serratin mieli pidettä vastaan, sekä lausui suuresti epäilevänsä pikkutalonpoikien hyvin voinnin olemassaoloa. Ehkä talon pojilla mahdollisesti on riittävä määrä paperirahoja, ehkäpä mahdol lisesti kultaakin, mutta heillä ei ole välttämättömimpiäkään maatalous- eslnertä ja paitsi sitä he ovat kuten toisetkin asutusainekset. ehkäpä suuremmassakin määrin, mitä raslt- neuvostoja maalle, jotka eriäisivät tuvimmassa riippuvaisuudessa kei köyhälistön keskivarakkaista talon nottelijoista, pankkiireista sekä ka pojista sekä vähälukuisesta vasta pitalististen maiden vientikauppiais- vallankumouksellisesta aineksesta, j ta. Pikkutalonpoikien keskuudessa kylien kulakeista. Kulakkimaisuus ¡tapahtuva köyhtyminen n s. paupe- on välttämättömästl kukistettava. risni ¡-prosessi kehittyy suuressa Siinä on käytettävä niitä menettely I määrin. Siitä syystä menettelytapa, tapoja, joita Venäjän vallankumous jota esitetään pikkuUlonpolkiin näh on Jättänyt. Iztpuksl Meyer puhui den tov. Leninin teeseissä, on laa lakkoliikkeistä maalla, sekä keinois dittu täysin oikeita periaatteita sil ta sen säännöetelemiseen. Tov. mälläpitäen. Sokolnikov vakuutti, Meyerin alustuksen loputtua alkoi että Venäjän kommunistisen puolu vat keskustelut. een koko ohjelma ja menettelytapa Craciadez lausui tyytyväisyytensä on laadittu tosimarxilaisuuden mall- siihen tapaan, jolla alustaja suhtau mankatsomuksen hengessä. tui talonpoikaiskysymykseen. Tov. Lefevre myöskin vastusti puhees Shaplin selostaa kongressille Bulga saan Serratin katsantokantaa. Tä rian kommunistisen puolueen käyt män Jälkeen asetettiin teesit äänes tämiä menettelytapoja maalaistyös tyksen alaiseksi. Ne hyväksyttiin kentelyssä. yksimielisesti. * Italialaisten edustaja Serrati lau sui. että hän pidättäytyy äänestyk Neuvostojen järjestänii»kysy> sestä siitä syystä, ettei voi hyväk syä teeseissä esitettyä kantaa piK- kuviljelijöihin nähden. Hän vakuut esiintyi alustajana Sinovjev. Kom taa. että ainakin Italiassa ja luul munistiseu puolueen periaatteellinen tavasti myöskin toisissa maissa pik- perusta neuvostohallituksessa ei he kutalonpojat eivät ole kärsineet so rätä epäilyksiä eikä erimielisyyksiä. dasta. vaan päinvastoin rikastuneet | Yksityisistä keskusteluista toverei sen aikana. Hän selittää tämän den kanssa sekä mielipiteiden vaih epäjohdonmukaisuuden Johtuvan -sii dosta valiokunnassa sanoi Sinovjev tä kun kongressissa on edustettuna tulleensa vakuutetuksi, ejtä kaikki enimmäkseen teollisuustyöläiset. jot ovat yksimielisiä neuvostojen välttä ka vähemmin tuntevat olosuhteita mättömyydestä. Neuvosto-aate on jo maalla. Plkkutalonpojat ovat alitui siinä määirn kuuulisa tyotoiejoukko sella taistelukannalla maatyöläisten i jen ja työtätekevien keskuudessa, et kanssa, heidän etujensa ristiriitai tä laajempi selosteteminen tästä, ky suuden tähden. Sikäli, mikäli mc symyksestä Sinovje^n mielestä on tulemme takaa ajamaan pikkutalon- tarpeeton Koko kysymys supistuu poikien myötämielisyyttä, me kado siihen, milloin jn mitä varten neu tamme kaiken vaikutuksen maatyö- vostoja on muodostettava. läisproletariaattUn nähden. Eritellassään äahtaotauiäta neu YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Alustajana maataoluskysy myksea- sä esiintyi M e y e r , lausuen: Nyt on lyönyt hetki, jolloin el maata- lonakyaynrykaesaä voida enää käyt tää tc*oreettlsta väittelyä, vaan on päinvastoin ryhdyttävä muovaamaan käytännöllisten toimenpiteitten oh jelmaa. Juuri tällaisen käytännöl lisen toimenpiteitten ohjeena ovat Leninin teesit, Meyer selosti maatalouskysyroystä eri maissa sekä anlyseeraten sosia- lista tilannetta sekä talonpoikaisten .että proletariaatin sosialista eroa vaisuutta. hän lausuu, että nämä ainekset voidaan koota vallankumo uksen ulkopuolelle. Meidän täytyy järjestä* nämä ainekset taloudellis ten etujen pohjalle ja tyydyttämäl lä heidän vaatimuksiaan. Edelleen hän kuvaa taloudellista haJaannusti- laa. joka johtui mailmansodasta Ju vlttaa niihin muutoksiin, jolta mail- mansota on tuonut tullessaan pien viljelijöiden talouteen. o n välttä mätöntä muodostaa tämänlaatuisista sorialiaista aineksista neuvostoja ja toverikuntia sekä yhdistää nämä po- liitttnella perusteella. Vieläkin val keampi on keskinkertaisen talonpo jan probleemi. Siihen kuuluu suuri lukuinen joukko asutuksesta. Joka on välttämätön vallankumouksellisen- m taistelussa ainakin saattaa puo lueettomakst. ellei sitä voida saada sen puolelle. Neuvosto-Venäjän ko keilu Ja venäläinen vallankumous on osottaout. että tämäkin on mahdol lista. Sitä varten täytyy luoda Iäl lä käytännöllisen avun ohjelma mai- laisille. On muodostettava myockitj No. 226 tärkeistä selkoista sekä nenlaty&UU«- muuttalemiseata maasta maahan, Perussäännöissä myöskin määrltel- poliisille tai sotilaille, on rait- paperin hinto jo kohonnut sa -i1**“ yhteinen rahallinen avustus lak- sekä tiuaseuran jäsen, on hyvä puo dalla prosentilla, mutta sen jä i-1 kojen sattuessa, ““ “““ lakonrikkuriea liso ja isä ja vilpittömästi us keen on se kohonnut yhär vielä käytön torjuminen. Kalkista huo mattavimmista lakoista on annetta koo harvain oikeuteen elää mo yhtä mittaa. nien työläisten työstä. Paperin kysynnän sanotaan o- va tieto liitolle ennen lakon kutsu levan suuremman kuin Yhdys mista. jotta toisille maille voidaan • I II IIIIIH IIIIIIIIIIIIII valtain paperitehtaat voivat val antaa tieto. Näitten perussääntöjen ENGLANNIN KÖYHÄLIS mistaa sekä se paperimäärä, jo mukaan on vaatetustyöläistan liiton jäsen 'velvollinen liittymään matkus- TÖN ESIINTYMINEN ka tänne tuodaan Canadasta. Viime vuoden kuluessa val tellessaan toisesta maasta toiseen Englannin hallituksen äänen mistettiin Yhdysvalloissa 1,- sen maan järjestöön, missä hän kul kannattaja “Westminster Caset 375.ooo tonnia paperia ja Cana loinkin on. Muuttokortteja annetaan te” kirjoittaa johtavassa artik dasta tuotiin 6'gi,ooo tonnia. ilman maksutta ja nämä oikeuttavat kelissaan seuraavan tunnustuk liiton jäsenyyteen missä maassa ta Sodan aikana ei rakennettu sen: hansa ilman erityistä sisäänkirjotns- yhtään uusia paperimassatehtai- X iittolajsun Venäjän politiik i a ^ o m e ssa f h ^ aHa«a maksua. ka on johtanut siihen, että bol muualla Europassa eivät paperi ja Ylin valta on liiton kansainväliset shevistinen järjestelmä Venä tehtaat olleet täydessä käynnis-1 lä kongressilla, mikä on pidettävä jällä on lujittunut, että kaikki sä. Sanotaan ottavan pitkän a vähintään kerran kolmessa vuodessa. kan!ankerroks,"- myöskin • ke«- jan ennenkuin paperiteollisuus Äänestysoikeus on suhteellinen, riip kitaaty ja militaristit ovat ryh-| tulee entiselleen puen edustettavan unien jäsenmää- mittyneet neuvostohallituksen — ; rästä näissä kongresseissa. Unioilla, ym pärille ja että jonkinlainen ' joissa on viisituhatta jäsentä, on yk neuvostojärjestelm ä Englannin si ääni ja siitä ylöspäin suhteellises politiikassa on toteutettu. V ii ti. Untoilla; joissa on enemmän kuin meinen seikka ei ole vähimmän 100,000 jäsentä, on viisi ääntä. tärkeä kuin muut. Jos kaikki „ e • * Itävaltalainen *<* i miÄiuiiivii cuumnja edustaja oiuiuva 8mitka teki am m attiliitot kokoontuvat ja a- Kansainvälinen V&atetustyö- i ehdotuksen kotityön täydellisen pois settavat toim intaneuvoston val Iäisten kongressi tamisen puolesta. Tähän nähden a- vomaan laillista hallitusta, niin --------- ....................i . setettiin komissioni, jossa amerikka- täytyy tunnustaa, että Englan-j ««'«o«» luokkataistelun periaatteen ,aigia edustaa Schlo8sberg. mssa kuten Venäjällä ta p a h tu u : P°hjalla ja vakuuttaen pyrkimykse- _ „, , vakavia asioita, joita kaksi v u o t-! '» • « ■ sosislt-ttsea valtion pe I 1” ” °n ‘« T ” ta s itte n ei « lU i v o it,, „H aa riistämisen perustettiin kanaalnv;il,. niinikään komissioni, jota evästettiin ta sitten ei olisi voitu pitää mahdollisena. Se tosiasia, että nen vaatetustyölälsten liitto vaate- työskentelemään siihen suuntaan työväenjohtajat ovat -astuneet tusty°läi$ten Heitsenaännessä kongres- fttta paikka maksettaisiin kaikissa töissä viikottain ja että kappaletyö sissa elok. 15—18 15- avoimista ovista sisälle ja. tai- j 8lösa p. Kööpenhaminas- saataisi kokonaan poistetuksi niin tavasti käyttäneet tilannetta ta r sa. Tähän maahan Juuri saapuneis pian kuin mahdollista ja ennenkun koitustaan varten hyväksi, ei sa tiedoissa esitetään suunnitel- tämä järjestys saadaan käytäntöön, ole niinkään kädenkäänteessä _______________ mat> m^en Uitto aikoo .. , , . „ _ pyrkiä to- , on ' kappaletyöstä maksettava maksettava elin ty h jik si tehty. Työväeniohta- ’auttamaan ylalanjaallmalllaeii yhte- ™ annuksla vasl jien keskuudessa on eräitä var- -«»J-raea koko maatlman neulatyö-! k° ™ u’ Saksalaiset edustajat esittivät sin kykeneviä miehiä. He käyt- ke.kuude«« J. . »maila ed t- , ..S a k a a " 'V’ “' päa- Pi“" isehdotuksen teollisen tavat tilailu u tta hyväkseen a - 1 .,äm4a" työläisten aolltlaarlsuutta tösehdotuk.en taolllset, järjestrtmuo- JlrJeatomuo- don kannattamisesta, mikä hyväksyt settuakseen liikkeen johtoon, kaikk,en työläisten keBkuudessa. tiin. Myöskin tehtiin päätös, jossa tietäen, että heitä yleinen mie- Vaatetustyöläisten ensimäinen kon- tuomitaan Unkarin valkoinen terro lipide tukee. Kysymyksessä ei gressi Pidett,,n Zyrichlssä v. 1895. ri ja lähetettiin myötätunnon Ilmaus ole tavallinen «valtiollinen, liike. Nyt. Pidety»8a seitsemännessä kon Unkarin työläisille. Sadattuhannet miehet, jotka o- gressissa oli edustajia yhdestätoista Seuraava kongressi pidetään v. massa nahassaan ovat sodan kau maasta edustaen kaikkiaan 607,000 1923 Genevessä tai Luzeraessa, Sveit hut tunteneet, ovat jo viikkoja vaatetustyöläistä. Amerikasta oli e- sissä. 160.000 Amalgamated sitten olleet huolissaan siitä, dustettuna Clothing Workers järjestön jäsentä. että valtiomiesten erehdykset 105,000 Ladies Garment Workers jär voisivat syöstä heidät uuteen Kumouksellisten aatteiden le sotaan. Nämä miehet, heidän jestön jäsentä ja 18,000 Journeymen veneminen Meksikossa vaimonsa ja vanhempansa ovat Tailors Järjestön Jäsentä. Näitä c- päättäneet että tämä ei saa ta dusti Benjamin Schlessinger ja Jo “The Socialist" lehdelle kirjoittaa pahtua. Tämän tahdon takana seph Schlossherg. Saksan edustajat Linn A. E. Gale Meksikon äskettäin piilee suuri epäluulo h allitu sta edustivat 157,000 työläistä. Itävallan tapahtuneiden vallankumousmelskei- ja ulkoasiainmiinsteriä kohtaan, 125,000 ja Englannin edustajat 100, den johdosta m m. seuraavaa; 000 työläistä. Kukistunut Carranzan hallitus oli jonka ohessa yleisesti on levin-1000 työlaista. Edustajia oli näitten näitte: nyt käsitys, että parlam entit o- i llsäk81 8aaPuvlUa Englannista, Rans tyypillinen Wall Streetin- kätyri, Jolle vat voimattomat, Kaksi vuotta kaa^ ' Sveitsistä, Tanskasta, Belgiae- amerikalaisten kapitalistien menestys ovat ihmiset katselleet valtio ta. Ruotsista, Hollannista ja Tshek- j Meksikossa oli kaikki kaikessa. Voit miesten ponnistuksia rakentaa koSlovakia8ta- ' enäjä ja Italia el tanut Obregon on tavallinen vapaa- • « « . ¿ v illit o H l l o f o f f l in o mielinen porvari, joka Jonkun ver maailma uudelleen ja ovat tu l ollut edustettuna. Kongressin pääasiallisimpana teh ran aikoo kunnioittaa työväen oi leet huomaamaani, että kaikki tävänä on kanaainvälisen liiton pe keuksia, kokoontumis- ja sananva rauhalliset aikeet ovat menneet rustaminen. JJlton päämaja nljotet- pautta y.m. Vallankumous saavutettiin m yttyyn, että kaikki vanhat rii tiin Amiterdamiin, jossa on myöskin väestön myötätunnon, avulla. Ameri danaiheet ja kunnianhimon p y y teet jälleen ovat päivänvaloon Py8yva,ne9 kansainvälinen toimisto kan kapitalistit puolestaan alkoivat • ■ >« a • joh t f) m si liif/vn tvÄfn huutaa Obregonia sosialistiksi ja saatetut ja vanhat diplom aatti- johtamassa liiton työtä. Liiton- perussäännöissä sanotaan paikkasivat Villan yrittämään vasta set keinot eloon herättetyt, sa- ,..t » , » , maila kun parlam entit ilm eisesti i Hiton >arkotuk8ena <>levan kaikkien vallankumousta riistoetujensa suoje- voimattomina on syrjäytetty. ™ . teo,,,Bten 3<rje«t<»j©n edistä- lemiseksi. Yritys sai, kuten tunnet- mlaaan misen j*j ja yhteen, murtumattomaan > tua, surkean lopun. Henkilöt, jotka iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin järjestöön liittämisen. Niinikään Carranzan hallituksen aikana nautti- määrätään neulatvöläisten järjestöjä vat suuria etuja, oVat nykyään tyy- PAPERINPUUTE muodostettavaksi kaikkialle, missä | tymättömiä Ja koettavat epäilemättä Painopaperi, joka ennen sotaa ei ole unioita. Kansainvälistä lehteä . tulevaisuudessa päästä uudelleen vai- maksoi $40 tonni, on vähitellen julkastaan useammalla kielellä ja ke- taan. Tuollainen yritys tulee kul- noussut niin korkealle hinnassa, rätään tietoja teollisuutta koskevista tenkin varmaa varmemmin päätty- ULKOMAILTA u c a q u q mftfta porvaristolle epämieluisella ta valla. Vallankumouksellinen bolshe vismi lerlftft jatkuvasti Meksikon työ läisten keskuudessa. Marxin, Lent- nfta, Radekin, Liebknetehtin y. m. kirjat ovat hyvin tunnettuja. Tuhan net unionit eivät ottaneet oeaa ftakel- seen vallankumoukseen sen vuoksi, että ne tahtovat panna alttiiksi kaik kensa vasta neuvostovallanlramonk- sesaa. Saaret sotilasjoukot vakuut tavat vastedes taistelevansa vain neu vostovallan puolesta. Amerikan ka pitalismin yritykset Meksikon nykyi sen vapaamielisen hallituksen kukis tamiseksi voivat päättyä vain prole tariaatin diktatuurin pystyttämiseen. Kirjoittaja vakuuttaa, että tuo omi tuinen vastakohtien maa, Meksiko, troopiliisine kasvullisuuksineen, kor keina vuorineen, aavoine erämalneeu, rikkaine mineraalialnelneen ja nyky aikaisina tehtaineen suurine maakar- tanoineen ja kurjina hökkeleilleen tu lee sangen läheisessä tulevaisuudes sa olemaan neuvostovaltana. Vuosi satojen kurjuuden katkeroittanut työläisjoukot tulevat seuraamaan ‘Bandera Rojaa", punaista lippua. Kirjoittaja lopettaa huomauttamal la, että Amerikan työläisten on pon tevammin kuin koskaan ennen vaa dittava “Kädet irti Meksikosta Unkarin kansankomissaarit Neuvosto-Venäjiin suo jeluksessa Venäjän neuvostohallituksen ulko ministeri Tshitaherin on lähettänyt Unkarin ulkoministerille Buda-Pestiin seuraavan radiosanoman: “Venäjän hallitus on saanut tietää, että Unkarin neuvostohallit. 10:nen entistä jäsentä neuvostohallitukselle läheisen ja uskollisen liittolaisen toi mihenkilöitä taistelussa Venäjän se kä Unkarin työläisten vihollisia vas taan, on nykyään jätetty rikosoikeu den käsiteltäväksi. Heitä uhkaa oi keusmurha toimenpiteistä, joihin he olivat ryhtyneet hallituksen jäseninä kannattaakseen työväen vaatimuksia, joiden ilraituojina he silloin olivat. Tämän johdosta Venäjän hallitus ilmoittaa, että Unkarin korkeimmat kansankomissaarit Agaston, Bojaky, Bokany, Doveshak, Hauorich, Koli- mar, Geleen, Neuystor, Ksabatos Ja Bandus julistetaan täten neuvostohal lituksen välittömän suojeluksen alai seksi. Ottaen huomioon heitä uhkaa van vaaran, samoin myöskin sen vaaran, joka uhkaa suurilukuista Ve näjän kansaiaisjoukkoa, jotka nyky ään oleskelevat Unkarissa, on Venä jän hallitus antanut määräyksen sul kea keskitysleiriin tuhat Unkarin upseeria, jotka ovat Venäjällä. Kym menen näistä upseereista, nim. maju ri Arttagman, Karolyt, eversti Ti»- zor, Stefan Flora, vanhimmat luut- natit Golosvan. Jankolytsh, Viktor, Shepseln, Kessel, kreivi Valentin Stechelyi, Hayvas, luutnantti Georg Polaris sekä Eugen Herben juliste taan täten välittömiksi panttivan geiksi kymmentä entistä kanaanko- missaria vastaan, jotka on nyt jätet ty rikosoikeuteen Buda-Pestissä. Näi tä kymmentg upseeria tulee kohtaa maan sama kohtalo, joka tulee kan- sankomissarien osaksi, jos Unkarin hallituksen verenhimoiset aikeet jäl- »H U H H H H i m i llim H » H » » H I I I H B » t n u t a i l H l i m ii i i i ii i i i im H i i i i ii i i H m i ii f ; ; vosto-aatteeseen Sinovjev totesi, et vaati, että neuvostot olisivat prole- ration of Labori«;. Täten — lausui tä esim. Italiassa on jo muodostet tariaatin diktatuurin toteuttajina se- 1 Radek — amerikkalaisten toveriem- tu neuvostoja, mutta suhtautuminen kä että voittanut ja voittava prole-! me vastaväitteet eivät ole satunnai- niihin ei ole sellaista kuin sen tariaatti ennen kaikkea on velvolli- ■ siä, vaan ne kuvastavat heidän edus- tulisi olla. Sinovjev varotti kevyt nen pyrkimään siihen, että sen käsis- Lamansa puolueen katsantokantaa mielisestä suhtautumisesta neuvosto- sä pysyisi valtakunnallisen pakoitta- tässä asiassa, joka varmasti iperkit- aatteeseen. Tämä aate. sanoo hän, roisen ja yhtenäisyyden koneisto, see työn federationista eroamisen ja on välttämätön tehdä tunnetuksi Neuvostoja on järjestettävä ainoas- uusien -neuvostojen perustamisen kaikille ja kaikkialla. Mutta siihen taan sitä varten, että proletariaatin { kantaa. Tästä syystä on meidän saakka kunnes eivät toteudu kaik- diktatuuriin pyrkivä valtakunnallinen määriteltävä varma Kommunistisen I ennakkoehdot neuvostojen järjes koneisto saatetaan vastakkain porva- Internationalen mukainen kanta suli telylle. siihen saakka kunnes eivät rillisen valtakunnan koneiston kans- tautumisestamme ammattillisiin Jär- joukot ole täysin tietoisia neuvosto sa. Neuvostojen täytyy ehdottama«- jestöihin sekä painostettava erityises jen välttämättömyydestä eivätkä ole ti toimia tähän suuntaan, ankaran ! sä liitteessä pitävämme vääränä ame- järjestyneet niiden kannattamiseksi, taistelun merkeissä porvarillisen vai- rikalaiseu toverimme kantaa. Vielä kunnes laajoille työtätekeville jou takunnan kanssa ja valtakunnallisuu- vähemmän oikea on Bombaggin esit- koille ei ole selvänä neuvostojen ;den vallan puolesta. ¡tämä kanta. Vaikka hän onkin am- tarkotusperä ja merkitys — ei ole Nälstä asianhaaroista voidaan teh- matillisen liikkeen toimivana työmie saatettava neuvosto-aateta naurun dä se johtopäätös, että neuvostojen henä ei hän ollenkaan usko amma- alaiseksi. i muodostamista ei voida keneltäkään tiilisten liittojen vallankumoukselll- Kuitenkaan tätä ei ole käsitettä vaatia, että neuvostoja voidaan muo- seen toimintaan, jopa esittää, ettei vä siten, että olisi väitämätöntä o- jdoFtaa ainoastaan silloin, kun kalk- uusia ammattiliittoja muodostetaisi. dottaa sitä aikaa, kunnes oppineet kl neuvostojen olemassaololle vält- Meidän on kerta kaikkiaan lausutta- laatisivat ihanteellisen neuvostoval 1 tämättömät ennakkoehdot ovat o le -, va, ottä me tulemme aina olemaan takunnan järjestelmän. Venäjän f massa. Itsestään on selvää, että sil- työläisjoukkojen kaimaa, meidän on kommunistinen puolue aivan päin ¡loin neuvostot tulevat toimimaan sii- kerta kaikkiaan-lopetettava lahkolai- vastoin kuin Saksan, pyrki toteut hen suuntaan ja sitä työtä tehden, suuspyrkimykset ' tamaan neuvostoaatetta silloin, kua I jonka niille on historia jättänyt teh- i Teo,,l8UU8n*UVOito> n suhteen kat- seikkaperäinen neuvostovallan tie ! tavaksi „ ' . . . . . a , pysyt- teellinen järjestelmä ei ollut vielä Knn Sinovjev oli lopettanut alus- »oi Radek . , välttämättömäksi , . . . . . . aa , „ a J täytyä toisenlaisessa menettelyttä- kehittynyt, ja kuitenkin täytyy to tuksensa. seVvisi. että ei ollut e d u s - , t 14 1 av olisivat .1 . . v halunneet , a a tässä * ; T"8Ba. »Meidän deta. että meillä on olemassa neu a tajia. jotka _ , „ on . — . hän lausui --- vostot ja ehkäpä ön olemassa jär kysymyksessä vastustaa hänen esit- . mattien vaiku- Jestelmäkin, mutta saksalaisilla on -.»maan» luuaa»,»kantaa Tätnäu I olemassa toistaiseksi vain järjestö! johdosta asetetuin Sinovjevin eaittä-! a ” ostamat tyoläisryh- mä. mät teesit äänestettäviksi Ilman kev am“ at«»*- ™“0t0a VMtaan’ mutta Ei tietenkään ole kysymys par k us teloa. Ne hyväksyttiin yksimieli- *n •™aan useampia haimmasta neuvostovallan’ järjestel sesy. Pidättäytymistä äänestyksestä i t ‘, * taistelutll. suuksla ammattiliitoille mästä, vaan periaatteellisten perus ei myöskään tapahtunut. , seka avustamaan niitä ammatillisen teiden ankarasta noudattamisesta Ammattiliitot ja tehdas* byrokratian vastustamisessa, on aa- sekä järjestymisestä. Tältä katsan komiteat mal,a v*hvt8tett*va näiden ryhmien tökänneitä katsoen on äärimmäisen tärkeätä että neuvostot olemassa Radek selosti „u h « e« a .n .alioknn- »enke*. . olonsa ensi päivästä alkaen pyrki nan toimintaa ammattiliittoja ja ta- Tämän jälkeen Radek vielä teki vät olemaan valtakunnallista luon louskomtteoita koskevien teesien k ä -. muutamia huomautuksia niiden kat- netta olevina järjestöinä. Tällä me sittelystä. tehden uudelleen selkoa santojen eroavaisuudesta, mitä on mitä perusteellisimmalla tavalla •- erimielisyyksistä valiokunnan eneni 4 ammatillisen liikkeen miehillä yleea roamme menshevistisistä ja Katu tnistön ja amerikkalaisten toverien ( at ja mikä kommunismilta. Jos a skyn johtamista riippumattomista. välillä. Samalta esitti hän otteita I settuisi ammatillinen liikkeen mles- He ovat koko ajan vaatineet, että Amerikan kommunistisen puolueen ten katsantokannalle ja otaksuisi, et- neuvostot olisivat luokkajärjestoiä vtrallisen edustuksen lausunnosta , t t sosialismi on toteutettava vspaal- ja etteivät ne »«Ui omata vallanku puolueen suhtautumisesta työn tede- ta sovittelulta ammattiliittojen omaa- mouksellista toimintaa. Stnoviev rationiin (Tarkoittaa American F ed s-|sa keskuudessa, niin jouduttaisiin sellaiseen tilanteeseen, jolloin erityi set, jäsenmäärältään suurempilukui- set, ammattiliitot, jotka ovat paral- ten järjestyneet tai suorittavat tär keämpää yheiskunnallista laatua ole via tehtäviä, tulisivat etuoikeutetuun asemaan. Tämä mahdollisuus on tehtävä tyhjäksi järjestön avulla, jo ka likimain vastaa meidän korkeinta kansan talousneuvostoamme. Lopuk si kehoitti puhuja kongressia yksi mielisyyteen. Valtavalla äänten enemmistöllä hy väksyi kongressi Radekin esittämät lisäykset. (Tämän kirjotussarjan loppu oli erehdyksessä tullut Jo lauantain lah teen. lxihden kolmannella sivulla oleva pätkä "Internationalen teillä vistä” selitti kongressin lopettam’- eet.) .VENÄJÄN TEKSTIILITEOLLISUU DEN HERÄÄMINEN. Moskovassa on äskettäin pantu käyntiin suuri verkatehdas, jossa on 133 kutomokonetta ja useita kehruu koneita. Tehdas oli seisonut viime vuoden alusta asti polttoaineiden puutteessa Raaka- ja polttoaineita on sille nyt taattu puoleksi vuoden- sl. Toisiakin huomattavia verka- tehtaita on viime aikoina saatu käyntiin. Bohorodskin lähellä on pantu käyntiin suuri, kaksi vuotta seisonut pellavatehdas. joka tulee valmistamaan kankaita armeijaa varten. VENÄJÄN KAUPPA VIENANME REN KAUTTA. “Ekononi ghlanj” kertoo, että Vardöhob on Amerikasta tuota hii llä, jotka sieltä kuljetetaan Vienan meren satamiin. Tämän lisäksi odo tetaan Amerikasta saapuvan vielä kaksi hiilillä lastattua joiden tarkotua on samalla viedä puutava raa Arkangelista Europaan. f
