KESKIVIIKKONA, SYYSK. 22 8 — WED-3EPT. 22
No. 222
TOVERI
paasivaltaa vastaan’*, jo ta hekin kunta
polkee edustuksellisen ennemmin olivat saaneet am- nen joukkionsa ’’rakastettavien” Siit&kö, että “punaroistot” eivät
näkivät lainlaatijakunnassa.
hallitusjärjestelm än periaatteita nestian olivat yhä sittenkin vit ponnistusten jatkuessa asettaa anna suomalaisille herroille Petsa
M utta vähään tiety sti rajpt- ja esiintyy diktaattorim aisesti iä suojatomia ja oikeastaan kai kalikka heille pyörään, m yrkyt moa, että kieltävät Vlenan-Karjalan
tu i tällaisten ainesten apu. Ne riistäen kansajoukoilta kaiken ken lain ja suojeluksen ulko tämällä kaikki naapurit heitä liittym isen Suomeen, että sekaantu
ovat m uutenkin epäilyttäviä ys oikeuden ja kontrollim ahdolli- puolella.
vastaan, sallim atta heidän va- vat Suomen sisäasioihin ja vaativat
täviä ja heidän avullaan ei voi suuden omassa valtiollisessa e-
P itk in kesää on k erro ttu teA päästi hengittää jo kolmen vuo- täydellistä amnestlaa Kullervo Man
da ratkaista m itään luokkatais lämässään. Uuden kerran kapi roristisista teoista reunavaltiois- den aikana,
nerille ja “pankin ryöstäjälle’’ Ed
telun kysymystä. Työväenjou- ta listit kääntävät dem okratian sa. Ja ju u ri se seikka selittää
vard Gyllingille?
•' i lll|lllllllllllllllllllll '
O ffice Seventh and Com m ercial St., kot itse riensivät toim intaan va irvistävät hampaat kansan tah
Sillä totta tosiaan ei muuta syytä
m iksi bolshevikien arm eijat o
O pposite Post O ffice.
litakseen edustajat uudelleen.
toa
vastaan.
Näin
tapahtuu
Yh
“kunnioitukselle**
suomalaisten ta
tetaan
yleensä
kaikkialla
iloi
Englannin sotakustannukset
Phone: O ffice 36 5 , Editorial D ep’t 832
Työväestön saavuttama voit dysvalloissa, maassa, jonka pi ten
holta
vielä
liene
o
llu t
kansa joukkojen puolelta
vaikuttavat muihinkin
Post O ffice Address:
to
ei
kuitenkaan
ole
vielä
s
i:nä,
täisi olla todellisen vapaan kan vastaan.
Ja kuka se on, joka tuon julkisen
TOVERI, Box 9 9 , Astoria^, Ore.
maihin
että sosialistiset edustajat uu san vgltion ja jonka vapauksia
“kunnioituksen” esille tuo?
d lllU IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIP
delleen saatiin valituksi. V oit yhä kiitellään ja ylistetään.
Se on herra Paasikivi.
Kuuluisa
EDITOR1AL STAFF
. . . . . . . ___...
“Finanstidendessä”
kirjoite-
to
ei
ole
siinä,
että
tämän
kaut
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo
M utta voitto oli työläisille tu M1TÄ MINÄ NÄIN VENÄ- taan siitä, kuinka E nglannin so- monarkisti. Maamme mustan taan
Syvänen, Alex Savo, Toivo A . Johnson, ta olisi saatu turvatuksi edusta los eittenkin. N yt voidaan en
JÄLLÄ?”
takustannukset vaikuttavat vä- tumuksen tyypillisin edustaja. Se
Leo Leino
t
jien loukkaamattomuus tai että tistä suuremmalla selvyydellä
_
.
lillisesti myöskin muiden mai- sama herra Paasikivi, joka on osau-
olisi
saatu
turvatuksi
yleensä
paljastaa
kapitalistisen
järjes
Englannissa on ilm estynyt den taloudelliseen elämään. Tä- nut ennen vanhaan yhtä suurella
Entered as second-class mail matter
edustusoikeudet telm än ja politiikan luonne ja Lansburyin k irja r - “M itä mi- ma vaikutus johtuu siitä, että menestyksellä kunnioittaa ei ainoas-
July 18, 1912. at the Post O ffice at työväenluokan
Astoria, O regon, under the A ct of porvarillisen
järjestelm än lai laatu
.
E nglanti ottaa kivihiilestään taan “Punaroistoja”, vaan myöskin
kaikessa alastom uudes na_ n.a,in ,YcnäJä51a •
March 3, 1879.
toksissa. Tämän kautta ei ole saan.
T alla kirjalla on suuri m er-:m ujssa maissa korkeammat hin- todellisia roistojg, jolta ryssiläinen
Työväen joukot näkevät
saavutettu voittoa niille vapaa m itä on se kansanvalta, jota
- i • •
_ .
nat ku*n omassa massaan, joten tsaari Nikolai on lähettänyt Suo
m ielisille ja liberaalisille käsit maan porvaristo kannattaa. Suu
Siitä kirjottaa Daily H erald muut maat tulevat välillisesti meen hoitamaan meidän “sisäisiä
Voitto
teille, mitä nämä ainekset ovat remmat työväenjoukot pääsevät
Lansburyn ‘Mitä minä suorittam aan E nglannin hui- asioitamme.”
olleet hakemassa silloin kuin he selville parlam entarism in luon nain V enäjällä on todenmukai-j keat sotakustannukset.
Emme tiedä "ketä on suomettare
Kun
New Yorkin
lainlaatijakun- ihanteidensa kannustam ina ovat teesta ja niistä m ahdollisuuksis nen inhim illinen asiakirja jo n -jesjm Tanska käyttää kuukau- laisten herrain vaikeampi (tai hel
nan ylim ääräisissä vaaleissa o- antaneet äänensä sosialistisille ta m itä työläisillä on voittaa tä ka tarkoituksena on saattaa to- dessa 70,000 tonnia E nglannista pompi) kunnioittaa — Bobrikoffla tai
Neuvosto-Venäjään näh- tuotuja kivihiiliä, joten vuotui- bolshevikien edustajia — mutta kyl
vat sosialistit voittaneet. Kaik edustajille. Tällaisten ihantei män kautta. Porvariston häi tuus
den
aika
on
ollut
ja
mennyt.
käilem ättöm yys kutsuu työväen „ n kunniaansa sanomalehdis- nen kulutus nousee yli 800,000 lä ne osaavat kunnioittaa kaikkia
ki ne viisi sosialistista edusta
N
iille
ei
löydy
enää
elinmah-
luokkaa toim intaan. Ja se nou tomme järjestelm ällisen valetul-! tonnia, niin joutuu Tanska täs- tarpeen vaatiessa.
* .
__
jaa, jotka lainlaatijakunnan e- e e « •
dollisuutta
yhteiskunnallisten
see. Porvaristo ei tällä pelil- van ja Englannin hallituksen tä kivihiilim äärästä maksamaan O rjat kunnioittavat jokaista “her
nemmistö karkoitti edellisestä
lään sittenkään m ihinkään pää- järjestelm ällisen
häpeäm ättä-1 loo milj. kruunua enemmän kuin ra a ”. jonka kädessä ne näkevät
------- - piis-
istunnosta ovat tulleet valituksi luokkaristiriitojen seassa.
myyden jälkeen.
mitä m ainittu määrä maksaa
olkoonpa -tuo piiska sitten teli
M utta New Yorkin vaalit se.
uudelleen.
m uodostuivat voitoksi sen kaut
K
irjan
tekijä
on
hyvä
to
d
is-;
Englannissa.
Näin
joutuu
p
ik
-
j^
punaisesta,
valkoisesta tai mus
t llllllllllllllllllllllllll »
Ensimäisen kerran Amerikan ta, että niiden kautta työväki
taja, hän kun itse ei ole bolshe- ku Tanskan maakin suoritta- tasta naha8ta-
historiassa tapahtui, että lailli on saanut tehokkaasti lausua REUNAVALTOJEN VAL viki, vaan puhdasverinen eng- maan E nglannin sotakustannuk-l -^u,!a niin pian kuin piiska tila-
sesti toimivan puolueen edusta tuomionsa lainlaatijakunnan häi
lantilainen
vaikkakin hänen siä. A ina kun käytetään yksit Pa*sesti joutuu “h e r r a n ’ kädestä pois
KOINEN TERRORI
jat karkoitetaan edustukselli käilem ättöm iä
taantum ukselli
m „ yötätuntonsa
on kokonaan bol- hehtolitra
E nglannin
--------------- —
hiiliä, astuu orja hänen eteensä kädet sy
sesta laitoksesta, jonka arvo pi- sia porvareita vastaan. Vaalien
Lloyd George on erittäin voi- shevikien puolella.
m erkitsee se 10 kr. Englannin vällä taskuissa ja sikaari suupieles
täisi perustua ju u ri edusoikeu- mukana on tehty agitatsionia, makkaasti painostanut sitä, että
Lansbury kääntää päähuomi- sotakustannusten peittäm iseksi, sä. H än nauraa vasten “h e rra n '
den koskemattomuuteen. Koko [jonka yhteydessä lienee tu llu t liittolaism aiden täytyy saada onsa bolshevikien suorittam aan
N orjaa verottaa E nglanti sa- silm iä ja laulaa täyttä, kurkkua sii
Amerikan perustuslain ja itse- suuremm ille
.......................
joukoille selväksi takee.^ s“ ta» etteivät bolshevikit suunnattom aan työhön taistelus- maila tavalla. Siellä lasketaan tä kuinka hän näki sellaista unta
näisyyden julistuksen kehutut kapitalistiluokan nykyinen val millään tavalla painosta reuna- sa näJkää, tauteja, sotaa, Venä- myöskin vuotuinen verotus Eng että “suuri maa oli ‘arja m aa ’ ja
periaatteet lyötiin surkeasti nu tiollinen ihanne ja todellinen valtojen hallitusm uodoksi jä r jän kansan välinpitäm ättöm yyt- lännin sotakustannusten hyväk- pieni — ‘valtakunta’.”
rin vain siitä syystä, että jo u k 7 valtion luonne. V aalit muodos jestelm iä, joita ne eivät itse ha tä ja kokem attom uutta vastaan, si kivihiilen hintojen kautta
M utta kun tuo “ uni” loppuu ja
norm aalitila palaa, palaa myöskin
ko politikoitsijoita niin halusi tuivat oivalliseksi tilaisuudeksi luaisi ja että nuo kansat va Itse asiassa ovat bolshevikit tyh nousevan 100 milj. kruunuun,
orja omalle paikalleen ja katsellen
ja siten asettaen viheliäisen so- osottaa kuinka häikäilem ättö paasti saisivat valtiomuodostaan jaksi tehneet elämän koko näen- <
eri herrojen eri värillisiä “piiskoja"
sialistivainon
edelle
kaikkea mästi finanssikapitalism i muo päättää. Sovietti V enäjä on naisen ulkokultaisuuden. Heil-
hän “kunnioittaa” n iitä kaikella ta
lainm ukaisuutta. M utta erotta dostuu ja kuinka kaikki puheet teh n yt rauhan m iltei kaikkien lä ei ole komeita myymälöitä
voin ja ilman, loppua ja rajotusta.
minen tark o itti tiety sti paljon tasapuolisesta kansanvallasta o- reunavaltojen kanssa (viimeiset eikä upeita ravintoloita.
“ P unaroistot” alkavat
uudelleen
enemmän. Se tark o itti osottaa vat utopistisia haaveita. T yö uutiset kertovat että rauha on
M utta sensijaan on heillä pal-
tulla porvaristom m e “ kunnioituksen ’
Y hdysvaltain taistelevalle työ väki lausui protestinsa porva allekirjoitettu Suomen ja Ve ijon enemmän hehkuvaa todel-
esineeksi.
väenluokalle sitä yksinkertaista ristoa ja sen edustajia vastaan. näjän välilläkin) ja se on tapah- lista sisäistä elämää,
Kunnioitetava
herra
puheen»
“K ansan Työssä” K ärpäsläppä.
tosiasiaa, että porvarillinen kan E dustajat ovat nyt kykenevät tu n u t
täydellisesti niin, että
Lansbury kertoo että bolshe-
sanvalta palvelee porvariston uusilla valtuuksilla osottamaan bolshevikit eivät ole saaneet ei- vikit ovat rakentaneet 62,238
johtaja”
yhteiskunnallisia haluja- ja että koko maailmalle kuinka kansa- vätkä ole vaatineetkaan min- koulua, 3,780 korkeakoulua, ja-
~
, K uka on tuo “H erra Puheenjohta-
valtion laitokset ovat porvaris joukot tukevat heidän pyrki- käänlaista valtaa näiden maiden kan.eet oppilaille
Hanna,
7,800,000 op- ja ” ja kuka on se, joka häntä “kun-
ton laitoksia, joita se yksinoi myksiään. Ne voivat paljastaa sisäisessä
politiikassa kunhan pikirjaa, varustaneet heitä 9,-. nioittaa?”
Vähän vastinetta O. M. Laurellin
keutettuna hallitsee ja kontrol- kaikki Sweetin ja hänen liitto ne vain jättävät rauhaan Neu
450,000 parilla kenkiä ja 2,458,- Onko tuo “h erra“ joku "K ansojen kirjqtukseen
------ ..........
Toverin Noissa 207 ot-
leeraa luokkavaatimuksien mu laistensa juonet ja kutsua yhä vosto-Venäjän ja lakkaavat e-
000
puvulla.
M
utta
ei
siinä
k
a
ik
-'
Liiton" edustaja taikka m ahtavain ! «ikolla “ Muistelmia Wyomingin mat
kaisesti. Erottam isen tark o itu k suurem pia työväenjoukkoja to i siintym ästä liittoutuneiden kä
k*- .
ova* opettaneet luku- ja ym pärysvaltojen ensim äinen ministe- ' kalta.
'
sena oli jouduttaa porvariston mintaan kapitalism ia vastaan. sissä puskureina ja kätyreinä si kirjoitustaitoa
65
prosentille a pu- i ri? Tai ehkä Yhdysvaltain
elintarve-
Ensiksi
.
—
■
»
--■
»
-
—
-
’
—
-a» L. kebahtaa s Hannan
luisu« ^oloja
herruuskautta,
jolloin kaikki Se ei ollut siis pelkkä vaalivoit tä vastaan.
naisen arm eijan sotilaista. H e i- j diktaattori, josta riippuu pienten kuinka täällä asutaan hyvissä >loii
nujerretaan arm otta väkivaltai to vaan se voidaan muodostaa
reunavaltioissa ^än päämääränsä, jonka he e- kansojen eläm ä ja kuolema?
ja kuinka täällä voi säästää maan o s
sesti, jotka yrittävät uudistaa ja se oikein käytettynä muodos Useimmissa
vallitsee
m
itä
ra^kamaisin
vai-
päilcm
ättä
saavuttavat,
on
ylei-
Ei ole.
toa Varten tinoja.
Tuo haiskahtaa
yhteiskunnallista elämää pie tuukin yhdeksi voitoksi koko
koinen
komento.
Suomen
vai-
nen
kansanvalistus.
' Mutta kuka se sitten on?
hyvin
sellaiselta,
ettet
ole om illa asi-
nemmässäkin mitassa. Teko oli köyhälistön arm eijalle sen ede
T ähänastisella porvariem m e kitì- oillasia. Muuta sellaisella ei voi ym
koinen
terro
ri
on
meille
par-
[
Naiset
saavat
palkkaa
saman
diktatoorinen. Erottam inen pal tessä pääoman varustuksia vas
haiten tunnettu
------------
„ » a ... Siitä huoli- verran kuin
m iehetkin, vaikka ,ellä se on eras “Punaroisto . Se märtää mikä kirjotuksen alkuosassa
veli finanssikapitalism in luon taan.
m
atta
Suomi
on
saanut
rauhan
heille
työn
tuotannollisuuteen on kuuluisa boisheviki ja lisäksi vic- ilm eqee, kun Laurell osaa käym äsel-
nollista politiikkaa ja täydensi
New Yorkin vaalit jos mikään Neuvosto-Venäjän kanssa. ¡nähden
on
m
yönnetty
15 pros. ,a “ryssäläinen”. Se on "punaisen tään niin kehua U. P :n valtakunnan
valtiollista taantum usta — teki osottaa, että Amerikan kansa on
vähennys.
diktatuurin”
miehiä, “mailman vai hyviä puolia. Mukav» kyllä, L. käyt
sen ilmeiseksi tosiasiaksi.
M uissakin reunavaltioissa por-
~
tyytym ätön siihen poliittiseen
Ä itiys on suuremman h u o le n -lankuinouksen Puhaltaja,
‘Buropan tää jonkun perheen suuta kuin enke
värit
mellastavat
väkivaltaisessa
idon esineenä.
e s in e e n ä
L ä n s in « synty-
v n + v . kulttuurin vastustaJa'
vastustaja, "hirm uvallan li Bileamin aasin.
Ja tällaisena tuo edustusoike autokratiaan, joka nyt tässä ja
Mutta m iksei L.
luu„
aiOlävaaQ komennossa.
n.viiiciiuur,»<i. P*^on
Lapsen
raakalaisessa
uksia ja edustuksellisen valtio- maassa vallitsee.
Latvian perustuslakikokoukseniessa saa aiti 8 viikkoa lomaa ja
ja "punai8ea imperialia- ottanut huom ioon, että isom pien per-
järjestelm än erästä toim inta
T ältä
kannalta katsoen jäi säännöllisissä kokouksissa on saa tälta aJalta kok° palkkansa , " \ . Ja raken*a?fa - ^e on yk- heitten täytyy hom m ata sivustapäin
muotoa jyrkästi loukkaava erot toisarvoiseksi se saivatko edus- tehty välikysymyksiä, joissa on seka nau ttu erityisesti määrät- 1 n ta punarois,°Ja • Wden pa,k- lisätuloja kun ei m ainista tulevalla
taminen herätti suurta mielen
tienestillä tule toim een juuri m iten
- ..
.
_
vaadittu
turvallisuusm inisteriä
ravintoa-
Ìn n a r e m L ^ T
m
kiintoa ja joukko liberaalisia ai laatijakunnassa vaiko ei. Por- selittam ään tietaakö hän m itään
H uolenpito lapsista on suo- j nuorassa
U k s e s s a h irtto kään. Joilla perheillä ei ole sivutulo
neksia riensi sitä tuomitsemaan.' värit olivat jo vaalien aikana hiljattaisesta vankien ampumi- I rastaan liikuttava. Kaikki pon-
ja ja kun sattuu olem aan vastoinkäy
Mutta sallikaa «itu v
innassa k kaikilla
a ik illa
k
e i n o i l l a ' ___
n ________
___ , • ,..r
M utta sallikaa sitten kysyä, ken misiä, niin täytyy turvaantua tove
Erottam inen osotettiin laitto toim
toiminnassa
keinoilla
sesta
ilman , • m ■ inkäänlaisia tut . nistukset tarkoittavat
heidän x o- 1IttV
anQO
•.
• ,
, __ _________
,
.
t
uskaltaa kunnioittaa moista “her- reittensa auttavaan käteen. Mitä tu
maksi ja jo tk u t suuret porva estääkseen sosialistien
valinnan,
kim
uksia
ja
jos
hän
tietää
mi-
•••«1
« > * * * * jo* juo nau tie tää m i- ionsa p a ra n tam ista. •Lastentar-
n
rilliset päivälehdet lausuivat et m u tta
sen jäiseen
iälk een muuiam
m u u ta m ai
at ^ v in toim
x
J
• •• >
•• on paat-
.... u hoja, kouluja
i
1 • löytyy ylen run-
missä tuollainen
lee asunto-oloihin niin näitä kana-
,
enpiteisiin
hän
,• u. * barbaari
...
tä vaikkakaan he eivät hyväksy m erkit olivat viittaamassa su- t änyt ryhtyä moisen kataluuden säästi, joissa ohjaajat suhtautu-
m ökkejä ei ole vielä ylistänyt muut
Maa on ihm eitä täv«p t
p
sosialismia, niin he pelkäävät, en, että edustajat saavat op estämiseksi.
kuin
Laurell, sillä näissä pahasesti tu
V älikyselijöiden vat lapsiin suurella huom aavai-; roigt o h
B . ' u.°, una
että edustajien erottam inen joh keutensa
P u h u tu in h an jo m .itaholta todistettiin eitä tuhan- suudella.
aa n u h e tu T a in n n ^
h
lee toim ---------
een kun työläiset itse ne pi-
taa vielä pahempaan ja siitä
syystä hekin kehottivat äänes
E dustajat _ ovat simmalPla “ X
f* ™ ;,
täjiä valitsemaan sosialistiset e- kaan käynyt.
dustajat lainlaatijakuntaan uu erotetut uuden kerran. Uuden u itettiin huomiota siihen, että
J a kaiken Chu^b.’
tämän ovat
"
. X k a k f a “ L “ ‘.'.k'.'
kerran New Yorkin lainlaatija
j ^
^ “ tehneet , 5t„ „ a , ja -„„„aloittavat!”
(TH E CO M RADE)
The organ of the Finnish workers in
the W estern States. The only Finnish
Daily in the W est. Published Daily,
except Sunday, at A storia, O rego
by the W estern W orkm en's Publishii
Society.
JUTUN JATKOA
Wyo.
a
Mistä syystä?
..................... .....................m« ;................................................. m m im i iiin i nn i m .......... .
sit sen tänne.
Kyllä se on sillä lailla,
tt«»Hninim» i ni ii i ii M»Hum i ii tam«
sen konferenssin vahva usko, jota mi-
nä täällä tänään edustan. Siksi työ-
väen taistefV ei ole taistelua yksin-
,
i l
om aan hallitusta vastaan» vaan tulee
se käsityksem m e mukaan olem aan
taistelua taantumuksellisia voimia vas-
— wS
taan, joiden vaikutuksen alaiseksi hai-
litus
on antautunut siinä tapauksessa,
sota.»,
periaatteeltaan väärä ja siksi työväki
»• ,
i- w
L .
ei voi sitä sietää. Ennen tätä olivat
i
epäsuora s 1 enraa 1
* ‘*et
om aksuisivat
haliitusjärjestel
hallitukset ryöstäneet ja murhanneet ?
** *
. tU ’** u j man’ J°ka « «oveltuisi luttolaisvalloil-
» . . «
ruuntynnornn.
Ja seurauksia ei vie- le)**
tuhansia ilman, että siihen sekaannut- i- f........
LL
tiin.
Sekaantum attom uuden politiik- a ,,®"aan ' Ol u
ennusU a.
Pääm inisteri: — "Mitä meillä on
ka on aina ollut ainakin tämän maan
„
” , ,n ,'na
päät sen kanssa tekem istä.
Se on heidän
hallituksen politiikka.
Niin sanottiin j __ v _: tf l 11,
UfnU| **"
*?. asiansa, ei m eidän.
m eille tsaarin aikana.
Mutta kun
,
U* o ^nrne’ e,ta
Bevia:
Se on heidän asiansa >
dassa kuitenkaan julistam atta
vallankumoua
on
k
„
,,„
S
e
T
n
i
?
’,,’
Ikk
.
f."
-
T i« ,« ! .
M.U
— samalla kun se tapa, jolla a se ista -( ettÄ *o U Julistetaan.”
• 1
P° 11 ,nen te °« v®an m eillä olisi siihen sanom ista.
M iia
taan, rohkaistaan ja yllytetään toisia
H uomautettuhan, että itse päämi neuvostovallankum ous, sen mukaan , 1
mitä
kolm
evuotinen
politiikka
osottaa.
vo:_
_
_
•
c
yovaen
täy
en
en
välitä
heidän
hallitusmuodostaan.
taistelem aan heille kuulum atonta tais- nisteri ilmoitti, että silloin kuin.- Puo-
nähtävästi
kuluttamaan
e. että se ed u sta , j Jo , Ee EaIuavat o<taa valkka mlka.
tuntuu la alotti taistelunsa, ei sen itsenäi- vaadittaisi
nähtävästi
kuluttamaan Enalannin lran u n
telua
suurvaltojen
eduksi,
,
11 .
b
. . . . . . . .
^ n g ia n n m kansan suuren enem m istön don se o n h e i d ä n
y k
j
neiaan asiansa.
meistä sen vastaiselta, mitä käsite- «yy» ollut vaarassa, myöntää p ääm i-, hansan varoja ja aseellisia voimia sen Ea|ua Ja taEtoa
Bevin: — “Täm än me tahdoimme-
tään kunniallisella diplomatialla ja nisteri asiaintilan silloin niin olleen. tuk®*»d«ttamiseksi, jota jotkut ovat hallitusvastainen.
Se
on taantumus-
kjn tietää.”
Puola läksi sotaan, vaikka sitä ei vaa- va,m i't nimittämään "kauheaksi vaa- vastainen ja sodanvastainen
”
rehellisellä pelillä.”
Pääm inisteri: — “Ei, jos se pan-
ra uhannut ja sen oman työväen sitä
Tämä on periaate, jonka e-
Pääm inisteri: — “A inoastaan vksi
"Meillä on se käsitys, että salaiset
e-
,
r
-¡n
a
a
n väkivallalla, ym m ärrättehän. Ai-
delleen
kehittym
istä
ei
työväki
voi
-
•
—
J
”
vastustaessa.
kat- ky7 m y*’ E"“*" kaikkea m in i <>»«> noastaah. j o . se toteutetaan kansan
voim at ovat tehneet työtä Europasta
"Siksi me sanom m e: ei ole mitään nää joutilaana seisten sivull
ja varsinkin Parisissa ja ovat olleet
rauhan puolella ja luulen voivani sen
vapaasta tahdosta."
aella."
oikeutta
käyttää
kansamme
jäseniä,
,
.-M ~
. . . . .
o ,o tta ®- Puhun m yös toverieni puo-
vastuussa kauheiden olojen jatkum i
Bevin: — “Kyllä ymmärrän."
M m . e„
...4 .,
y h lä ty , in k „ ¡ . ¡tt„ .
ja valtakunnan -------
omai-
sesta Venäjällä. — Meistä tuntuu maamme aineita
------------------------------
Lähetystö tahtoi sitten saada päämi
En m m . . m . - m, h, . lu. mme
O k o taiK>|
myöskin siltä, että taantum ukselliset i ,uutta hyökkäävän hallituksen puo l u k . .,U p u o i..« ..
nisterin suostum
w s a i uksen
w a » w ■»
käydä
« k o u ru a
Kamen-
ix o n iv » «
Kun.
A a la s a
_ _ .
LJ * • • . t
voimat ovat koettaneet järjestää dip lustam iseksi", sanoi Bevin ja jatkoi:
Seurataan ta-
L
e*ta* °
m onta jeffin ja Krastintn luona esittämä«^
Bevin
:
'Hyvä
on.
Toinen tärkeä periaate on myös
lom aattiset suhteet niin, että Venäjä
pausten kulkua — ja asiaintilan to- taEZ " t ä
m
ä
»
^
^
- j a
jos tarpeelliseksi kat
tässä
kysym yksessä, josta tahdomme
näyttäisi aina olevan väärässä saadak
dellisuutta — nimittäin, että Venäjää
V * /
<F
° ta* ,o t®®n« m yöskin Puolan lähetystössä
huom auttaa.
Me
seen siten syyn jöu listaa liitto la is voi teille - reikoisesti
ei ole tehty avoim eksi ja kaikki tä- on to d e n J ° ih
" nipp“ m at,° muu’ V enäjän lähettien luona käyntiä pit
emm e voi m yöntää oikeaksi sitä, e t
min sodan Venäjää vastaan.”
män hallituksen voimat ja erittäinkin
•
«
U?*’. tO * *
t P®®n»»»»®teri rauhalle vahingollisen»
tä
jos jossain maassa on vallanku
M yönnettyään, että pääministerin
Ranskan on käytetty sen enstäm isek- » o o
lls
en*^* tak ": J® lähem m in selvitettynä selvisi, ett»
mous, että heti n
kaikkien
kan- .
aim ien toisten
toisien kan-
i
_
100
o la n suhteen
« ■■ vaarallista, sillä
too m enetellä fu Puolan
suhteen samalla
samalla ~ on 1 kotirauhalle
puheista ilm enee
rauhanhalu,
hali, *°Jen • ° “ Iaa,1,’et ,voimat käytetään ” m “ U8ta ’naa,,m a,ta Tämä on h i.- U v .ll* kuin tm ardedeltäjänm puolL T t
vastoin Churchillin ei, joten ,
¡ »en kukistamiseksi tai sen kehitys- tonalllnen »<><««•. ¿°‘® e « * »e, eikä toistasataa vuotta sitten että m e
U m"
noi, he «»vai
tus siten ei ole tässä yksim ielinen,
I m e n ,__ l j -. i i : ___ i_.;_
» i...
, .
kukaan
m
uuLian vrU
«««» kieltää. f E
. ij.1 .
•
a me e —
m- täällä sillä
tiliä edellytyksellä,
edellvtvk
....
etteivät har-
kukaan
muukaan
voine
m ahdollisuuksien enkaitem itekti.
me voi
hän jatkoi
,
. M ..
,
.
,
ne mm.»tön m ielipide on tässä maassa, u "^vä’k7 t
e
l
,
.
j° tte‘ : Joita kl,bo,t«®t®. mutta tämän lupauk
ilmeinen
“Eilen iltana konferenssi k o k o n .i- ‘ "Mutta
M“ !* ‘,m
e‘nen k® nn.tu. annet- että me em m e ole pelanneet rehelli- taEtoi, „
T *™ " “ " Y " "
vaikeaksi,
suudessaan osotti selvästi, että työ- .“ j ,
° ' k? ,**L *O1P‘
val' ®«®ti V en ä jin asiassa? Meistä tuntuu*
Revin- •‘V « .i-
~
J®“ 1«*®1 poliittisen puolueen lä-
väki vaatii rauhaa ja ne tulevat kao-
? - “ “ kol,E e*ik ,v®U®nkumoui varmalta, että Ranskan ollessa liitto-
e iv it
di*
• Ot* k ‘ hetyat*n kanssa tekem iseen-
---------¡U
p
ah
tu
u
näytti
meistä
kuin
kaikki
la,.«m
m
e.
olem
m
e
«m
antaneet
Umn
—
P
nattamaan ia , „kamaan k a .k l.a ,a » .j .'T ;'.“ “ ;
la ,« m m e . alamme
. „ . . „ . a , l .„ „ p
„
,
"
.
Lopuksi käytti pääm inisteri tilai
YHTEISKUNNALLISIA M VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Engla nnin työväen tais
telu sotaa vastaan
k u n Lloyd George oh palannut
Lympnen konferenssista kiiruhti e-
deiliscnä iltana järjestyneen työväen
johdon yleisessä kokouksessa valittu
toimiva kom itea” viemään kokouk
sen paatoksen hallituksen tietoon he
ti seuraavana aamuna. Johtajana toi
mi parlamenttiryhmän puheenjohta
ja Adam son .mutta lähemmin esitu
asian pääm inisterille satam atyöläisten
luottam usmies Hevin, joka tuli eri
koisen
huom atuksi
satam tyoläisten
palkankorotusasiaa
teollisuusoileu-
dessa.
a
saa* a
Aluksi tahtoi hän antaa pääm inis
terin ymmärtää, että työväen paatos
V astustaa lakolla sotaa jos tarvitaan)
ei koske yksinom aan suomalaisia, suo
ranaisia sotavoim ia — sotaväen käyt
töä taisteluihin — vaan on se m yös
kin julistus epäsuoraa sodankäyntiä
vastaanä saartoa U i sotaakäyvien am
pum atarpeilla. U i muulla avunannolla
avustam isU vastaan.
Paatos ilmaisee
U . r a la n la v i. p „ .l „ .„ .,„ k— « . '
J " '" * '
“ >« » usein
„ ¡ n -»H.
otU .k k .m m
U r t k j ir f
¡¿ „ „ L X 7
,
•uutta hyväkseen m oittiakseen työ
olla p
politiikkam
m a e m
määrääjänä.
ö m iljoonan am m atillisesti järjesty .a
,”
^ . h d a l l ,.„ „ k ...n
.h k m « m m U i
ja M . luo.am m a .„ h ,.¡ .m m m . mu.k.n
„m
a
” I , väkeä sen ottam asta jyrkästä kanras
neen työläisen suuren enem m istön
e n edustajain
välil- u . Se muka rohkaisee bolshevukkej >
.
. • ,. ,
, •
“ artoa J®‘ketti.n. jollei laivojen, min valtoihin.
Englannin kansa haluaa 1 a n u m ,ten n »a ...............
...
J o . .o ta julistetaan ta, ryhdytään .m dnojen avulla. M i,«.vyöhykkeitä
1
’ U’
tunteet.
f
evim
n
m
yönnettyä,
että
jos
taipum attom
attom iksi
iksi rauhantekoon.
rauhantekoon.
e o ä .u e r .-
1
m iinojen avulla. M iinavyohykkeiti ei ¡että se saisi määrätä itse suhteistaan J li
P T
e t t . j o . t to-
o - , ta.pum
aetaan,
. . mam.a ma- o | . p p i.,« ,,^
N lili ei
u |. j . po |,„ lk„ u . n
,,m „ k ,.yy. jo„ ,„ u y„ .
T y ä y i„
UketyM öll
le„ . koo
Meillä on se käsitys, e t u V en ä •ä
m tapauksessa,
,a a a „ k ------- ei
. . hallituksen
..............................................................................................
k„ . „ U.
„ .„ .„ „ m
j«’
pää- ( kom aailm alle sitten bolshe viki valla n -
jän kohtelu sitten bolshevikkivallan töksestä johtuvaa, vaan niiden voi- kum ouksen.’
kum ouksen ei löydy vertaistaan maa- main voitto, jotka hallituksen sisällä
Sellaiseksi olem m e me käsittäneet me pöydälle. Jos sota« käydään suo- ........ • . ^ u*
°
s itte n , niin rohkaise« liittolaisten ottama ka®-
ilman historiassa — koko ajan so- vaikuttavat, taantumuksen.
Se on
asem an ja siksi sanomme, että se on i rasti V enäjää vastaan Puolan tukemi-
•’MhLT *
i_
>ta my®® puol®laisia taipumattomaksi
|
j
mutta otaksukaam m e, että puola sovintoon.. — E.