Toveri., August 21, 1920, Page 2, Image 2

LAUANTAINA, ELOK. 21 P.—SATURDAY, AUGUST 21
m uodostaa
m itään
p o liittis ta
p u o lu etta, se littä ä G om pers. Ne
(T H E C O M R A D E )
The organ of the Finnish worker» in ta iste le v a t p u o lu e e tto m in a vain
the Western State». Th® ° ’*ly l?1r? n‘, k l y lev ien p e ria a tte id e n
p u o lesta
« c V & X . « ' Ä S u Ä : ; S e lite tä än ,
e ttä v ä h in tä in vii-
No. 196
politiikan pääpiirteitä mitä Neu lista , m u tta to isa a lta se voi ai- v a stu sta v a t
V en äjän v allan k u -
vostovaltion suhteessa E n glan­ h e u tta a R an sk an ja E n g la n n in m ousta. Se e ro tta a jä se n y y d e s-
tiin tu lisi seurata. Radek kir- v ä lien rik k o u tu m ise n , jo k a taas tään y h tä h y v in sella iset, jo tk a
jo itta a
M oskovan
“ Is v e s tija ”- k iih o itta a R an sk aa voim akkaim - teo llaan av u stav a t k u k istam aan
lehdessä m m. seu raa v aa :
'm in av u stam aan P u o laa. N äh- ty ö v ä e n lu o k k a a P u o lassa.
by the Western Workmen’» Publi.hing deSSatOlSta ta p a u k se ssa On T y ö
K oska m e em m e käy so taa tä v ä sti m eitä k o h taa n y rite tä ä n
L o p u k si v eto aa to im een p an e-
Society.
v ä en liito n p o litiik k a a ih e u tta ­ E n g la n tia v astaan m illään rin - h a rjo itta a
m y ö sk in d ip lo m aat- va kom itea lu o k k a tie to is iin työ-
nut
sen, e ttä n im ity sv a aleissa tam alla n iin k y sy m y s on n äin tis ta f /ih o s tu s ta .
M u tta m ei- Iäisiin y leen sä, e ttä näm ä o li- 1
Office Seventh and Commercial St.,
on jo u tu n u t “h u o n o ” m ies h äv i­ o llen p o liittis e s ta v ä lira u h a sta , dän on en n en k aik k e a o so itet- siv at v alm iin a an tam aan ap u n sa
Opposite Post Offiee.
E n g la n n in h a llitu s ei tav a lu ja a v a |:a r in ta a v ih o llisil- u u d en v allan k u m o u k se llise n jä r-
Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 ölle ja “h y v ä” on tu llu t lista lle . V aikk a
T
ä
m
än
la
ista
h
u
o
n
o
jen
hylkää-
ry
h
ty
n
y
t
m eidän kanssam m e a- lem m e rin ta m a lla , a in o astaan si- je stö n luom isessa P h ila d e lp h ia n
Post Office Address:
m
isp
o
litiik
k
a
a
k
e
h
o
tta
a
liitto
v o im esti v a ltio llisiin n e u v o tte ! ten saam m e aik aan rau h an . T ä- alueelle.
T O V E R I. Box 99, Astoria. Ore.
jatk am aan . — M u tta p y sy k ää lu ih in , a se tti se k u ite n k in k o h -'m ä ra u h a ei tie ty s ti tu le ole
T ä llä I. W . W :n to im e e n p a -!
E D IT O R IA L STAFF
V e n ä jän n y k y ise n jo h ta v a n valtio l i m o u k se t ja oppositsionipuolueet v«at
k aik in m okom in pois p u o lu e p o -ita k a u p a lliste n k y sy m y ste n a se -'m a a n p itk ä a ik a in e n , koska e p ä i-'n e v a n k o m itean p ä ätö k se llä jou-
Eli» Sulkanen, M«n»gin | Editor,
Sulo H o ik asta. J a an ta k aa silti k a n -im a sta ra tk a is ta v ik si p o liittis e t lem ättä taas on alkava seik k ai- tu i jä rje s tö s tä ero o n n o in seit- llse n liik k e e n k e h ity k s e s tä k irjo itta a lyödyt.
R a p p e u tu m ista ,
deniorali-
m u u an a s ia n tu n tija s e u ra a v a a :
Syvanen, Alex Sevo, oivo
.
°
n,on-
n
a
tu
kse
n
n
e
d
e
m
o
k
ra
ateille
y-
k
y
sy
m
y
k
set.
Jo
s
n
e
u
v
o
sto
h
al-
lu
p
o
litiik
k
a
.
M
u
tta
lev
äh
tää
me
se
m
ä
n
tu
h
a
tta
jä
se
n
tä
.
S
u
u
rin
s o itu m ista ,
h a ja a n n u s ta , eksyntaä
Leo Leino
V a lla n k u m o u k sen v a lm iste lu v u o d e t lu o p u ru u tta , p ro n o g ra sia u politiika :
leensä ja k ieltäk ä ä se rep u b li- litu s h y v äk sy y E n g la n n in eh- k u ite n k in sillä v älin saam m e ja osa eroon jo u tu n e is ta oli las
Entered as »econd-cla»» mail matter k a an e ilta yleensä.
F ilosoofiseen idealismiin
K a ik k ia lla
tu n tu u a s e m a s ta .
d o tu k se t, n iin E n g la n ti su o stu u täm ä lep o aik a on m u o d o stu v a ta u sty ö n te k ijö itä ja k an salli- (1 9 0 — 1905).
July 18. 1912, at the Post Office at
ta
ip
u
im
ise
n
v a lm is tu m is ta : m ystik-
s
u
u
re
n
m
y
rsk
y
n
lä
h
e
n
ty
m
in
e
n
.
Kai-
!
G
om
pers
p
u
h
u
u
k
aik
en
aikaa
v
astaan
o
ttam
aan
m
eid
än
v
ira
lli-
p
item
m
äk
si
k
u
in
B
re
stin
rau-
su
u
d
e
lta
a
n
h
u
o
m
attav
in
osa
puo
Astoria, Oregon, under the A ct of
A m erik an työväen nin\essä. Ja sen
p o liittis e n
läh ety stö m m e hän jälk een .
lalaisia.
k iss a lu o k issa ilm en e e liik e h tim is tä k a a v asta v a lla n k u m o u k se lliste n mie­
March 3, 18 79.
tä tä in h o tta v aa peliä sietää m il- ; L onto o ssa. T u n n u sta m a tta vie-
T ä m ä n ta p a ise t
ilm iö t ty ö v ä ja
v a lm is ta u tu m is ta .
U lk o m ailla lia lo je n v erh o n a. M utta sam aan ai­
jo o n ain en ty ö v äe n jo u k k o , v a i e - l ä n e u v o sto h a llitu sta ja solm ia- ;
illllllllllll
en liik k ee ssä ovat y h ä u u d e llee n e m ig ra n ttile h d is tö a s e tta a t e o r e e t t l - ' k a a n ju u ri su u ri tap p io a n ta a vallan
ten ja ty y ty e n .
.m a tta sen kanssa ju lk is e s ti r a u - ’I. W. W. JA LUOKKASOLI- m u istu tta m a ssa ty ö lä isille , k u in ­ s e s ti tu tk itta v a k s i v a lla n k u m o u k se n i k u m o u k se llisille puolueille ja va).
V an h o illin en v irk am asiin a ei haa E n g la n n in h a llitu s k u ite n ­
ka tärk e ä ä on selvän ja tin k i­ k a ik k i p e ru s k y s y m y k se t.
K olm en ; la n k u m o u k se llise lle luokalle oikean
DARISUUS
siedä
edes ty ö v äe n p u o lu e tta . kin v aatii jo n y t m eitä p eriaat-
m ättö m än lu o k k a v a listu k se n le-- p e ru slu o k a n , kolm en p o liittise n pää- ; ja m itä h y ö dyllisim m än läksyn, his­
T ie d o t k e rto v a t, e ttä P h ila- v ittä m in e n v ielä n iid e n k in kes- v irta u k se n , v a p a a m ie lis-p o rv a rillise n , ‘ to ria llis e n d ia le k tiik a n läksyn, poliit
E lo k u u n A m erikan T yöväen- N ew Y orkissa on u u d elleen jä r- te e llise sti tu n n u sta m a a n V enä
je
s
te
tty
A
m
erik
an
T
y
ö
v
äe
n
lii-
jän
ra
h
a
llise
t
sito
u
m
u
k
se
t.
Me
d
elp
h iassa. Pa., lastaav at I. W . kuudessa, jo tk a k y llä k in tu p ak p ik k u p o rv a rillis d e m o k ra a ttis e n (“ so- j tis e n ta is te lu n jo h ta m ise n ym m ärtä­
liito n
v irallin en
ju lk a isu on
suurim m aksi osaksi o m iste ttu ton kesk u sn eu v o sto sen takia, varotam m e olem asta liia k si h e rk W . jä rje s tö ö n k u u lu v at satam a- k a ju tu issa a n p rö y stä ile v ä t tie- s ia lid e m o k ra a ttis e n ” ja so sia liv a lla n - m isen , kyvyn, taid o n ja läksyn. Ys­
ja k u m o u k selli- k u m o u k se llise n " s u u n n a n k y lttie n tä v ä t tu n n e ta a n onnettom uuden sat-
v a ltio llisten kysym yksien k ä sit­ e ttä vanhassa u n io id e n keskus- k äu sk o isia siin ä su h teessa, e ttä ty ö lä ise t a m p u m ata rp eita , jo ita to isu u d e lla a n
b o lsh ev ik eja
v a s ta a n ; su u d ellaan , o llen k u ite n k in he- v e rh o a m a n ) ja p ro le ta a ris-v a lla n k u - tu essa . L yödyt a rm e ija t oppiva, hv-
tely lle.
L iito n p re s id e n tti ja neuvostossa saivat ty ö v ä e n p u o ­ V en äjä jo o lisi v o itta n u t vihol- vied ään
p e ru s ta ja t liian su u re n lisensa. Jo s p u o lalaise t ja W ra n - taiste le v a lle
k en ra ali W rä n g e ti v a lm iit rik k o m aan alk e elli- m o u k se llise n , e d u s ta ja t, k äy d en m i­ ▼in.
m uuan hänen apu laisen sa ovat lueen
m u odostaneet kom itean, jo k a on v aik u tu sv allan . K a ik k ia lla käy gel o n n istu isiv a t lyöm ään m e i-.lille .
sim m atk in lu o k k a so lid a risu u d e n tä k a tk e rin ta o h je lm a llis te n ja ta k ­
V o itta n u t tsa ris m i on pakoiiettg
A siaa on o llu t tu tk im a ssa I. v a atim u k set,
kun saavat vain tillis te n n ä k ö k a n to je n ta is te lu a , e n ­ k iire e llis e sti h ä v ittä m ä ä n esiporva-
yli k äy n yt v a ltap u o lu eid en kon- vanha k a a rti sotaa rad ik aalisem - dät, n iin h u o m isp äiv än ä E n g -
v en tsio n eissa h y v ä k sy ty t o h je l­ pia u n io n iste ja vastaan, jo tk a la n ti o lisi p ah im p ien v ih o llis- W . W . liitto o n k u u lu v an M a ri-ip o rv a re ilta p e to k sesta an hyvän n a k o lta a rv io iv a t ja v a lm is te le v a t rillise n .
p a tria rk a llis e n
eläm änta­
M u tta sitte n - ne T ra n s p o rt W o rk e rs In d u st- o alk k io n .
m at. K om itea vertaa n äitä o h ­ aukovat silm iään näkem ään työ- tem m e riv eissä.
Sen porva­
k o itta v a a lu o k k ien a v o in ta ta is te lu a . v an jä t te i tä V enäjällä.
jelm ia työväen v a atim u k siin ja väenluokan v a ltio llise n to im in - kin, em m ekö me m aksa E n g la n - rial U n io n No. 8 p iirito im isto n
K aik k i k y sy m y k se t, jo is ta k ä y tiin rillin e n k e h ity s h a rp p a a eteenpäin
B l l l llllllllllllllllll! 1
nin y stä v y y d e stä liian k o rk e a ta sih te e ri sekä kaksi liito n toi-
tu lee
tulokseen, e ttä re p u b li­ nan ta rp e e llisu u tta .
Luokan ul­
jo u k k o je n a v o in ta ta is te lu a v u o sin a h u o m a tta v a n n o p easti.
TEOLLISUUSMURHAT
T . , •
n- n
i
i h in ta a? M eille on v eri kalliim - m eenpanevan k o m itean jäsen tä.
kaanien ohjelm a on “k ö y k äi­
1905— 1907 ja
1917— 1920, void aan k o p u o lis e t luokan yläpuoliset harha,
Jo te n k in su ru llise lla kannal- . , .
, ,
o
... ,
-n
f
i
. „
n e n ”, ty ö läisv astain en jn e. H u o ­ , J
- a
1
• •
pi k u in k u lta.
S e n tah d en me T u tk im u k s e n s a p e ru ste e lla o-
v ä lttä m ise n
mahdolli­
(ja p itä ä k in ) h a v a ita itiö m u o d o ssa k a p ita lism in
la on siis A m erik an u n io n is te n r
, .
x v x n
x x i i
.x-
A m erik an
te ......
o llis u u sla ito k se t
o
x emm e aseta m a k s u s u o r itu k s e n i- , vat he tu lle e t tu lo k siin , e ttä esi-
.
lim atta siitä, e ttä täm än p u o ­ i i , x • • X .
s
u
u
d
e
sta
p
e
s
ta
u
tu
v
a
t.
Luokka,ais
s illo is e s ta sa n o m a le h d is tö s tä . — J a
uo a oim in a y a.
e on ny .
riip p u m aa n siitä , m itä m eil- te ty issä sy y tö k sissä on perää, ? va.t , ° i k e ita ty ö lä iste n surinan kolm en p ä ä su u n n a n v ä lillä on tie ­ te lu e s iin ty y aiv an u u sissa muodois­
lueen ra k e n ta jin a on e siin ty n y t ?Ita
m e rk .ll.se m p a a k um dem o-
PP
'
" v a atin e et , iitHto n sa lo u k k u ja.
su u ria
v a p a u sta iste lijo ita k u ­
k ra a tt.n e n hali tu s o n ta y d e lh - ;8olm ivat
kanssam m e
ra i h an. jä s u -lä lu o p u m aan to im esta, jo-
M u.ssa m aissa on ty ö lä iste n te n k in m iten paljon ta h a n s a , v ä lit­ sa ja s itä selv em p än ä.
ten L incoln, ei täm ä puolue
V a lla n k u m o u k se lliste n puolueitten
tä v iä , v ä lim u o to isia , p u o lin a isia m uo­
J3 S^-VaS 1 e Pa° nnis u ” . V an h o jen v e lk o jen tu n n u sta m i- ka on k o h d iste ttu ty ö lä isiä vas tlir^ a ia u u tta
ta rk o itta v a lain d o stu m ia.
n y t enää ole v a p au tta ra k a sta ­
O ik e a m m in : san o m alen - tä y ty y o p isk e lla lisää. N e ova, op
kaikissa niissä u u d istu sp u u h is
sääd än tö u lo te ttu p aljo n pitem -
vien kansalaisten puolue, vaan
nen on m y ö n n y ty s, jo n k a pro- taan.
N yt täytyy
d
istö
n
ä
ä
n
e
n k a n n a tta ja in , p u o lu e it­ p in e e t h y ö k k ä ä m ä ä n .
sa, jo id e n ta k ia g o m p ersilaise t
v . x x
• -x i x
x •• .m älle k u in A m erik assa. T ässä
m uutam ien su u rk a p ita listie n ja
le
ta
a
rin
e
n
v
altio
on
s
a
k
o
te
ttu
y
m
m
ä
rtä
ä
,
e
ttä
tä
tä
tie
to
a on tay.
ten,
ry
h
m
ie
n
ta
is
te
lu
is
s
a
k
ris
ta
llo
ltu
-
v n m e c v vaa­
a a -i ,
ää
k a o ita lis tis e lT e v a iti f»
, C1Vat la sta u sJy ° n m aassa ah n as k o p ita lism i rik-
sitä k a n n a ttiv a t esim n- . viim
ty ö lä isten v ih o llisten v a ltio lli­
ia
leissa. W ilso n on k ä rs in y t täy - X em aan k a p ita listise lle v aiti- te k ijä t k u ite n k aa n o tta n e e t huo-i koQ sääd ö k set t J sä s u h te e s s a , v at ne a a tte e llis -p o liittis e t su u n n a t, d e n n e ttä v ä . T ä y ty y y m m ärtää
nen liike.
M o ititaan re p u b li­ d ellisen
v
a
lla
n
k
u
m
o
u
k
se
llin
e
n
luokka
o
p
e
te
­
jo
tk
a
o
v
at
to
d
ella
lu
o
k
k
a
s
u
u
n
tia
;
v a ltio llise n
h a ak siri-,
’
m ioonsa vaan ovat p ä ä ttä n e e t j QS se y aisia o lisik in . j a kap ita-
kaaneja siitä, e ttä ne C hicagon kon.
lee
o
m
an
k
a
tk
e
ra
n
kokemukst-n
a-
lu
o
k
a
t
m
u
o
k
k
a
a
v
a
t
itse
lle
e
n
asian
-
;
H änen ra d ik a a lisu u te n sa
Jo s N eu v o sto -V en äjä h alu aa e d . ,.en .. ? sta1ia . n a ita ta rp e ita jjs te ja
e j asete ta sy y ttee se en
k . o n v entsionissa
...... eivät ... o . tta .. n ee
.. t on p ä ä tty n y t h a ik a ile m a tto m a m -; p aasta n iid e n kanssa su h te isiin , v ä littä m ä ttä m ih in ta rk o tu k se e n j
rik k o m ise sta
E io ä tie ten - o m aisen a a tte e llis p o liittis e n a s e e n i vulla y m m ä rtä m ä ä n — e tte i voi voit­
huom ioon m itään, m itä ty ö lä is
...
/. /
■
, •
•
x»
. u j -
n iitä k k ä ä v y te
tä
ä
n
u
K
M
J
m
ia
e
a
u
.
x^ipa ii e i e n k o itta v ia ta is te lu ita v a rte n .
ta a o p p im a tta oikein hyökk; imaan
te tä ä n .
kään
, .
.
..
r
; paan
k iristy k se e n k uin m itä n iin sen tä y ty y teh d ä m yön n y - n m a K äytetään.
ja
o ik ein p e rä ä n ty m ä ä n .
Kaikista
6" • ° 1 a eS*if
J3 -SCn! maa vielä on n ä h n y t.
H än en ty k siä .
M o lem m in p u o lin en so-
V allan k u m o u k sen v u o d et (1905— ,
K om itean y rity k s ie n ra u e ttu a
P e n n sy lv a n ia n v a ltio n teoll
p alk k io k si A m erikan T yöväen-
ly
ö
d
y
istä
o
p
p
o
sitsin
n
i
ja
vallanku
k ap italism ia refo rm ee raa v a t tou pim us
v ih am ielisen p ro p ag an - p itiv ä t N ew Y o rk in alu een ja- su u sla ito k sissa on täm än vuo- 1907). K aik k i lu o k a t e s iin ty v ä t a-!
liito n jo h ta ja käskee ty ö lä isiä
K aik k i o h je lm a llis e t ja ' m o u sp u o lu e ista bolshevikit perään­
hunsa ovat jo h ta n e e t k ein o tte- dan h a rjo itta m ise sta on englan- sen et jo u k k o k o k o u k se n , jo ssa den en sim äisen k u u d e n kuukau- v o im esti.
kääntäm ään selkänsä täm än puo­
lun ja riis to n v altavam m aksi, tila ise lle
k a p italism ille ed u lli- p ä ä te ttiin , e ttä N ew Y o rk in I. den
aik an a tu llu t m u rh a tu k si ta k tillis e t n ä k ö k a n n a t ta r k o tta a j o u k - ; ty iv ä t p a rh a im m a ss a järjestykse.-sa.
lueen eh dokkaille vaaleissa.
M u tta to isin on d em o k raat kuin m itä ik in ä on n a h ty- Ja
sem pi kuin m e ille - Me pu o les W . W . liito n jä se n e t k ieltä y ty - I)297 hen k ilö ä. L o u k k a a n tu n e i­ kojen to im in ta . M aailm assa e n n en ä- ; p ien im m in tap p io in “ arm eijaansa''
d e n laita
Ne lö y täv ät a r m o n 'hanen k aik k i
ih an tee n sa ovat tam m e emm e p elk ää k a p italis- vat o lem asta m issään y h tey d e ssä den lu k u sam alla a ja lla oli pal- k e m ä tö n la k k o ta is te iu n la a ju u s ja J n ä h d e n , p a rh a ite n s ä ily ttä e n sen kan­
G o m n e rs in
edessä
K aik ista o so tta u tu n e e t fraaseik si, j o i t a 't i s t a k n h o tu sty ö tä . A in o astaan P h ilad e lp h ia n p iirin No. 8 jä- j on su u rem p i.
Y hden ainoan k ä rjisty n e is y y s . T a lo u d ellise n lakon I ta jo u k o n . v äh im m in (syvyyteen ja
o u u tte e llisu u k sista ’ h u o lim a tta '6* enaa P’d eta n a u ru n arv o isin a, d ip lo m a a ttiste n
n e u v o tte lu je n sem en kanssa.
K okous sam alla k u u k a u d en a ja lla on loukkaan- m u u ttu m in e n p o liittis e k s i ja po li< ttl-' p a ra n tu m a tto m u u te e n n ä h d e n » ha­
d e m o k ra attie n ohjelm a sisältä.,! G om pers,n
m asiina k aik esta ,
’i?,k i .
.
X«
n e ljä to ista tu h a tta sen k a p in a k si. K ä y tä n n ö llin e n joh- I ja a n n u k s in , väh em m in demoralisoi-
tu m isin , e n ite n v alm iin a a lo ilta n i m
enem m än .n h im illistä oik eu d en tä stä ja m aailm an ty ö lä iste n ko- E n g la tm m e d u t A asiassa ja s . l - ;W liito n y leise lle toim eenpane- hen k ilö ä, jo is ta on k u o llu t 242. tav a n p ro le ta ria a tin ja jo h d e tta v a n , 1 uu d elleen työn m ahdollisim m an la»
">?<»•«» selville, m is - ^ a lle kom itealle, e ttä sen on he- T äm än la ista
kaam eaa
tila sto a h o rju v a n , h ä ily v ä n talo n p o ik a isv n es- j
tu n to is u u tta ” kuin toisen kapi- k em u k sista h u o lim a tta voi v a n - i1? 1"
hoilla
fraa
se
illaa
n
m
vvdä
tvö-
sa
m
aarln
N
eu
v
o
sto
-V
en
äjän
on
ti
k
u
o
le
te
tta
v
a
P
h
.la
d
e
lp
h
.a
n
kootaan
te
rä
s
tru
s
tin
o
rjam
ailla, tön v ä lise n su h te e n ta rk is ta m in e n . ; ja n a . o ik ein ja ta rm o k k a a sti. J a a
ta listip u o lu e e n ohjelm a. M aini « . . .
. A .
tn naararmnctnl
1 ann^tt-n
. issa ja
• » kai-
• N e u v o s to lle e n jä rje s to m u o d o n svn- j m än b o lsh e v ik it s a a v u tta v a t ainoa
h a arao sasto lle
a n n e ttu lnnoLrir.
lu p a k ir - ! tn
P e n n sy i_ lv a n r ia n te h i ta
taan kuinka San F ranciscon kon ¡Iäisten . k an n atu k se n r iis tä jiile
J rt ? mi
° .? H d atAttava
a te tta v a ... niini
P u 2 liPAf-tnmiinf
‘u e 6 tto m u u tta
ta a n se n v u o k si, e ttä säälim ättöm asti
ja ju lk
ilm o tettav a lii- voksissa.
v en tsio n i
hyväksyi k aikki ne M e rk illistä, e ttä näin ta p a h tu u lda^ sa - . M eidan L o n to o n neu- ja
j - j«
v v is x e c s ti
v ixnKucrrav«
ty m in en lu o n n o n o m a ise ssa ta is te lu n
e, tu le u u tta to n v .ra lh s is s a le h d issä lasta
E ik ä asiat ole m u u alla sen k e h ity k s e ss ä . S illo is e t v ä itte ly t neu- ' p a lja s ta v a t ja k a r t o i tt a v a t sanavai-
pääasiallisim m at
vaatim ukset, vielä sillo in k in kun m uissa m , ! , : » o tte lu ista m m e
ia n k u m o u k se llise t, jo tk a eivät tahto
M u tta voim a- e ro ttam ise sta.
m e rk ity k s e s tä
e n n a k o lta !
parem m in.
M uuan su u ri hen- v o sto je n
m itä
A m erikan T y ö v äen liito n sa v a n h o illisim m atk in p y rk iv ä t BrJ stln rau h aa
e d u sta jie n tah o lta sille e site t itsen äiseen to im ijttaan ja esiin- e u h te e t o vat n y k y ä än se lla ise t,
. h -----
N äiden p e ru ste e lla on s itte I. k iv a k u u tu sy
tiö v ---------
ä ittä ä . ju -------
lk a i v iito itta v a t v u osien 1917— 1920 suu- j n e e t y m m ä rtä ä , e ttä on peräännyt­
tiin .
Ja siitä sy y stä k eh o ttaa ty v ä t p ä ä ttä v ä isin ä k a p ita liste - e tta . m e , a.” o n pakko teh d ä; W . W :n k esk u s-to im een p an ev a sem assa k irjassaan , e ttä tässä re t ta is te lu t. P a rla riie n tta a ris te n ja i tä v ä , e tt ä tä y ty y o s a ta perääntyä,
tu o
kom itea työ läism ieh iä ja ja vastaan. T o tis e s ti,'A m e rik a n ’ m yonnytylcsia saadaksem m e ai-, ko m itea p ä ä ttä n y t e ro tta a P h i- h a a s s a kuolee teo llisu u d essa sat e p ä p a rla m e n tta a ris te u taiste lu m u o to - e ttä tä y ty y v ä lttä m ä ttä oppia lailli­
naisia, sekä koko Y hdysvaltain ty ö v äe n liik k ee n sisäin en tila on kaan J a u h a n - M u tta me emm e lad elp h ian M. T . W . No. 8 pois tu n e ista o n n e tto m u u k sista noin Jen v a ih te lu , p a rla ra e n tta ris m in boi- s e sti ty ö sk e n te le m ä ä n kaik k ein taan
parlam enteista,
v ap au tta rakastavaa kansaa, te- k u rja. V altavien liitto je n joh- a n ta u <3u a rm o ille ; em m ekä u h - il. W . W . liito sta.
85,000 henkeä v u o sitta in .
Jo- k o tta u k s e n ta k tiik a n v a ih tu m in e n tu m u k sh llisim m lssa
a
m
m
a
tillisis
s
a
,
osuustoim
innalilsiss t.
kem ään itsellensä selväksi eroa- ta ja t veh k eilev ät k a p ita lististe n [ aa m itaan se lIa ista ’..rrilka mei1'
T o im een p an ev a kom itea ero t- k aista sa ta a tu h a tta teo llisu u d es- p a rla m e n ttiin o sa n o to n ta k t ii k k a a n ,!
v aisu u d et näiden kahden puo- p o litik o itsijo id e n kanssa. J a ra- le ,on aivan v ä lttä m ä tö n tä . Jo- taessaan san o tu n jä rje s tö n sa- sa ty ö sk e n te le v ä ä ty ö lä istä koh- la illiste n ta is te lu m u o to je n ja la itto ­ v ak u u tu s- y n n ä sa m a n ta p a isissa jär­
lueen p e riaatteellisen o hjelm an d ik aalisem m at ty ö lä isjo u k o t ja k a inen päivä N eu v o sto -V en äjän noo tek ev än sä sen siksi, e ttä ti kuolee 81.
V ä ite tä än , e ttä m ain v a ih te lu , sam o in kuin niiden je s tö is s ä .
välillä. K ehotetaan v a litse m a a n ' jä rje s tö t tap p e le v at keskenään v a staise sta
k e h ity k se stä
lisää näm ä la sta u sty ö lä ise t ovat sy- m uiden m aiden te o llisu u k sissa k e sk in ä in e n su h d e ja y h te y s —
N ousun vuodet (1910- 1911 i Alu­
sellaisia v irk ailijo ita , jo tk a o- ja k u lu tta v a t e n erg ian sa siinä. m eidan voim iam m e ja k o h o ttaa västi rik k o n e e t ty ö v äen lu o k k aa ta p a h tu u p aljo n vähem m än on kaik k i tä m ä h ä m m ä s ty ttä v ä n sisältö- si oli nou su ta v a tto m a n hidasta, sit­
vat ty ö läisy stäv ällisiä, oikeuden S ellainen on A m erika 1920.
m aata ra p p io tila sta .
v astaan lastaam alla am m ukkei n e tto m u u k sia.
E sim .
E n g lan - rik k a a n a . T ä m än k a u d e n jo k a in e n tem m in , L je n an ta p a h tu m a in jäit»- i
tu n to isia ,
vap au tta rakastavia,!
Illlllllllllliiiiiiiiiu •
P a ri Paivaa m yöhem m in y llä- ta W ra n g e lille ,
jo k a on y k si n issa k u o lee noin 50 p ro se n ttia k u u k a u si v a s ta a , p o liittise n tie te e n ! v. 1912, jo ssa in m ä ä rin nopeanipa:
k an san v altaisia ja in h im illisiä,
.. ..
se lo ste tu n a rtik k e lin sa ju lk a ise - liitto la is te n
k issan k äp älä, jo ta vähem m än
te o llisu u so n n e tto - p e ru s te id e n o p e tta m is e n m ie le ssä — ! v o itta e n k u u lu m a tto m a t vaik< uri ■,
ja hylkääm ään ne, jo tk a ovat RADEK VENÄJÄN POLI- m istä R adek palaa u u d e llee n sa k ä y te tä ä n aseena V en äjän työ-j m u u k sista k u in tässä m aassa. — se k ä jo u k o ille e ttä jo h ta jille , s e k ä b o lsh e v ik it k a rk o ttiv a t menslievik
näiden ylevien aatteid en vihol-
TUKASTA ENGLANTIA m an k y sy m y k sen k ä sitte ly y n , v äen v altaa vastaan. T ä lla in e n S ellaisia se u rau k sia kylvää a lu o k ille e ttä p u o lu eille — “ ra u h a lli- j jo itte n o san p o rv a rillisin a agí tt< i
lisiä
KOHTAAN
k orostaen e rity is e s ti, e ttä Ve- tek o rik k o o k a ik k ia n iitä p eri- m erik alaisen
k a p italism in voi s e n " ja “ p e ru s tu s la illis e n ” k e h ity k - ! n a ty ö v ä e n liik k e e s s ä e rin o n ia ise -u i
1 n ä jä ja L ä n si-E u ro p a n v allat o- a a tte ita .jo ille I. W . W . rak en - to n him o.
sen
v u o tta.
lim an
vuoden
1905 i y m m ä rsi koko p o rv a risto v. 19* .; jäl­
T äm änlaista on A m erikan T y ö ­
E n sim ä isten
k auppaa koske vat n y t a stu n e e t m itä uhkaavim tu u .
-----------------------------
" k e n r a a lih a r jo itu k s ia ” ei v. 1917 lo- ' k e e n ja jo ita p o rv a risto sen v .’uksf
v äen liito n politiikka.
E ro tu sp ä ä tö k se ssä
vielä va-
O l e t k o h a n k k i n u t T o - k a k u u n v a lla n k u m o u s olisi o llu t m a h ­ tu h a n s ie n tav o in tu k i bolshevikki t
K aikki täm ä katala hännyste e vien L ontoon n e u v o tte lu je n a i-,p ie n k a n sain v älisten riita is u u k -
k ir jo tti R adek u seita k ir- sien n äy ttäm ö lle. Se seikka, et- k u u te ta a n , e ttä I. W . W . tu le e
1
1
dollinen.
ly to im itetaan lu ja sti puolueet t- L kana
v a s ta a n . M u tta bolshevikkien ei itii­
.x ..,..:. JK1---------- --
,xx T 7 „ J „ x : „
------- ,
e ro ttam a an jäsen y y d e stä ä n V e r i l l e U U d e n t i l a u k s e n
tom uuden nimessä. L uonnolli- jo tu k s ia N eu v o sto -V en äjän leh- tä E n g la n ti on j/e n ä jä lle m yö- a*na
.
T a a n tu m u k s e n vuodet (1907— 1910). I si m illo in k a an o n n istu n u t saavuttaa
sestikaan työ läiset eivät halua dissä, jo issa hän k ä sitte li sen tä tu n to in e n , on sille k y llä edul- k aik k i
se llaiset jäsen e t, jo tk a t ä l l ä V i i k o l l a , ?
T s a ris m i v o itti.
K aik k i v a lla n k u : s itä . e lle iv ä t he olisi nouda,taiteet
TOVERI
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL­
LISIA VINTAUKSIA ULKOMAILLA
Venäjän bolshevistisen liikkeen histo­
rian tärkeim m ät vaiheet
A. F. Labor politiikassa
tJJtJttxtiXJxJJxttJJxtitlxxxJ«
su u d ella. H e tie tä v ä t vain sen on k a d o te ttu n o rm aalisen k e h i­
m ah d o llisu u d et lu o p u ­
e tte i feo d a lism ista p äästä suo-l ty k se n
............. -
raan s o s i a l i s t i n .m u tta kaikki m alla “ k a n san v a lla sta ”. K aiken
V enäjän työväenluokan t a i s ­ m itä liitty y täm än asian yksi-; täm än tie tä ä W o rld in to im itta ­
te lu n ed elly ty k set ja m en esty ­ ty isk o h ta ise e n
ym m ärtäm iseen,! ja. H än ei siis olekaan sokea,
m isen toiveet ovat yhä k iih k e ­ se on heille joko u skonkappale m u tta hän on p o rv a rillin e n ja
än keskustelun alaisena k a ik is­ tai
sam an k altain en
k ä sittäm ä tö n
tie te e llin e n e p ä ily ttä v ä sti
sa m aissa. P orvarit en n u stav at term i.
n iid en kanssa, jo tk a k o e ttav a t
n eu v o sto järjestelm än
p ik aista
E rik o ise sti n äiden riv ien a i­ p e ttää ihm isiä uskom aan, e ttä
k u k istu m ista ja tekevät voita heen antaa tällä k ertaa O a k ­ h ek in to sissaan o lisiv at kapita-
vansa
työläisvallan n u jertam i-: landissa ilm estyvä so sia listin e n ! listisen jä rje ste lm ä n v astu sta-
seksi. Ja n iin kum m allista kuin le h ti “ W o rld ”, jo k a elok. 14 p. i j i a .
se onkin, liitty y p orvareihin täs num erossaan p itk ä sti p u h u u ja
M itä
o lisiv a tk aa n tä m ä n k a l­
sä asiassa m yöskin su u ri jouk sy n k ä sti v ä äristelee y h teisk u n taise t kaiken m aailm an to im it­
ko sellaisia työläisten ed u stajia, n allisen v a lta ta iste lu n te o r e e t­ ta ja t, jo s ei lö y ty isi n iin voim a­
jo tk a ovat jo kauvan olleet m u -I tis ia p e ru ste ita .
L eh d elle on kasta p o rv a rillista leh d istö ä, jo ­
kana sosialistisessa liikkeessä.
V en äjän v a llan k u m o u s paradok- ka n o ita v a lh eita h e id ä n k in k äy ­
S osialistisen liikkeen h a ja a n ­ sim aista ja antaa se sille vain te ttäv ä k se en jak elee. M itä o li­
tu m in en ja uudelleen s y n ty m i-’ aiheen su u n n a ta jä rje tö n v ih a n ­ sikaan h eid än h en k in e n m in än ­
nen toi esiin kaikenlaisia ryh p u rk au k sen sa
vasem m istososia- sä, jo s ei lö y ty isi fin an ssik ap i-
m iity m ia ja kireitä erim ielisy y k lis te ja vastaan, jo tk a keh taav at talism in
m atalam ielistä p ro sti
siä.
OikeistQ laiset kaik k ialla o tta a
V enäjän
ty ö v äen lu o k an tu e e ra ttu a k y n äsan k aria, jo n k a
selvästi tai epäselvästi v astu sta ta iste lu s ta jjixXn oppia.
T o i­ huovissa he p y sy v ät p y sty ssä
vat työväenluokan y h teisk u n ' m itta ja
näkee V e n äjä llä vain ja jo n k a
lö rp ö ty k s iin heidän
nallista taistelua valtiollisen vai feu d alism ia ja ty h m iä ym m är­ tie to n sa p e ru stu u .
lan valloittam iseksi ja v a ltio l­ täm ättö m iä talo n p o ik ia, jo tk a
K aikki ne, jo tk a V en äjään
listen
keinojen käy ttäm isestä ovat joko v ie k o te ltu ja p ik k u nähden e siin ty v ä t k an n alla, et
työväenluokan tahdon v a llits e ­ p o rv a rillisilla lu p au k silla tai p a ­ tei se a lk u p e rä isy y te n sä tak ia
vaksi saattam isessa. Se on m il­ k o te ttu ja v ä k iv a lta isilla k e in o il­ voi teh d ä m ah d o llisek si sosialis
tei
su ututtavaa valehtelem ista la seuraam aan n e u v o sto jä rje ste l­ m in to te u tta m is ta , ovat v ä h in ­
ia m itä v ilp illisjn tä kieräilyä, mää.
T o im itta ja on k au k o n ä ­ täin
k a u tsk y la isia
tai jo ta in
1 o » g nuo ainekset eri m aissa hal­ köinen lain atessaan M arxia ja m u u ta se lla ista
y h tä
hyvää.
a ttav a t. He vetävät esille koh o p e ttaessaan lu k ijo ille e n m a te ­ M utta h eid än ko rk ea te o r e e tti­
lan sieltä toisen täältä y h teis ria lis tis ta h isto ria n k ä s ity s tä s ii­
nen y m m ä rry k se n sä ei jak sa k ä­
k u n n a llis is ta teorioista ja m arxi nä, e ttä m ikään jä rje s te lm ä ei
sittä ä sitä k an ssaih m iselle sel-
laisista opeista ja vellovat k u ­ k u k istu ennen k u in siin ä ovat jvää asiaa, e ttä on jo ta k u in k in
ten ju o ru ak at kaikissa niissä p e­ k e h itty n e e t k aik k i ne tu o ta n ­ h a ssu n k u rista
v ä ittä ä
jo lta in
rusopeissa, m ihin V enäjän me n o llise t voim at, jo ille siin ä on liik k e e ltä p u u ttu v a n e d e lly ty k
n esty k sellin en vallankum ous on tilaa, m u tta hän on k uin sokea siä. jo k a on olem assa, jo k a on
p e ru stu n u t. He puhuvat sosia kana
kun p itä isi nähdä m itä tosiasia. T ä tä vastaan v ä itte li­
lism in ed elly ty k sistä arvokkuu ! k ap italism i n y t jo on täy teen
jä t a settu v a t te o re e ttise ssa t u t ­
della, jo lla saattaisi e siin ty ä hä m ittaa n sa
k e h ittä n y t ja m itä kim uksessa p elk än m ietep eräi-
nen y l h ä i s y y t e n i p ;av in k a r­ m ah d o llisu u k sia sillä vielä on. syyden
varaan, jo lle lu u llaan
d in aali. m u tta heidän a rv o k k u u ­ N iin, m u tta V e n äjällä on vain olevan y le isy y te n sä ta k ia su u ­
te n sa m u u ttu u hienoksi v ä ä ris ­ talo n p o ik ia , jo tk a eivät sovellu rem paa o ik e u tta jo k aisen y k s i­
tely k si sillo in kuin he p e ru s te ­ sosialism iin , siellä on vain vä­ ty ista p a u k se n
y li, k u in y k s i­
levat sitä tieteellisellä m arxilai- hem m istön d ik ta tu u ri ja siellä ty is ta p a u k s ie n y le isv a ik u tu s ja
Vääristelijöitä Das taan
n iid e n m u o d o stam ien sum m ien
v a ik u tu s on y le iste o ria n tu lo k
siin n äh d en .
S illä jo u d u ta a n
pian sk o la stisen filo so fia n a la l­
le, jo lla m u in a isaja n v iisaat h u ­
v i te l iv a t n a u tin n o k se en , m u tta
jo k a n y t y h te isk u n ta -a la lla muo
d o stu u kaiken a ja tte le m ise n ja
tu tk im u k se n irv ik u v ak si. M arx
se littä ä , e ttä ih m iset ry h ty v ä t
vain tek o ih in , jo id e n e d e lly ty k ­
set ovat olem assa tai ovat nope
asti m uodostum assa.
K a u tsk y la isu u s on tu o ta n n o l­
lisista
e d e lly ty k sis tä
p u h u e s­
saan, jo s ei v ä ä re n tä n y t, n iin
k a a v a m a istu tta n u t m a rx ila isu u ­
den, jo k a ei enää ole y k sin k e r-
ta is tu te ttu kuva eläm ästä, m u t­
ta p elkkää a ja tte le m is ta ja filo-
so feeraam ista m ä ä rä tty je n m e­
k aan isten lak ien m ukaan. M arx
ei ole m illo in k aan san o n u t, e t­
tä siitä tai tässä tu o ta n n o llise n
k e h ity k se n asteessa olevan y h ­
te isk u n n a n
ty ö v äen lu o k an
on
k ie ltä y d y ttä v ä v a lta ta is te lu sta ja
vallan
v a llo itta m ise sta sillo in ,
k u in
k a p italism in e p ä o n n istu ­
m inen ja sen sisäiset r is tiriid a t
täm än
ta iste lu n m ah d o llisek si
tek ev ät ja ih m isten k u m o u k se l­
lin en ta h to ne ta iste lu u n jo h taa.
M arx oli sitä m ieltä, e ttä viim e
vu o sisad an p o rv a rillise t v a lla n ­
k u m o u k set m u o d o stiv at k ö y h ä­
listö n v allan k u m o u k sen en sin äy -
tö k sen ja hän k e h o tti k ö y h älis
töä k äy ttäm ään m ah d o llisu u k sia
h yväkseen v iisi- ja k u u sik y m ­
m en lu v u lla. H än s e litti Saksan
ta lo n p o ik ie n ja p ik k u p o rv a rie n
k ap in alla
olevan m a h d o llisu u ­
den m u o d o stu a k ö y h ä listö n ta is ­
te lu k si v allasta 50-luvulla.
Jo s täm ä oli m a rx ila isu u tta
sillo in , n iin k u in k a p a ljo n täy-
.
1
aellise m m in
v en äläiste n to v e -:a a n tai y m m ä rtä m ättö m y y ttää n , ru sta m ise n ja sen teh täv ät). La
rien ta is te lu on m a rx ila isu u tta i Itse
k u m o u sp ro sessin k e h itty - ki ju lis ta a kaiken maan Neu-
n y t k u n fin an ssip ääo m an valta m inen, itse s u u r tila n o m is ta jie n , v o sto jen k ä y te ttä v äk si liittot?
on tu llu t k a p ita listise ssa m aail- ja
ta lo n p o ik ie n lu o k k asu h te i- savallan k o n tro llin alaisena, ie-
m assa v a llitsev ak si, jo n k a o s a n e n a litu in e n k ä rjisty m in e n ja ka m äärää ja jä rje stä ä sen vil
Vfh a M on,
•-» « v «M
i
il 2 _ 1 * _
• «• •
V en äjäk in m w
vain
aik
k a on b o lsh ev ik isen p ro p ag a n d an —
sii-
jelem isen
so sialistisen tuotan­
kin m yöhem m in jo u tu n u t tu o n jh e n v a ik u tta e ssa a ih e u tti talo n non
e d istä m istä tarkoittavalla
k e h ity k se n
p iiriin , ja jo llo in p o jissa sen, e ttä v e n äläin en ta- tavalla. M aaneuvostot ovat suo­
m aailm an im p erialism i ja m ili-jlo n p o ik a ei o llu tk a a n enää se ta- ra staa n itse talo n p o ik ien muo­
tarism i on re p in y t koko y h teis- lonpoika, jo sta te o ria sanoo, et- d o sta m in a ja ne suosittavat kom
k u n n an ep äk o h d at am m ottavik-1 tä
hän k a n n a tta a ja tap p elee m u n is tis ta
m aanviljelysjarjes
si au k o ik si,
jo is ta p u rk a u tu u i vain p ie n talo u d e n ja y k sity is - telm ää ja n äid en ohella, jolla:-
ty ö v äen lu o k an ty y ty m ä ttö m y y s, om istusoilceudelle
p e ru stu v a n siä m aakom m uneja on jo pa
tu sk a ja k iro u s, sekä m y ö sk in jä rje s te lm ä n p u o lesta ja jo lla i- jo n ja jo illa on suuria ak 2
se ta iste lu , jo ta eri m aissa on seksi kaiken m aailm an k a u tsk y - m aata v ilje ltäv ä n ä, on maanvil-
laiset v en äläiset ta lo n p o ja t m ie je ly sk u n tia , m aalaisyhdistyksim
käy ty .
V en äjä
on talo n p o ik aism aa. 1 lessään,
n ä h tä v ä sti tie tä m ä ttö - ja
talo n p o ik ie n
muodostamia
M u tta m aatalo u d en k a p italise e- m yyden takia, a ja tte le v a t. Ve- lö y h em p iä y h tey k siä m aar'.il •'
ra u tu m in e n V e n äjä llä on tap ah - n äläiselle talo n p o ja lle tu li vai- ly stä h a jo tta m a s s a . Kaikki yh
tu n u t
n o p easti, u lk o p u o lise n lan k u m o u sp ro sessissa
e n sik si te isto im in n a n
m uodot kehittä-
m aailm an v a ik u tu k se sta , sa m o in ■ m ah d o llisu u s saada m aata y k s i-iv a t so sia listista tu o tan to a maa"
k u in m u u k in te o llisu u s. T ästä ty is e s ti h a ltu u n sa , m u tta sosia ja k aik en irtaim isto n sosialisoi
jo h tu u v e n äläiste n talo n p o ik ie n listise n te o ria n m ukaan se ei m isen p o h jalla.
Yksityistaloi-
k atso m u k sissa
v astaav at m uu- riitä , eikä se r iittä n y t venäläi d et ovat p ien iä ja niiden mer-
to k set.
Sodan aikana luokka- sille
ta lo n p o jille k a a n .
M u tta k ity s vähenee sikäli kur
jak a an tu m in e n on talo n p o ik ie n b o lsh e v ik ististe n
te o llisu u sty ö - n e isto n ja kulkuvälineiden
k esk u u d essa tu llu t e n tistä k in Iäisten
ja ta lo n p o ik ie n liito n ti laajen taa su u rv iljely sta. (J°
selvem m äksi. B o lsh ev ik in en pro- ta rk o itu s oli täm än v äliasteen viim e vuoden puolivälissä o»'-
p ag an d a p e ru stu i k aik essa en- k a u tta jo h ta a ta lo n p o ja t sosia m aatalo u d en
alalla 2.399 neu-
nen v altio v allan v a ltaam ista ty ö -i listise n
jä rje s te lm ä n p u o lu sta- v o sto tila a
ja 5,961 maatalous
laisten ja talo n p o ik ie n liitto o n , jik s i,
jo ita ilm an so s ia lis m in ! kom m unia ja a rtte lia ).
T ässä su h te essa on alu ssa teh- ra k e n tam in en V e n äjä llä on m ah-
A •
•
näinv -’öin
ty 'k e sk iv ara k k aille ta lo n p o jille d o tto m u u s; k o sk a talo n p o ik ia on kuYn ‘ m " « '" ä k ä lä .T e t k in 0 ,-p o f
jo n k u n la isia
m y ö n n y ty k siä ja m in p aljo n . Ja seu rau s o lik in ,
• ■
v ä ittä n e e -
Aivan
siten v a ik u te ttu n iih in ta r k o i- ie ttä jo lo k ak u u n 26 p„ 1917, he- täh än
ovat he valehdellet
tu k se lla saada y h te isk u n n a n e- ti b o lsh ev ik isen v allan k u m o u k -
.?vc;x„;cr
olevan
nem m istö v allan k u m o u k sen puo sen aikana, ju lis te ttiin m aan yk- v Ärix ;Z i^
; a v ä itt nee’
lelle.
M eid än k in
k esk u u d es sity iso m istu so ik e u s la k k a u te tu k -
,,
‘
>te’’a
»amme o lev a, k a u tsk y la ise t. jo ,- sk
L aki
tä y d e n n e ttiin vielä
h em m istö stä
ja m o ittiv a t bol- v is te ttiin v iid en n essä yleisvenä-
sh e v ik eja en sik si siitä , e ttä he Iäisessä n e u v o sto je n k o n g ressis-
ovat v äh em m istö n vallan kan- sa, jo ssa h y v ä k sy ttiin N euvos
nr.llä jä to isek si siitä , e ttä b e i-.to -T ä sa v a lla n p e ru stu sla k i. (K a t
cLn v allan k u m o u k sen sa on ta so p e ru stu sla in pyk. 1 ja 2, ja
lo n p o ik ien v allan k u m o u s, o so t- lukua, jo k a säätää ja m ää ritte-
tavat sillä jo k o v ä äriste ly h a lu - lee k a n san ta lo u sn eu v o sto n pe-
_• ,■ ••
• . xanahtui 10
^ n t-L m o u s lU k k e e ^ valm: telan
‘
...
„-ib^iden a:
i’ n a " ^ " e ^
* 3
__
U u d ista
tilauksesi
ajeissai