Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 4, 1920)
KESKIVIIKKONA, ELOK. 4 P — WEDNESDAY, AU G . 4 TOVERI jestää hyökkäyksensä Etelä-Ve- näjää vastaan. Tämän käsitti- vät bolshevikit ja heidän ratsu- joukkonsa tukki tiet sielläkin, ajaen uupuneet puolaisten jou- kot edellään sekasarrossa sisä- maahan. , _ U 1 V, * V x • -4. x* X x-1 J 1 ? ?‘" y st,kaan lía te" P “ nastaa' ” i . h •?.u o ^ " . ° " tehtävä Jos he sitä.olisivat tahtoneet, niin miksi olisivat he Komissioni on nyttemmin S o s i a l i d e m o k r a t i a J 9 päässyt asiassa päätökseen. Ja tulos on, että rautatieyhtiöille v ä ä r is te ly on annettu oikeus korottaa ku- letusmaksuja niin paljon, että ! Yhä vaan en tistä selvem m in alka- se merkitsee . . . noin I , 5 ° ° m i l j . j v a t p aljastu m aan ne p y y tee t, joita dollarin 77“ “.*“ *. lisätuloa vuosittain. S u om en " S o sialid em ok raatti” ja sen Komissioni to.meenpanemissa ,.k.»a pu¡kk.l.h,¡». .„„r„ «“ ’ k-muks.ssaan on "havainnut"! „ k k i . j e . , » k . . . P itk in . ¡ k . , c v . . rautat' lden osakepääoman sum- h. k u n » » . , i , . e ä „ käymällä man huomattavasti vesitetyksi.;,.. Suomen v .ll.„ k u m .u k - mutta kun se laskee kohtuulli ,.u ¡„. , y ö v ä n n p u o lu e „ . k ohtaan. listeja ja h eidän m en ettely ta p o ja a n j® vertaa niitä y h teen n äiden saivar- telijain kanssa, jo u tu u .pakostakin k y sym ään itseltään , että a ik o v a tk o ne p o rv a rilliset a in ek set, jo tk a v a lep u vu ssa p iilo ttelev a t S osialidem okraa tin nim en takana, to d en teo lla v a l m istautua k ulk em aan ebertiläia-noa- k elaisen terrorism in verisiä jälkiä? N o ille sa iv a rtelijoille sopisi vaan lo puksi sanoa, että elk ää m en k ö liian p itkälle, sillä A m erik an jä rjestyn een tyytyi.ivät ty ö v ä en silm ät vartio itsev a t teitä. vansa limpun teossa mitä uinan» joutaa, vaan olinko väärässä ** T h e o rgan o f the F in nish w ork ers in Ulg sanoa olevansa uimassa mitä i. the W estern S tates. T h e o n ly Finnish pun teolta joutaa. * D aily in the W est. P u blish ed D aily, e x c ep t Sunday, at A sto ria , O regon , Niin ainahan se joku saa lotnah« by the W estern W ork m en 's P u blish in g ken kaupungin kiireiltä ja tulee h S o ciety . somaan m eitä tänne “Polttavaan u | ratiisiin", vaan niin kuuraa kuin tai. O ffice S even th and C om m ercial St., O p p osite P ost O ffice. lä onkin, niin uskallanpa sanoa etu pitkän m atkan saa mennä ennen kui ' P h o n e: O ffice 3 6 5 , E ditorial D ep ’t 8 3 2 P ost O ffice A d d ress: löytää, sellaista uimapaikkaa kirii T O V ER I, Box 9 9 , A storia, O re. Kingjoen lähde kirkkaassa vedesu n e m n ^ k u i n " m ?Ú nnkP U 0 3 e ' - ° r o n t o d e I 1 ,s e .I l e P a a ° m a ! Ei . ¡ l i i h yvä. että h e eikä varm astikaan vilustu. vaik. v á lT io illÍ i , e n ä l . „ k n ‘ln, . ‘ U O nSU U ntalnen k o ro tu » k o tim a a ,,..» h .r jo i „ .m ..n tu o t. jo E D IT O R IA L STAFF H ilja. on enempikin aikaa vedessä ja t ! ’... , . j r . a’ a u etushinnoissa on nähty tar- en tu u d estaa n tu n nettu a tosiasiain vää- Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo niinkin hullusti käy että kylmän vd „ .te ly ä , v. „ u u |o lta n „ , Syvänen,_Alex Sevo, Toivo A r Johnson « n y t nam kauniisti palkitse-; peelliseksi. reet käy, niin nousee kuumalle san. R e e d le y , C a lif. ’ .......... a Eikä tämä häikäilemätön riis- h y ö k k ä y k sen sä A m erik a n k in järjesty- E ntered as seco n d -cla ss m ail m atter nalle lämmittelemään j. n. e. Mutta he ovat näköjään oppi- toetujen palveleminen rajoitu n yttä ty ö v ä en lu o k k a a k ohtaan, July 18, 1912, at th e P ost O ffice at Siis taas kuulemiin ja näkemiin K ansainvaellus on tullut kokolail A sto ria , O regon , under the A c t of neet suojelemaan itseään länsi- ainoastaan tähän. Mutta komis- vu. -- . - m a i d e n i imperialistien m n x r i o l i e t i x r , asestami-1 I sioni _: x_i_i _ jonka • , tar- , . in te ,, n a . selvänä tod isteen a heidän la muotiin kylämme asukasten kes M arch 3. 1879. Sama, maiden teki _22.yi_ päätöksen, e x>n . . . . . . . . . i . i - - : i— s », . . . . J . .. to im ek k u u d estaan on h iljakk oin Suo kuudessa. Reedleyn suomalainen en rosvojoukkojen hyökkäyksil-»koituksena on ottaa yleisistä , .............. tä n iin hyvin, h v v in e f tx iv ö fr he h » anna i v varoista o r ^ i o .o . yhtiöille . L x i ^ l i i . i____•• m en sii- S osialid em , ok raatissa ju lkaistu väestö olletikin vapaam ieliset ovat tä niin etteivät hyvitystä . M ik s i b o ls h e v ik it ja t k a petollisille vihollisilleen aikaa’ nä tapauksessa, että tämä myön-, “ " u j 8°8-Puolu« n ’ P— iden- pyhiinväellus- tai toivioretkillä mel varustautua uudelleen ainoas- netty rahtimaksujen korotus ei 7 ^ , ° ^ugene ' De^sl8tä’ kein kaikki eli kumminkin niin ta r Kuten näkyy toisessa paikassa kfc v a t h y ö k k ä y k s iä ? taan sitä varten että ne taaskin tuottaisi viiden ja puolen pro- r. kk . a U8ta ,oppuun on JuIkeata koin kuin ovat tilaisuudet m yöntä teä olevasta ilmoituksesta on ne pal neet. Pääm äärä on enimmäkseen jon puhutut, kauan valmistetut jUb voisivat hyökätä — jos mahdol- sentin korkoa sille pääomalle, tok i v o ita n e Suom essa olla A m so s.- jonnekin jähyttelem ään, toiset me lat nyt vihdoinkin ovella. Ensi laa- Porvarilehdissa on viime päi lista — Sovietti-Venäjän rajain jonka yhtiöt “osottavat” olevan liik k een toim innasta ja sen jo h to h en - nevät ylös vuorille, ja toiset m eren antai-iltana ne alkaa. rautatieliikentee- vien ajalla pidetty suurta ään yli ja siten taas pakottaa rau- kiinnitetty Yleisölle, Jotka tulevat lauantai ! rantaan. Onhan se tuommonen pie tä bolshevikien “petollisuudes halliäet työläisjoukot uudelleen seen. Tämä antaa" tilaisuuden k,Iö,8tä' järjettömimmälle kräftäykselle “Eugene V . D ebs, k uritush u one- ni muutos ja lom ahetki hyvinkin so illan iltam aan, pyydetään huomau!. ta” Puolaan nähden. Pallotel sotakentille. taa, että saapua niin ajoissa, ettäj,« j Tämä seikka se on mikä saa mitä tama maa milloinkaan on va,nki” ~ m ainita e .it- pivaa ja virkistävää, kun vaan on laan kovasti sitä seikkaa, että tuu kuulemaan mahtavan Puukeniu. vaikka Puola on pyytänyt ase liittolaisten sensuurin läpi tu-,nahnyt’ Kysymyksessä on va- te.lyssaan — Ja Jatkaa ^ “ « n , "he- siihen tilaisuutta. Myös on pajon arm eijan m arssin. Tämän runon pi ! lepoa ja lähettänyt edustajansa levat uutiset puhumaan niin ia .j kavasti Iaadittu suunnitelma uu rattl h u om iota 2 5 v. sitten erään seuraa ja m atkakum ppania saatava neuvottelemaan sovietti-edusta- lomielisesti valitellen bolshevi- vuttaa kansan suuret joukot to- tramPP*)oukon joh tajan a . — Joka na joka ei ole n iistä hyvlg turhan rään alkaa kappaleen esitys, o, tärkeää, e ttä yleisö siis saapuu aikoi m. . ty ö v ä en j nuuka ja olletikkin enin osa vapaam jain kanssa, niin siitä huolimat kien “armottomuudesta.” Mut- helläkin rautatieyhtiöiden ra vahankin on tu tu stu nu t A m työväen naan, e ttä joutuu kuulemaan Ja nä jo u k k o liik k eisiin , tietää että tu o j m aatakin väestöstä on hyvin vähän ta jatkavat bolshevikien joukot ta olisipa asiat päinvastsoin o- Jattomaan nylkemiseen. kemään ohjelman alusta, että ei hyökkäyksiään kaikilla rinta lisivatpa Puolan junkkerien ’ ar- Tämä leikki tarkoittaa sitä, n on ,o’Iu t.Jokn Cox, .vielä selvillä seuransa valinnasta, se tykset kärsi rauhattomuudesta mitä I milla. Tämä on muka petolli meijat Moskovan porteilla, ku- että tavaroiden hinnat tulevat „ E d elleen leh t, jatkaa .uu- enim m äkseen tapahtuu eekkeriluvun - - - - - - M uutam ia vu osia perusteella, se tahtoo sanoa, että synnyttää myöhäisten laapujata «. suutta. ten bolshevikit ovat nyt Warso- kohoamaan huimaavasti. Halli sälletulo. vassa — kene kenelle silloin vaadit- tuksen erikoisasiantuntijat avoi-> perU8ti, hän erään 8O8Ía' ihm iset ihm isiä" ja piiat ja rengit ‘ Mutta samoissa lehdissä ker x_ Kappale "Juhannustulilla” on tv- _______ ____ X." selittävät , korotuksen r Iistipuolueen A nnenkaan. mesti ai . I ’*"‘*Puoluecn «m en n ään . Se ei kui- toisiaan, Siis hyvin luokkansa tunte- rotaan aivan avoimesti asioita, täisiin armoa. heuttavan tavaroiden hinnoissa tenkaan 8aanut kann atu sta, eikä o i- via melkein järjestään. Se enimmäk- nustettu komelmmaksi suomalaiseb jotka tekevät tuollaisen hyök < iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin noin kolmen bilj. dollarin koro- Saanut my°hfmminkään- S uu ret, kiin- seen johtuu tiedottom uudesta, sillä kansalliskappaleeksi Ihanin« lauloi, käyksen aivan oikeutetuksi ja neen, joita kappaleessa on paljot tuksen vuosittain. Hinnat ko- tjÄ»S«njoukot .¡- m itä kaloja Ihminen pyytä» niitä M » RAUTATIEYHTIÖIDEN bolshevikeihin nähden välttä hoavat huomattavasti enemmän v“' 7 »Ha m¡,.¡üh, i.k e .,s a a . Kun seuraa porvariston sano- viehättävine kisailuilleen ja viatto I HÄIKÄILEMÄTÖN mättömäksi. mine pikkupiloineen tarjoaa näytsl kuin rahtimaksut kohoavat. Jo- m in u n ). V o id a a n k o en ää “ m ennä p i-| m alehtiä niin ne opettaa itsekullekin RIISTÄMINEN kainen nylkyri saa hyvän t i i i - i Z S Z L * « - “ * h* a n e n s u u n - ! hänen arvonsa ja kun me arvoa ja mä juhannustulilla niin vanhollk Heti kun liittolaiset näkivät, että Puolan alkaa käydä sama Äskettäin taipuivat rautatei-(suuden paiskata aimo summan !”*** m,n r «mnnennus; kunniaa haemme, niin seuratkaam m e kuin nuorillekin todella nautintortk kaan illan. Eikä tässä kaikki. Jut ten kuin kävi • Denikinen, Kolt- den työläiset rautateiden palk- lisää rahtimaksujen l ,*” ,?13 C--i a ' 31 em att° rnyy ess®? jylaluokkalaisten sanom alehtiä, sieltä ___ hintoihin *"» - r . . . . J .. H eille n ä k y y olevan aivan tietäm ä- lapuhe tulee S. S. Järjestön organi shakin, Judenitshin y. m., lä • kauklautakunnan tarjoomiin so- korottamisen syyllä. Kaikki tä- ."",’1* nakyy olevan a,van t‘etämä isita löydämme. Loppujen lopuksi hettivät ne Puolaan valtuutet pimuksiin palkkaolojen järjes- ma merkitsee taas yleisen kan- n V 7 a’.. ,etta Juun EuKene häviää se viimeinenkin työväenluo- seeraajalta, A. Hyrskeeltä. Hän kuu tunsa katsomaan mitä siellä tar telyssä. tp I v c Q ä t - n 1 1 työläi- S a san n i a p ennen nnpn 1 y 31 , . jo t a . o l . i \ a t p e - k kan a n s solidaarisuuden o lid u n r im n id o ii tnrtr»n tunne, joka on luu olevan loistava puhuja, joten ot Niiden mukaan Ja kaikkea suurim- , ' 0 assa ... n iitä J . — - - l— i.-xA .-• - • 1 . . . . m atam sitä p u o lu etta , jok a vielä vittaisiin. Ja nämä valtuutetut set tulivat saamaan 21 prosentin man kuluttajajoukon, työväen- ... . sinne toisissa oloissa kasvanut. Siis nyt saavuttava kuulemaan. Sittn ........ ilmottivat sieltä, että siellä tar korotuksen palkoissa. Mutta luokan elintason kiristymistä.! , pa,vanaJ unnetaan .««alisti- se tahtoo sanoa, e ttä on paljon sel on vielä lopuksi iloiset tanssii. • .... .. ** DUOlllP^n vitaan melkein kaikkea, mutta rautatieyhtiöt * ilmoittivat heti, Rautatiet Sunnuntaina .kokoonnutaan situs pääsevät tämän kaut- puolueen Jo silloin tehden viä m erkkejä meidänkin pienessä selvän p esäeron silloisten anarkisti- kipeimmin kuitenkin ammuk- viettäm ään Turulu ryhmässämme, että lasketaan mä kenttäjuhlaa m ö U ö ”i X X - u X- VL et*ä sen seurauksena rautatei- ta nylkemään ei ainoastaan k . . . ... , maalle joen rantaan. Paikka sijait , ^ ä n a nuna, C hV ? 2 aM - ? '» ” hti- * pilettimaksuja tul- ntaanviljilijöitä ja tavaroiden '''T r..'J* = keä selkä edellä vastam äkeen, ja se tämään. Danzigista, Itämeren laan kohottamaan huomattavas kulettajia, vaan koko kansaa. see vastapäätä Veness’en kansakos ‘o.;ien kanssa’ joita oli keräy‘y"yt on m ielestäni ikävää taantum usta se rannikolta, on saatettu matkal lua. Hyvin paikalle osuu kun kale Yksityismonopolinen Valta on S,Ilo,8een ty ö v ä en p u o lu eeseen . suuremmalla prosenttimää kin, johtuen aina vaan sam asta tie le kymmeniä junalasteja ammuk ti tää askeleet tai autot sivutielle, jdh j paisunut Yhdysvalloissa hui- Kaikkea to d en p eräisyyttä vailla on täm ättöm yydestä. rällä. keitä ja aseita Warsovaan, ja viittaa juhlapaikan osottaja. Ohjel maavasti. Ne ovat muodostu- myös se vSitc, että A m erik an järjes- Toveri Hugo Matsonia on kiljak satamassa seisoo useita englan Mutta samoihin aikoihin oli- ma on kentälläkin rikas puheinees. rautatieyhtiöt esittämässä ne^ .k?k? .kansan todelliseksi ‘ynyt ^ e s t ö n p itää häntä « n a r- koin vastustanut, on joku syy joka tilaisia ja ranskalaisia laivoja vat vaatimuksia valtioiden väliselle PainaJai?ekSL sortajaksi ja sur- k,8t*8cna k^ve,l,jana . JO8 kukaan, hänen järkensä Hekottaa siinä m ää runoineen, urheiluilleen ja leikkineen __ 1 V L x . . ' , _______ • n U llin I lo h c ___ l 1 ____ 1 varustettuna aseilla ja ammuk- . k a u p p a . k o m i s s i ö k ^ ^ Ravintola hyvä, Joten ei tarvitse e Y h te is k u n n a llis ia u u o on juuri Debs aina varoittanut jouk- rässä. että on nyt. toista kertaa vuo väitä panna mukaan juhlimaan lak keilla, valmiina lähetettäviksi letusmaksujen korottamisesta j distuksia Ja muutoksia kaiva- koja b«i^päisyydestä. aina on hän den sisällä valtion parantolassa. Hän samaa tietä. Onko ihme jos Mainittu komissioni on kaiken taan klPeaSti- tiessä sen pelossa, että nälkä tulisi teroittan u t m ,el,in sosialism ia. sen bolshevikit kieltäytyivät teke m erk itystä lu o k k ataistelu ssa, siis val- vietiin sinne taas pari viikkoa sit- H arvinaista juhlissa. Juhliin tulee ■ I l l l l l l l l ll ll ll ll l ll ii n i ii " mästä ainoastaan pelkkää ase aikaa menetellyt yhtiöitä koh-! • la n k u m ou k sellista sosialism ia. --- Ja ten ja oli melkein heti kirjoittanut puhumaan sunnuntaina myöskin naii lepoa jota puolalaiset vaan tah mi?n . E i k T i h m e . ^ i l l h V u r i PETTURIT PYRKIVÄT TA- sehän se on kin p ö y ristyttävää ja anar- että hän olisi taas aivan terve, vaan lä ym päristöillä suurta liuuntioti toivat, saadakseen aikaa ottaa ke,täin kuin’ kom ission i^ äyt«’ ? KASIN PUOLUEESEEN ki““u n oid en san gen Valkosten ka- ei taida olla ulospääsyn toiveita he saavuttanut lakim ies Elmer Smith. vastaan tulossa olevat lisävarus- m arisosialistien m ielestä. L ehti ko- ti. Se on sangen ikävää." Ja kun s«' Hän on tullut niin huomatuksi vii tiin, nimitettiin siihen suur' tukset, voidakseen senjälkeen rautatieDarooneita S* w il» SUt"*a ' Upton Sinclair, joka muiden Monaan u nhottaa m ainita, että täm ä aina niin pian menee ohi, m utta m eaikaisten tapahtum ain yht eydessi j rautatieparooneita, joille tä alkaa uudelleen hyökkäykset. L mukana erosi SO- on i ° v iid en n en kerran, kun D e b , taas uusiintuu. ettei kukaan, jolla on tilaisuus tnliij keintä on kansan riistäminen. sialistipuolueesta, on lähettänyt on 9° 8>a l>»tipuolueen ehdokkaana. Se .Pian taas a,kaa kiireelliset hedel- häntä kuulemaan suinkaan tilaisit«- Sensijaan että bolshevikit oli f"' a 1 • T __ a •» .. 1 m 11H II k OFl VI 11 II O Dl 1 m 11 Hl 111IA a ol ! Komissionille on rautatieyh änkorjuuhom at. Vuodentulo sivat antaneet puolalaisille ai tiöiden puolelta esitetty, että Pasadenan, Calif., sosialistiosas- ‘oh en taen sen, että A m erik an työvä- letikin persikoista on hyvä, vaan rv- ta sivuuta. Muistakaa, hän puhut; kaa varustautua uudelleen liit yhtiöt ovat kärsineet 500 milj. tolle kirjelmän, jossa hän pyy- ki ybä vieläk in luottaa tu oh on ur- paleviljelys on huonopuoleista yli- juhlassa sunnuntaina. Tervetuloa juhlimaan naapurikylä- tolaisten lähettämillä aseilla, an dollarin tappion sitte maalisk., tää päästä jälleen puolueeseen. heään esitaistelijaan sa. Hedelmätyön tekijöitä ta r läiset sekä kotoiset Joukot. — X. 1 ’ KlrJelmässaan hän tunnustaa Sitä m ukaa kun “ S osialid em ok raat- malkain. toivat he pohjoisen armeijansa k u n surkeasti siihen ,i" p . I j . . i . . h ä ik ä il.„ 8 « c m a „ k .„ - vitaan paljon, vaan niissä töissä alkaa hyökkäyksen ja tunkeu tetUin H . i y klvlr ? ^ , Pra ?lV' Pe‘ 'J neensä nahde"' «"«ä hän odotti sodan U .», tu lee lu ck k u rieicin e,, .y ö v k e .tö melkein n äy ttää m eksikot ja jap sit tua Itä-Preussin rajaa myöten S ii o ite t tu ie n nädo™ - paikkansa, J ja ohkäpä se r-p ,m i;*4x..,x summan .uottavan. Hän da tunnustaa k . „ , . „ ' „ . .illo in pitävän x • • --------«.vniiuaL u v i : m yös nvt|my6. osottam aan kantansa, silloin ,,, »u tielle jonka kautta nuo ammuk- v l i on h ili K iu 3 l ^ ? 1 S° ta V ?" e t t d P ^ O ^ e v a l i t s i o i k e a n k a n - kuin on k y sym ys leh den kann atta- 10 C ° !lkni a n n e ttU perinnöksi, kos- M argaret Eichentopf, 4 vuotias tyt keet piti tuotaman. Puolalaiset r n i^ n ro^,n , tllottavan heille suuria nan sodan suhteen m isesta. Se ei salli, että sen lu otto- i ka Valkosia harvoin näkee täällä tönen, sai surm ansa vahingonlautt- olivat liian heikkoja vastusta vatllmkeja josta sitte muka joh-, Emme tiedä mitä k y s , e _ e s „ sä a O- h ... en k ilöitä k äydään m ustaam aan vai- i tVonetsinnaSsä. Olletikin SUomalai- uksesta heinäk. 27 p:n illalla. Ti- maan tuota etenemistä ja niin tarUneellktahCm3'’V- V° ‘ rakentaa leVa OSaStO on tehnyt tämän jä- heellisilla parjauksilla. E nnen pitkää isiä on hyvin vähän, vaikka täällä on paus on seuraavanlainen: Tyttonei1 on heidän toiveensa sillä tahol turekx i ? ^?3"aa Yaut™Ja’ . v€; senhakemuksen suhteen, mutta on lu o k k a tieto ,nen työväk i kääntävä k a n s a ,a is ia sik sik in Pa h o n hedelmän oli autom obiilissa vanhempainsa ks la mennyttä. kunnossa Se ^ VaSS3 Uul^avasti Se Ottanut tämän -I k ä n s ä sosialism in nim ellä r a t a s t a - lVi,jelijÖinä- ra, isällä ollen mukanaan 22 kalibe Etelässä taasen on heillä ol lintarveoulia kun a heuttaa e"1 katUVa!Sen “tuhlaajapojan” jäi- ville p ik k u p orvareille, ja puhdistava T o v erl P e te r s - Berkeleystä, Vierai rin luotikko. jonka hän asetti auto»j lut toiveita saada Rumaniaan ja uniarvepuna kun et tavaroita leen nuohn>«>«Aen n • . . Pu o l“ « « e n . „ „ n - . d l . , . , . , „ „ . k . . . . . . , o . k . d - lee kylässämme täydellä voimalla, se etuistuim elle viereensä. Pyssy jot« muihin liittolaisten suojeluksen voida kulettaa. Tämän takia tahtoo sanoa koko perheensä kanssa kin vahingossa laukesi ja luoti osat| alla oleviin maihin kuletettuja kongressilta vaadittiin viime is-f ‘ .............. m illiin i vat om aa todellisia k an sa,nväl,sen so- ja onpa vielä osa toisenkin talon tyttöön. Tyttönen vietiin Hoqui* ammukkeita ja aseita, ja niiden tuntokaudella suuremmeistä lai- 7“ ?• per,aatt^ a , \ alveutunut perhettä m ukanaan, nim ittäin Haan min General sairaalaan. Jossa kai U a n K K i n u t 1 0 - työväestö on jo f a n k in hyv.n a f hankkimiseksi olisivat he tar naa rautateille. Ja tämän takia pään sisarukset. Tosin en voi sa kista lääkärin ponnisteluista huoli vinneet aikaa, aselevon, voidak noa onko toveri Peters itse levähtä m atta hän kuoli seuraavana päiväni seen sitten taas uudelleen jär- mässä. vai työssä, kun sanoo ole- Tässäkin on tapaus, jonka voij»' a xmiiii i nm a (T H E COM RADE) IFiniocA, Was/i. a .« //otyuiam, Wa$/t. Oletko hankkinut- Tn asiaa on tutkittu valtioiden vä- e rille uuden tilauksen n7 k7‘...?,h,n p,kkup°™»riiiinen «d««- tällä Viikolla? ’ " Kr„"‘™ X d‘. 7.'ki°„ 7.'m.riscia- «ttnn i nuu cmn Se ei m erkitse ainoastaan sitä että kansainvälinen liitto käytännöt lisenä järjestönä on tullut tuhotuk si, mutta se m erkitsee paljon enem män. Sen aikuiset sosialistipuolueet eri m aissa ovat m enettäneet työväen joukkojen luottam uksen ja m uuta mista niistä ja niiden ryhm istä on tullut köyhälistön asian kavaltajia, porvariston lakeijoita ja työväen liikkeen rehellisiä ja epärehellisiä vastustajia. Se m erkitsee sitä. että koko entisen sosialistisen liikkeen monta periaatteellista kohtaa ja tak tillista katsom usta ovat m enettä neet arvonsa ja täydellinen uudista minen on käynyt välttäm ättöm äksi. Se turm iollinen opportunismi, mi hin Toinen Intenationale ja sen ai kuiset puolueet kukistuivat, oli sy valle painunut meidän mieliimme. Me olimme kasvaneet pikkuporvarit lisen ideologian ilm apiirissä, joka yhä nytkin uuden sosialistisen liki keen ajan kynnyksellä vaivaa niin monia meidän tovereistam m e ja si too heidän ajatuksensa kaavoihin ja harhanäkyihin. V altiollisessa liik keessä aina tottum us ja tapaorjuus näyttelee suurta osaa. Ja m itä ra- 'oitetijmpi teoreettinen ym m ärrys vallitsevana on. enemmän luotetaan siihen, mihin on totuttu luottam aan Ja vaikka täms»» joskus T käytännöllinen — ‘-««iVMiuca pak pää- ko ...i n t y i n t .« » I k o n .,,.. » x t : - t «e f Me seisomme Toisen Internationa len haudan reunalla. maiden työväenliikkeiden historia o sankarit tarvitsivat voidakseen sala- leet kärjistyneet huippuunsa. T un taiottavaksi koska sitä subjektiv: sottaa, oli suurim m aksi osaksi pitkän ta itse>tään taistelujensa inhottavan tui kuin reform eeraam ista tarkoitta tajuttavan ennakKo-otaksumista ] sisällön ja pitääkseen m ieltään suu vat työväenliikkeet kuuluisivat asi lyttävän luonteensa takia ei voin ajan epäröivää hapuroim tsta työn ja ressa historiallisessa draam assa. aan. O m aksuttiin ne luonnollisiksi vielä toteuttaa ulkonaisissa olot«5* pääoman sopusoinnussa. Porvaristo kapitalistisen järjestelm än osasiksi, kaikessa laajuudessaan, ja koska - ti Ei ollut m itään suuria sotia, niut- muodot m uuttaisikin, niin ajatukset sa* si*lä aikaa lujitetuksi taloudelli- niinkuin ennen kaikkea vanhoillinen voitiin pitää, kuten paljon t'iitii sittenkin ovat sidotut ja koko h en k i-! sen kehityksen ja sen kanssa sopu ta ky,,äkin varustautum ista, joka nen minuus työskentelee entisyydes- S(>iutuisten suhteiden m ukaisesti vai vain lujitti kapitalistien valtaa. P a ämmät tiunioliike ja osuustoim inta, vain tieteellis-teoreetlfsena koko''tr» | sä ja sen kasvattam issa v irh e issä p ä tans<T valtiossa ja yhteiskunnassa ja riisin kommuni oli ainoa, joka us- sekä vain minimi-ohjelmasta puhuva na joka koristi käytännöllistä se«!' vaikuttaa surkean haitallisesti. i astui norm aaliseen, tasaiseen histo- kalsi’ tul,a häiritsem ään tätä suu- ja siihen asiallisesti rajottuva sosia lismiä ja antoi sille '’juhlapuvut rialliseen kehityskauteensa, jolloin rpninioisuutta. Mutta se oli vain yh- listinen liikekin, itse asiassa ovatkin. Tämä uljas käytäntö pelkäsi toti Toisen Internationalen syntym istä. „ , a , . I kehittäm istä ja turmioon joutum ista » y,ivaHa hallitsi kaiken. Tänä d';" a »n«an kaupungin kapinaa ja K apitalistisen vteiskunnan m äärätyn m uksissaan jo u tu v .ü -■ tilanteen ja kehitysasteen ulkonaiset, syyden pimeisiin sokkeloihin a b*^| täytyy käsitellä historiallisena kehi- a ‘kana keskl« yyät pääom at ja tuo- nil,Ie näytettiin, mitä kuuluman pi- tvksen prosessina. Alvan samoin on tantovalineiden kehitys kulkee eteen- taa> Se antoi kapitalism in kansan- olokohtaiset, vaikutukset (sen objek itselleen todellista pohjaa olevista käsiteltävä niitä erim ielisyyksiä ja P3’n alD3 kiihtyväl,a nopeudella. Vai- vallal,e tilaisuuden vihittää itsensä tiiviset suhteet ja te k ijä t, eivät voi loista. Mutta se ei v i: / olla vaikuttam atta sosialisti sitä, että samalla kerralla kun s* riitoja, ioita sen • lotetaan vanha maailma ja ulotetaan ,errorin kanssa. Muodostui komea neet .... , maissa aika ajottaln huom attavasti paaoman vaikutusvalta ulkomaisiin avi°Pari heitä kukitettiin. K a n -' eeSeen\ . jo.ka..itse 8yntyy ja ta puolen puolusti itseään .-eo kin oli »havaittavissa K o k o a n ’ 8iirtomaihin. A nastetaan alue toisen- j o u k o t huusivat: onko kysym ys {. “ “ od)° ! tuu “ a ^ilais-d ialektisten ke » se t toisaalta pääsivät sen ... Koko kapita- __ __ Känmaaota -ia ____ !... . __ ■ httyslakien alaisena ia sen mnkat. nuun. puun Mitä Mitä enemmän enemmän se s«* ’ata ’ata tarlP tar»n H l i« « .:» ^ 0 - , : )a » . tustaan painosti, sitä enemmän ®*a tä vastaavaa työväenliikkeen tilaa keen alaisuute«*n- Sam assa kuin ka- hiksi ~ tai onho kysymys vapaudes siini-ohjelma ja päämairap-r»'-®’ I käy ym m ärrettävästi Toisen Interna- pltaIi8m ln v a lta laajeni, lujittui se. ta (P istäm isen ja komm unistien mur- Mutta täm än käytännöllisen ohjel siitä karsivat. Se unohn '[ Se imi yhteiskunnailis. elämän käyt- haamisen vapaudesta) ia on repivät tionalen historiasta. man painostam inen el voinut tap ah ym m ärryksen historialliset pu:"" Ei Ole m itä ä n « « . ■ f tovolmaa ia poliittista kykyä feoda ^ « k iv ity k s e n . Raivo oli suuri ja lied .n k” „ k “ 7 - 3 7 “ ’ verhosi -<•»■»■»*«•» .»ytyl v a - ia . aika tua m ukaannuttam atta joukkoja ja se unohti tutkimuksien tu M -;*s * niiden ajatu sta kapitalistiseen ideo itse kaiken yhteiskunnallisen o!«’1' s s : : , 7 rt'” 4 , k“ ’ a " va,ia" •* ° " m vio,ä *"«»'• logiaan. joka on voimakas ja jonka sen historiallisen Juonten J* n lä tavoitelee sovinnaisempaa henkeä v , L u t 7 * 7 vh"d 7 “ ' T "" täytyy kehittyä ja laajentua pääoma- nen kaikkea, se unohti kap;'»,;ini* kuin ällä edellisenä kolmannella nel - ■ »‘ hdenvertaisuutta. '’«"'«"•■ •'■ »tte. T ä -; W x te e tte sen aiaälla riehui kui- vallan laajentum isen ja riiston k är järjestelm än olojen kari: a I ti laajennettiin Jänneksellä. Tämä sovinnainen he„. 7 - ¡ ' “ ” k" ’ n ,i,’,avan" ’ia kuln jistym isen seurauksena Sosialismin sitä koskevan opin, koska se eli '» T ja pantiin asianmuk&i Homeron Jättiläisten ja näkyjä kau- ki ulottuu myöskin tälle vuosisadalle. siä uudistuksia toimeen uuden järjes j histuttavim p. kuin Danten helvetissa. teoreetikot uskollisina pysyen koke teoriaa, joka oli luotu tu ^im -’1* a* muksen tuloksiin perustuvalle tu tk i ta luultiin voitavan pita» naama * ei voinut 7 X 7 Porvarin hymyilevä naam “ ïo ," “ ‘ mustavalle. teorian m ukaisesti k a rt teperäi6enä ja koska sen tot*utt*» peittää järjestelm än ristiriitoja, jar- n o0 lu'« n täyttyessä, ta ik Maailma oli pelastettu porvarillisten Jestelman. jonka "elämän laki toivat subjektivisia tekijöitä ja m e ta edellyttävät yhteiskunn l te 8> 1 ka tvoväesto euiintvtvtr, i p -w # w n u porvarillisten Jeeveiman. jonka "el, on sa- nivät näiden olojen objektiivisten jä t eivät laatuunsa enempää »• voimana ja io ratkatse va,lankum oukslen kaaoksesta ja e maiIa »on kuoleman syy", kuten En- tekijöiden painostam isessa (joka tä s m ääräänsäkään nähden o!!**t u J° Mika^ ya°a tekijänä distys Ja kehitys olivat ne sanat, joi- K*«» »anoo porvarillislssa vallankum ouksissa e' den taakse kä»v< < v .. sä tapauksessa tarkoittaisi ulkonais vuftaneet kehityksensä huJPP®1 se kuitenkaan voinut luoda uudistus paivajsyvdAn mta \ H . 7 : Kapltallsrai ty ytyi talloin kuiten- ten olojen, s. o. kapitalistisen järjes vätkä olleet aina välittöm«»stl f: ohdotuksiensa taakse v allankum ous room aU islian h a a m u t v 8uhtee,,,8e8tl v äh äin . Sen kehi telm än antam ien mahdollisuuksien edessä ja koska kokemus rodisi’ sellistä luokkavoimaa Sen täytyi lu ja oman n «paakilpai- 'y s ei ollut saanut im perialistisia vä- ..»yty. p o rv e ru to . säävu,uk9lln 7 7 « X , n “ n T o k f- “ Wva" » E in .n !fipä»om . mukaisen työväenliikkeen käytännöl distu&ten mahdollisuuden listen tehtävien edistäm istä) niin pii Koko kapitalism in norm»»!*2*2 alkaa uudistustaistelun uuden' järjes- reita" ta is tX u “ ja n ii^ n ’ 2 X ka f ? 1 *tU iUe “ « ^ ^ i s i u d e n perus hityksen tilaa näin vaikutti työ” * telman Mutt« »anokiln nauppapaäomaa IVCV* fcûf i« -.«X _ J2__ xx-> leiman sisällä. M utta *«»»a täm ä taistelu ‘ _•_»». sisäitvt . ó Pauo,ain kaupp3paäomaa. K ansanvalta » pvsví ratkaise iz i* äjitä u u d i,tn k .le„kln p«oltete. kuten e r , 'h a r h a . ,? 7 L J Ä » « « » U M . , , kautta. ko„ teet ja niiden ym m ärrettäväksi teke liikkeeseen minen Joutui siitä tuntuvasti karsi- monessa suhteessa Enemmäa e» ¡harha. „ pteupuCteuutta. nuo ! u maan. M arxilainen teoria joutui ma- seu raajassa. — E S. -t I. « t : » n iin iiilt » i: n iii i;i i i i i i i i i i ;ii:; !ss: p o r v a r illis tu m in e n - jr * * I n te r n a tio n a le n a t T o is e n
