Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 9, 1920)
PERJANTAINA, HEINXK. 9 P.—FRIDAY. JULY 9 No. TOVERI 159 kinat ovat houkutelleet eri mai- loinkaan ennen. Sen tiellä on kumppaninsa tekevät kahdessa kuluessa enempää kuin noin 125 ta 3 p. heinäk. Tulos oli 1167.25, v&ik. (THE COMRADE) den teollisuuden h arjo ttajia jo sisäisiä puutteita ja vaikeuksia. päivässä. loa. TK« organ of tfc* Finnish w orkers in hauvan aikaa. Siellä on kulta-1 m utta kauppasuhteiden avautu- ka el ollut paljon yleisöä, mutta tuli Minkävuoksi työläistoverit Je Tnha ora ly Finnish . J a t ee Iän minen vahvistaa sen voimia ku- katerinurgissa, Lgovissa, Marj- Silloin p äättiv ät naiset puuttua a sentään sievät rahat, Ja jäi vi?li iily in the W est. P n M .k - ^ r D u aily, n , -------------- simainen “ kapitalismi. Se luu-jletus- j a tuotantosuhteiden iär- knviaaa D aily Published - k *«-»“ ®*“ *. o c lu u - i « U S - ja ~ J slaan Ja tehdä äänensä kuuluvaksi paljo arvokkaita tavaroita myymät Irn vieea n e r m o n f ... J l - . u ~ ' ~ v Mitta _J Miehet ovat kaikkina aikoina esittä tä. except Sunday, a t A sto ria. O regon. lc e s c n kautta pelastavassa rap- jestäm iseksi ja siten voitetaan sä lisäksi ty ö p ä iv ä n 4 p. p iti esitettäm än k a p p ^ ovat ruvenneet raata- neet, e ttä naisen palkka on kodissa. “Appi U kko”. M utta Juuri paria pi;. by the W estern W o rkm en 's Publishing p e u t u \ ? n tuotantotavan ja pää- nälkä ja puutteet samaten kun H ï ï JT 'L « .’“ ’ s ï ï i  " te JHiken.een kun- M utta silloin tulisi myöskin m iesten vää ennen loukkaantui yksi päänäyt sevänsä Society. pitää huoli siitä, e ttä koti tulee ar- sainvälisestä anarkiasta. telmä kokonaan. toon, jo tta rau tatiet voisivat vonmukaiseksl paikaksi naiselle. T ä telijä Ja piti jä ttä ä kappale näytti- O if ic . Seeeoih , „ d C o m m ercial St., i Vaikka täm änlaiset tosiasiat kuljettaa ravintoa ihmisille, hän asti ei naisilta ole kysytty mi' m ä tti, sen sijaan pistettiin rivaka». t f i X h o m ’ Iov?tkin ? " « « pohjalla vaikut-l ti ta n ssik si Ind. Kan. renkaalla oli TYÖN SANKARIT ka-aineita tehtaille, te h ta ille . t tarve- a rv » . raaka-aineita tään asuntokysym yksen suhteen, myöskin Clubin haalilla m yyjäin TELEPHONE — O ffic e 3 6 5 ; ¡tamassa ja liittoutuneiden m a i I n- . • talonpojille. E d ito rial D ep 't 0 3 2 . vaikka naisilla tässä suhteessa on de„ politiikkaa johtamassa, niin k irjo tta?:“ llmestyvä “VaPa0S' esineitä Miksi työntekijätoverit pon m itä suurim pia kokemuksia. Naiset Ja ohjelm a!Itäm ä Juhlain aikana, niin siitä huolimatta englantilaiset nistavat voimansa äärimmilleen ovat tietenkin silloin tällöin olleet e ttä ei ne kaikki Pinnit ainakaan Joutaneet olemaan humpuuklmestarei i i ei M,o T 7 nd d : “ T " m nnoitusaIueet ovat estäneet Kasvaako maine tantereella ompelukoneensa ääressä? edustettuina eelontekokom lteolssa, denkaan kelkassa. July 18. 1912. at the Post O ffic e jokaisen laivan saapumasta ve- vaan» . Saadakseen vaatteita ryysyi- e t A s to n *. O reg o n , nnder the j näläisiin satamiin. Kaikki on J o t’ ulJaan urhon veri kostut- sille lapsukaisillemme, työnrin- m u tta nuo edustavat naiset ovat ol Ilm alaivakin vieraili kylässämme, leet siltä luokasta, Joiden el koskaan taa? A c t Of M e rc h 3, 1079. ollut vain pelkkiä sanoja. Lloyd i antaen sitä haluaville ilmaraittla, tamalla raataville työläisille ja tarv itse h äärätä taloustehtävien George saapuessaan San Remon Punaisen armeijamme koko sodan puolipaljaiksi raatelem il taalan maksoi m inuutti, kun aai kanssa, Joten niiltä on puuttunut — lo v e n n jo n tO K u n n a n onierenssista vakuutti uudeb 'h isto ria on valtava sankarillisen le puna-arm eijalaistovereillem - kaikki käytännöllinen kokemus mai käydä kaupungin päällä, kylläpä sitä otusta Ihm etellen katseluinkin. j a kokous pidetään lauantaina X ; .. s“ h te id en ¡järjestäm isen ja kamppailun me. nitulla alalla. Siksipä työläisnaiset d/% t i n • soimiamisen v a ltta m a tto m v v ttH h i s t n n a __«• Sanalla sanoen: Kohottaak- sitte vielä oli pari S etä Sarnpan 80 h n X , ä k, v liik k e e n r a tk a is e v a n VOitOn h i- samoihin aikoihin kuin Lloyd Geor talsivaa tarkasteltavana. Että oli seen tasavaltamme kansalaisten nuoneustolla. Jokaisen jase- kanssa neuvotteluihin. M utta Tuhannet ja taas tuhannet inhim illistä olotilaa. Luodak ge v. 1917 a se tti kom iteolta, päätti sitä tuota, o ttla Ja tuota, — katso vätkln o ttaa asuntokysym yksen o- m ista. — Järven poika. n ^saav u itav a kokoukseen. > ' ai°"P °> t ovat pu- seen hyvinvointia — toisille, miin käsiinsä Ja ry h ty ä yhteistyöhön työtätekevälle kansalle. naisen arm eijan riveissä ollen Tämän vuoksi he uhraavat yli koko maan. M uodostettiin ko Kauppasuhteet Neuvos- te ttiin L itvinoff siihen syyni- piirtäneet nimensä lähtem ättö- voivansa, m itea Jo k a lähetti tuhansia kappa Tacoma, Wash. uhraavat itsensä. jr ......... - seksi Se qelifett" 1060 -Syy masti ihm iskunnan historiaan. leiU kyselykaavakkeita, Joissa tie He tietävät, että työtätekevän Juhlan Jälkeen. Tuo alituinen kil to-Venajan kanssa m a k s i d i p , S s K Ä s i" > J a 7 kansan hyvinvointi ja onni on dusteltiin n iistä puutteista, Joita kun re Ja rahanpuute Joka työläisiä u. seuruste- hävenäläisiä, tataareja ja sak- kin kodissa oli Ja m illä lailla kukin » „ , . .lutapoihin. M utta sillä aikaa SP 131Q1 P vri m l o « oi -» ¿«n 1 U▲*. 2 112 z _ ! •* heidänkin. vallisesti kiusaa, joka aina silloin salaisia, virolaisia ja lättiläisiä, at-...u o ttlv a t. v.ie.lä vii- tapahtui sotarintamalla asioita. kiinalaisia, suomalaisia, askiiri Millä nimellä me heitä kut toivoi kotinsa olevan järjestetty . raivoaa pahimmin kun joku kirjal me talvena siihen, että joku uu- jotka eivät antaneet imperialis- summe? Siitä huolim atta, e ttä n äitä kyse lisuus- Ja «anom alehtiasiam ies ympä laisia ja puolalaisia y. m. prole si sota tai muu sisäinen tai u i-¡teille toivomisen varaa. Vaati- taareja. Sankarien nim ellä! lykaavakkeita el annettu ilm aiseksi, rilie saapuu, jolloin enimmäkseen konamen ristiriita kukistaa mus suhteiden alottam iseksi kas Sankareita he ovat. Työn vaan perittiin n iistä m äärätty kor tekeydytään niin rutiköyhiksi ettef Neuvosto-Venäjän ja ettei niin voi myöskin jokaisen maan ty ö Proletaarisen vallankumouk- urhoja. H istoriassa on paikka vaus. oli osanotto näihin tiedustelui taskuista eikä koko U losta löydy muodoin mihinkään suhteisiin Iäisten keskuudessa. Kaikki se sen sankareja! heillekin. hin sangen runsas. V astauksia saa- yhtäkään penniä, tuo kiire Ja puute sen kanssa ole tarvis ryhtyä, johti uusien neuvottelujen al- M utta sokea olisi se, joka ei Kunnia niille. pui lukuisasti. Ja mikä oli m erkil kin nyt lykättiin syrjään. Nythän tn sim am en luttouneiden neu-j kamiseen. Skandinavian maat näkisi proletaarista sankaruutta lisintä, vastailivat n aiset m aan syr- taasen vietettiin täm än maan suu- v°ston tekemä päätös kauppa- alottivat kauppasuhteet ja Ene- muualla kuin verisen kam ppai Jäisim m iltäkin kolkilta kysymyksiin rintfi Juhlaa, itsenäisyyden Juhlaa ja suhteiden alkam isesta o so ttau -, lanti päätti ottaa vastaan Neu- lun rintam illa. Tunnoton olisi Englannin työläisnaiset tuoden Ilmi käsity sk antansa siltä, työläisetkin U asen kalvoivat raha- ,\U1 ...1pt re.m?u ? diplom atiseksi vosto-Venäjän edustajan ja te- se, joka ei tunnustaisi ihailta millainen heidän m ielestään tulevai Yähätiensä esille antaen kakslpittis- ja asuntokysymys kierailyksi kuin selvän tark o i-jk i sopimuksen. L iittoutuneiden vaa urhokkuutta m uuallakin e- suuden koti pitäisi olla. Kasarmi- ten, puolten dollarien ja dollarien tuksen ilmaisemiseksi. K aiken-; ylineuvosto viime konferenssis- siintyvän. Ja lyhytnäköinen se, talot olivat kalkkien m ielestä hylät vapaasti luisua porvariston pohjat lainen juo n ittelu sinne ja tän- saan ei katsonut sopivaksi vleis joka ei nyt jo tietäisi, että san Kuten tu nnettua pidettiin hiljat täviä. tom aan pussiin. Työläiset ostivat ne_on jatk u n u t siitä asti. ty ttää Englannin askeleita täs- karuutta on ja tarvitaan työn tain K ristlaniassa Juuri naisten kon- Näiden vastausten perusteella o sen lisäksi korpirojua, kuuvalovil- SU.U,r valta*n .to iv eet jokaises- sä suhteessa, m utta ei myös- kin rintam alla. Tarvitaan tällä ferenssi asuntokysym yksen Johdosta, sa suhteessa Neuvosto-Venäjän kään kieltää niitä. Ja ketäpä se hetkellä ennenkaikkea siellä, johon m. m. otti osaa Englannin työ ra t naiset sitten tehneet ehdotuksen, nag, y. m. m yrkkyä. Joivat ja juo kukistum isesta ovat jääneet to- olisi kieltänyt. Italia etsi teitä työtätekevän luokan lopullisen läisnaisten Johtava henkilö, tri Ma Joka koskee asuntojen rakentam ista. puivat, Joutuivat linnaan, saivat sak rion Phillip, joka konferenssin jä l K asarm ityyppi on kalkkien m ielestä koa, m usU t silm ät y. m., y. m. Oi teutum atta E nglannin seikkai- Neuv.-Venäjälle. Samoin kaik- voiton vuoksi. sopimaton Ja sensijaan pitäisi ra- keastaan el täm äkään Juula asemaa lut M ustallamerellä tuottivat ki m uut maat. Ranska on ai- Työn sankarit kohottavat jo keen saapui Tukholmaan. Tri Phillip on Labour P a rty ’n ientaa yhden perheen rakennuksia. taan selvillä olevia työläisiä elähyt- vai" . onnettom uutta. Venäjän noa, joka koettaa esiintyä iar- varttansa. (Työpuolue) naisosaston johtaja ja Jotka sisältäv ät vähintäin viisi huo tänyt, m utta saihan porvaristoluok- sisaHissota ei kyennyt särke- rima. M utta se on epätoivon po- Niiden lujat kourat tarttuvat sosialistisen naistenlehden The La n e tta — kolme m akuuhuonetta, ruo ka juhlan kautta taasen esilletuoda maan ,köyhälistön valtaa eikä Htiikkaa näissä oloissa, työaseeseen vihollisen m urskaa bour W omain'ln (Työläisnainen) toi kasali ja vierashuone — sekä sitä ilonsa heidän rajattom asta riistämia- miseksi. taloudellinen ahdinkotila voinut Yhdysvallat n v a t « a, i r m ittaja ja on hän siitä huolim atta, paitsi keittiön, kylpyhuoneen sekä vapaudestaan. PinU puoiisestikin a- kunnan’ .» k 05;3' 15' 15? yh" is' m« s a ' asemassa kuin E u ro p a "’ v Yyl.*.'ympäri ,aaJan Neuvosto- kunnan rakentajien kestävyyttä läntiset suurvallat. Ä s k e ttä in YenaJan saapuu tietoja siitä, että hän on syntyperältään itävalta- puutarhan. Perheenäidin tvöskente sioita ajattelevan Ihmisen luulisi huo F ja san kartutta. Puola y lly tettiin vielä kiellettiin passit k a u n n i kö lnka sankarallinen järjestä- lainen, innolla ottanut osaa neljä- ^T aik a sta tulee olla näköala valol- maavan ettei tässä m aassa työväen 4 nkokselhseen verileikkiin. M ut-.uiden e d u s u jik a ,P,?o«ka olisivat kamPPai1“ - Ja ¡««nsä «h- toista pitkää vuotta Englannin työ sille, avoimille ja istutuksilla koris luokan vapaudesta ole hajuakaan jä- “ * ” kln on. ‘“ o ?“ » Pelkkää M- m atkustaneet kajppasuhteiden raam isln'° val,aa työtätekeviä, puolueen elämään ja valheisiin. letuille paikoille eikä pimeisiin taka- lellft, Jos työväellä koskaan vapautta Englannissa on nyt kuten tiedäm pihoihin. A suinrakennukset tulee on ollutkaan. peaa im perialistisille y llyttäjil- kehittäm iseksi Venäjälle Mut ty SL raskaalla rintam alla. Sellainen juhlaohjel kokonaan erolttaa tehdasalueista Ja me k u rjat asunto-olot. Jotka ovat tri ma kuin täälläkin itsenäisyyden juh . suunnatonta kärsim ystä ta nyt ilmoitetaan että Yhdvc’ L Edessamme on satunnaiset tie viattom ille työlälstaistelijoille vallat « S » « ? s e u rlt, d°i- Vain yhdel,ä Phillippin sydämen asiana. “Social- muodostaa ihania puistokaupungin- lapäivänä suoritettiin todistaa että n D em okraten’’ on haastatellut tri osia. porvariston tarkoitus yksinomaa», on Phillippiä, joka on sam alla tehnyt Tämän- ohjelm an perilleviem isen saada työläisten rahat kymmenissä X nähdei selkoa Englannin asuntokysym yk puolesta on Englannissa harjoitettu eri muodoissa ja pim ittää työläisten tiset suurvallat olleet mukana mahdolliseksi - ... j - sestä. innokasta propagandaa, niin . että Järki niin perin pohjin etteivät h« samään a ‘kaan kun on keskus- sen kanssa. Tuleeko Iaistetn- am n a ttiliitto on päättä kAuPPasaar.ron poistami- töksen to teu tu m iL n t t T i T P u ^ yt . Ur.a.lin “‘yökuukauden- » “ V altakunnan ensim älsenä Jal tä r kaupunkien ja kuntien viranom aiset yhteiskuntarakenteesta ja siitä luon sesta. O nnistum inen ‘yhdessä-i , ^ , 0' ? ' | i aksi Pidentää ty ö p ä iv ä a «un- keim pänä tehtävänä on hahkkia ovat nykyisin alkaneet kiinnittää nottom asta tilan teesta jonka alaise km seikkailussa olisi lopetta- s ä ä d ö k s i esteitä ” iIla !M an ’¡“ korvausta, kansalaisilleen hyvät a s u n n o tp a sl huomiotaan sekä ryhtyneet seuraa na elämme käsitä enem pää kun sik» nut aikki puheet kauppasuh- vielä tiedä . Oli sen kanssa im Pohjois-D onin Lgovin aseman ten myöskin hyvät kodit”, lausui nei maan naisten neuvoja tässä tärk eäs tuulimyllystä. teiden alottamisesta. Ja ju u ri ten hvvänsä in b f ♦ ? verstastyöläiset päättivät vlei ti Phillip painokkaasti. “Ennen so sä kysym yksessä Billy Sunday’n puhe. American se, että läntiset maat, Englan- on selkää, että nyt o n ^ u o Ju ttu t 6 — '• pidentää taa oli Englannissa yksityisiä, jotka Legionan toim esta oli tänne juhla ti etupäässä, ovat luopumassa kaikista to iv e is t/ w u tyopaivan 3 tunnilla rakensivat taloja, jota tietenkin te h puhujaksi tuotu ylläm ainittu roska saartamisesta, osottaa Neuvos- näiän k n S y “ 3 . . ^ '“ ™?*.0 ^ ' H arjkovin rauta tiin vain vain oman ’ • osottaa Neuvos- nä jän kukistam isesta ia sen t a. n a r J«o v ln ...... rau ta tiep a lv e lu - tnn oman voiton voiton toivossa. toivossa. So- So- evankelista. Edeltäpäin oli puhujan toa Cnajan voimaa Ja sen vöit- kia pyritään luonnollisten suh-l -?v a t p ä ä t t ä - , d a” aikan* oli toim inta tällä alalla Taas on sivuutettu yksi amerika- kanssa sovittu siltä, e ttä hänen kait v- m u p y r i t ä ä n lu o n n o llis te n s u h „ -J «»at p aan d - -------- - talia alana teiden rakentamiseen S e m e r ' n e e * pident aa työaikaa “liiken- kokonaan lam assa, josta oli seurauk- laisen väestön suurim pia humpuuki- kl kulunkinsa m aksetaan, jonka li Toiselta puolen, läntisille mail kitsee ... - oe mer- nevnkkona” 3 tunnilla. Ylityö- spnn sena, e ttä asuntopula tuli yhä - - huu- juhlia. Pourth of July, se ihana, pää säksi hän saa puolet puheen aikana £ ^ ä S U a iaIla - o t i ù t u l s t a - « i s t i saa- taVamin.ak8l‘ Sodan Jälkeen ei tä ja kukkaroa pehm ittävä hieriäi- kerättäv ästä kolehdista ja kolehti pasuhteiden alkaminen puhtaas rakentam isen ^ e ^ m e r k k £ Ut palkkarahat siirretään ra- m yöskään asuntokysym ys ole tullut nen. Ja kyllä täällä olikin kaJkel- tuotti yli $800, josta hän sai puolet, ti taloudellis1513 syistä. Länsi- see voittoa Neuvosto VenäVäHe’ ! h ^ ° n , F ? letaaristen sa^ to o - yhtään paremmaksi. laista humpuukia yllin kyllin. N äyt l i s , , . a v Ei : siinä mielessä. osto VenaJaHe. n o id e n k lu b ie n ia _____ ™ iat r tarvitsevat , Ä 7 aL :“ t e O' o “ ’ l ™ P‘ - Sodan loputtua tiedettiin kyllä, e t tipä eläm ä oikein vilkkaalta näin siis neljäsataa dollaria sellaisesta puheesta, jonka pääsäveleenä oli, et- j m3™ "Ja™‘i!'.k si- ni,itä , suuria > komentelemaan m uita malta ei tä tulisi saada vahvoja ja terveitä pikku kylän osalle. Työläisille ei tä Joka ikinen i.w.u-: Iäinen tahi so edelleen: ensimäisen pu- sotilaita ja ym m ärrettiin, että asun- j T m PS OVenäjäri“ kön3‘nEr’ r3X h i k e t ^ k ä p y ^ m ä ä n 1'0' ' ^ " L Ja V altaku"nän tuosta kyllä ollut aineellisia tuloja sialisti on lilan m ätä kelvatakse^n toprobleemi on tärkein ratkaisu te r ollenkaan, m utta kylläpä sen sijaan helvettiin. T ätä m aata runnaavat • tuksH«; korvauksiin tai ± j - ‘ <P ie ta ri> työntekijä- veen sukupolven saam iseksi. Lloyd kaikellafset hum puukim estarit saivat am erikkalaiset eikä punaiset vie- rakentam inen tarvitsee raaka- tukein,’ m u tu ^ r ite n ^ e t t ä " ^ ! t - ^ t0V' Soksina on valm istanut George asettl kom iteoita ottam aan täyden hinnan arvottom alla rojal- } raanm aalaiset skonkit. Yhtä kaikki aineita, joita ne eivät saa omis- pääsee rauhaan .-F??3 . Se' säädetystä .. .......J“ 31“ saa om‘s- pääsee rauhaan sellaisilta ~ ~ au' iysi* ty ö n o rm isu 208 pro- selvää asiasta. E räs n äistä komi laan. Kampläys ja juopottelu olivat ilm oitettiin 15,000 henkilöä olleen Toiselta enpiteiltä iotk-a ciilU //ii? senttla- *aman Saman tehtaan tehtaan sotilas- teoista tuli siihen tulokseen, että -- maistaan. ..m. taa,,. lo is e n a puolen m enpiteiltä, jotka myöskin hyvin edustettuina. Kyllä kuuntelem assa hänen puhettaan. J«i ïv l,™ 3: k T . n. ^ rika’..i° ilIa tn o tu n e e t su u k a k ärsim y stä™ t o T K T o v a " ‘y ä? tekii ä' är k „ lljj , . . ’ J-'***“ «-lauiiöliec ensim äisenä vuonna sodan jälkeen taas moni poika pitelee kevyttä kuk kun vielä kerron, e ttä porvariston ** «« ■ *. 1— __act* ' yä" ^ * a“ “- ^ ' p t valm tensa kunne3 sa kyS« X a o « istanut ^ 3^ tarvittaisiin rakentaa 300,000 taloa. karoa ja mopnshinen kohm etutta- toim esta oli toim eenpantu useampi» Labour P arty teki myös arvostelun, maa päätä. pallopelejä, autokilpa-ajot, joihin pi vitseva, n ta rk k in a .lu e ita «eol- ulkomaisessa p o H tiik a ^ V v t S Ä ‘y« " ' jonka mukaan tarvittaisiin yksi mil Kylläpä sentään meidän suom alai ti m aksaa sisäänpääsy, niin ei suin liaut »tuotteilleen. Venäjän mark paremmassa“ a s e m js sa S u k . " V tck 'jä tä rtä tekevät p ä iv ä s i joona uutta taloa. M utta hallituksen nen työväestökin juhli omia juhliaan. kaan se tarkoita vapauden muistolle ei onnistunut saada täm än vuoden Clubin om peluseuralla oli m yyjäiset .............. ..., n n ,T u n , 7 n i n n . ^ . „ „ juhlim ista. Työläisten ei pitäisi täl- — . .---- J v « o ja iw , rvaiK is- l i i t t o u t u n e i t a “ ï 31, l a n ' i Politiikkaan ..... P l° M « « u isia : PtämänTä'ä k 4 n t« j« i r< iki le »M Aberdeen, Wash. 'tiehä Köyhälistövalta teolli- ¡IM ? ja heikomman suurvallan \ > n ä 1 : ¡ Hän e 7 “, ¡u' VO? Ut ,U° PUa ja rru tta ® ises- 'jä n . ensiksi sortuessa. k ^ tU v ä t kapi 1 y ’ * Ut m ahdo,,i- suuslaitoksissa »alistit epätoivon vimmalia ‘s ä i l y i L T " j l ^ H ’T T h° ,tam ,8en ta i‘ 5J Ì mi : on ny ly. Í mi BU lei Kf L S' ++ HIIIHHIIIHliniHMIIHl 1111111 li 1111 lll|||||||| HHIIIlIUHimiimiHIIHHmmUHHmiHHl ! M H H IU H IIIIIIIIIIIII ì I I I I I I I I I I I i i i i i i i i h i i i i i i oman yksinvaltius m uutettua köyhä Li ainoastaan väestön, vaan jätti- Toinen keino on liikkeiden siirtämi listön yksinvaltiudeksi. Ja Ben kaut laisuuren puna arm eijan tarpeiden nen lähem m äksi poltto- ja raaka aine- ta sai teollisuuden keskittymispro- tyydyttäm inen osoittaa työväenhal- sekä voim alähteitä. Tässä suht.psM kaoltaiism ln k ta aiv ,.. _..vi___ . i ‘ asem a n astii hnp& M sitten lk k i» e ln pyhlmmän ete(tiin perustuslain (K ritzm annin mukaan.) sessi ennenkuulum attom an vauhdin linnon saavuttam ia ihm eteltäviä tu on ennenkaikkea m ainittava kokonai Varxntso perustuclald, x ■ koskemat uuden lasaVa lta. VenäB.,» valla tom „ kum„ n L „ Xiin toVi san itsevaltius, ei työväen valvonta ja tavattom an syvyyden. loksia kahden vuoden aikana. Tä sen sarjan liikkeiden siirtäminen kansanvalta - siinä a a ta .1 ,7 ’ vallankumouksen kuohuis oikeus vaan työväen hallinta. \ enäjän valtaanousseen köyhälis hän tulokseen voitiin päästä ainoas Pietarista, jota etupäässä elätti ulkv i» , T 3 aatteita, jotka sa väliaikainen hallitus v tön kansantaloudellisia saavutuksia ’altapyrki- jo vuosisadan • _ vuosisadan ovat vnihnno*» vallinneet Euro- m yksessään vb.lö 7 Tämä ylimeno pääoman yksinval- taan ponnistelujen suunnitelm anm u lainen hiili ja eteiä-venäläiset raaka- Ja „A“ Am " prifc« vielä n horjuvs ‘kr 2 “ y,; äm önä' * " '• . Í myKsessaan työvä“ X Z . t X “ : . ' - ! ; x k to“ 1” “ " !'it8inva,,M " <*" arvioitaessa täytyy tuntea ne tav at kaisen keskittäm isen kautta, 1. o. aineet, Venäjän keskuksiin ia I'ra tom an vaikeat ehdot, joitten alaisena kansantaloudellisen järjestelm ällisyy ti-nltirt on alue. m issä vapautta Ja nau. llin. tarkoittaen tehdaeperustuslata ■ hl.torialitoon 8u" ren" ” <>i81" se on työnsä suorittanut. Ensim m äi den Ja suunnitelm allisuuden kautta. On ollut pakko su orittaa suunsa- | tosiasia, sillä tuo yli- 8,l,e o,kca8 käy nen vaikeus oli vallankumouksen Tässä suhteessa on Venäjä työväen- ton työ tuotannon soveltami sekit " « n “h “ " 03 ” m" Sä Ta" ,,M e Tähän la sta si " v ä l l ^ X T ' “ " t “ " >htelsku" ni>"!“ " ’ allanltu- luonteessa. On luonnollista, e ttä yli- vallan aikana edistynyt jättiläfsaske- uusiin, suuresti m uuttuneisiin oloi m enoaika kapitalistisesta tuotannos lin. Nykyisin on tuskin yhtään ai S e '" . ^ " „ e ^ ^ o ' “ » >hdMSä m ” I n’° “k9en k<* » hin. Suunnaton Joukko liikkeitä on ta proletariseen sai teollisuuden ja noata kansantalouden haaraa, eten siirtynyt käyttäm ään lämmitykseen jo puolen vuosisataa sitte kirjoitti: liemin te lL v stä rik sf81100 w S° S13 paiv'änä e{kä neuvostovallan dekree kansantalouden vissiksi ajaksi tu k kään teollisuudessa. Joka ei olisi kes puuta, on siirry tty käyttämään fd "V ieraalta siim a.tä peitetty paikka k a X lis tie n ^ kanssa h X S Pää* ir^ n su o rite tu n keutum aan, joka vasta vähitellen pa k itetty erikoisen työväenelimen kä korvausaineita j. n. e. Monissa teh se le ttv ” ? P°rt,lla ° n: PääRy kieb raivoisasti ty ö v äen lu o k k a^ja « » 1 ku,uessa- J a täm än ranee uuden tvöväenhallinnon pe Piin, joka tuntee liikkeensä kalkki ta is«a Ja työlaitoksissa on r a ■ letry. Ne on tehtaat, työlaitokset, hrittvneintä ' n « o kaa ja 8en k°- toteuttam inen oli ainoastaan siitä rehdyttyä tehtäviinsä. Toinen vai apulähteet Ja m ahdollisuudet ja hoi tuotanto ainoastaan harvojen paal»- h a lv o k a e tn le e n a ä « „ d u ,. m ,ssa pää. m an’ ’ T “ - h d o llln e n . o«,ä n , " X keus aiheutui maan takapajuisuudes taa sitä työläishaliinnon kautta. jien valm istukseen ja se on koh otta valvontaoikeuden pajuisessa ” a a ’ ’ 3 ku,n VenäJä “ » • ta, siitä että valtava osa väestöstä X u X S u J tx :- X a . T . ,ir k* a “ nut työn tuottavaisuutta. Monilla Nyt ei ole jä rje ste tty ainoastaan talonpoikäis- ° ‘" ? . J Î 8SÏ ,UOie,U’ :’ 8"" ä '” kap,Ulls.™ rara" .o 'l'X ' k “ ' on puoJlproletaarista aloilla on jo vaiti® köyhälistöä. Tämän huojum isellaan suurteollisuus, vaan h u o m attava«« kansantalouden , 7 1 ------— - »n kapitalism ln ka Ikkei„ pyh.n.- ^ " ¡ ^ v k' ,e!,!' ™ -« < .P lu li.U„ . „ ; T . ^ , su"u7 m äiräaa* myöskin pikkureolli«uus Ja [ “ ’»eh aak in ta järjeatetty. R* vallankum ouksellisten ja pikkuporva Pitkään aikaan eivät kapitalistit t,,8taa “n a>än luisella kädellä", k e in l ^ n k k l e ^ k L X L k o n p i ? ^ ^ ^ RUUr‘ osake! myöskin m aatalous. Edo, J n ' , „ 7 ? “ “ rillisten vaistojen välillä tekee e rit i, joi- k J* smne me laskeneet kapitalistista halli- teko‘sesti saattam alla tehtaansa sei- liikkeitten tai liikeihHi ♦ 3 V&lkka täin vaikeaksi kansantalouden kom suoritetaan m aan kalkkien ,u o ,» „ X 2 * Z »n e-.-- _ .. „ . snmom» . | ‘«»nnoiiien ia, lukej hdistysten hal- k a y tu v a , turveläm listi .)O.k" ?e,M sl W o lm a n vaaka, ja pol,,„ai , |nnot v a s u a , ke| m unistisen Järjestyksen ja niin muo voimien rekisteröim isen suunnaton ja-?ek ev ät m ahdolliseksi ve-r . . laydelllalä tuhoam laia Ja fcultamunla Deet "anklcimatta. ko rjauk»ei auorlt vuoden kn .“j,, doin myös proletarisen neuvostoval ta työtä. Siten ei lasketa alnoastaa"n hyväksi käyttäm isen. » u n lv au u p p a m la u s,e „ ä. •“ “ a.U J. n. e. M uita m ,,» Täl„ ä . ! H lan koko kansantaloudellisen toimin tulevaisuuden kom m unistisen yhteis y a .lä Kapitallatlen v astarln n a.ta on ">a<‘ö m im n.äkal käv) Köyhiyiatölle duatajl.ta. vaikkl «• nan. Kolmas vaikeus johtuu Venä kunnan perusteita, vaan «aadaan Viimein suoritetaan meik se vasta vähitel- johtunut, että tehdaslainsäädäntö on lyövien valvontaoikeus n ,ta ,<■.«<»..s » ¥,J.? v °'j‘°'.keU.‘ iä kapitallatlen"-Ien m uuttui . puntana,! jän köyhäli8tövallankumouksen maa- myös mahdollisuus suunnitelm allises osassä Venäjää suurisuuntaisia kaikkialla syntynyt niin suurella vai- peitettyä sulkua vastaan, sitä sit- noksl tyoväenhallin- ilm anvallankumous-luonteesta. Maail ti k esk ittää ponnistukset erityisesli tieteellisiä tutkim uksia, Jotka ; o vit M / 1 - 1 a eikä II c X sitä ole ■ missään .... täysb, keämmin il »* «irm 2 M . __ « . . pääoma ykilnval- m ä lL * OH tUOtannon a h te e n perira- valla. Puolusti m ansota uhkaa m uuttua maailman polttavien tehtävien suorittam iseen. antaneet rikkaita tuloksia. pohjalta alusta asti olem assa toteutettu. Jotakin sallivat kaDita- taansa tehtaissa. f työväen hallinta sielläkin m issä muo- luokkasodaksi. Sen vuoksi on Neu Sitä paitsi sallii täm ä järjestelm ä teilaan Jättiläism äisiä töitä, Türke* listit sentään hallituksellensa. Mut- ' a<,ta kun Venäjän köyhälistö otti i d o llis e st/^ v in i? ^ f kin mi88Ä vosto-\ enäjä koko ajan saanut kes- tanin kastelua puuviMavilJelykset! ta työväenjärjestöjen, vaikkapa kaik ' ^ “ oHisen vallan, silloin tuli kapi- vontaolkeu, Pn T " val- tää im perialistisen maailman hyök M iunakkaasti taistella työvoimien ja laajentam iseksi, sähkölaitosten, k» kein kesyimpien am m attiyhdistysten ta,,8tlnen jarru ta ratkaistua Ja pää- ta oli Venyisi, ' aHankumous- käyksiä ja on se ollut suljettuna pois työtehon alenem ista vastaan, mikä -•a närien, rautateiden raken'. Yhtenä keinona kin yrittäessä puuttua asiaan, ovat oman ‘^ v a i t i u s tahtaissa k u k ista t-! ja la m X l , «yndikaatte- poltto- ja rjak a-ainelähteistään. Vai alkoi jo sodassa. Edelleen tehdään laajoja tie’”clli» on tuotannon kehitys. Suljetaan pie kapitalistit kauhistuneet "luonnoin-1 tHn‘ Voittoisa köyhälistö ei ro in at ° ° Raa te° n,8Uodesta keuksista tekee Venäjän xauu.tsiuneei “iuonnoili- Kn>n»iisto e, voinut yhdistivät m ri-i, t . «euxsista huolim atta feke« oikeuksiensa” loukkaam ista kn- e n i i tvyt>'ä te h d as^ ru stu sla iilisu u ainoastaan vkM rtu, e, W W lis tö häm m ästyttäviä jättiläis net, teknillisesti vanhentuneet ja u- teknillisiä kokeita tärkeimpien kek- najesteetln loukkausta »««n. Itse elämän “ . a,n 77----- ?aFtaaf» * yksityisissä a tehtaissa Ja t,lais setn epäterveelliset laitokset j i kes sigtöjen toteuttam iseksi j. n. e. elämän l e m a t s s a J* l i DonnlatUk«l. ponnistuksia ra k e n ta a k s e e n vasara kitetään koko tuotanto suurliikkei K öyhälistössä uinailee suunnan®- l'aäom.a herruuden h o rju en m .,. | X 7 ‘Pp e r 7 X l t a e u toisessa Ja kivääri toisessa kädessä, siin. T ätä Järjestelm ää on neuvosto mat tuotantovoim at. TyÖvienhalh®’ sosialistista kansantaloutta takapa (ennen kaikkea) pankeissa tuli pää- valta m enestyksellä k äy ttän yt mel ta tuo ne esiin. juisessa maassaatfT““— kein kaikissa teollisuushaaroissa. Sosialistinen Aikakauslehti. J -Xiv. ’.Kivut malka mats. Johtui uo klj, e«,a uurra I ilme t ä*ks, 1 • leini* Lake MSklue n pia Erik te vit » o IV mjj , >i n e n a Tilat,
