Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 26, 1920)
f LAUANTAINA, KESXK. 26 P-—SATURDAY, JUNE 26 .".u. j!» i. ■.■mi'EL vahinkoihin nähden, joita val lankumous on heille aiheutta nut. Asioitsijansa Petljuran avul la toivovat he edelleenkin voi vansa hallita Ukrainaa muutta malla sen siirtomaaksi, anasta malla haltuunsa sen teollisuus- elämän. Mutta tämä ei tule tapahtu maan! Ukrainan työläiset ja talonpojat eivät milloinkaan e- nää .tule muuttumaan ranska- lais-belgialaisten tehtailijoiden ja puolalais-venäläisten tilan- haltijain orjiksi.** *,.■ No' 149 sa Ranskan työväestön johtoon.] Tvn/nic.Vennifin m n- Itiisi lujana satulassaan; Ebcrt Neuvosto-Venäjää vastaan liit kilaan joutumisen syy. Uhkasi, Ranskan työväestö kulkee nyt; zQ«*W- F Olfl- —Kosken avulla, jos se käy laa toutuvat kaikki kapitalistiset hal pa poliisiupseeri eräässä vaaliko yhteiskunnallista vallankumous Tb« organ àf tb« Finninb worker« ia tuun, ellei, niin Kapp— Ludeh- litukset veljellisesti keskenään. kouksessa vangita jokaisen. j0. sertaminen ta kohden voimakkaammin ja it- dorff-vallan' turviin, selkänojana Lloyd Georgen ilve-eleistä huoli ka käyttää “toveri”-sanaa. db« Western Sute«. Tb« only Fiaaíth ' setietoisemmin kuin moni muu Puolan hallitukselle ja toisen D aily in tb« W«eL P u b li.b ^ C u b a matta on ja jää Englanti maail Lisäksi todistukset kertovat lm a n n e n Internationalen vanhojen sivistysmaiden kan K o hytikkäyksen tulikohtana, jos ett- man taantum uksen johtajaksi kuinka sosialisteja oli vankiloin «Kc«pt Sunday, at Astoria, Qregvn, Amsterdamin toimiston julis soista. f by db« W««t«ni Workman*« Publishing tus kaikkien maiden proletaa simainen murtuisi venäläisten ja Englannin työläisillä on siitä sa tullut mielipuoliksi, useat oli- Puolueen viimeksi pidetty toveriemme horjumattoman roh syystä erikoisen tärkeä osansa vat toivottomina tehneet itse reille. Strassburgin kongressi osotti keudet! tiellä. tässä taistelussa. murhan. Hajmaskirin vankiUi" Kolmannen 1 nternationalen Ranskan työväestön omaksuman JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager O lkaa valmiina yleislakkoon rillä oli vankeja ruoskittu s,en T ästä syystä on myös Rans Neuvosto-Venäjää vastaan teh uuden taistelutien. Se päätti, Amsterdamin toimisto on kaik vuoksi, että olivat Italian sosia. Office 5«v«ntb «and Commercial St-, kuten tunnettua, erota toisesta kien maiden proletariaatille o- kan pitänyt mustilla joukoilla tävän hyökkäyksen johdosta. ¡¡demokraattien lähetystölle ker- Oppomt« Post Office. internationalesta liittym ättä sil soittanut seuraavan julistuksen: miehittää kaksi saksalaista kau V astatkaa puolalais-rankalais-a- toneet osakseen tulleesta kohte Kansainvälinen kommunisti punkia, sillä vaikka Saksa suo- TE LE P H O N E — Offic« 365» ti Moskovan internationaleen. m e r i k alais-suomalais-englanti- lusta. Niinikään valallisten t»2 nen konferenssi Amsterdamissa Editoria! Dep*t 832. Näin poliittisessa suhteessa. — ¡..., ... . .. , , „ -7. rittaisikin pyövelintyönsä, on 1 a i s-r u m a nialais-japanilaiseen distusten mukaan oli sosialisteja Ammatillisessa juaaeessa liikkeessä on on sa- sa-l , . J°. Vl,me.helmikuulla Ammailuisessa ------ . teil huolehdittava, etteivät Länsi- ma kehitys huomattavissa. Rans1 ? Jul’st«k«en Maaihnankapitaa- Saksan työläiset muodostuisi hyökkäykseen joukkotoiminnal- elävinä haudattu, kuohittu, toi Eatered as s«cond-class mail matter la koko maailmaa käsittävässä silta revitty sormista kynnet, July 18, 1912, at tb« Post Offic« kan työväestön vanhaa taistelu- I ” v« m,stclee uutta rynnäkköä vaaraksi Puolan seikkailulle. Ranskan työläisten mittakaavassa kaikissa maissa ja lynkattu, naisia raiskattu seki Ja samaan aikaan jatketaan asetta, lakkoa, ei käytetä enää S cu/ osto’ Vena^ . vastaan’, at Astoria, Oregon. under tb« samalla tarkoituksella: Venäjän harjoitettu loppumattomiin in. yksin parempien palkkaetujen; Rauhanneuvottelujen ja kauppa- Borisoffissa Puolan rauhanneu- A ct of Marcb 3, 1879. taistelu saavu ttami seksi, vaan myös vai- soP;musten taakse kätkee se pe- votteluilveilyä, sallitaan Venä ja koko maailman pelastamisek hoitavia tekoja, joita ei voi ed« si imperialismin helvetistä, jotta mainita julkisuudessa. ____ Ranskan porvarillisten «H», saa- lankumouksellisessa merkityk- ;olI,sen hyökkäyksen. Nyt on jän parhaiten kansantalouden työn avulla voitaisiin rakentaa TULEE VIIMEINKIN dessa Clemenceaun johtaman 8Cssa- Työväenluokka on täysin tattla ? ” cns,,vi massa alkanut, johtajain saapua länteen “kaup uusi elämä. vaalitaistelun jälkeen vaalivoi- selvillä siitä, että lakko on voi- Jaapani on koonnut suuren ar- pasopimuksen” aikaansaamista Saksa romahduksen Tov. Edi Sulkanen, jonka To Kolmannen Internationalen varten sekä puuhataan tu tk :- sosialistisista puolueista makas ase ase K kapitalistisen yhteis- me’Ja" suorittanut o suuren verin johtokunta joitakin viik ton ap italistisen yftteis-; " . f , Ja u u .c . v ärien sexa p u u n a ta an 1 u ik - i - k o m itean A n « tiedoittaa koko t . 1 A edessä Duhkesi koko koko maailman maailman porva- norva- kunnan kunnan kukistamiseksi, kukistamiseksi, voimak- voimak- taistelun. ta,ste,un- Se Sc tiedoittaa koko musten toiimeenanemista. s. t. s. i koja takaperin valitsi Toverin puhkesi ,? , väliaikaiseksi vastaavaksi, ilmot- risto riemuhuutoihin. Ranskan kaampi kuin barrikaadit, joita maadrnan s nomalehdistolle, et- vakoojakomissioonien lähettämi- B erlinistä k irjo ilta a n : Valtako ; i r 2 J '" o . ‘P0 u „ 1 t i ».♦ hallitus |a ^a se. ,°.n kylLksUuja kylLksiluja tuhotakseen i sesta Venäjälle. taa meille, että hän lähtee Su- työväestö oli muka tu llu t jär- vastaan imperialistinen hallitus\ H enriette Roland Holst, nau raha-antain m in ¡«teriön eriniiiM kiinsä, se ei enää tahtonut kuun lähettää tykkinsä ja tänkkinsä. enäjän punaiselle armeijalle Työläiset! Täm ä kaikki on periorista suoraan Astoriaan t. S. J. Rukgers. _____________-•___, ___ • i s saapuvat a a n t iv a t a apujoukot. n iiio n k o t selostukset valtakunnan rahaa«kj>. niin siivotonta, että te kieltäy k. 29 p:nä. Näinollen saapunee neliä ,nternationalen oppeja Tässä yhteiskunnallisessa lak Samaan aikaan on Puola alka ta antavat, sllmälläpit&mällä neuvot dytte uskomasta mokomiin. M ut hän perille ensi lauantaiksi. vaan kansallisen innostuksen kotai, tel Ussa käy Ranskan rau- nut suuren hyökkäyssodan. Se teluja Spaassa, aih etta tehdä selkoa ta rynnäkkö on jo alkanut. Unkarin valkoinen Siikanen on hakenut Toverin vallaatnana tahtoi seurata van- ,a tieliitto ctunenäs6ä E i tar . . v- 1on J° huomattavasti tunkeutu Saksan työläisille valtiotalouden to- Hyökkäyksen täytyy alkaa idäs vastaavaksi toimittajaksi ja joh hän tiikerin viittom ia teitä. v i i n ^ viilcnt nvaf I Vini ? laaJ«*nmin selittää, mikä nut itäänpäin ja on yhteisym- terrori siasialliseata sortum isesta minkälai tokunta kai tämäniltaisessa ko Vnme viikot ovat kuitenkin mahtava tekijä Ranskan-tapai-i märrvksessä • ententen kanssa e- tä, jotta voimakas jaapanilainen sena se num eroissa esiintyy. On ¡j. kouksessaan asettaa hänet osas tuoneet vallan toisellaisia tieto- sessa maassa luja ja kuriin tot-i sittänvt vaatimuksia iotka kuka armeija olisi vetänyt venäläisiä m eistä e ttä pienet keinot, joiden a Daily Heraldin Vicnin .... kir- Ja tojen ja yksityisten osakkeen ja. On osottautunut todeksi jo tunut rautatieläisiäriestö nn , 1 ' vaantnUKSia, jotka kuka sotavoimia länsirintamalta. vaalin tu lo ste n iulkaisem icnäi m i.- 3 • , - 1 .. 8jarj„ °... .on* takansa ymmärtää mahdotto- vulla yritetään rom ahdusta estää, g. _______ jeenvaihtaja kirjottaa lehdelleen tämä alku __________ on jo tehty. om istajat äänestettäväksi. M ui vaalin. tulosten julkaisemispai- Tuskinpa mikään tyovaenjarjes- maksi hvväkavä Ia la k ^ k h n m L i t- r ilh s t r T a l S / R a n Z a l 0 J 1 ; 115" T * k a1 S X ^ ^ a l i ^ s ^ Koko porvarillinen sanomaleh- Unkarin valkoista terroria tut- se asiassa m erkitsevät vain asiaa ta hakijoita ei toimeen ole il distö on nostava melun muka kimaan lähteneen englantilaisen lykkääm istä. F ran k fu rter Zeitung^ mennyt. Oli v a in P v r r h o k s “ v S t ? n k RiK , . Ä te ,s k u n n 3 n , ,5_h n - Ranskasta ja Amerikasta. uudesta venäläisten hyöjrkäyk- i työväen lähetystön saapumises- selostuksen m ukaan nousee valtio® o li vain Pyrrhoksen voitto. Sil- hermoja kuin rautatieläisten Suomen ulkoministeri neuvot- sestä Puolaa ja Suomea v astaanota Vieniin ja sen ensi tutustum i- velkataakka noin 260 miljaardim MIKSI RANSKA KANNAT loin vielä sodan huumauksesta järjestö. Jo viime helmikuus- telee Lontoossa ja Suomelle a- ja Englanti on jo julkisesti lu -isosta terroriin. Sosialidcmo- inkaan. TAA ETELÄ-VENÄJÄN laimea työväenliike ei saanut sa kohottivat rautatieläiset ka jatellaan kunniaa tehdä hyök Menqf budgettivuodelta 1920 ovat vannut reunavaltioille apua täi- kraatit Garami ja Prever kertoi- rhejansa suljetuksi tarpeeksi pinalipun. Lakko loppui silloin KAPINOITA käys Pietaria vastaan, samaan laisessa tapauksessa. Emmekö ' vat kuinka H orthv oli hävittä- lasketut noin 82A6 miljaardiin mk ........... nopeaan ja seurauksena oli vaa- * S ' y S u ’ttah a lM u n Cn k™ ole näiden viiden vuoden aikana i nyt ammatilliset järjestöt l nka- On huom attava, että tähän määriin Ranskalainen puoluelehti l ’Hu- litappio. Nyttemmin on Rans J>et,jura K,evia oppineet mitään vihollistemme rissa. Eräs lähetystön jäsen sisältyy suhteellisesti vain pieni « manite kirjottaa Ranskan kapi kan työväestö kuitenkin havah-1 tikuussa alkoivat ^aLutielätect vastaan^0^ aina toistuvista valhetiedonan- ! haastatteli Unkarin Vienin lähet- tentelle m aksettavaksi määrätyn va talistien ja Ukrainan vastaval tunut ja katkeraa taistelua rau- julkisesti vaatia rautateiden v< lC . ,, halhsin keinoin käydään parai-, kansallistuttamista. Vaatimus Uaa! t " vallan-' lankumouksellisten yhteistoi noista? E ivätkö'työläiset vielä-! tilasta ja myönsi tämä terroria hingonkorvauksen osa joten täyty» mina« syistä sc^uraavaa: kaa toiseltapuolen työväen suur johtui etupäässä siitä, että Rans V k“" t3Va„ USS3 kään käsitä, että Neuvosto-Ve- löytyneen, mutta oli se muka olettaa e ttä m äärä mahdollisten to ha vieläkin o v at eng- näjä, mielii elää rauhassa ja täy- vain teiToristijoukkioiden, joita vittelujen jälkeen Spaassa tuntuva»- “ Jo kauan ennen sotaa ehti ten joukkojen, toiselta puolen kassa suurin osa rautateistä on \ ranskalainen kapitaali keskittää Millerandin, “ sçsialistin” , joh ! yksityisten hallussa. Kun vaa-i •• ,la*sten <hplomaattien1 sala- tyy elää rauhassa sekä tekee Horthv ei pystynyt hillitsemään, ti tulee kohoam aan. käsiinsä tärkeimmät Etelä-Ve taman hallituksen välillä. timukseen ei suostuttu, ju lis ti- £€ra,set I.tsfoP,m“ ksetr Kappm kaikkensa päästäkseen siihen? aikaansaamaa. Lähettilään niie- V eroltuksista on m äärä saada kaik näjän tuotannonhaarat. Niin, Millerand ja työväen vat rautatieläiset yleislakon al-Î “S e l i ? *** Olemmeko siis aina uskova vi- Iestä oli ainoana pelastuksena kiaan noin 43 m iljaardia, joten va ‘ Samoin on laita myöskin m i joukot! Entinen sosialistijoh- kavaksi vapunpäivästä Tähän y,eIakdan va?d‘ junkkarijoukko- hollisiamme ja jättävä y stäv äin -; Habsburgien istuimen uudelleen jaus nousee vähintäin 40 miljaar- tä kivihiiliteollisuuteen tulee. taja k irjo itti vapunpäivänä 1895 lakkoon yhtyivät kaikki am- Jenase,sta riisumista mutta kan- he pulaan? diin. Täm ä vastaa yli 700 markan pystyttäm inen Unkariin. V. S. Sivan tietojen mukaan väestön Jokaista “ Eteenpain! Kolmen vallan- matti järjestöön kuuluvat liito t nattaa s5n sVaan D’obisten a- Koko maailman proletariaatin Lähetystölle esittäytyi eräs verottustaakkaa nousi vuonna 1912 Donin jo k i kumouksen vapauttamat työvä- Siinä pitäen on käyty ankaraa?5C- on nvt vastattava näytt näyttääkseen juutalainen, jonka ruumiissa nä- henkilöä kohden — siis summa mikä n,sunilsta- Jälleen vai- on nyt vastattava alueen 36 yhtiön kivihiilen yh enjoukot kulkevat eteenpäin, taistelua rautatieläisliiton ia m’stehaan Saksan sotilaallisten halunsa estää tämä rikos. lunsa estää kvivät ruoskinnan arvet ja ruh huolim atta kulta-arvon laskeutumi U h o lu vallan- teinen tuotanto 806,780,000 puu Työväenjoukot vaativat, että y-|M illerandin johÜman haUituk Kommunistisen Internationa- jevammat selvästi ilmaisivat Un sesta on pidettävä varsin korkeana taan. Tästä määrästä tu li 25 leinen äänioikeus on käytän-¡sen kesken. On sanottu, että ke,kausta» Ja Itävalta sekä L n- ien Amsterdamin toimisto k e -, karin valkoisen terrorin ’aatua. ja joka sittenkään ei lainkaan ole osakeyhtiön osalle 769,460.000 töönpantava yleisillä vaaleilla, taistelu on työläisten ja impe- kar’ ovat Tiuhassa hyökkäyksen hoittaa kaikkia työläisiä, mutta Lukemattomat; muut H orthyn riittävä. Sillä kaikilla näillä va puutaa eli 95,4 pros. yhteisestä Työväestö on sitä mieltä, ettäJ rialismin viimeinen ankara tais- avu,la Venai aa vastaan toteut- varsinkin , kauttakulkutyöläisiä uhrit pyrkivät myöskin lähetys- roilla saadaan kootuksi todellisista osakeyhtiöiden kivihiilituotan- u kansan . . . » --------* — ja telu — - itsensä — on hallittava Ranskassa. Millerand on taa monarkia. , . Ententen agentit julistamaan sulkuun kaiken J a a -j ton puheille. Edelleen tfirjeen- m enoista vain puolet, kun taa« 4« nosta. oltava hallittuna. Kansa tahtoo ottanut käytäntöön kaikki ääri- n,euvotte evat 1° palkasta, minkä panista käsin tai sinne tapailtu- vaihtaja kertoo että Unkarin so- m iljaardin vajaus m erkitsee velko Näistä 25 osakeyhtistä oli 19 nauttia kaiken sen, jota tähän maiset toimenpiteet, lakon joh-ä Lnlcari saisi hyökkäyksestä hol- van tavarankuljetuksen siksi, sialidemokraattinen puolue pa- jen lisääntyvää kasvua ja siten edel osakeyhtiön hallintoa Belgiassa saakka ovat nauttineet ainoas- tajia on vangittu, uhataanpa shvikeja vastaan. Vain se, joka kunnes sekaantumispolitiikka Si- raikaà kokoo luettavaa tilastoa leen huonontaa raha-a-siain tilannetta. ja Ranskassa, s. o., etelä-venä- taan muutamat harvat suosikit, heidät asettaa syytteeseen m aan-‘ avoim’n silminkään ei näe mi- 1 periassa , on loppunut. Ei yksi- sikäläisen valkoisen terrorin ti- läisen kivihiiliteollisuuden koh Ei mikään voi pysäyttää työ- petoksesta. Kokonaisia rik k u ri-1 ...... * ,a Totikaan, ; kään luokkatietoinen -------------------- työläinen --------- hutöistä. ----------- Kirjeenvaihtajalle oli talo ratkaistiin ei Venäjällä tyaen eteenpäin kulkua, ei ku-i armeijoita on hankittu j. n. e. Työläinen, nyt on kysymyk- saa Yhteiskunnallistutta- s koskettaa tavaroita, jotka o- jo jätetty 30 sivun laajuinen a- vaan ulkomailla, jossa asuvat kaan sen vallotuksia."Niin-j Mutta ei hallitus 8cssä maailman orjuus \ a t m ää rätty Jaap an iin . Puolaan siakirja, jo ssa oli m itä kanrmot- 7 estää ------ ----- ---— —••— . 1 --•••• m u n « a sittenkään in e • littaan nanitus ai- a.« '■'•f"“ ••»»«*»• n»«*« <1- kohtalo: t> iju ■ u sjv uin S a . . . . ¿1-1- — ' i * t ■ I ' Suomeen taikka tulevat nais- tavitnpia valamisia todistuksia miskysymys Hol tämän venäläisen kansantalou ..,n ennenvanhaan aatelisto, nakaan toistaiseksi ole päässyt ta’kka \ aP*us. Tyhjän vuoksi ei I ja den tärkeimmän haaran varsi niin huutaa porvaristo nykyään aseman herraksi. kapitaali tähän äiti ole kärsinyt tä maista. j Unkarin valkoisten toimeenpane- lannissa naiset isännät. Ulkomaalaiset maailmalle Lähiviikot tuonevat A ratkaisun taP.Piota taistellessaan Venäjää Teihin, Jaappanin murhista, se joskus on niitä t e h tekojaan, n y ^ j a ^ i t joita a 'se o V se “ ^ öslaan': ^aappanin työläiset, ________ mistä ___ ___ T___ , ruoskimisista ja ovat myöskin vallitsevassa ase vetoamme me ensikädessä. Mut- muista julmuuksista. Siten oli Eräs sosialidemokratien massa osakeyhtiöiden omista ± ^ a „ . y% a kyek„en: ^ S ' ilmeinen yritys on voit- ta myöskin Amerikan, Englan- esim. 31 sosialistista naista ruos- ehdotelma. missa kivihiilikaivoksissa ja su- nin, Hollannin, Norjan, Rans- kittu. , Eräs todistus kertoi 26 . unacbbd on yhteiskunnallinen ankaruudessaan ja jtilmun- latuslaitoksissa, jotka valmista sy heidän tekojaan; mutta jos val i ankumousliike H ollannin sosialidemokraatt R anskassa dessa kaikki edelliset. H eikko kan ynnä muiden maiden työläi- henkilön vangitsemisesta nimen vat 93,4 pros. Etelä-Venäjän ko porvaristo luulee, että se näiden, astunut Tuuren askeleen k^ t a näissä maailmankapitaalin set voivat auttaa itse ' te o s« . omaan ruoskimistärkoituksessa. ko koksimäärästä. t ' k° i e.n sa ? akla .o n o ik e u te ttu päin> Ja gikgi suunnitelmissa on puolalaisten Tällainen toiminta olisi osoit- Ruoskimisen jälkeen oli henlät ¡ i i . u Z . Ä ■«»«„# e evaT Onko siis mitään ihmeellistä ■ k o i h e r ä t t ä v ä t k i n kaikkialla toveriemme kumouksellinen mie tava vallassaolijoHle, y ottö tvÄiak heti »^ft- vapautettu. Edelleen 17J„1U^ esi “ Okunta on saanut valmuk ttä työläi- siinä että Ranskan porvaristo dot perinnöttöm inä vaikka 'nä-1 m ainitussa ky»; liala AantaTaiko nlm a aa iti set ovat varuillaan ja valmiina tettiin yli 1,000 tapausta, jolloin ohjelmansa horjumatta kannattaa Petljuraa ,mä myksessä. mä taas vuorostaan vaativat toi vaat.vat to i-. lenk iintoa. seään aan nv lk iiäin iä h hy v . toimintaan. M utta tämä ei ole ;sosialisteja oli teljetty vankilaan seään kuolem kuolemaan nylkijäinsä ja että se niin innokkaasti ajaa minnan ja henkilökohtaisen ke- T ästä ohjelmakertomuksesi väksi? Ei. Ei, jos heidän sak kylliksi. \ astalausect ovat pai- kärsimään kidutusta ja nälkää Ukrainan “ riippumattomuuden” ! liittymisen oikeutta, oikeutta i käypi selville m. m., että so»i salaiset toverinsa antavat heille kallaän nekin, mutta niitä o n . vain sillä perusteella, että heitä -------- —........— ---------- asiaa? saada elää tyytyväisinä ja on toteuttam isen välttämä a- k vakuuden 8iita- etteivät he hvök- seurattav pakkotoimenpiteet, sil- "epäiltiin". Raajarikkoina en- lismin . Ranskalaiset tehtailijat eivät nellisina, niin on se tuom ittu1. / U u d is ta tila u k s e s i <x- tömyys astuu yhä enemmän ä ä heidän selkäänsä * ‘ k e s.k e y ty stä Viimeksi m a h d Ä s / e t t ä ' Läm - lä kapitaali taipuu vain sellais- , tisiä sotilaita oli raahattu vanki- . enemman naiva, L r e tt?? ainoastaan halua maksusuoritus O » t° T a? hViÖÖv- enemmän päiväjärjestykseen ten edessä, kysymyksen nyt kos- taan kun nämä sanoivat olevan- e ttsi iu u r; serJ vuoksi vhtr ta tsaarin asettamista vekseleis v a ih tu n e e t3 e ttä M in*" * ^hden lä h e t t ä m is e s s ä si-Europan neuvostot voivat o- S™“ kunnalliatuitaminan on välit tä vaan he aikovat uudelleen Ä P Raens'kanMpöXaa??sUna t a p a h d u . kätensä idän neuvostoille — ---------------------— samoin kuin nyt on kysymyksen- sen sosialidemokratisen sanoma- päästä tehtaiden omistukseen; porvariston luun siitä syystä on välttämä- sä myös monien miljoonien työ- lehden “Repszapan” lukeminen maton ylimenomuoto. Yhtei he eivät voi rauhoittua niihin johtaja uusien miesten astues- kunnallistuttam inen on aine ___________ ____ töntä, että Saksan taantum us is- ■ Iäisten olemassaolo. Vihassaan raitiotievaunussa oli pätevä van- m ahdollinen tapa, jolla voida iiiiiimiHHiiimmimimmmiuimiiHUHi n»niiiiinimniininnnitniiinnif»inniH iiiiiiiin iiiiiiiin iin iin in u iiin in iimimH m»Hunhiiiiimiinminini»nniHnimini nmmimmnii?i»»i»nimnmmiii>ri>i7Biiiy jniHMuifiirHiiiiiittiiiiiiiititttiiiiiiniffl leviä pietarilaisia. Käänt. muist.) Viipurinpuoleisen o s a n ... ja Siis vaikka ei tehtä vään kyke- lukija kyllä j olijia se sitten mitä tahansa. A s- Sitten ymmärrettävästi Suomen aas ilman 30 kopeekkaa asia ei nekään voi silti hakea, siihen Industrialistin dä mitään arvostelua, mutta r lahti — se on kokonaan meidän, s u ju ... sehän on luonnollista., annetaan oikein virallinen lupa. myöntää että tämmöinen komi keisen sosialistipuolueen kon- se elää a in o astaan arvosteluin tea olisi Industrialistiin nähden senhän jo nimityksestäkin käsit • !e ty,I ykänen! Puhukaa Se on oikein. Jospa Työmiehen pitänyt olla aina toiminnassa ventsionin aikanakin siitä saa Niin on jäänyt tämäkin jntt Mitä bolshu-pojat tuumivat t ä ä ... se on meille tarpeen lai vielä mitä on tarpeen? - _ > ja muiden "keltaisten” ' laitosten (viime vuoden kokemukset kai tiin nähdä monta surullista jos vastaam atta ja konventioni kar vastoamme varten. suursuomalaisten rauhan taa vanhollisutidcn ninieä stnk* iela vielä. Siellä P ie ta -! johtokunnat olisivat ajallaan ehdoista. — Mutta onko laivastoa? — ri^-^a on .eipunpuoti. . . hyviä muistaneet tehdä tuon tarjouk- sen on jo lehden varsinaisille huvittavaakin näytöstä. Tallin- tähden että siellä sattui olema-f kannattajillekin opettanut.), kysyy joku arastellen. . ______ ,, hajun ja hcrrasillallisten, kuh nnkeleita oli T Moikan kaikille niille Työväen 1 aivK ti.abit 1 ■ • '------- varrella — , ,sen »V ii xaiM iie nune i vovaen u Opis- p is - mutta merkillistä se sittenkin den äärimäisyyden välissä, s id yksi esperantoon innostunut faf Nyt kun puolalaisten häviö on inari joukossa. i k u V X s sitten k n '»«; Itse nähnyt, ton oppilaille, jotka pitivät it- taas pakottanut raskaat heimo- kyll kylla, kuinkas ^olmc Haluan kovasti saada tämän le i-■ seään kaikkeen kykenevänä, ja on, että lehti näin täydellisesti lä joku teksasilainen farmari c- M litta sosialistipuolueen f'i|j laihonne Suomen hallituksessa, soutuvenettä, kaksi il Pur,puodin. s. so im aa... il- .......... vielä cnenipk jog ; >lisivat si^ n on luopunut vahvimmasta toi- sitti että sosialistit ottaisivat o- tajakokouksen edustajat voiva lähente lemaän Neuvosto-Venä man Suomenlahtea ei mitenkään mitusprinssiipistään. Toivo- petellakseeii ja opettaakseen uut- ... <m , . monsivät ynipä-1puoletkaan hakijoista valinneet, kaam-me ettei T ie Vapauteen ko- , ta esperantoa kansainväliseksi nyt kuitenkin lohduttaa itseäs jää rauhantarjouksilla, lienee so- voida tulla toimeen. Sitten, et sillä että jos he ovat tuon csj* ptvaa muistuttaa mieliin mitä tei rajalla olisi venäläisiä jouk- nila olijat — leipunpuoti on tar- niin olisipa varmaankin jäänyt vin kansanvaltaisella toim ittajan i apukieleksi. Ukko sattui ole- rantoesitvksen l<ull<iCg„ VKWn lännen tähden van! peen. Ilman sitä emme miten- Tie Vapauteenkin syntym ättä. valitsemistavallaan joutuisi sii- maan yksi niitä tavallisia aine-j siä eivät he ole työläis-\ enäjan lehdet tuumivat koja vaan olisi ainoastaan m ei-jkaän vksiu- a - ' tule toimeen. pari kuukautta sitten pidetyistä dan* ettei l°Puks* lopuksi uskalla ollen- rikalaisia sosialistej sosialisteja joka ei Maailmassa on kuiikmuua nr. ' ’ Julistettiin väliloma ¡onka ku-i M utta lupaaminen ja valitse-.' ¡ , hcn hcn e.Ve’ aseleponeuvotteluista, jotka 'suo . — M utta ei vainen venäläiset Unessa Itiin välilo inen ovat kaksi eri asiaa i k aa n . lhnottaa toim ittajaa. Sillä vielä ole päässyt uessa kokoonnuttiin ryhmiin; niinen ovat kaksi eri asiaa j a 1 nvkvid 7 , v i J , > 5 1 v ♦ selville kaikis- kin. opportunisteja eikä vaan ti malaisten puolelta sitten niin karanne? jostakin kiivaasti väiteltiin. Pv- kaikkien valitseminen f -lh i« « F \ k ’ !aa" • “ P ' 'nneaika.s.sta suunlikvsy- teksasilainen äijä. jotka ajattel äkkiä keskeytettiin, kun tuli tie . 'antsem .nen, Ullaiscs- |a tulee saamaan niitä nunpaljon mysten termeistä, olla m öllitteli vat siten että kansainvälinen Hm---- totta tosiaankin - känen kulki ryhmästä ryhmään doksi että Puola on hyökännyt min ei. Me sijoitamme sinne ja kiusasi kaikkia itsepintaisella u Paukscssa» Penn vaikeaa. | että jos se mielii puoliakaan tyy- vaan ja mietti miten helppoa pukieli olisi sosialisti>ta maa ja Mannerheim! lähettänyt pari laihemmat jotteivät voisi k a ra -' ehdotuksellaan 1 °.n >h!a va’k^aa ^uin lehden dyttää, täytyy sen lyhentää työs- Teksasissakin olisi tapella Bur- maa rakennettaissa tarpeeilini laivalastillista aseita Saksasta. ta. Siinä itse asiassa minun • — Pääasia on että Viinurin- loirnittam,nen t.°‘rn’ttani’ne» llman ilman “sensuuria.” lesonin johtamaa johtamaa bourbonilaista bourbonilaista Yksi sensuuria, j j kentelyoikeuden KcntetyoiKeuden vähintään vähintään kuu- kuu- »esonin Yli sellaisia joukkoja kuuluu Krasnaja Gasetassa on eräs pa ehdotukseni. Pyydän tekemään | puoli on meidän . minulle _ Sensuurikin oli yhtenä syynä rii- kauteen, antaakseen kaikille ti- kapitalismia vastaan, jos kaikki lev an Neuvosto-Venäjän kouli kinoitsija niistä jutellut seuraa- hraehdotuksia. ;M . . ja , . in „ r' . hcn’ etta Laukki kerran perusti Maisuuden sen periaatteen mukai- puhuisivat esperantoa, meksiko- ha’ 30 k Uop. o p ... ia sitte„ sitten se le f f . • ! ......... ! li • ” • • '1 '* 1 na Unto. Venäjältä t u 'I i t n’’J v aa; Sosialistin, jonka jälkeläisiä Tie sesti mitä Industrialistin viime- täisetkin, joita sinne aina tuote- ( set kertovat sen mmhKti-»ura* Kaikki vaikenivat kauan. Polt- puoti Moikalla." Kaikki oli kuten suurten vä ti vat piippua, syljeskelivät ja i \ apauteenkin on. Työmies, vuotinen yhtiökokous maaritteii. taan rikkureiksi, milloin englan--vaa ----- “ Neuvosto Vcnäia k-i lillä ainakin. Valittiin komitea katselivat laiskasti' toinen tois noudattaakseen hieman tavalli j ninkidta puhuva köyhä väki a i-! sanvalistuskom L riaaun Kansanvaltainen ilmotus. ja suuremman komeuden vuok taan. sia terveen järjen sääntöjä, heit u v ib k a a ? aha" Puohaan P’tam ään.!nia komissioni on aMaa tieteen si valittiin ei yksi vaan kaksi pu teli joitakin kirjeitä roskakoriin Esperanto — Pääasia on, että tuota noin ja vallankumoukset- Mutta sentähden ettei ukko ollut j eesti tutkittuaan päättänvt U3 1 ie Vapauteen niminen kuu- heenjohtajaa samalla kertaa. Is itse a sia ssa ... ja sentähden piti perustaa uusi lisuus. - heleasanainen “vasemmistolai- kansainvälisen apukielen l - ” kausijulkaisu ilmottaa tarvitsc- tuttiin pöydän taakse, sytytettiin lehti “johon voi jokainen Vallaip Kuka siellä alkoi puhua? nen . tehtiin koko konventsio-. ranton pakolliseksi oppiaineet kumouksellinen työläinen v a -j, Amerikassa s e n k a s s a mitataan niitataan vallan- piiput ja alettiin laatia rauhan Selvemmin. Mistä on kysynns? i s a " * io lla '" tu iiiS iia enemmistö vastuunalaiseksi, kaikkiin Venäjän kouluihin. '• ehtoja. Alita te ehdotatte? ' ' ! sanotaan n äin - päästi kirjottaa kaikki mielipi-i 'u.,n<?uksc‘ Osuutta joskus onu nm hauen esityksestään. Vasen»- tä ennen on sen opetus ollut ]•» on. että Pietarin T ’ a’ teensä!” 1 i u * cl,a. tavalla- ^ellaist, Ensiksi —- huomautti pu .... - 2 Pääasia Sellaisten ta n u sto laisct kirjeenvaihtajat pisti- kollinen 333:5ii3 - on* etta P*etJr' n jaa halutaan T IE V A P 4U - P ietarin Moö.nvai J holta, jotka ovat . . lukeneet pal- heenjohtaja — on Pietarin ku- \ Itpuhnpuo etnetf osa kuuluu TEEN julkaisuun, joka ilme» i? .» " « . . * vat purevan ju tu n esity k sen j<.h- TveVin, O relin jä Sn.olen^i joka ilmes- Nyt näkyy Industriali^tin y h -jjo n Europan sosialistien välisiä J° h' vernementti alkuperäinen suo meille, ja sitten minulle... sota- tyy kerran asuun, " kuussa. — " kouluissa. Yhä useammat ko« Toimeen tiökokous menneen sensuuritoi- väittelykirjotuksia ja omaksu- ^LriLteia täällä dlMd. malainen maa. Silla muista k o rv a u sta ... 30 kopeekkaa — voivat hakea lut kaikissa maissa av iUtU'l kaikki I. W. Liiton menpiteissä niin pitkälle, että on neet niistä kaikkien vallanku- an kaamme vain kuinka paljon siel alkoi joku unisesti. lialta vaaditaan se* asettanut oikein eritvi^en «mi. nioukseili«im m an . . . 1 *uMnku- jäsenet. Hakijalta se- erityisen sen- mouksellisimman “hengen”, tah- i m . . kansainväliselle kielelle. lä suomalaisia ole ollut Esi — Hyvä, main h y v ä ... istukaa ! ka. s.Uömen» ctta cnglannikielen suurikomitean. Se ei ole tvyty- toen sitten toteuttaa sitä täällä- 1, : i» « ■ > i *1? - uc>kkata,stc~ E i . olisi siis ollut pahitteei merkiksi Maslinitsan "veikot” N ukah takaa en „n ,a sanokaa I « „o .su u s, kyky kääntää englan-. nyt edes siihen e t, a tottnitnja Ö tn. katupa se ¡„ansa taf Jg S - t t Y n tH - ---------- vastan ’ vaikka konventsioni (veikoiksi kutsutaan Pietarin sitten. scmmistolaisten tahtoa olisi Y m n i a r i iu » b 1. • i ........- u v . u v « - ■ n 3« c i » i jv u ia v u u u e i r o s x a K O - ; u i a u i a ii v a g ia v a iia n K U m o U k s e lil- m aa tb ^ n F o n l i v i U V * ympäristöltä maslinitta viikoksi, _11O . a anto. akma kuulua (^ „ e R u m a a n k aksm k^, r o m u t u ^ ^ i k e . n ne ^otka e.vat .a -io li s a t ^ t u v a i u ^ Ä f sen- tnolle teksas,laisen ,k.e!elle ,a hoitamaan kaksinker- riin, mutta asettaa oikein eri- stksi kaikki ne jotka eitä- . .. ‘ 1 edes 'sive. ’li-,,, k euty s. o. viikoksi ennen pääsiäispaas- tuolle teksasilaisen ton alkua kaupunkiin saapuneet M ,U s ,m i on nukkumista ? , voiva, toimeen hakea aeUaiaet- vanhan painokannisen U foin sa-1 „aan ja huiikaa h ip 7 ,p 'h u r " t.7 " u ' "sk !Tm7 k° 8kaPa ‘“° <a “ ‘ä h «'« suomalaiset, jotka hevosineen ia e novat mitä lehteen saa .*---- m en 1:,- n ä! birir.is;uiatscfi>- ta iakAkolU K esi- e -la .-,.-,,,.,....... ; h ;,, sen nvhän ..n..* tim .... ______________ , ' y imiari ensimaisessa sosi.m* - ajopclinecn kyyditsivät huvitie- ,'*7 .......... imu o : im oiJUC n 1- 1^.. omainen tarkkaav a > ty k ille mitä silta Uholta tu k e .in rim a n loukkaamista, joka ei sie- j v l T u m ä t t l m a n l ’ TOVERI (T H I T ...— — 4 - ' COMRADE) .. ■ .. . .4 - ■■■ f . ~ YHTÄ JA TOISTA
