Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 11, 1920)
f TIISTAINA, T O U K O 1 C 1 1 R — TUESDAY.MAY 11___________ TOVERI No. 11Q muuden osotti selvimmin presi u . ' " :,k “ T „ 1" “ ° U‘ UnUtta s o sia [si inä kuinka pitkälle mielipitei-|ri tämän kapitalismin teknilli- massa tulisi tukea bolshevikejä (THE COMRADE) dentti Wilsonin luhistuminen Näiccä • m I • Yoldaan valmistaa. Jos vai- nen luhistumisen luhistumisen ja olla yhteistoiminassa heidän Toverin vastaavan toi. TEe organ of tEe FinniaE w orker* in Liberaliset ihanteet, sikäli kuin Näissä olosuhteissa ei voida mistetut mielipiteet johtavat ¡takia sosialististen tuotantota- kanssaan. ' - minä ' ‘ Ja arvelen, että mittajan paikka tEe Western State*. TEe only FinniaE ne olivat todelliset, perustuivat ajatella vapaudesta kapitalisti- onnettomassa sodassa suuren ¡pojen käytäntöönottaminen on erityisesti ammattiyhdistysten vississä määrin ihmisen ja ihmi Daily in tEe West. PuEliaEed Daily, CIj!äs "333rän. miehiä kuolemaan, ja verrattomasti helpompaa nyky- tulisi antaa suurempi huomio avoinna except Sunday, at Astoria, Oregon, sen väliseen suvaitsevaisuuteen, mnirratial1 «i ♦ de.I? okratla D5"[!ÄP8et J a vaimot kärsimään näl- ään kuin koskaan ennen. Mitä bolshevikien järjestämismenet- by tEe Western W orkm en's PublisEing haluttomuuteen ajaa asioita ää X n TSten ilm o itetaan To verin va. ^ « V - Ciet^Ue5 olevan yh-käa, niin voi sattua, vissin ajan ¡tahansa taloudellista oikeutta rimmäisyyksiin. Uskonnollinen den mistä ylevistä ihanteista, kuluttua, että tavalliset mieli- työläiset nyt tahtovat, sen he telylle, koska he ovat ottaneet van to im i avoim eksi ja Eakukelpoj» Society. soviettiensa edustuksen pohjak suvaitsevaisuus, demokratia, pu JJ!,, , R"Ol! Sta 1 ° ^ ™ ’ P u id e n valmistuskeinot epäon- voivat hankkia. Mitään muuta si teollisen edustuksen maan ten tovereiden haettavaksi. T o im ^ JO H N V Ä L IM Ä K I, E d ito r & M anager hevapaus, painovapaus ja vapaa kk että C b° ls!*evi- ni?;uv? L Siinä tapauksessa on ei ole heitä vastassa kuin hei- tieteellisen edustuksen sijasta. olisi astuttava heti kutsun «eatu». - "a kauppa olivat kaikki ihanteita, k u in n U m m ? ’ 8ena?8c? a vallankumous seurauksena. Mut- dän omien vaatimustensa mät Mutta tarkotukseni ei ole suo- H akem u kset paikkavaatim uksineeB Office Seventh and Commercial St., jotka edellyttivät, että eri ryh on a i n o a s t a a n ^ ^ v a r i l l i k31 en.*?k?-n tähän tillisuus. i sittaa, että me tässä masasa, jos lähetettävä ennen toukokuun 20 P*F Opposite Post Office. mien väliset eroavaisuudet ei täneet nen metku T o ise lta nim ien L u lP ? “ k ®bJ aan p äästään ovat Täten kapitalismi on menettä- sa olosuhteet ovat niin äärettö vää osoitteella: TELEPHONE — O ffice 3 65; vät olleet sovittamattomat. Mi meUle Selittävät k ^ i t S xSe mitä kutsu‘ nyt kaikki ansionsa’ j° iden aJ män PaUon toisenlaiset kuin Editorial Dsp't 832. nä olen yksi niitä, jotka sodan tä on eoäkansanvakaista knet L itr enc°unistöva. T O V E R IN J O H T O K U N T A llaksi porva-vulla se menneisyydessä koetti Venäjällä, sokeasti seuraisimme Box 9 9, Astoria, 0 ^ seurauksesta ovat siirtyneet li u a °estää ^ ^ ^ ^ ^ tto ^ m in n jd h i »äh/»8*88* scnH‘P08*«33. itseään keskinkertai- bolshevikien jälkiä. Muiden Entered as second-class mail matter beralismista sosialismiin, ei sen taantumuksellista Darlamentti« Lire^6” ni,.d$“ .VB?Jaa» J°tka hai- sille ihmisille. Trustien ja lä- ammattilaisten tavalla minä kä- July 18. 1912, at tbo Post Office tähden, että olisin lakannut polkemasta enemmistön tahtoa La eyat mielipiteiden valmistus- heisen yhteyden takia valtion sitän työmaajärjestymisen tär- Aputoimitta jän paikki at Astoria, Oregon, under the ihailemasta useita liberalisia Koettakaamme ymmärtää m itä lf-h <3?°” mr !ioui*,i8“ ja san°ma-kanssa, kapitalismin on onnis- keyden, mutta samalla minä us- ihanteita, mutta koska näen vä ka^italisriSTsa A ct of March 3, 1879. k k u n n ? « ! h ?»? 5U,S J?rJetontä *«- tunut hävittää kaikki jäätteet- kon, että territori-parlamentilla avoinna Toverissa hän mahdollisuutta niiden to d em o k ratiaan s is ^ ä h h ie v v k M ?M äS Palvella . A laista j km vapaudesta. Opetuslaitok- vielä on tärkeitä tehtäviä suo- teuttamiseen, paitsi kunnes yh A p u to im itta ja n p aikka ilmoitetsa, on alettava tuomioistuimieta ia i-iJ e^maa’ .t ai. tuom ita kaik- sien ja sanomalehdistön kont- ritettavana ja sentähden en ole Kansanvalta ja vallan- teiskunnat taloudellinen raken hallintovirkailijoista mnlemmaiLei» suoran. t01™innan aseita, u- rollin kautta se on tehnyt de- vielä vakuutettu, että parlamen- avoim eksi T o v e rin toimituksessa. Vu. ne on perinpohjin muuttunut. tim uksena on täydellinen suomen- kumous Sodan seurauksena ovat raha rahavallan liitto la is ia M vrt«ki» . CI 3 VUOS!a s ,tte " toisten ky-j mokratiasta farssin. Kansalli- tin täydellinen poistaminen so- englanninkielen taito sekä sosieli«^ sen tosiasian e ttä m r I «L l,akla Tai1,u*! '“ ••ituk-; suuskilpailun eli tarkemmin sa- viettimuotojen vastustajana on valta ja työ, kapitalismi ja so- tiedämme lamentin jäsenet ia varsi PUiniR„l.>,f„iv?. ? _ 2 7-?3'd'? . ,ak!? !n?en ,kauppakilpailun. kautta sejsuotavaa. Ja olen vahvasti sitä puolueen jäsenyys. Toim een on s*, Ylläolevalla otsikolla kirjot- sialismi, joutuneet vastakkain «H t- on tehnyt rauhan m ahdottom at mieltä, että ilman aseellista val- tuttava heti kutsun saatua. Hake taa professori Bertrand Russel, Sosialismi on viimeinkin ilmen ministerit V uU iensf ¿ " v h ^ i í « l i S S T “ !...0' “ psltsl kukistumisensa kautta, lankumousta voidaan tässä maas- mukset palkkavaatim ukaiheen on 1*. yksi etevimmistä nykyään elä nyt voimana, melkein tasaväki kunnallisen asemansa vuoksi „ „ „ l»” ’ ett3 Po rv a rl' lln en joutuvat "uonñoutseen v h te v “ »‘« « « « n ’ »Iheel- Ja kiihottamalla työläiset tyy- sa toteuttaa mitä sosialismista hetettävä ennen toukokuun 20 pj. vistä filosofeista, mailman ny senä kapitalismia vastaan. Ve teen omistavien l u T t e n ^ a n C kó».n t J°, l“ U,,a uhrl‘ ™e-11 Jäättöm iksi se on muuttunut toteuttaa voidaan. En haluaisi vää osoitteella: kyisestä tilanteesta “Liberato- näjällä se on jo voimassa, ja Mvöskin tiedämme e t t ä —■ aan ausurna*ul on)a tuo- ■ tehottomaksi tuotannon ' metoo- opettaa bolshevikien orjamaista KUNTA rissa”. Russel hoiti professorin muualla on mahdollisuus sen sa S n l t a l S rvhm l, nTai 1 1 Í v"“ ' a . . . . dikat , Ensi™ is« kolme näistä jäljittelyä. Olen taipuvainen Box 9 T 9 O , V E R IN J O H T O Astoria, Ort, tointa Cambridgen yliopistossa, valtaanpääsylle. Mitä on näil kitlyneempiä noDeamnia toimi, mi » I H t al“ssa kapltal‘? y P .aoljnis,umisl5ta ovat syitä ajattelemaan, että heidän to t Englannissa, mutta sotaavastus- lä kahdella taistelevalla voimal inaan ia saiakälunäiaem niä k,.iñ > teeskenteli, että Saksan kei- miksi sen kukistaminen ■ olisi netelmänsä olivat ainoat oikeat tavan kantansa takia erotettiin la tarjottavana? ty ö v ä e n ry h m ä tm v T sk in e t f c t l i eduStanM . . f« * » “'* ™ toivottavaa. Ja neljäs, onneksi, menestyksen hankkimiseksi Ve- voidaan väkivaltainen siirtymi- toimestaan ja tuomittiin kuu Kapitalismi, niinkauan kuin on" ettomuuden. Feo- on myöskin aiheena kukistami- näjällä, mutta tästä ei seuraa nen uusiin oloihin pitää oikeu den kuukauden vankeuteen De se taisteli feodalismia vastaan, vallan psykologia saattaa sen d l ih m i m lölä u n .o i« ,m m ik ." k *. ,• kukistunut, mutta sen toivoon. millään muodoin, että ne olisi- tettuna. Demokratian ja vapau fence of the Realm-lain nojal omaksui joitakin liberalisia ihan kävttäiät S p Ulistisen t e o l b s u n ^ t u t P ,5n?‘ ° n .°5° ‘ta“tunut ky-| Kapitalismi ei ole voinut tur- vat meille ainoat ja parhaat kei- den puolesta annetut argumen la. Russel on ollut mailman teitä: vapauden, demokratian ja mnP o hu iln e k íiñ n U I l I X d!,n|'. T nl¿ lt3‘ * 'kemiä" , «o- vala vapautta, todellista kansan- not. Olosuhteet k e illä ovat o- tit, sanokaamme, voidaan sovel huomatuimpia liberaleja, joten rauhan. Siihen yhdistyi myös to ista i» ,1 1 i . ehkäisevät b i s ? ..? ." : 2 Otk^l.de2h,’. ? . rí uí,aa- Puhumattakaan i valtaa, pysyväistä rauhaa, tai m ituiset. mann mutta kautta manner- luttaa normalioloissa, mutta ei G; »---------pyoyvaiaia idun.«, nuiuisei, mutta Kautta hänen kääntymyksensä, mikä tuotannon lisääminen. Sota on toistaiseksi työskentelyä D e L k « ! ! ^ " ’t ko,mrn.un1l?tlst3 suurempaa tuotantoa, jota mail- maan ovat olosuhteet paljon e- suurten onnettomuuksien ja j seuraavasta ilmenee, on kansain pyyhkäissyt olemattomiin feu- leää X s tu s la n n s e n vallaT raiot x» ^ m ? ^ VT T kaPltallsmin ma tarvitsee, eikä ole mitään nemmän samanlaiset k u ii Ve- mailman vallankumouksen ai välisessä merkityksessä . huo dalismin viimeisetkin jätteet; valitseminen kerran v?£ec!" T ? k ku“ luvat kauPPakil- syytä ajatella, että sen epäon- näjällä, ja luultavaa on, että tana. Näinä hirveinä aikoina mattava tapaus. kolme itä-Europaa hallinnutta täytyy olla valmistunut « keisaria on hävinnyt. Toisissa vuodessa jolloin saadaan valita hm ° ia0^ u pako*taneJ t Itäval-j nistumiset näissä olisivat mis- siellä joudutaan käyttämään sa- ihmisen ukemaan omaa ajatustaan; on ehdokkaiden välillä irlicta It h* ? Saks-a,” kolvakoura»seen! sään suhteessa tilapäisiä. Päin- manlaisia menetelmiä, jos sosia- Ennenkuin ryhdyn nirniai- monarkistisissa maissa, Miltonin Rukaa T t o d e l H ^ mikä tekee pysyväi- vastoin, sen epäonnistumiset o- lismi tahdotaan valtaaÄ saattaa. s ko hän oikeassa tai väärässä, neeseeni, suositan pientä katsa sanoja käyttäen, “kuninkaat vie u. .3a” . toaeuisuudessa edusta sen rauhan mahdottomaksi. Jo- vat kasvamassa yhä huomatta- sen ainoastaan lopputulos voi ».-i on tilapäisesti näyttää. Minun mielestäni oc usta mailman oloihin vapauden lä istuvat kauhistunein katsein”. valitsijain tahtoa, silla vaalikus- kaisen ajattelevan ihmisen täy-f vimmiksi synnyttynänsä tyyty- reDin vt k ah ta kä«it j 3 • ><• .. repinyt kahta käsitettä, joihin onkun verran pedanttimaisti mahdollisuuksien kannalta kat Mutta menneisyyden voittanut tannuksien takia ainoastaan suu- tvv käsittä» että irenitai:.«.:»./ ret ja rikkaat järjestöl: tai ai- i ä r i e s t e l ^ r takl3' MlU on..so? useimmat meistä ovat lujasti us- kapitalismi on joka askeleella soen. Vapauden lopulliset mah coettaa sovelluttaa Venäjän o- dollisuudet ovat suuremmat muuttunut tulevaisuudelle yhä noastaan hyvin rikkaat yksilöt,Idotonta sivistyksen jatkumiset suhteina’ ,ar)ottavana naissa koneet; tarkotan demokratiaa ja oihin meille normalioloissa so taistella menestyksen toi- rinnalla. On selviä k u l osiH v .iv i.. • . vapautta. Tuleeko meidän täs- veltuvia väitöksiä ja prinsiippi- kuin milloinkaan ennen, mutta vihamielisemmäksi ja vähemmän voivat m ^n / a>™«a- Ä j« t ^ T j Ä t ä d a ^ 'j X u n ^ n o S X a ^ ’“ ä Ei SUi" ' vaarat myöskin ovat suuret, ja liberaliseksi. Amerikassa, niin . ä. Venäjän saattoi pelastaa ai lähin tulevaisuus on hyvin vai on minulle sanottu, vapauden m,sen prosessissa vaalien aika jatkuu „ ta täytyy toisien_ so- suuren vaitakunnan olemassa- ^ o le ta rU a tin diktatuuri on noastaan luja tahto, ja on epäil- patsaan juurella on nykyään na, kapitalismilla on suunnaton kea. tävää olisiko luja tahtokaan voi seurata viime sotaa, ja ne I olo, joka on hyväksynyt sosia- ainoastaan tila n ä in e n n ln tii» vankila. ylivoima. Alkaen kouluista, tien Sota on antanut koetuksen, tuleva olemaan sikäli tuhoisem- lismin käytännössä, ¿sialism i nut sitä pelastaa ilman jonkal mikä oli lujaa ja mikä heikkoa Suurin osa sivistynyttä mail- joissa opetuksen päämääränä on pia mikäli ne ovat tieteellisen on näihin saakka ollut pelkkä S n ^ v^hat n o ^ ^ aista diktatuuria. En kuiten-j ihmisten muodollisissa luulois rpaa on alistettu hirmuhallituk synyttää tyytyväisyyttä oleviin ti kehittyneempiä. taan luule, että nämä menetel Muutama teoria, jotakin sellaista, jota S t a i s t X a t vasUva anku sa. Paljon, mikä oli traditsio- sien alle. Bolshevikien terroria oloihin, ja jatkuen sanomaleh sellainen taistelu lopettaa ja hä- käytännön miehet saattoivat y - m n mät soveltuisivat meikäläisissä • neihin nojautuvaa, olisi ken on tietysti käytetty meidän pe- distössä, joka, muutamia harvo vittaä_ kaiken sen, mikä on teh- lenkatsoa mahdottomana uneb k attaen Marxin oqd ^ " käönää ° ^ lssa’„ vaikka oksimme paljoa ties kauemmin säilynyt, ilman lottamiseen, mutta se eroaa toi ja poikkeuksia lukuunottamat «ritefk.i°Pin kanaat Bolshevikit, mitä hyvän- v a lti“ E täydellisen sosiali» kovia todellisuuksia, mitkä so sista ainoastaan tarkotusperän- ta, on kapitalistinen yritys joh Ä min toteuttamista. Sitten vuo , kapitalismi on lakan- P S t Ä ta pakotti ihmisten huomioon sä takia. Minä en viittaa ai dettu kapitalistien etujen mu den 1688 on Englannissa rakas-' Paljon sellaista tuli myös pois- noastaan valko-terroriin maissa kaisesti, lapsen mieli tukahute- nut olemasta^ tuotannon teknil- vat kuitenkin osottaneet, että „ j o„ Doi«lnut i? o k k » ™ ™ t tettu maltillisuutta. Sellaiset pyyhkäistyksi, jota voisimme sellaisissa kuin Unkari, jossa taan, ja aikaihmisen mieli täyt hsena metoodma. Oikea ja y- sosialismi voi olla mahdollista ™udet S ä ä vakio k ei menettelyt kuin bolshevikien, kutsua hienostuneisuudeksi, pal bolshevistinen hallitus on murs tyy valheilla, niin että ainoas letnen usko tuotannon tärkey-1 elinvoipaisen olisivat vierottaneet tavallisen ja onnistuneen! muuta ' Innlrkaa „1." »t jon sellaista, joka ei rakentu kattu ; samanlaiset menettelyt taan erinomaisella energialla ja f“ ." ei enaa, niinkuin ennen,' valtion rinnalla. Heitä vastas-litUjn _ , x .. . , , kansan. Taantumuksen oppo- proietaariluokla° e. , m . assa’ nut peruskallioon, vaan alkupe ehkä vähemmin jyrkässä muo ajatuksen itsenäisyydellä varus uJ.!ta kaPlta!lstista järjestel-! sa on ollut yhdistynyt mailma; j proletariaatin pioletaariluokka, lakkaa 1 sjtsioni ei liioin ole riittävän diktatuuri tar- häikäilemätöntä räisten vaistojen kiihottami dossa, ovat tuUeet yleismailmal- tettu henkilö voi päästä mihin maa- A n itat työkiihottimet o-lomien rajojen sisällä on käyty neettoman. oikeuttamaan , i. Ranskassa, Jauresin kään totuutta lähenteleväänkään vat särkyneet, sillä mehiläiset sisällissotaa, heidän astuessa I k k v S s Sä kuir1 siinä mer- seen. Sodan jälkeen on mailma lisiksi. L in i1 ‘Ten 1.3 näitä menetelmiä. Meidän Työ a lk an eet ajatella, a ja te lla ettei an-Ivaltaan ______ t._,__________ kohmettuneempi, vähemmän suo murhaajan vapauttamisella, oi käsitykseen vaaleissa ratkaista ovat ovat alkaneet verioja hakevan , k a a o , k I K1iyKsessa - L u t ä r h ä v Kuin i ä ä ^ .Lenin ^ X k sen ka- väenpuolueen maltillisuus on u- keuslaitos on antanut ymmär vista kysymyksistä. Vanhat pea, julmempi. Vanhan ja nuo ,SaltSe ¿ * ^ ä,_hunaj?a omistajil-¡sen ja nälänhädän aikana; k a i - L a s t u t tätä J o s e Ä x S n ^ a " sein suututtavaa, mutta jokata ren erotus on suurempi kuin tää, että sosialistin’ murhaami benthamilaiset demokratian saar leen. Tällä hetkellä, sodan seu-¡ken ulkopuolisen avun puuttees- kia että siihen tila n ä ise c ti ei pauksessa vetää sille vertoja normaalioloissa, sillä vanhojen nen ei ole laitonta. Amerikas naajat kuvittelivat ihmiselle o- tauksesta, mailma tarvitsee jou-! sa, he ovat lyöneet vihollisensa, säkyy vallan anastus v ^ myös oppositsionin maltillisuus, onnistui idealiseerata sota, ja sa jokainen, joka omaksuu so levan helppoa erottaa oman e- tuisaa tuotantoa ennen käsittä-! valittaneet takasin suurimman 77 anastus vahemmis- rautatielakon aikana. Marx, tehdäkseen sen, täytyi heidän sialistisia mielipiteitä, on vaa tunsa ja että hän varmastikin mättömässä määrässä, mutta jos osan Venäjän keisarikuntaa, kes tön toimesta? Ja tuleeko mei Tämä kuvastui selvästi äskeisen* mennä todellisuudesta paljon rassa joutua vankeuteen tai tul äänestäisi sen mukaisesti. Siten nopea tuottaminen on mahdol- ’ täneet pahimman nälänhätäajan dän samasta syytä vastustaa suo luokkataisteluteorian suuri c-j pitemmälle kuin tavallisuudes la karkotetuksi, ja laillisesti va demokratian seurauksena olisi lista, täytyy löytyä uusia kii- tulematta kukistetuksi sisälli- raa toimintaa valtiollisessa tar- pettaja, väitti sosialismin Eng-' sa, kun sitä vastoin nuoriin on littujen sosialistien ei sallita is kaikkien etujen mukainen e- hottimia, ja ne voidaan löytää isellä vallankumouksella ja he kotuksessa omassa maassamme? lännissä ehkä astuvan valtaan todellisuus imeytynyt niinkuin tua New Yorkin lainlaatijakun- dustus, suhteellinen heidän lu ainoastaan teollisuuksien itse- ovat alkaneet uudistamaan tuo- Lenin puolustaa menettelyänsä rauhallisesti. Toivokaamme, et ei koskaan ennen. Seuraus täs nassa. Irlannissa jokainen, jo kumääränsä mukaan. Ihailtava halhnnossa. Tämä on antanut i tantoa hämmästyttävällä toimin- sillä, että kpmmunismin oppo- tä tässäkin, niinkuin moness tä on, että politiikka ei enää ka uskoo pienten kansojen oike teoria! Mutta jos he olisivat Englannissa niin tavatonta ja takyvyllä. Ei ole ollut mitään sitsioni välttämättömyydestä on muussa asiassa, hän oli oikea! ole niin miellyttävää kuin en uksiin, itsemääräysoikeuteen, tai tutkineet esim. jesuiittoja ja äkkinäistä vauhtia työmaakont siihen verrattavaa sitte Ranskan ainoastaan tilapäistä, ja että, profeetta. Mutta mannermaa!-! nen, ja että, vaikkakin johtavat mihin muuhun ihanteeseen, joi näiden vaikutusvaltaa, niin he rolli-ajatukselle. Olemme kai vallankumouksen, ja mitä minuun kun kommunismi on kerta p e la, niinkuin Venäjän esimerkit politikoitsijat rypevätkin van den puolesta sota käytiin, jou olisivat nähneet teoriansa val kin tarkastaneet rakennusam- tulee, niin en voi muuta ajatella rustettu, se saa yleisen kanna- on näyttänyt, semmoinen toivoi Keskinkertaisen hassa humpuukissa, se on me- tuu vankeuteen ilman oikeuden- heellisuuden. kokeilua Manches kuin että bolshevikien teot ovat tuksen* Tämmöistä väitettä voi ehkä on kuvittelua. Minä us- nettänyt otteensa,’ ja ihmiset S kaynt[a- In.d»asta on tarpeeton ihmisen mielipiteet valmistetaan mattilaisten terissa, missä, senjälkeen kun vieläkin suuremmasta merkityk daan arvostella ainoastaan lop k°n» väikkakin ennusteleminen pa puhua, silla tosiasiat ovat jo putuloksilla. Jos lopputulokset on niin epävarmaa, että sitä vom hänelle niinkuin talo, jossa hän äänestävät nykyään sangen to tulleet liiankin surullisiksi. • Yli asuu. Hän voi valita muuta koko kapitalistinen koneisto sestä mailman tulevaisuudelle, dellisten motiivien puolesta. “ . " äkLVa? ? aa" ainoastaan ajankJ mailman on edessämme alasto mien vivahdusten välillä, mut toivottomasti epäonistui asunto kuin jacobinien teot Ranskas osottavan Venäjällä, että oppo kysymyksen ratkaisemisessa, on sa, sillä heidän toimintansa ta luksi, että katsoen Venäjän kon' Ei ainoastaan liberalipuolue, mien voimien kamppailu. Voi sitio n i suurimmaksi osaksi joh ta vivahduksia rajottavat l i u huomattu, että ammattikunta- munismin menestykseen kapiti vaan liberaliset ihanteet ovat tollisen natsionalismin tukema pahtuu laajemmassa mittakaa kärsineet pimennyksestä sodan kapitalismi taistelee häikäile- kasti voimat, jotka eivät ole kontrolli tarjoaa täyden ratkai vassa ja heidän teoriansa on pe tui tietämättömyydestä, ja että lististen suurvaltojen vastusta-! seurauksena. Niiden mahdotto- mättömästi sorretun natsionalis- hänen kontrollissaan. On kyl- sun niin tuottajan kuin kulut rusteellisempi. Minun mieles uuden hallintomuodon koke misessa. sosialismin voitto Sak lä tosi, että on myöskin rajansa tajankin kannalta katsoen. Juu- mukset ovat saavuttaneet ylei täni sosialistien kaikkialla mail sen kannatuksen, niin silloin sassa, Ranskassa ja Italias H in H iiiiiiiiH iu H H iiiu iiu iiiiiiim m m m tiim inniim niiim m nm nnninm m tim iin iiiH iH H iu H H iiiiM im n m in H im m m seuraavan kymmenkuntavuodd HllflUHiniHIItlllHHIHIflHmillimiUIIHI ............ 11111....... 1111........ .............. » "lii............................................ . mnnniuuunmnmmnniiuinninunu Mitä kommunistit ha- »pyrkivät saattamaan proletariaa den voimaan saattamisessa on voidaan jakaa tämä työvoima täminen, viljamakasiinien eli niin töä11. yäestön työvelvollisuuden tin ja neuvostovallan työn epä suuria vaikeuksia. Rikkaat ja tarkoituksenmukaisesti eri tuoJ sanottujen elevaattorien rakenta (ensisijassa sorrettuihin luokkiin asia, ja sikäli kuin työvelvofiij ImAsivat tehdä järjestykseen ja tuhottua juu keskinkertaisen varakkaat luokat riaan myöten. Proletariaatin ja ryhmät tulevat kaikin keinoin tannon aloille ja eri liikkeille. minen j. n. e.) Mutta taaskin 011 nähden). Mutta Europassa käy suus tulee siirtymään maasciniut Kirj. N. Bucharin. tehtävä on pakottaa sekä herrat pakoilemaan työvelvollisuutta se Samaten kuin sodassakin on yh ymmärrettävää ,että tämä työ ei tännössä oleva työvelvollisuus le, talonpoikaisneuvostojcn asia» porvarit että herrat entiset tilan kä toiselta puolen ryhtyvät kai deltä puolen tarpeen mobilisoida voi heti nielaista sitä saatavissa on yhtä kaukana kuin taivas on joitten tulee seisoa maaseudof X U I. omistajat ja monilukuiset varak- kin keinoin kasaamaan esteitä kaikki voimat ja toiselta puolen olevaa ääretöntä liikaa työvoima- maasta siitä, joka on välttämättä porvariston yläpuolella ja alisi Leipää -— vain työtätekeville. k^?.t intelligentit työskentele laskea ja järjestää ne tarkoituk määrää. taa se alaisekseen. Kaikkien ih- tälle järjestelmälle. Asian jär senmukaisesti, aivan (Työv«l*uUi»uu« rikkaille) saatettava käytäntöön meillä. tn istyövoimasta huolehtivien eli samoin mään yhteisen hyvän eteen. Sen on heti ensialussa rajoi 1 yovelvollisuuden käytäntöön mien tulee olla a lh a a lta ^ ’" Kommunistiseen järjestelmään Kuinka tämä on tehtävä? Saat jestäminen siten, että joitakin myöskin sodassa taloudellisen tuttava tarkkaan työvoiman las tuotteita jaettaisiin vain näitten saattaminen imperialistisissa siirtyminen merkitsee siirtymistä tamalla voimaäh budgettitvökir- rappiotilan kanssa täytyy koota saakka työväen elimiä, työkirjojen merkinnöitä vastaan »sellaiseen järjestelmään, jossa ei jat ja työvelvollisuus. Kukin kaikki tätä sotaa varten kelpaa- kemiseen, merkitsemällä ammatit maissa merkitsee työväenluokan täysin luonnollista: gjs tf‘>l» -::<M tule olemaan mitään luokkia, tällaisista kansalaisista saa eri ja että niitä ei muuten saisi, on yat väestöainekset, laskea ja jär ja erikoisalat sekä saattamalla täydellistä orjuuttamista, sen den hallinta tulee olema minkäänlaista luokkaerotusta ih koisen kirjan, jossa on merkin sangen vaikea järjestää. Rik jestää ne yhdeksi suureksi ty©ar voimaan palvcluspakko neuvos täydellistä kahlehtimista finans- väen hallintaa, niin 1 misten välillä, vaan jossa kaikki nät hänen työstään, hänen pakol- kailla, joilla on runsaasti rahaa meijaksi, jossa vallitsee tvökuri tovallan taikka teollisuutta hal sipääoman ja rosvovaltion tahol työstä huolehtiminen tn työväen elimien vaati- ta. Minkä vuoksi? Sangen yk maan työläisten käsissä, tulevat olemaan samassa määrin 1,.5<‘,ta böstään. Työkirjan mer- (ja rahat nyt — ovat merkkejä ja tyävclvollisuulsiensa ymmär- litsevien ” X Z » \ täminnn ' mukscsta. Selvitämme sitä esi sinkertaista minkä vuoksi: sen sehän av)1<1II on uu vain osa tu< ei palkkatyöläisiä mutta yhteis kinnoitä vastaan hänelle anne tuotteitten saantia varten) on tu tammen merkillä. Otaksukaamme, että hannet mahdollisuudet pettää halihc’ ?.tta.? yöUis€t eivat itse hallinnasta, kunnan työläisiä. Tällaisen jär taan oikeus ostaa taikka saada Tätä njkvä on meillä Venä jestelmän valmisteluun on siir- määrättyjä tuotteita, ensikädessä neuvostovaltaa, pettää työväkeä jällä taloudellisen rappiotilan, uusien kaivosten tutkimista var hallitse itseään, vaan heitä hal Työväenluokan eteen, ryttävä viipymättä. Ja yhtenä leipää. Jos henkilö kieltäytyy ja talonpoikaisköyhälistoä. Nä- polttoaineen ja raaka-aineen ten Siperiassa tarvitaan insinöö litsevat mielensä mukaan ken- rejä — erikoistuntijoita. Kan mät mahdollisuudet on hävitettä raaht, pankkiirit, suuret syndi-j htaa vallata (ja valtaa ! ensiaskeleena tähän, rinnan p r o - tvöskentelemästä ___ (otaksukaam- vä järjestämällä oikein ja sään •puutteen vuoksi (tämä kurjuus santalouden neuvoston metalli- kaattihrrrat, porvarilliset minis letaariscn pankkien ja tuotannon I ^ e .'"e ttr7 e’ on "saboteemäjT^en- on erityisesti lisääntynyt sen jäl ta kaikista esteistä 1 tai nöllisen elintarvevarustamisen. keen kuin saksalaisen imperialis taikka vuoriteollisuusjaosto esit terit. Työläinen on tällöin pelk sen elämän, työväenluo ¡n <1 kansaliistuttamisen kanssa on tisistä virkamiehistä taikka työ Rikkaitten työvelvollisuus voi min laumat vahasivat Etelä-Ve- tää vaatimuksen sellaisista. Työ kä pelinappula heidän käsissään teen, joka muuttuu kaikk rikkaitten luokkien tvövelvolli- Iäisiä vastaan raivostunut enti- daan saattaa, sano naJan ja Ukrainan), — ääretön voimia laskeva osasto tarkastaa Hän on kuin maaorja, josta h sumien vo.maan saattaminen • tehtailija eli entinen^tiiano-¡¿aimme voimaan u iii « v a i m i n ^ Tätä nykyä on paljon ihmisiä, mistaja, joka ei mitenkään saa työttömyys. Näistä syistä muo ammattiluetteloa, löytää sieltä kaudessa yli ,* Ö O —600 ruplan tu jotka eivät tee mitään, eivät tuo ta käsittää sitä, että hänen maan dostuu seuraava tilanne: yhdeltä vastaavat henkilöt ja he, luette loja saava henkilö, kukin työläi ta mitään tuotteita, vaan vksino sa, jolla hän istui kvmmeniä vuo- yksinomaan elävää työvoimaa loon otettuina ovat velvolliset matkustamaan sinne, jonne hei- s i ä paikkaava henkilö, kukin pal- maan kuluttavat, syövät, pitävät, - vaatii kahden päätehtävän nt °.n häneltä luistanut) : no \elijan omaava perhe saavat ku- käyttäen, sillä, että työ kohottaa ; dat yllämainitut elimet läheltä tuhlaavat toisten valmistamaa. nun. jo, sellainen henkilö kiel- luttaja-tvökirjan Tällaisten meidän teollisuutemme ja maa-¡ A Vielä enemmänkin. — löytyy ih- jestamisen (pblttoainecn. -a ‘yodtentelemästä. niin ¡ esimerkiksi tuntomerkkien mu- taloutemme tuotteliaisuutta, ja On ymmärrettävää, että sikäli saatetaan siellä voimaan siit aineen, tätä elävää työvoimaa — ihmis misiä. jotka eivät ainoastaan ole hänen työkirjassaan ei ole vas- koneitten, ty^ .t/uj tyoskentelemättä, vaan pyrkivät j taavaa merkintää; hän menee kaan voidaan saattaa käytäntöön käsiä — meillä on; toiselta puo kuin tuotanto järjestyy, sikäli [ siita syystä, jotta jatkuisi loppu- siementen y. m. tarkoita*-<"1^ työvelvollisuus rikkaille.' kaikella toiminnallaan, kaunoj len siitä huolimatta, että näitä näin ollen muodostuu mahdolli-j mattomiin rosvosota ja jotta tvö- kaisen jaon, laskemisen . . . Ä . kaikilla . , . , kauppaan, mutta hänelle sano- Luonnollisesti rikkaitten työ työläiskäsiä on paljon, ei ole mis suus työskennellä, ja v o itellen : !ai!et. täyttäisivät herrojen kapi- rollin) ja tycin järjestäisi-'n » keinoin saattamaan tuhoa ja kiu-! taan: “Teitä varten ei ole mi- myöskin elpyy ja pääsee vauh-s talistien lompakot. velvollisuus tulee olla siirtona y- ^ i , ^ UV° v ° 7 ! n lle. ,ään: olkaa hTvi ia näyttäkää leetisä työvelvollisuuteen. Eikä sä on jo työttömyyttä. Mihinkä tnn työvelvollisuus, toisin sanoen Í YTeUiis mistyövoiman tarkoita.- -»nn siis on asetettava enemmän ih- luokalle. Kaikilla työläisillä on merkintä työstänne.” kaisen jakamisen, kontr"' - j llä on - työläisten itsensä, o- kaikkien inen työkykyisten ainesten vain sen vuoksi, että meidän teol i X v i l u ^ e h S i í t t í V ö l Ä t e - auttam • •• » • tuoreessa muistossa Sabotagen pakolliseen yht'ei'í- > arX stó j‘ n « kautta saatet- , laskemisen). Jotta yhteiAuni Tällaisen järjestyksen valli» lisuutemme ja maataloutemme harjoitus, jota venäläinen intelli- tessa Nevskin valtakadun voimaan ,!?òvel i kaikki voimat voitaisiin ¿ail ja tuotantoa voidaan kohottaa saat määu? Totta kyllä, ¿tta yhtenä kunnaIllseen genssi — käyttivät. Suuremmis- muitten suurkaupunkien valta- t^vehollisuus puolin käyttää, tarvitaan tv •• _i, -.. • . - n itsehallinnon u jehuista - Mhtaitten ja pank-i ksdut täyttävä laiskurijoukko on vollisuutta, jonka työv kien tirehtööreistä, entisistä kor- tahtomattaankin oakotettu rvh- ennemmin taikka my' hi ketsta virkamiehistä j. n e - ei omaan töihin Itsestään selviä saattaa käytäntöön. Si” kannata puhuakaan. Kaikki he »en. että ullaisen työvelvollisuu- viävät vetelehtijä-laiskurit Ja J a«o»inen — kaikki lelle jäävät Vain yhteiskono^j pehkukerrostumain hyväksi käyt-1 set hallitukset saattaneet käytin-1 .e on meillä työväen järjestöjen hyödylliset työntekijät. V T a • Z
