Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 19, 1920)
• TORSTAINA, HELMIK. 19 P.—THURSDAY, FEB. 19 ko järjesty n eeseen työväestöön. rätä huom iota, niin jokapäiväi- n aa tto ri Capper puheensa lo V arsinaisia an ark isteja ei työ- seksi se on käynyt. T oisinaan pussa, “m u tta pääasiallisim m at (THE COMRADE) siihenkin väestön joukossa ole ju u ri ni- sentään kannattaa ~si' 1 _ vie-1 rettelö id en aiheu ttajat, hin to jen The organ of the Finnish workers in lä luoda silm äys. ' k isk u rit, me sallimme edelleen! m eksikään, m u tta porvareissa the Western States. The only Finnish olla vapaina.” ’ paljon, niin että kun anarkisti- Daily in the West. Published Daily, T am m ikuun lopulla p iti se- S enaattori C apperilla ei kui vainosta puhutaan, ym m ärre except Sanday, at Astoria, Oregon, n aatto ri C apper (K ansasista) tenkaan oIlut m itaan pahoj a t a r - | tään se an ark istien y lläpitäm äk hy the Western Workmen's Publishing senaatissa puheen, jossa selos- kn tu k si , b m tv .n .» suurim « n n rim pia, n i.l . . , , , kotuksia luokkansa si jä rje sty n e en työväestön v ai . . . Society. teli, m iten suuria voitto ja te h - ^ o r o ja kohtaan> ei on enkaan.l noksi. ta ih ja t ovat sodan ajalla kisko- H än p iti puheensa „ r k o tu k s e l- , A ikam m e yhteiskunnan suu JOHN VÄLIMÄKI. Editor & Manager neet. N um erot ovat siksi mie- la osottaa, että eivät ne ole vä- rim m at a n a rk istit — to d ella y h lenkiintoisia, että ne kannattaa y ^ äd e t ja yleensä pikkukaup-¡ Office Seventh and Commercial St., teiskunnalle vaaralliset — ovat julaista, vaikka yleisesti onkin piaat, jo tk a h in to ja korottele-i ty ö n te ettäjä t, pääom ien om ista Opposite Post Office. tietty ä, et’ tä suuriahan ne voitot vat, vaan teh tailijat. H än tie-! ja t ja m uut riistäjälu o kkaan TELEPHONE — Office 365; ovat olleet kaikilla tuotannon tää olevan vaaratonta s y y ttä ä ! kuuluvat. H e ovat n iitä jo tk a Editorial Dcp’t 832. “lain ja jä rje sty k se n ” nim essä aloilla ja samoin tu o tteid en vä te h ta ilijo ita ,-jo illa on täysi mää! lityksessä. räysvalta käsissään. N äistä pal-i Entered ae seecntlelaee mail matter panevat toim een ty ö läisjah teja, Jaly 18. 1912, at <he Post Office karkotuksia, ro tu m u rh ia ja m il A m erican W oolen C o:n n et jastu k sista huolim atta on hän loin m itäkin, jo sta sitte sy y te tovoitot, se litti senaattori, o li uskollinen luokkansa , edustaja, at Astoria, Oregon, under the tään työläisiä y k sity isin ä ja jä r vat vuonna 1914 2,778,600 dolla y h tä ' vihainen luokkatietoisten Act of Mareh 3, 1879. jestöinä. H eidän m ielestään on ria ja vuonna 1918 12,324,084 ty öläisten vainukoira, kuin ku ka hyvänsä yläluokan h u rtta, “y h te isk u n ta” vaarassa joka dollaria. A N A R K IS T IE N H A R JO T T A - k erta kun työväestö esittää pal Sen tavallisten osakkeiden tä joka vaanii tila isu u tta iskeäk- M AA “A N A R K IS T I- kankorotusvaatim uksen, vaatii m änvuotiset ansiot ovat luotet- seen kyntensä lakkolaisten ja V A IN O A ” lyhyem pää työpäivää, taikka tavim pien tieto jen m ukaan yli m uiden vaatim uksia esittän ei den työläisten niskaan. M uuan w ashingtonilainen vaikkapa vain vähäpätöistä pa sadan dollarin osakkeelle, eli ty ö n te ettäjien yhdistys, joka ran n u sta joissakin työsuhteissa. enemmän kuin m itä osakkeiden on. V uosi sitte C A N A D A N S. S. J Ä R J E S T Ö julkasee m. m. “P acijic Coast Ja heidän kannaltaan katsoen nim ellisarvo sen vesiosakkeiden arvo IS O N U N IO N Y H T E Y T E E N . M echanic”-nim istä “työväenleh- asia onkin sillä tavalla, sillä ei- oli hän heidän yhteiskunnassaan New Y orkin pörssissä 45 dolla te ä”, on aikeissa la ad itu ttaa lain Joku aika takaperin kerroim ole palkkaorjalla m itään oike ria. N yt niistä m aksetaan noin jonka m ukaan jokainen luokka- me, että Canadan S. S. Jä rje s tieto in en työläinen ju lis te tta i uksia. Koko palkkaorjain jo u k 150 dollaria. ko on y h teisk u n n allista tava Sadan dollarin pukuun ta r tön toim eenpaneva kom itea oli siin “haaveellisesti h u llu k si” ja esityksen järjestö lle raa, jo ta m yydään ja ostetaan v ittavasta villasta m aksetaan te h n y t su lettaisiin m ielisairaalaan. Isoon U nioon liittym isestä. V ii avoim illa m arkkinoilla. M itä villankasvattajalle $7.37, ilm ot- L ukijan ei kuitenkaan pidä meksi m eille saapunut V apaus ajatella, että esityksen laatija enemmän täm ä tavara siis aset taa villankasvattajien yhdistys. A ivan tavallista on, että puu- tietää kertoa, että täm ä esitys olisi “haaveellisesti h u llu ”, ei, taa ehtoja m yynnilleen ja m itä kaupalla keinottelevat on saanut järjestö n osastojen päinvastoin on hän luokkansa enemmän sillä on voimaa vaa- ¡villan puuvillasadon hin- enem m istön kannatuksen tähän etu jen tark k a tu n tija , ja pyrkii tia asettam iensa ehtojen nou- kohottavat dattam ista, sitä suurem paan taa 50,000,000 dollarilla yhtenä mennessä ja tulee esitys kai käyttäm ään valtiom ahtia niiden kesta päättäen hyväksytyksi. suojelem iseksi sangen tehok vaaraan jo u tu v at “yhteiskun- ainoana päivänä. Jä rje stö ei tule kaikkine jä nan”, s o. om istavan porvaris-j C entral L eather C o:n osak- kaalla tavalla. senineen täm än päätöksen m u keistä m aksettiin vuosi sitte_^8 L ain e sittä jä v alittelee sitä, ton edut. kuitenkaan liittym ään Täm än käsittäen esittää yl- dollaria. N yt niistä m aksetaan kaan että “a n a rk istie n ”, “bolshevi suoranaisesti Ison U nion y h te y kien” ja m uiden sellaisten hen läm ainitun lakiluonnoksen laa- IO5 dollaria. M uuankin nahka- kilöiden, jo ita on asete ttu sy y t tija, että jokaiselle tuom arille yhtiö jakoi voittona 52 prosent- teen siten, että kaikista jäsenis tä tu lisi samalla Ison U nion teeseen porvarilliselle jä rje s te l an n ettaisiin valta m u itta m ut- , tia koko ^sakem äärälleen. jäseniä. Se tulee toim im aan it S uqsituin pikaisen rik astu m i m älle vahingollisesta toim innas k itta passittaa hullujenhuonee- Ison U nion propa- ta, tu tk im in en kestää useinkin seen jokainen sellainen henki-. sen keino A m erikassa on nykyi- senäisenä gandajärjestönä, m utta kaikkien; sokerikeinottelu. Cuban- liian kauan ja e ttä sy y te ty t lö, jonka käytöksestä on te h ty ' sjn k äy ttäv ät kiinnioloaikaansakin v alituksia ja esitetty valituksia A m erican Sugar C o:n osakkei- palkkatyötä tekevien järjestö n den arvo on vuoden ajalla ko- jäsenten on sitten liity ttä v ä ty ö ag itatsio n iin . Syytteessäolem i- tukevia todistuksia. M ikä m ainio ajatu s m uuten! honnut kahdella sadalla prosen- alaansa vastaavaan Ison U nion nen, niin arvelee k irjo ttaja , u- seinkin kasvattaa m yötätuntoa K uka hyvänsä tukkiparooni, sa -! tiliä, todennäköisesti siksi että osastoon. T ällä tavoin, ja huom ioonot sy y te tty ä kohtaan, joka esittää h ap atru u n a taik k a vaikkapa a i- ,on v allinnut “sokeripula.” heidän vähäpätöinen T eräs jonka tu o tto y h tiö n o- taen Canadan sosialistipuolueen asiansa “v äärin ” yleisölle. Ja noastaan loppujen lopuksi kuuluvat kaik hännäntuppensa su u ttu u ty ö lä i-. sakkeet olivat viime vuonna 52 heikon tilan, katsovat sikäläi ki lait ja tuom ioistuim et olevan selle, voi y k sin k ertaisesti antaa ‘"‘poin tissa”, on nyt 209 “poin- set toverit voivansa parhaiten n iin p erin p o h jin syytteeseen- tuom arille “v alitu k sen ” ja ni- tissa.” Samaan aikaan kun me edistää omia taloudellisia ja po- asete ttu je n puolella, että veren pun alle k irjo te ttu ja “todistuk-1 lähettelim m e poikiam m e Rans- litillisia etujaan sekä yleensä him oinen porvaristo vain ani- sia” ja seuraavana aam una on kaan, sai te rä stru sti puhdasta työväenliikettä. 1,300,000,000 dollaria, harvassa tapauksessa kykenee sh eriffi hullunpaitoineen nouta- J voittoa massa “yhteiskunnalle vaaral-i Seurauksena tavattom asta voit- täydellisesti tukahuttam aan “pa lista” ty ö läistä m ielisairaalaan, ’ toilusta puutavaratuotannon a- hat a g ita a tto rit.” H u llujenhuone olisi ainoa tie jo sta ei suinkaan pääse pois ian a> on m eillä 400,000 koditon- Puutavarateolli- “y h teisk u n n an ", s. o. porvaris koskaan, sillä eihän “h u llu n ” > ta asukasta. ton vapauttam iseksi a g itaa tto vastaselityksille anneta m itään ; suodessa on keinoteltu ja voit- to iltu m itä »häikäilemättömärrv- reista, arvelee esityksen tekijä. arvoa. P orvarillisen lainlaatijan on Sellainen y k sin k ertaisuus o- min, m utta siitä huolim atta jat- U skallam m e k u iten k in epäil lä suunnitelm an pätevyyttä. Jos lisi kadehdittavaa, ellei sen tä y -jk u u hintojen kohoam inep edel- nistum isen ehtona on aina ollut, n y k y iset lait ja lakien täytän- täntöönpano sentään jo kohtai- ieen 2—5 dollarilla tu h a tta lau- om ata taito laatia lait siten, e t tö ö n p an ijat eivät kykene p o r si hiukan enemmän vaikeuksia, tajalkaa kohden viikottain. H ä i - t ä yläluokka on niiden avulla variston asiaa auttam aan, niin kuin porvaristo arvioi, sillä mei- käilem ättöm ässä ja häpeäm ättö- voinut riistää ja pitää kurissa on se toivoton. Ihm isnero ei *tä “h u llu ja ” on jo niin p a ljo n .! mässä voitonhim ossaan johtavat alaluokkaa ja silti tehdä säädök- voi keksiä m itään lakia, joka T r r A M V T U v a m v a t a t i i t puutavaraparoonit n y k y i s i n set sellaisilta näyttäviksi, että L/M JV K LV V ANHA /A T U T - , h a riistäjiä< ne olisivat samailaiset kaikille. parem m in palvelisi porvaristoa T U S E IK K A . “ Me ajamme ‘punasia’ pois “K ansanvaltaisen” hallitusm uo- kuin nykyiset lait tekevät. V oitonkiskonnasta ja h in to -, maasta, ja minä olen siinä su h -id o n ensiinäisenä vaatim uksena Se vaino, jo ta porvaristo käy m uka “an a rk isteja” ja “bolshe- jen rajatto m asta korottam isesta teessä täydellisesti y htä m ieltä o n 'tie ty s ti se, että kenellekään v ik eja” vastaan, kohdistuu ko- puhum inen ei yleensä enää he- hallituksen kanssa , lausuu se- ei saisi antaa lain k autta mi- No. 42 TOVERI Kansanvallan hävittä minen kansanval- • lalla lllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllilllillii 1111111111111111111111 iiidiiiiihii 111 n 11 m 11 m 1 I n iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiitii nmmminm»nmm»nuiiiin»ii»iminni» Muuan hyväsydäminen ame- tä he montakaan 'hintaa tulevat hyvää tyhjälle vatsalle, oll-cti- rikalainen, joka ei kumminkaan saamaan. Jolla on kärryt se kin niin nuorelle, tarvitsee ‘kummitkin, ja ennen-1 Mutta kyllä se sentään elin- voi hyväsydämisyydessään men “ Yksi pyöräkum in hinta jum a kaikkea hinnat. > voimainen oli. Ei siinä laitok- nä niin pitkälle, että voisi sie lalle.” . Mutta jos herrat tarkottavat ■ sessa, missä hän syntyi, ole nro tää “punaisia” tässä maassa, on kestänyt päivänvaloa ehdottanut, että yksi filtppiinien Kyllä tämä Amerika sittenkin autokummien hintaa niin ovat nikaan niinkään kauan. .Mutta äiti tai- kolmesta tuhannesta saa^pstg on edellä muista maista kehi kertakin osuneet oikeaan. .Jät tyksessä On se, koska täällä o- täisivät meidät työläiset ainiaak-. si olla kehno, tai liian voimakas eristettäisi “punasille”. Vielä li vat jo kirkotkin alkaneet trus- si rauhaan, joilla yleensä ei m in-' Äidin maito oli liian pihkasta, saksi hän ehdottaa, että katsot tiintumaan. Nyt ne on vallin käänlaista syntiä olekaan, tai- lapsi sai valsanväänteet ja kuoli, taisi lauhkeassa, terveellisessä Olemme etsineet surevaisia, ilmanalassa oleva hedelmällinen nut trustiutumiskuume ja sitä vaallista, ja pysyisivät sellaisten parissa joilla on, autot, sypnit ia niitä ei löydy. Hautaussaattoa ja maaperältään rikas saari, että seuraavana toimenpiteenä luon nollisestikin suurien kassojen rojut jos minkälaiset huoleh- ; ei ollut. Tukkiherrat, jotka nuo- he voisivat siellä sitte “toisil dittavana. Ne joilla on olemis-1 rukaisesta odottivat hyvää loga- taan kokeilla” oppejaan. keräys. Mutta tuo ei taitaisi olla huo Kiinalainen kerran ihmetteli, ta on myöskin aikaa huolehtia ria, ovat liiaksi “¡lisiä” ; he osti- nompikaan ajatus- On niitä hui kun siltä kerättiin Jeesukselle synneistään. Ei työläinen jou- vat nuorukaiselle jo viidensadan toistamisten rahaa, että sehän da syntiä tekemään, sillä on dollarin edestä kenkiinkin "kan lumpiakin jo käytännössä ko Kurikka-Matti kokeili on kummallinen mies, kun se on. kylliksi tekemistä itsensä ja per- taa”, mutta mitäpä tuo erä on keiltu. 1 tukkiherrain taskussa; ei sitä ai- Malko-saarella, ja vaikkapa 'siel aina “poikki” ; kiinatnannille ei heensä elättämisestä. Sillätailla edelleenkin, herrat nakaan kannata surra. Olisi sil- lä ketut mvnestvivätkin,, voisi koskaan kerätä ja se ei ole mil loinkaan “poikki”. Taitaa olla piispat ja pastorit, viekää vain le sentään vähempikin riittänyt, ihmisille olla parempiakin paik t Alita suursyömäri kuin se .Suo jumalillenne pyöräkunnnien hin- jos aavisti seii noin äkkiä kuole- koja. fos vain saari olisi riittävän hädäntullen! van. Kukapa näkee niin kauas mi-opiston lehmä, joka söi 24 nat, ja vaikkapa r suuri niin 'ci ole epäilemistä tonnia heiniä yhdessä talvessa. varfhat -kummitkin kuhan vain tulevaisuuteen. etteikö Amerika vapautuisi “pu- jätätte työläiset rauhaan. Toista se oli siellä Puikin Yhtäläistä niillä kumminkin on * * * - maalla, jossa minä tämän amnia- nasista” mutta siitä ei voi ku ainainen rahanpuute. kaan mennä takuuseen kuinka Kuolon kylmä käsi on taasen tinkin opin. Mutta n vt olikin kvsvmvs a- Kun olisi elämä saanut alkun- pitkäksi aikaa. Kemistit kerto nlerikalaisista kirkoista» Niitä vieraillut keskuudessamme Täi-. vaivaa sama tauti. Niin suuria, lä kertaa vei se mukanaan sellai- sa edes Suomessa, tai Ruotsissa. vat. että eri kemialliset aineyh- voimakkaita ja elinvoimaisia sen jolla syntyissä ilmotettiin o- Siellä eivät osaa o41a niin varo- tyrnit synnyttävät eri värisiä ai- kuin niiden ilmotetaan olevan- levan paremmat elämisen mah- i vaisia vieraitten suhteen, olisi neita. Amerikan sanotaan pu- kin, pitää niiden silti lakkaa dollisuudet kuin millään muulla voinut kirjottaa muutaman tu • nasen tulleen Europasta, mutta matta kerjätä. Rockefeller, samanikäisellä mailmaan tullee!- pannen maksuosotuksen, “kää-jokapäiväiselle ihmiselle se on mies. ’ sätä” sen niin olisi ollut leipää hiukan käsittämätöntä. Ameri- Morgan ja monet muut miljoo- la. ja lausunnon antoi namtehet ovat antaneet niille jonka ammattituntemus ei suin- vaikka suuremmalidkin syöpä-, kassa on ollut eniten punasta, sellaisia rahasummia, että niillä kaan ole tuulesta temmattua . Jäiselle. Täällä amerikoissa pis- ( nim. kapitalistien silmiä hange.r- voisi ostaa esim. meidän pikku Mutta ennustukset eivät aina pi- tavat tiilenpäitä lukemaan jo vä-j tavaa punasta, viimeisen parin Suomemme moneen kertaan, da paikkaansa; luonnoirlaitkin, hemmästäkin kolttosesta ja ovat i vuoden aikana, jolloin siirtolai- m utta-ne eivät vain ota elääk ntin varmoja kuin pitäisikin olla. vielä niin peijakkaan hyviä erot-‘ siä on Europasta tullut Ameri- seen. Mutta jolle paljon anne joskus pettävät. tamaan pienenkin eroavaisuu-Ikään vähimmän kuin samassa taan siltä paljon vaaditaan ja Jotkut kuolevat synnyttyään.; den nimissä y m. ettei sitä peliä f ajassa koko sillä ajalla, jolloin päinvastoin. toiset syntyvät kuoltuaan, riip- uskalla edes yrittääkään. Y ksi! siirfolaisuus on varsinaisesti ol- Pohjois-Amerikan tmstiutunut puen aivan siitä minkälainen on “M estern” elää. ja toinen ; lut tänne käynnissä. kirkko on alkanut oikein ura synnytys. ' “M estern” kuolee, ja vielä nai- Ellei olisi noita viisaita kemis- kalla lähestymään meitä uskot Mihin tautiin on tämä manan- käkuoleman. Kyllakai se on teja, niin miten selviytyisimme tomia kuolevaisia, kehottaen et majoille muuttanut nuorukainen harmillista ammattimiehelle kat- tästä jutusta, mistä käsittäisim- tä antaisimme edes yhden pyö- kuollut, ei ole varmaan ilmotet- soa päältä tuollaista eikä olle i me punan johtuneen, räkommm hinnan jumalalle — tu, kuolluthan vain on rinipuil- tilaisuudessa ammattiaan käyt-j Sen me kyllä tiedämme, että ei, vaan monta pyöräkummin tuaan täällä matoisessa ma il- tämään sen pelastamiseksi. Mut- > kapitalismin ruoska työväestön hintaa, ei riitä yksi, pitäisi 'saada massa parisen kuukautta. ta kahta lajia “ammattia” ei 80-1 selkänahasfta synnyttää punasta. useampia. En nyt tiedä oikein Mutta jos sille tulikin nälkä vi vtiteen tekeleeseen. Kuolema mutta mistä aiheutuu se valtiol- mitä pyöräkummin herrat tar Nain tuulisessa maassa on vaa- ja elämä eivät sovi petipaana- lista laatua puna, joka se juuri kettavat, mutta jos on kysymys rallista aukasta suutaan kovin reiksi. Eivät sovi. on viimevuosien aikana kasva- sellaisista kaksipyöräisen kum levälleen. voi 'pian saada eneni- '■ Herra antoi, Herra otti, i nut. Ehkäpä terva ja höyhenet meista, jolla pikku Maijua tai män henkeä kuin voi käyttää” Herran nimi olkoon kiitetty. on se aineyhtymä joka sitä svn Kallea lykätään, »iin en usko et kään, Liikanamen .ilma ei ole i nvttaa- * * YHTÄ JA TOISTA RAHANLÄHETTÄJILLE! ' . ■ v . - * . • «r M E E M M E ilm oita dollarihintoja, jo ita emme maksa. M utta me TA K A A M M E mak savamme kansalaisillem m e sinä päivänä, jolloin vastaanotam m e heidän rabalähetyksensä, • V IIM E K S I m eille sähkötetyn Suomen P ankin virallisen m yyntikurssin. Väärinkäsi tyksien V älttäm iseksi saamme ilm oittaa, e ttä kurssi sähkötetään m eille Suomesta heti sen tu ltu a siellä ju laistu k si. Me noudatam m e tätä m eille sähkötettyä kurssia siksi kunnes saamme uuden sähkösanoman, jolloin viipym ättä muutamme maksamamme hinnan uuden k u rssitied o ittelu n m ukaiseksi. N iinm uodoin saatte dollareistanne Korkeimman hinnan Y lläm ainittua tapaa seuraten me M A K SO IM M E dollarista Smft. 2 3 :8 0 2 3 :8 0 2 4 :6 5 Helmik. 10 p. Helmik. 11 p. Helmik. 13 p. Smk. Smk. L ähetyskustannukset 25 sen ttiä postiteitse, $3.50 sähköteitse. L ähettäessänne rahanne m eidän kauttam m e AUTATTE SAMALLA KOTIMAATANNE, sillä dollarinne käytetään • täällä ainoastaan Suomeen m enevien tavaroitten Liikkeem m e on todellisesti suurin suom alainen pankkiliike A m erikassa, toim istam m e on, paitsi pääomaamme ja vararahastoam m e, $65,000, / ostoon. Takeena Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r. I., . ainoa asiamiehemme Suomesse. Sen om aisuus on YLI 60 MILJOONAA MARKKAA K eskuskunnan kannattajajoukko, lähes puolet koko Suomen väkiluvusta ja niiden jou kossa varm asti joku teidänkin om aisistanne, ku lu ttaa K eskuskunnan hankkim ia «lintar peitä ja kulutustavaroita. H e saavat suoranaisen hyödyn niistä dollareista, jotka lä h etätte m eidän kauttam m e. Perusajatuksenam m e on auttaa Suom esta tänne siirty n e itä kansalaisiamme. Ainoastaan suoraan heiltä saamiamme rah asiirto ja välitäm m e summan suuruuteen katsomatta. S attuneesta syystä ilm oitamme, että emme ota välittääksem m e rahasiirtoja, mitä meil le tarjoaa joko suoraan tahi välikäden k au tta joku rahainvälitystä am m attina harjoit tava liike. , „ Kunnioittaen H E L A N D E R & NEKTON P R IV A T E B A N K E R S, 233 Broadw ay, New Y ork City. W oolw orth B uilding, Room 1104. itBffltmitDtiiniiintinuiiinnttiniu tään etuoikeuksia. Täm än tä h na sofistisilla väitteillä vaijen- kaikkialla ja sen oikeus tunnus den lainlaadintatyö onkin niin taa. M utta n y t' alkaa yhteiskun- tetaan. M utta täm än etuoikeutetun vaikeata ja kallista porv arilli ta olla siinä tilassa, että köy- hem pi porvaristokin jo yleensä tru stilu o k an mukana on synty- sessa valtiossa ja “valtiom ies- m yöntää tässä maassa olevan nyt m yöskin sitä vastainen lii- ta ito ” niin hyvissä hinnoissa. N äihin saakka on tuo työ oi- erityisen etuoikeutetun lu o k a n ; ke, sosialistinen työväenliike, lut vielä jo ten k in m ukiin me- jbka, huolim atta siitä m illä ta -¡ja sen vaatim uksia tuon etuoi« nevää. A rvostelu h a llitta v ie n ! valla lait laaditaankin, aina n iis - : keutetun luokan suhteen ei tah- puolelta on ollut vielä v e rra t-itä hyötyy toisten kustannuksel- d ottaisi tunnustaa, sillä se ede.- tain lievää ja enim m äkseen it- la. T ätä arvostelua ei voi tu - 1 ly ttäisi koko nykyisen taloude!- setiedötonta. Sen on voinut ai- k ahuttaa; se on v a llitsev an a: lisen järjestelm än lopettamia lllllllllllllllillllllllllllllllllllllflllllllllllll » IIIIllIllllllH IIIlllllllU IIIIIIIIIIIIIIIIf H IH II IlllillllllllltllllllllillllllllillU llllillllllilU Huolimatta nyt mistä kukin kutsumme häntä Fritz) “uhraa neerripana miehenä, näki 1 puna on aiheutunut, käsitel- maan” itsensä Saksan maineen mikä vaara siitä olisi i o ti tarjoutui niiden lainen tyhmeliini pääsisi in käänime vain tuota filippiineille uhrialttarille. menoa. Olemme pitkän aikaa 8—9C0 saksalaisen upseerin e- nialle ominnokkinsa, puhuisi tukittavaksi, an kaikki mitä tietäisi, ja ■ suunnitelleetkin huvimatkaa jo destä liittolaisten enempää \ ille s honkin kesämaahan, Hendrick- jota he olivat vaatineet “toveri” ei halua ;ct tai muutkaan mailman nj Ebertiltä oikeuteensa vastaamaan sonin Martille vieraaksi Flori daan, Californiaan tai Hawaiille, syyllisyydestä sodan alottam i-1 entiset ruunupäät. i : pa siitä tulisikaan jos mutta siirtäisikö sen vieläkin seen.. na.’ puolivillanen pääsisi •Se oli kerrassaan jalomielinen tuonnemmaksi jos niinkin saisi Mitähän hyvää lienee suunsa puhtaaksi, vielä tiketin pitemmälle matkal teko- Ebert aikoinaan Villen perheel vaikkapa lupaamall le. Meidät astorialaiset ainakin on “punasiksi” tuom ittu; kansa le tehnytkään kun nyt vastapal ruunua, urkkia tiet< laisiksi emme pääse eikä maas velukseksi tuon perheen esikoi loppumattomiin siitä ta pois sinne mihin haluaisi, mi nen olisi uhPattava hänen hal hojen takana on tap; käpä siinä muu auttaa kun olla lituksensa tukipylvästen säilyt sotia on suunniteltu tia tm salaista, nini, tämiseksi. ja odottaa. Mutta ennenkuin Fritz oli kityksessä, että siitä Älkää kumminkaan kukaan noastaan nii<len 1: medettäkö niielenmalttianne ja kunnolleen ehtinyt tarjoiltuakaan kehumat hallitu-i kiivastuko sellaisista voima-sa tuohon jaloon tarkotukseen, huo den välit ovat kiri. noista kuin Rrrock-efell-errr, masi isä Ville, että nyt taisi sitte olisi I ritz ¡)äa- Pal-merrr, Trrusts arrre grrraft- Fritz pistää tupella. Ä ille ehät maan mailnialle kail errrs, jos niitä varomattomasti ti kiireinitnän kaupalla pyytä herrain kujeet ja sa käyttää ja sopimattomassa tar- mään 'hollantilaisten kuningatta- mikä sekasorto su’ kotuksessa. voi pian joutua tii relta, että hän ci missään tapa voinut' kehittyä. lenpäitä lukemaan, ne ovat val uksessa antaisi eikä sallisi Frit- Se ei saanut taj lankumousta, jota tässä maassa zin tehdä niitä hän aikoi, siitä olisi aiheutunut hiin suuri suru Hollannin puolin* ei tulla sietämään; itsenäisyys- salli sellaisia kansai; julistuksessa sellaisestakin pu vanhalle isälle. hutaan kuin vallankumouksesta, Se Fritz on siisä yhäkin sa rikkomisia, että -1 mutta sitä ei tulla kauan kärsi manlainen tottelematon hut.lus poistettaisi. 11*, Ha:, mään, ensimäisen mukavan tilai- kun hän on ollut ennenkin. Sa- maa, sillä täytyy ! suuden tullen nypitään se P’US J sotaan, että vahingosta viisaaksi linen laki suojana. eikä merkkiäkään jätetä. Ja joka J tu|jaan mutta ei näy se pitävän Sieltä ei saada po’ stnjälkeen suta suunsa au asee, j pajjij{aansa tämän pojan suh- Ville on poikiensa h ei salli niiden poio . tullaan hän lähettämään ran- teen paistavaksi bolshevikeille, tai fi ; .%e oli juurj sama perintöprins- Unti olisi voimaK -lippiinien punikkisiirtolaan, si. joka luuli että hän prinssi- voisi se ajaa pois v Lukauttakaa niitä paikkoja! j mäisyydellää,n voi murskata liit- kuten tekevät t- • tolaisten rintaman Ven!wn»r e- lat, mutta pienenä ■ * * * i dustalla Ranskassa ja yltiöp.ai lueettomuutta ci 1 Makkarassa on kaksi päätä,; syydessään komensi lopäiumat- leottu, tuskinpa t.. toinen pää ja toinen pää. 1 uo tomat saksalaiset sotajoukot si rikkomaankaan, enu määritelmä pitää paikkansa ol tä vastaan, joka oli kuin teras suurvalta siitä lm koonpa kysymys minkälaisesta seina, välittämättä lainkaan y- silloin pyytää H makkarasta tahansa, suuresta a- leisesikunnan lausunnoista hyök- N vk vään ovat merikalaisesta kesä makkarasta, kävsmahdollisuuksista. Mutta maj sotaloordit pienestä saksalaisesta koiramak- ensiksi oli jumala, toiseksi kai- • den” turvissa karasta, tai sen suuremmasta seri ja kaiserin jälkeen hän, mi-; piemmät tukein;»' täpä välittää tavallisista saksa-j litasta Saksassa, veljestä ruunupäämakkarasta. Aivah hiljattain tarjoutui laisista sotilaista, komentaa vam j kinoa nykyinen Saksan Villen vanhin poika, (mi vissiin kuolemaan kun komenta- kaan rimpuilisi kä hänen nimensä lieneekin, sel-lmiseen vielä oli mahdollisuus, Mailman K lainen liuta niitä kumminkin oli. | sitä ei aina olekaan, niin vaativat ja että eiköhän se paikalle satu jo s . Ville, vanhempana ja koke-
