Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 28, 1920)
A. SB ?■' T • ••" ' KESKIVIIKKO, TAMMIK. 28 P.—WEDNESDAY, JAN. 28 i ■■■ niM ir a n • N °- 23~ m eni jo M arxin ja B akuninin väli- sialistiselle oikeaoppisuudelle ehdot- nollisesti asettui niiden puolel- rau hanneuvotteluihin N euvosto sokaas, tässä ne ovat syylliset, Raivaajan vastaavan sessä v äitte ly ssä viim e vuosisadan tom asti välttäm ättö m än ä, e ttä soeia- vaikka he ovat todellisuudessa vallan kanssa, vaikka to iset re u I le, jo tk a y rittiv ä t y lläp itää van (T H E C O M R A D E) sen m itä 60:m en luvulla Ja huom attavin osa listinen liike k aikissa m aissa om ak toimittajan toimi hoille am m attirajo ille perustu- navaltiot eivät vielä siihen liit- teh n eet ainoastaan The organ of the Finnish worker» in s u ta m itä n y t on san o ttu politiilista suu v enäläisten tovereittem m e oh- suurem m at ovat käskeneeet ja tyisikään. to im in taa v astaan on vain aikalsem - jelm an. Yksi ryhm ä om aksui täm än ju liste ta a n täten toimeenkyke. n iin pelastutaan pulasta. M ikäli neuvo ttelu ista V iron D a ily ia t h . W e rt. P u h li.h e d D »U y. k»ikki C hicagon teurastim oiden New Y orkin so sialistit n ä y t pien an tiso sialistien v äitteiden ker- i ohjelm an m elkein kokonaisuudessaan nevien henkilöiden haettavaksi - , a A . uniot A. F. L :sta ja p ak o tti vie- ja N euvostovallan välillä on taam ista. H u v ittav aa m yös on näh-I Ja tiu k asti y ritti a se tta a venäläisen V aatim uksina mainittakoon, • “ • f l a°A‘y- “ ^ T p i T ' l ä , erottam isen uhalla, Chicagon k äynyt ilmi, tulee V iro saa tävät tässä ju tu ssa m enestyvän b y d i. W ..u ,a W o,k»en.Pubh.k.»B jk au p u n g .n u n ;oiden keskusjär- maan osuutensa V enäjän valtio- niin hyvästi etteiv ät he o llen dä kuinka äärim m äisyydet k o h taav at ohjelm an hyväksym isen siksi m itta- tä ; R aivaaja on toimitetta^ to isen sa tä s s ä kysym yksessä. Ne, puuksi, jonka m ukaan m ailm an kaik- A m erikan Sosialistipuolueen Soctety‘ — jestö n k in erottam aan teurasta- pankin kultavarastoista ja m ui kaan tarv itse ulkopuolisten a- jo tk a v a stu sta v a t valtiollista toimin-1 kia so sialistisia liik k eitä on a rv o s - , ohjelm an, sääntöjen ja päatök J O H N V Ä L I M Ä K I E d ito r & M an a g e r jä t yhteydestään, N äin on koi ta taloudellisia etuisuuksia ja pua siinä. P aikallinen työväki ta a tai a n tav a t sille vain vähäm erki-1 teltava. Nämä k iiv a ilija t unoh- sien m ukaisesti. Suomalaista n äy ttää antavat porva ................. ■ m ekym m enta tu h a tta työlaista täm ä on kovin k iih o tta n u t to i siellä s i................. . tyksellisen asem an, p ain o stav at ta- tavat, e ttä Lenin itse v a ro itti Unka- S osialistijärjestö ä koskevissj ku u O ffic e Seventh an d C o m m e rc ia l St., | su lje ttu ulos to isten jä rje stö jen sia reunavaltioita, jo tk a kaikki reille aivan kaikki m itä loudellista toim intaa k aik issa eri rin to v e re ita v enäläisten prikulleen asioissa on noudatettava maini- yhtey d estä sen tähden, että ovat surkean kateellisia to isil luukin ja vielä vähän enem pi m uodoissaan politillisen toim innan seu raam isesta ja keh o tti h e itä laati- O p p o aite Poat O ffic e . kan n attiv at uudem m anaikaisia leen. Ne pelkäävät V iron pää kin. M utta täm än jälkeen n ä y t sijalle. G om pers on y listä n y t tä tä m aan U nkarin olosuhteiden mukai- tu n jä rje stö n päätöksiä. Haki. TELEPHO NE — O ffic e 3 6 5 ; jäin on tä y ty n y t kuulua Ameri- erikoisasem aan täm än tää porvaristo taaskin, e ttä se politiikkaa sukupolven a jan ja ainoa | sen ohjelm an. taistelu tap o ja ja laajem pia jär- sevän E d ito ria l D e p 't 8 3 2 . kan Sosialistipuolueeseen vä- rauhanteon k au tta ja siten saa osaa häviöistäänkin hyötyä. U l erotus hänen ja sosialistisen liikkeen jesty m isp eriaatteita. h in tä in a vuo tta ja täytyy haki- m ääräävän vallan toisiin kopuolella New Y orkiakin ale “k ap in o itsijain ” välillä on siinä, e ttä E n te re d aa eecond-clasa m a il m a tte r I A. F. L :n Suhtautum inen tä- van V enäjän v a lla n k u m o u k s e n s y y t. jäin tu n te a Am erikan työväen- July 18, 1912, a t th e Poat O ffic e hän tapaukseen, on vaan entis- Itäm eren v altioihin nähden, jo taan yleensä m yöntää New Y or G ompers e sittä ä anti-p o liittlsta oppi- V enäjän vallankum ouksen menes- liik e ttä sekä omata välttävä en?, ten tapausten, m. m. viim ekesäi- ta se on n iin kauvan halunnut. kin tapauksen ty p ery y s ja tu o a an k o n servatiivisuuden nim essä > tymlBeeu on ainakin kuusi tä rk e ä ä at Astoria, Oregon, voder the lanninkielentaito. Valinta toi- sen W ash in g to n in valtion yleis- T äm än estäm iseksi tah to isi a i m itaan se. M utta sam alla t e h “k ap in alliset” e sittä v ä t s itä vallan- tek y Ä A ct of M arch 3, 1879. m itetaan kustannusyhtiön vuo. L ie ttu a saada rauhan dään siitä ju ttu B ergeriä vas ] äänestyksen kieltäm isen to ista nakin 1. V irkavaltainen valtio. Joka jo sikokouksessa. Hakemukset li I m ista. Se on uusi to d istu s sii N euvostovallan kanssa e tte i se taan. New Y orkin lain laatijo il K uitenkin sillä h etk ellä kun Kapi- ennen gota a on kyvytön Ja täy n n ä h etettäv ä sisälle ennen helmik. EDISTYY SE, VAIKKA tä, että liito n jo h to ei aijo an m enettäisi kaikkia etu jaan V i le on annettava n y t paikat, kun n a llise t” ovat inn o stu n eet täh än po- kelnottelevla lu rju k sia, m äd än ty n y t 14 p. osotteella: HITAASTI. siihen on pakko jos m ielii pe taa perään. M u tta se on samal- rolle. litiik k aan sa, G om pers on hämmas- valtio> v e rra ttu n a ta sa ise sti toim iviin yleiseltä häviöltä ensi Chicagon te u ra stu sla ito s te n h a m yöskin uusi to d istu s siitä, R auhanneuvottelujen alkam i- lastua RAIVAAJAN JOHTOKUNTA ty k sellä lyöty ja osa hänen seuraajia- lännGn valtioihin, kolm enkym m enen tu h an n en u- että se tu o lla m enettelyllään nen ja tu lo k set k u iten k in tule- vaaleissa siellä. M utta sitä ei taan m enee Chicagoon järjesty ak - , Venäjftn taloudellinen luh istu m i Box 468,______Fitchburg, M aa | nion istin ero ttam in en äskettäin vastaansa yhden am m atti- vat tie ty sti riippum aan su u res sanota; tuodaan esiin vaan se seen p o litiilista toim intaa varten. nen Joka tekJ vaikeakBi h a n k k ia r in- A. F. L :s ta on u u ten a todis- Hiton toisensa perään, sa m äärin länsim aiden su h tau väite, että nämä new yorkilaiset N aistä m uutoksista on la u su ttav a tam alla oleville sotilaille ruokaa ja tuksena siitä että ed isty v ät ne ................ . , tum isesta niihin. Ne eivät k at eivät olleetkaan rikkoneet va- tä ryh ty isi vertailem aan tämän mau am m attiliitto jen k in - ainakinI .T an tan pelm jatkam inen mer- sele suinkaan hyvällä silm ällä koilulakia kuten B ergen, joten m uutam a sana. A m erikan Työväen- v a atteita, a se ita ja aanm ukkeita. “k a n sa n v a lta ista ” valtiota vanhasi 3. M elkein n ä lä n h ä tä ä lähentele- jo id en k in liitto je n - jäsenet. kl.t se e , ,l oPPua joskus. E e t t i sitä että yksi reunavalta to i heille kyllä pitää antaa oikeu liiton jäsen et, jo tk a nyt p u u h a a v a t V enäjän valtioon tai väittäisivät, et s illä täm ä erottam inen jo h tu u ,n ,n en k ' n voi m enestyä vissiin sensa perään asettu isi rauhan det, m u tta sitä suurem pi syy työväenpuoluetta, toim ivat kokem uk- vä elintarvepula. joka todennäköises- tä ensik sim ain ittu on yhtä horjuu I suorastaan p eriaatteellisesta ja ntaaraan saakka, _ m u tta kun kannalle N euvostovaltaan näh on kieltää ne B ergeriltä, joka siensa perusteella. Sosialistisen Hik- ti oli tukalam pi kuin m issään muus- kuin viim eksim ainittukin oli. Tass» periaatteid en eroavaisuudesta] t u o a l s l a t a Pauksia sik aa joka den, antaen sille siten tila isu u on 20 vuoden tuom ion alainen. keen “k ap in alliset” toim ivat tunteit- sa m aassa ja Joka te k i sodan lopet m aassa ei varm astikaan ote pikaisia johtu n eesta erim ielisy y d estä Puole ,a £.,>“ » sellaiset den voim istua. T ähän tapaan puhuvat jo u- te n sa m ukaan, tu n te itte n sa, jo tk a tam isen ehdottom aksi välttäm ättö - taloudellisen luhistum isen vaaraa, t lakk o tak tiik an suhteen. tap au k set kuin hiililakon paat- seim m at porvarilehdet lännel ta a s vuorostaan ovat V enäjän vallan- m yydeksi. e p ä jä rje sty stä kuljetuslaitoksien alal 4. H eikko Ja kypsym ätön porvaris- Chicagon su u rten teurastam o- tam m en m iesten tap p io lla ja N E W YORKIN LA IN LA A T I- läkin m ainitessaan näistä tap a kum ouksen ja m ailm an sodan vasta- la, eikä sellaista yleistä teollisuudet jen ty ö läiset ovat jä rje sty n e e t vastoin he7„ tahtoa*?» seka uksista. — Sillävälin puuhaavat vaikutuksia. Gom persin vararikkoon to, joka elollut v o itta n u t virk av altaa, so rtu m ista kuin oli Venäjällä. x,.| JÄ IN JA BERGERIN kylläkin am m attirajo jen mukai- teraslakon häviäm inen, joka y- w isconsinilaiset B ergerin ju jo u tu n u t p olitiik k a todennäköisesti m u tta joka oli nöyrtynyt sen edes- kali n ä lä n h ä tä on kjrsjnurkm gi JUTTU. sesti, m u tta jättiläisk o rp o ratsio - eenaa ve‘ teollisuusvaen kes- tussa ja ellei siellä u u tta vaalia tu lee olem aan näiden “k a p in allisten ” sä ja tyytynyt toisarvoiseen ase- niin elintarvekysym ykset sodan ajt: neille työskennellessään vaatii | kuudessa luottam uksen vanhoil- V iim eiset u u tiset New Y or enää toim iteta B ergerin valitse yksinom aista om aisuutta, jo tk a tar- m aan V enäjän eläm ässä. T äm ä por- la eivät vaik u ttan eet mihinkään mai l kista osottavat, että valtiollinen m iseksi kongressiin, tullaan h ä jo av at sitä todellisen sosialism in ni-1 varisto, pieni lu k u m äärältään ja hän niin vähän kuin tähän maahan heidän etunsa käyttäm ään l u o n - '3 taistelu tau o ilta, ei v an h o .lli mesg£ I heikko voim altaan, ei o llu t k e sk ittä uostaan jo toisenlaisia m enet- seI? kaatum isen h etki asema siellä on sosialistien e- net Vain m uutam ia vähempi merkityij heti nim ittäm ään valtion M eidän on m yös huom autettava, n y t voim iaan h allitsevaksi luokaksi tely tap o ja k u in pikku kauppiail (VO1 enaa olla Kovinkaan kauka- rottam isen johdosta k ääntynyt kuvernöörin ehdokkaaksi ja e tte iv ä t m eidän arvostelijam m e ole I valtion sisällä. Se oli täydellisen e- sellistä rajo itu k sia asetettiin elintirl le työskentelevien lihanleikkaa- " a- Jo ta k in u u d istu sta siinäkin sellaiseksi, että kaikki sellaiset m ilw aukeelaiset ovat siinä var vetuotannon Ja jaon tielle, mutta mi jien joiden kanssa he kuuluvat “ toasa Plan ta Pak‘aa Ja kin jä rje stö t jo tk a varm asti o- massa vakaum uksessa, e ttä hän aina olleet rehellisiä arvostellessaan pävarm uuden tila ssa silloin kun bol- eivät olleet niin suuria, että olimn’l samaan järjestö ö n . N iinpä o n - kankan tu li kerran, valloilleen vat olleet ero ttam ista salaisesti tulee m yöskin valituksi. T ällä sosialistien k a n taa politillisen toim in shevikit löivät Iskunsa. a ih e u tta n e e t suurem paa työttomyyt-i 5. Maa- ja m e riso tila at olivat öi tä. M itä ta a s tulee täm än maan pcel ja k iihottaneet tavoin tekee taantum us B erge nan suhteen. He ovat se littä n e e t kin heidän järjestö n sä heti a. pääsee, p o lttaa se enem pi kuin puuhaam assa lain laatijo ita sen tekem iseen, rin asiasta yhä suurem m an k y sen olevan pelkän halun o saao ttaa leet vallankum ouksellisen propa«an- varistoon, niin se todennäköisesti oq lusta läh tien alk an u t kulkea a **jksi luulisänkään. . teitä, jo tk a ovat v ieraita A. F. , ? ras radikaalinen ta ite ilija on kilpailevat n y t keskenään siitä sym yksen ja n o stattaa itseään valtiollisiin virkapaikkoihin jäsenil- dan vaikutuksen alaisin a vuosia en- voim akkain ja laajem m in vallassa . I L issa vallitseville k äsityksille | viim eisten A . F. L. tapausten kuka heistä voi parhaiten lain- vastaan enempi voim ia kuin se leen. Sosialistipuolueen h isto ria o nen sotaa, m onet h e istä oliv at olleet leva k a p italistiry h m ä niailmasal m enettelyä tuom ita. olisi m illään toisella tem pulla so tta a tällaisen selityksen vääräksi, osallisina kapinoissa venäläis-Japani- H allitsev at lu okat liiankin selväät ja heidän omaan am m attiliit- johdosta p iirtä n y t pilakuvan, laatijain M inä uskon, e ttä jos num eroita olisi I laisen sodan ajallakin. N iinä kym- toonsakin k u u lu v ille jälleen- Joka vastaa sen n y k y istä tilaa, E i ole sitä haisevan taan tu m u k voinut tehdä. kykenevät k äy ttäm ään sotilaita *| saatav issa. ne o so ttaisiv at puolueen m enenä vuotena, jo tk a olivat kulu- lehteä koko valtiossa m yö n tiliik k eid en “b u tsereille.” ! L . on sim a k u v attu kie- sellista M eidän tulee iloita vastusta- k eränneen enem m än rah aa työlak-1 neet aik aisem m asta vallankum ouksel m a tru u seja om aa etua ja tvöväe Ja käytännön vaatiessa uusia huvaksi kattilaksi, jo n k a kant- joka ei siitä jo olisi k iireh tin y t jaim m e hyökkäyksistä! Ne o- kojen avustam iseen kuin om iin vaa-1 lisesta liikkeestä, vallankum oukselli- luokkaa v astaan . Ei ote huomata ta iste lu ta p o ja ja yhtenäisem pää ta y o m p ers painaa kiinni. Kan- sanomaan, ettei sitä nyt sentään sottavat vissa m itään suurem paa muutosta sai joukoille selvemm in järjestöm uotoa, alkavat tie ty sti ne ,.a on p o”1Persl a J°. painona tuolla tavoin olisi saanut teh- kuin m itkään puheet, että sosia litaistelu ih in sa. T aloudelliset taiste- nen propaganda oli u lo tettu yhä suu- tilaiden ja m atruusien psykologiaasi lut on ain a pid etty yhtäarv o isin a nil- rem plin joukkoihin maa- ja m erlsoti- p eriaatteelliset katsom uksetkin m eikein kaikki m itä hänellä on dä, puhum attakaan sellaisista listinen liike on ainoa jota den taisteluiden kanssa, joiden ta r I laita. T äm ä ja tu n n e ttu p etk u tu s ei ain ak aan m itään sellaista muun sen m ukaan m uuttua. T eurasta- f nhen pantavana ja kansi on tu- politik o itsijo ista. jo tk a ovat “ 1;! ¡"¿V ro U atäjat' to d ella "V ihaavat ta, m ikä tu o tta isi vaaran kapitatel kotuksena on ollut v oittaa valtioilla- arm eijassa ja laiv asto ssa ja nälän- mille. M itä taas tulee kansanj'Hikl pelkäävät. ja t ovat alkaneet katsella asi- lcm ai?iHaan pitäväksi, ainoas- kona v iro ista ja aikovat ensi ta valtaa. I hädän uhka te k i so tila at valm iiksi koihin yleisesti, sota jä tti n iih in pat| ______ o ita in d u strialisen unionism in f ^ n länsirannikolta p u rsu u vie- syksynä jä ä s tä listoille. H e o- V anha politillisen toim innan m er- m erkin saa tu a an lopettam aan sodan V a n n a lta I kapinällisuudcn höyryä. M ut- vat aivan ilm assa tuon tap au k rioottisen psykologian mikä Mikit kityksen kyseenalaiseksi tekem inen kauhut selvästi ilm enee siitä, että he 0« Sota-ajan p ää ty tty ä ja yh ti- ta samalla kun kansi, ? n a!kanu‘ sen johdosta, vakuuttaen m iten sai alk u n sa sodasta ja V enäjän vai- 6. K aupunkien työläiset olivat pe- m uodostelem assa joukkoja, jotka< öiden ruvetessa h iljalleen ah- nain Pltaa; ° n PohJa alkanut suuriarvoisena he pitävät sitä, lankum ovksesta. Sodan a jalla m onet | r ^n pohjin vallankum ouksellisia ja valm iit k ark o ttam aan ja lynkk distelem aan heidän järjestöhän vuotaa n iin pahasti että jos että kaikki laillisesti v alitu t e- puolesta so sialistit k iiru h tiv at au ttam aan im- talonpojat o liv at taipuvaisia kuunte- m aan “a g ita a tto re ita ” ja muita hji viim e kesänä, ju listiv a t he la- kannen päälle vielä lisätään pai- d u stajat saavat pitää paikkansa. Tov. Jam es Oneal k irjo ttu a Socia p erialistejaan ja heidän m e n ettely n sä p e rn a a n m itä puo lu etta tah an sa, jo- m ieluisia kansalaisia. kon, jossa ainakin osaksi voit- | noa e ttä k a ttlla a lk a a y l H erra t p o litik o itsijat eivät h a jo itti sosialistisen Internationalen. ka sitoutuu antam aan m aan talonpo- Jos me käännäm m e huomiona tivät. M utta Chicagon jälleen- »a puolen pitää, tulee koko pöh- olleet pitäneet korvaansa k y l list R eview ssa seu raav aa: H eidän m enettelynsä saattoi “ kapi- ja lopettam aan sodan, e ttä he m aanviljelijöihin, me huomaama Jo ennen m ailm ansodan päättym is- m y öntiliikkeiden lihanleikkaa- Ja putoam aan pois. Se siis re- lin tarkoin maassa. He eivät ja t eivät hyväksyneet teu rasti- P«ää toiselta tai to iselta puo- olleet selvillä siitä m iten ar- j tä vanhaa kyselyä politillisen toi- n alliset” epätoivoon valtiollisen toi ™ ivat p a lata kyliinsä ja n a u ttia rau e ttä viim eisten viikkojen ajalla innan suhteen. M utta jos sosialis- Ilia sta . se a t m aanviljelijäin järjestöt m otyöläisten y le isla k k o ju listu s-P en- M inkä enemmän k antta kaan paikkaan he tällä ero tta • m innan tehokkuudesta kuultiin mail- m tit tu liv at im perialististen valtain N äm ä ovat p ääte k ijä t, jo tk a taka- lausuneet m ielipiteensä *'agita;r:j| m ispäätöksellään koskettivat, man sosialistipuolueissa. V enäjän ta He jäiv ät työhön ja mää- Painetaan, sen pikem m in irtaan- chauvinistisiksi asian ajajik si, niin sivat toisen vallankum ouksen voi- räsivät teu rastim o illak in olevat tu u koko pohja, ty h jä te n koko ennenkuin New Y orkin järjes- vallankum ous ja sodan päättym inen yhdellä tav alla u seat niistä, jotka oli- to n - T oisia tekijöitä, sellaisia kuin re is tä ” ja “ bolshevikcteta ' tuona, am m attitoverinsa tekem ään sa- halliin sisällön G om persin as- ty n y t työväki nousi yhtenä m ie - I o v at vain k iih o ttan eet k esk u stelu a ja vat h y ljän n eet politillisen toim innan, liitto laisten väittelem inen suoraan sevin sanoin. K apitalistinen järjestelm ä las^ henä sosialisteja puolustam aan, tä ssä m aassa v äittely tä stä kysy- maten. S iitä luonnollisesti syn-l tiasta seu rasiv at n ä itä so sialisteja hallitus- v a sta ta niihin vetoom uksiin, joita m aassa selvisi sodasta hyökkäävä Silloin vasta he huom asivat, et- i m yksestä aih eu tti repeäm än sosialis- ty i riita täm än, itse m ielestään r ^U H A N T E K E M IS H A L U ten sa avustam isessa. S vndikalistit, K erenski jatk u v a sti niille e sitti sota- ja röyhkeänä, taipuvaisena ulota tä nyt taitaa tu lla sellainen so- tipuolueessa. K aikissa m aissa, erot- parem m an am m attikunnan, ja KASVAA näiden “ k ap in allisten ” velipuolet, o- Pääm äärien ta rk ista m ista , voitaisiin m aan sota-ajan m ilita ris tis e n i-f sialism in tulva m ikä pyyhkä- koonpa niiden taloudellinen kehitys yleisen teu rastu sty ö läisten y h liv at y h tä syyllisiä kuin sosialisti- esittää , m u tta edellälu etellu t seik at rauhankin aikaan. Heidän edufUl see tulevissa vaaleissa kaikki tai h isto rialliset pyrkim ykset kuinka teisen keskusneuvoston välillä. V iim eksi tänne saapuneet ovat p äätekijöitä. luopiotkin. aan ei ole m oitittu ja useassa u| m ikä p äätty i siten että yleisjär- Suomen puoluelehdet kertovat, tieltään, ellei tätä ju ttu a kyetä paljon ta h an sa to isistaan , on sellai- jestö ju listi työhön jääneet rik- että nyt kun V iro ja Neuvosto- joten k in ajoissa korjaam aan. Ja siä so sialisteiksi itseään n im ittäv iä Venäjän vallankumouksen vaikutus. | Venäjän olosuhteet eivät ole toistu p au k sessa heidän menettelynsä hyväksytty. K aikki ne tekijät, jota neet täällä. kureik si ja e ro tti heidän järjes- valta ovat aserauhan jälkeen kun vaara on suuri, tä y ty y tie - j henkilöitä, jotka .vaativat politillisen Se osa, m inkä V enäjä antoi ‘•ka ajoivat V enäjän kansanjoukot tönää yleisestä teu rastu sty ö läis- päässeet varsinaisen rauhan eh- ty sti jonkun uhrautua, että ko- toim innan h y lk ääm stä tai tiu k k aav at ten keskpfneuvostosta. doista jauham aan ja sovittelu konaisuus pelastuisi. L ainlaati politiikkaa, joka m erk itsee sam aa p in allisten ’’ taistelu lle liikkeessäni-1 Qnko ta rp e e llista kenellekään o- kylien ja kaupunkien kaduille m itättöm im piä jäse- kuin politillisen toim innan hylkääm i- me, johtui V enäjän vallankum ouk- so tta a , e tte i y h tään n ä istä tek ijö istä taakseen k ä siin sä yleisen va 1 A m m attik u n ta vetosi tästä on o so ttau tu n u t V irolle hyvin jakunnan sesta. V allankum ouksen johdosta o]e huom attav issa Y hdysvalloissa? p u u ttu v a t täällä ja kattenkin asetetaan tie ty sti joukko nen. päätöksestä A. F. L :n toim een- edulliseksi, on L iettu ak in il- nia täällä kehittyi ryhm ä, joka piti so- K ukaan ei liene niin n arrim ain en et- on niitä, jo tk a ovat vaatineet yleisön eteen ja sanotaan: kat- Täm ä taistelu ei ote uutta. Se il- panevaan kom iteaan ja se luon- m ottanut haluavansa ry h tyä TOVERI Poliittisen toiminnan llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllltllllllllll lllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllllllllll K A T SA U K SIA “ K yntöm iesten neuvostovalta” Suomen lehdet kertovat, miten maisteri Sulo Vuolijoki sai jou lukuun alkupuolella haasteen saapua Helsingin raastuvanoi keuteen vastaamaan herroille raatimiehille, mitä hän tarkoitti sillä maatalousohjelmallaan, jon ka laati alustukseksi sos.-dem. puoluekokoukselle. Herrat säi kähtivät kun saivat esityksestä kuulla että ‘‘Kaikki viljelysm aa ja vilje lyskelpoinen maa Suomessa on viipym ättä saatettava pysyväi- sesti ja vakavasti todellisten v il jelijäin haltuun. Yleisen pakko luovutuksen k a u tta otettakoon kaikki lahjatilat ilman korvaus ta pois keinottelijoilta, tukkiyh- tiöiitä ja kaikilta sellaisilta m aanom istajilta, jotka eivät itse ole m aataloustyötä tehneet, vaan elävät toisten ty ö stä” H errat porvarit säikähtävät aina, kun kuulevat esityksiä sel laisen järjestelm än lakkauttam i sesta. jossa voi elää toisten työllä. Jos m uunlainen p eru s tettaisiin, niin pitäisi heidänkin mennä työhön ja siihen he vas taavat kielteisesti. Ja antaak seen pelolleen virallista painoa, s. o. saadakseen tuomioistuimeen kätkeytyneen luokkavoimansa liikkeelle, selittävät he että \ uo- lijoki on kvsymyksessaolevan ohjelm ansa k autta “levittänyt ilmeisesti perättöm iä .tietoja, jo t ka ovat om ansa halventam aan hallitusta, kansaneduskuntaa tai sen valiokuntaa tahi julkista vi ranom aista taikka saattam aan niiden toim enpiteen tahi laillisen IH IIIIlH U IlU IIIllIH IIIIIIU H im im iH IIIIH I U llin lrillUHIHHHHHH iih ih h ih h h h h ih HHHIHHHIHHIHHHHHHIHHHHIHHHHHI [ ||llllllllllllllllllll IIIIH III III I III Hill 11II Hill IIIHIIHHIHHIHHHIHIIIIIIHIHHIIIIIIIU'1 lapsia paistettiin telttakellarei- Sellainen on mahdollista jois- simmatkin säikähtävät niitä- Ku ole niin vanhoillinen ja hidas ke nia sosialistisen liikkeen : hin. sakin suhteissa näiden “julkais- ten tiettyä, esitetään esim. se hityksessään, etteikö sen muka huttami seksi. Muistuu mieleen muuan jut- i kaa-ainoastaan-totuus' -ukaasien naattori Sterlingin esityksessä, na passaisi olla; että emme me Jos järjestömme jäsenbt > • tu Hearstin lehtien totuudenrak- * varjossa, .sillä yksinkertaiset tie- että jokainen toimenpide muu siitä niin paljoa edelle pääsisi lisi tarkottanut sanoa, että <■' kaudesta ja etupäässä siitä, 1 tämättömät työläiset eivät ole toksien aikaansaamiseksi Yhdys kuitenkaan että kannattaisi edes ki osastot voivat nyt jätti'! • minkälaista totuutta niiden o- selvillä suurkeinottelijain kai- valtain perustuslaissa lainlaadin- yrittääkään, on kuulunut ääniä, sialistipuolueen. niin olisi nallistakin tietä, olisi julistetta että nyt sitä sitte olisi kaikkien ratkastu äänestämällä encir.:’ neuvostoval- mistaja harrastaa. Muuan new- kista juonista- “Kyntömiesten va kapinallisuuden ilmaisuksi, osastojen erottava puolueesta, tön esityksen puolesta ta”, joksi Suomen lehdet selit- yorkilainen sanomalehtimies ker- ~ L. Gomperskin pöyhistelee. josta seuraisi ankara linnatuo koska järjestömme säännöt eivät vallan päinvastaista tark< t-.-t tävät Vuolijoen esitvksen mu- too, että ollessaan Hearstin etu-] kaista suunnitelmaa, ei saa rau- j jen palveluksessa hiukan ennen , Herra Gompers. jonka taantu- mio, mahdollisesti vuosikymme enää tee puolueeseen kuulumista Ja mitäpä sitä tätä puolta haa verisiä käsiään hiovien Suo- espanjalais-amerikalaisen sodan , niukscllinen toiminta on saanut niä. Sen mukaan voisi vallas pakolliseksi. vastaan nyt olisi enää ntite’ men porvarien keskuudessa, sil syttymistä, sai hän määräykset: njjn monen luokkataistelijan sa« >leva republikaanipuolue selit mm monen mistä, kävihän siten kuin s - Se on kummallinen tulkinta lä he tietävät niitä auran kärkeen lähteä sotakirjeenvaihtajaksi mielen karvaaksi, on jälleen e- tää deniokraatien valtaanpyrki- tapa. Liian kummallinen minun listtpuolueen kannalla < rat tarttuu niin monella vainiolla, ja , Cubaan. Saavuttuaan perille, siintynyt. Tällä kertaa sanoo myksen kapinallisuudeksi, taik Enkä minä kä littivät, että jäsenistö» mitä tunteita syntyy kyntönne- i huomasi hän. ettei mitään sotaa Gompers vastustavansa n. s. ka- ka vallassaoleva demokraatipuo- käsittääkseni- sitä sitäkään, käsittävätkö» sen nestyksellään asettuu hen povessa, kun hut»maa*auran- °Pu t.. j° ^ o ,n . an pinalakeja. Tunnettuahan on, lue menetellä siten republikaa sa tarttuneen työläisluurangon sähkötti niäärääjilleen, ettei so - n ij|jg raivolla taantumus on vii neihin nähden. Siten ei tieten esittäjät itsekään, mitä sillä tar nen internationalen Mutta toivottavasti den kannalle. Mutta -r rintakehään, jonka päällä ei ol taa ole, eikä hän siis voi o lla, ,ne aikoina hyökännyt, pyrkien kään tultaisi käytännössä me koiltaan. järjestömme enemmistö käsittää tailivat puoluetta vastaa lut edes kylliksi maata, että se sotakirjeenvaihtajana. Mutta ! selittämään laittomaksi jokaisen nettelemään, sillä ainahan por olisi saanut rauhassa maatua- hänelle annettiin vastaus pysyä mielipideilmaisun, joka on risti- varit toistensa oikeuksia tun kyllä mistä äänestyksessä oli ky levät, että eivät ne pu< ton herrat aseta koko v?an. Pa^ a^aan Ja laihaa sota- pihassa vallitsevan luokan ornis- nustavat. mutta valtaanpyrkivä symys. työväenpuolue, vaikkapa se ei kirjeitä, Hearst puolestaan lupa- tuskäsitteiden kanssa sentään koko totuutta. Kun kerran selvästi säädet , tä edes äänestykselle. \ ] kin jälkeen kun kansal si laittaa sodan. Mutta nyt tulee Gompers ia olisi sosialistienkaan, saattaisi tiin. että ei muodosteta sellaista i ri oli esittänyt ääne-tyslr.’ Hearstin lehdille on annettu jo hyvin joutua “kapinalliseksi”, järjestöä. jonka osastot eivät Suden on turvallisempi raa selittää, että hän ja hänen sak- puhumattakaan muka määräys julaista ainoas sosialistisessa kuuluisi puolueeseen, niin kyllä j kokoukselle, selitettiin, ette^ kinsa vastustaa kaikenlaisia ka- della lammaslaumassa, jos s e . . , . . . . . . , . . taan totuus eikä mitään muuta puolueesta, jonka jokainen toi kai silloin päätettiin edelleen pi tä kysymyksestä koskaan aa osaa pukeutua lammasnahkaan ; i P!na,akeJa> . Vus,a kinstyslakeja kuin totuus. Niitä saattaa olla menpide luonnollisesti olisi ka tää järjestö sellaisena, jonka o- , tetä. Mutta siitä äänestettiin ’2 sellaisiakin, jotka todella luule silloin sitä ei tunneta eikä osata .nimittäin,.sillä vanhojen kumoa- pinallisuutta sastot^ kuuluisivat puolueeseen. 1 iimi varoa Hearstin lehdillä on pel- nils’a el hän ole kannattanut, ei- ! nestettiin siten kuin pitikin- vat, että Hearst on tarkoltanut Työläisten lakko-oikeuksien Sellainen “lieventävä asianhaa Mutta I k< > siitä, että niiden häikäilemät- hancP määräyksiään kuunte- määräyksellään totta. riistäminen oli varmaan yksi te ra” siihen k>llä tuli, että saa si Työmiehenkin kanta on tuntuuna kuin io tämä määrävs- tömvvs asioiden vääristelyssä J e\ at. «nioiden johtajatkaan, kijä, joka sai Gompersin liik- tä kuulua järjestöön sellainen sä kysymyksessä hiuka tunturipa kuin ,0 tama määräys , tule- julkisuuteen JQten ni'iden ■ lama edSstysmielisyy- kin olisi pelkkää pilaa. Ja sel 1 keelle, sillä syndikalistien van kin osasto, joka ei katso tarpeel Maan; se “kekkuloi ny laisena sen jokainen asioita tun toimittajille on annettu tämä ■en puuska Gompersille nyt ttt- hana sukulaisena ci Gompers liseksi kuulua puolueeseen. sen “Holappa” selitti naamioimiskäsky. Asian oike-pee» on hiukan vaikea käsittää, katso mitään muita oikeuksia teva pitääkin. ! ennen tehneen. Päästä*' an laidan tuntemiseksi riittää se “lahdollisesti..huomaa hau hau Mutta jos tämän takaportin i ville vesille, olisi sen ] työläisille sen arvoisiksi, että Hearstin lehdet ovat olleet en kun tietää, että Herstin lehdet natuksensa siinä määrässä hei.»- kautta aiotaan kulettaa puolu »matta simäistä kiihottamassa sotaan kuuluvat häikäilemättöminipien kene\än. että katsoo parnaaksi niitä kannattaisi puoltaa, ei ai- eesta pois kaikki osastot, niin j va säännöistään vältt valtiollisia oikeuksia, ] lainen pykälä, joka määrä puolustajien ] mukan teeskennellä xapaamicli i nakaan Meksikoa vastaan esimerkiksi, suurksaalistaiien on vaara että salakulettajat jou i niinkauan kun hänellä itsellään den kannattamaan sosta syyttä, saadakseen sitten sitä valehdellen mitä häikäilemättö- , joukkoon, tuvat kiinni "itse teossa”, sillä j on "oikeus” runnata porvaripuo luetta ja toimittajien kuuli turvallisemmin vaikuttaa unio- mämmin Ja harvoinpa niissä on : kyllä se järjestömme enemmistö lueiden vaaliagitaattorina unio puolueeseen Sellainen ei selitetty, etä H earst om istaa laa- ] M tuta H earst lehtineen on tai- niltien keskuudessa Civic Fede ! käsittää, minkälaista kier^lua niseen keskuudessa ja sillä ta mitään kekkuloimista , jat maa-alueet Meksikossa, ö l-jta v a silm äinkääntäjä. Esim. sii- rationin päätösten täytäntöön- ] se sellainen on. valle palvella Civic Federationin ! olisi, sillä eiväthän S. > jy- ja m ineraalimaita, joille pi- hen aikaan kun H erstin omista- saattamiseksi. Mitään todellista riistäiäruhtinaita. I ton säännöt nvt enaa tee Sellaiset osastot, jotka eivät täisi saada “vakiintunut” h a lli-' millä Lead Cityn kaivoksilla edistysmeilisyyttä ei Gompers katso tarpeelliseksi kuulua puo- liseksi puolueeseen kuuli tu s: sellainen kuin vallitsi R o c -1 South D akotassa tapeltiin lakko- edusta, siitä on selvillä jokai- yhteiskuntajärjestyksen halvek simisen alaiseksi taikka aikaan saamaan vaaraa yleiselle järjes tykselle,” kuten sosialistipvkä- län sanat kuuluvat. K uinkasta sitä selitetään.? lueeseen, saavat kuulua järjes keiellerin Coloradossa, jossa Uk- laisia vastaan ja m urrettiin lak- nen joka hänen toimiaan tuntee Sen jälkeen kuin järjestömme töön, m utta niiden toim inta tu koiais-kaivosmiehiä sidottiin Ien- , ko keinoja valitsem atta, teesken- viimeisten vuosien ajalta, järjestöm m e säännöissä nätinpylväisiin ja am m uskeltiin teli sen lehdistö työläisystävalli- Nämä kapinalait ovat kyllä i tässä muutama viikko takaperin lee 1 määritellyksi. E ivät ne ole oi- saneli lähes neljällätuhannella selkään kuin pakenevia jä n ik siä: syyttä, varsinkin uniofiistien ys- niin räikeitä luökkalakeja, että jossa lakkolaisten vaimoja ja . tävällisyyttä. j ei ole ihme, jos taantum ukselh- I äänellä, että ei se sosialistipuolue ’ keu tettu ja tekem ään agitatsio- osastoille, mitäpä sitte lehtien toim ittajille. \ a ka ka? Aikoinaan kai se t kysym ys ratkastaan. Juhan-kcsrJ
