Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 12, 1920)
MAANANTAINA, TAMMIK. 12 P.— MONDAY, JAN. 12 V aikka lakko onkin nim elli su p id en tti, kun k y sy ttiin josko sesti hävitty, on siitä to d e lli kaivantom iehet yh ty v ät yleis suudessa o llu t hyötyä. Se on lakkoon, että “eivät m eidän m ie o p ettan u t tru stin ty ö läisille ja h et yhdy siihen. H e kuuluvat tru stille itselleen, että täm äkin I. W . W :n, eivätkä niinollen ala, jo ta tähän saakka p id e ttiin kannata A. F. L :n lakkoja.” m ahdottom ana jä rje stä ä edes H erro illa siis oli tieto näiden siihenkään m äärään että siellä kahden jä rje stö n välisistä suh voisi yleistä lakkoa syntyä, voi te ista täy d ellisesti ja tuon su- JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager daan järjestää ja seisauttaa t a r p id en tin lausunto to teu tu i. K ai peen tullen. Se o p etti ty ö lä i vantom iehet eivät o ttan eet osaa Office Seventh and Commercial St., siä tuntem aan oman voim ansa tähän lakkoon, n iin paljon kuin su u ru u tta ja tru stille ettei se tu p la ju u yleislakkoa saarnaakin. Opposite Post Office. m ahtavuudestaan h uolim atta ky Siksi kai he sallivat ja halua TELEPHONE — Office 365; kene kaikkia m äärääm ään m ie vat kilpailevan jä rje stö n sy n ty Editorial Dep't 832. lensä mukaan. m istä. M utta ajanoloon saattaa Entered as second-class mail matter U lom pana olevalle työväes sekin käydä vaaraksi. A inaises July 16, 1912, at the Post Office tölle se antoi taas uuden n ä y t ti eivät korporatsionit voi ty ö at Astoria, Oregon, under the teen siitä m iten työläisiä A m e väestöä keskinäisten riitainsa- rikassa voidaan rusik o id a ja kaan k au tta hallita. Act of March 3. 1879. polkea, riistää kaikki oikeudet, jopa henkikin, ainoastaan sen M IT Ä L U S K E R I T M E IL L E M Y T T Y Y N M EN I TÄM Ä tähden, että vaativat parem paa LUPA A V A T korvausta työstään. K aikki se Y R IT Y S Jo itak in viikkoja takaperin v aik u ttaa edistävästi jä rje s ty palasi New Y orkin valtion se T eräslakko on p ää tty n y t, il- m iseen m uualla ja m yöskin itse naattori, Lusk, E uropasta, m is m otetaan lakkolaisten keskusvi teräsalueella. sä hän on o llu t tutkim assa ra rastosta. Y leinen lakkokom itea M utta ep äily ttäv ältä n äy ttää dikaalisten liikkeiden toim intaa ilm ottaa, että lakko on p ää tet ty jokapaikassa lo p ettaa sentäh- näin etäältäk in katsoen, tu le e siellä. H än sanoi huom anneen den, että riv it alkoivat n iin pa ko terästeollisuuden työvki e- sa, että bolshevism i tekee pahaa täälläkin. hasti kaikkialla harvenem aan e t nää y rittäm ään uudelleen jä r jälkeä siellä kuten tä lakon voittam isesta ei ollut jesty m istä A. F. L :n o h ja u k T yöläiset ovat joka maassa ty y K uuluu pahoja tym ättöm iä ja v irkaherrat, jo i enää toivoa, jo ten asialle u sk o l sen alaisena. listen pidättäm inen pois työstä, ääniä lakkolaisten puolelta, e t den kanssa hän oli puhellut, o li olisi tu llu t vaan tarpeettom aksi tä tuon suuren jä rje stö n jo h vat yleensä olleet sitä m ieltä, kidutukseksi ja vaivaksi heille. tava aines on parhaassakin ta että ennem m in tai myöhemmin näille kapinoitsijoille M onet tu h an n et lakkolaiset pauksessa an tan u t vaan puoli täy ty y ovat jo u tu n eet yh tiö id en m us naisen avun sekä aineellisesti ruveta antam aan rautaa siellä m oraalisesti heille, ja kin. M utta talle listalle ja eivät ehkä h eti että nykyisin sanoo saa työtä. N äitä varten, ja m yöskin valitetaan että m ones L usk siellä huom atun e d u lli sa tapauksessa on apu, johon niiden turvaam iseksi jo tk a sem m aksi h arjo ttaa vasta-akitat- m uuten ovat lakon tähden jo u he olisivat olleet o ik eu tettu ja, sionia bolshevikeja vastaan. tu n eet huonolle puolelle, p id e jään y t kokonaan antam atta. H e P o rv arilliset ainekset ovat ti lakon alussa oli nähtävis tään paikallisunioiden konttoo- perustaneet runsaasti suuria ja re ja ja unioiden ruokakauppo sä, että liito n jo h tav at v irk ai rahakkaita ykdistyksiä jotka ja auki vielä noin kuukausi. lija t jo u tu iv at enem pi jou k k o paikkaavat nykyisiä oloja ja ny S itte n ne tä y ty y sulkea, sillä jen pakottam ana, kuin omasta k y ista järjestelm ää puolustavia teräsalu eiila ei ole v o ite ttu va halustaan, m yöntäm ään ty ö läis p u h ujia ja k irjo tta jia jo tk a o t p au tta m iehille kuulua unioon ten lakkoaikeisiin. A ika m ah tavat työläisten keskuudessa k o ja julkiseen uhion k o n tto riin ei dollisesti oli lakolle sopim aton. kouksissa ja sanom alehtien pals n iinollen kukaan uskaltaisi M utta eiväthän nuo v irk ailijat to illa vastustaakseen kapinallis kaikien sopivim m alla ajalla ai ten esityksiä. •työssä ollessaan mennä. U udelleen järjestäm isty ö k y l nakaan olleet sanoneet teräs- Täm än sanoi L usk monin pai lä alotetaan heti, m u tta edellä- työläisille, että n y t olisi o te t koin tuottavan hyviä tuloksia. m ain itu sta syystä sen tä y ty y tava m itä te tarv itsette. N iin Se on huom attavasti ehkäissyt olla "vapaassa m aassa” m aana ettei heillä o llu t sy y tä valittaa täm än liikkeen edistystä varsin laista. Siihen paljon k eh u ttu u n jos työläisten valitsem a aika oli kin Ranskassa ja E nglannissa. Kun tru s ti siihen A. F. L :n kuulum inen, joka sopim aton. Sam allaisiin toim enpiteisiin vielä pakottam alla pakotti, ero t olisi L uskin m ielestä ry h d y ttä m eille sosialisteille aina asete taan m alliksi, silloin kun ta h telem alla tu h an sittain jä rje stö vä täällä, sillä suurin osa ulko dotaan sanoa m inkälaisia m ei jen jäseniä, olisi p itän y t k esk it m aalaisista työläisistä lankeaa dän tu lisi olla, on rikos mikä tää kaikki voimat lakon v o it bolshevikien ansaan sentähden m erkitsee työpaikan m enettä tam iseksi. Sitä ei ole tehty. että he ovat niin tietäm ättöm iä m istä ja hyvässä tapauksessa Yksin vapaam ieliset porvarileh- am erikalaisten laitosten hyvyy vankilaakin siinä osassa A m eri- det, kuten T he N ation, New destä, eikä ole m uita jotka hei kaa, missä kapitalism i vapaim- Yorkissa, jo tk a ovat sen k u l tä opettaisivat, kuin ovelat ja m in ja täydellisem m in h a llit kua läheltä seuranneet, sanovat hyvin tehtäväänsä kouluuntu- see, teräsalueiila. P orvarien A. F. L :n laim inlyöneen velvol neet ak itaatto rit. Sentähden p i m alliuniokin on siis rikollinen lisuutensa lakon suhteen varsin täisi ottaa vieraskielisten leh jä rje stö siellä missä m uita työ tuom ittavalla tavalla. det am erikalaisten y hdistysten Se tie ty sti vaikuttaa katke- haltuun, palkata niihin op p in ei v äen järjestö jä ei ole h ä v ite ttä vänä. S itä katsellaan samalla ro ittav asti hävinneisiin lakko ta ja taitavia am erikalaishenki- Se katkeruus tulee a- siä k irjo tta jia ja sitten laittaa silm ällä kyn tu p la ju u ta lännel laisiin. lä, m ikä to d istaa m eille että janoloon vielä sitäkin suurem p u h ujia m yöskin vieraskielisten porvaristo ei välitä m inkä jä r maksi sentähden, että noiden keskuuteen, jo tk a kum oaisivat jestö n k au tta työväki asiaansa lakkolaisten joukossa oli paljon ak itaatto rien valheet. ajaa. K aikki ovat y h tä "an ar aineksia, jotka jo ennestään e- T ällä tapaa ju tte li täm ä pää- k istisia " ja pahoja, jos ne vaan päilivät A. F. L :n kykeneväi- luskeri. H eti perään m eille p orvariston e tu ja v ah in g o itta syyttä, nykyisellään jo h taa tä l tu lik in uutinen New Y orkista, vat. laista teollisuuslakkoa. N yt h eil jossa sanotaan että maan suu T eräslakk o on siis tälläk ertaa le on tu llu t to d istu s siitä ja ei rim m at rahalaitokset ovat o tta v irallisesti h ävitty. T ru s ti ei tarvitse peljätä etteikö sitä u l neet kontrollivallan vieraskie m itään m yöntänyt. S yyt h äv i koapäin myöskin vahvistettaisi. listen porvarilehtien uutis- ja N äinollen teräslakko on sa ilm otusten välittäjäliitossa. T ä öön ovat selvät. Silloin kun m alla taas tu llu t yhdeksi u u män k au tta siis alkaa akitatsio- vaan hätäisesti, ju u ri m uutam aa viikkoa ennen lakkoa hajan ai deksi vahvaksi todistajaksi sii nityö ulkom aalaisten keskuudes T ru s tit m ääräävät m itä sesti, kym m enistä eri k an salli tä, että A m erikan unionistinen sa. suuksista m uodostettu, satoja liike tarvitsee kipeästi p erin ulkom aalaiset lehdet saavat kir- tu h an sia käsittävä joukko, ase pohjaista uudistam ista, uu d el jo ttaa ja m itä ei. A luksi k äyte tetaan sellaisen rosvojoukon ta l leen järjestäm istä päältä poh tään vaikuttim ena leh tiin näh ilm otuksia. lattavaksi, h ajo tettav ak si ja jaan saakka, niin periaatteissa den hyvähintaisia kuin m enettelytavoissakin, niin N iitä saa vaan se joka antautuu pieksettäväk si kuin te rä stru s- tilla oli, ei pitkä-aikaisesta koos hengeltään kuin m uodoltaankin. herrojen suukappaleeksi. U ppi- ostetaan sa pysym isestä voi olla to iv ei Ja ellei se tähän kykene, ellei niskaisim pia lehtiä se hetken tarpeen m ukaan osaa ta. Ei varsinkaan kun otetaan suorastaan ja annetaan sitten huom ioon, että yksin tavallisten uudistautua, niin kukaan ei voi j tie ty sti jonkun korporatsionin työkokousten pitäm inenkin, jo s estää I. W . W :n k eh ittym istä juoksupojan hoidettavaksi, ku sa kaikki juoksevat asiat olisi sen rinnalle, m uuttum asta m uu ten m eillä suom alaisillakin on kuleksivien työläisten jo paikotellen nähtävissä ja lo v o itu käsitellä, oli k ielletty ä ja tam ien e ttä lakon saama rahallinen a- aina liikkeellä olevasta delikeit- puksi y ritetään sellaisilta v ie v u stu s oli niin pieni, ettei se tijo u k o sta todelliseksi talo u d el rask ielisiltä lehdiltä, jotka ei läheskään riittä n y t kunnollisen liseksi voimaksi. E ten k in sel vät tuon tru stita h d in m ukaan ruoka-avustuksen antam iseen ja laisilla suurteollisuuden aloilla ala tanssim aan, paperin saanti että moni jo u tu i sentähden k är kuin on terästeollisuus on sen kokonaan. Siten jäisi tru stien sim ään pu u tetta, voinut toivoa nousem inen taattua, ellei am- lehdet yksinvaltiaaksi. T oinen e ttä kaikki ne erilaiset ainek , m attiu n io n istin en liike hyväk- puoli ei saisi ollenkaan sana- set, m itä lakossa oli osallisena, , sy u u tta ohjelm aa itselleen. Me vuoroa ja siten tu lisi “totuus" olisivat voineet kuukausim ääriä emme ole I. W . W :n ih ailijo i parem m in selville, "akitatto ri- kestää ulkopuolella tulevia ra ta, m utta me sanomme tämän en valheet" kum ottua. “Sanan tosiasian osottaaksem m e, että vapauskin” olisi ju ja hyökkäyksiä. täydellinen. L akon m urtum inen ei siis ole porvaristo, tällä kertaa teräs- Saisi kiitellä tru stie n m enette koettaessaan ehkäistä lyä niin hyvästi kun vaan osai- ihme. Ihm eellisem pää oli sen tru sti, työväenliikkeen kehittym istä! si. kestävyys, että se näinkin p it radikalisuuteen, sysää sitä vas källe ja tk u i ja niin syvästi eh T ru stih e rro ja siis alkaa pelot ti v aik u ttaa Inöiden laitosten tustuksellaan sinne nopeammin tamaan ettei karkotuksilla saa tu o tan to o n ja yleensä elämään kuin se omasta halustaan kulki kaan tyyty m ättö m y y ttä loppu siellä, se oli paljon enem pi kun ! sikaan. maan, koska täm änlaisiin to i Jos teräsm yllyillä tästälähtien m enpiteisiin turvautuvat. M iten v o itiin odottaa. Se parem m in kuin m ikään m uu seikka to d is aletaan saarnailem aan tu p laju u n he tässä lähetystyössään m ei ti, e ttä lakon tekem iseen oli saboteesioppeja joka loukossa, dän pakanain keskuudessa s it voim akkaat sy y t vaikuttam assa, ¡niin kutka siihen ovat syyllisiä,* ten tulevat myöhemmin o nnis että ty öläisten asema noissa lai ¡ag itaatto rit vaiko te rä stru stin tum aan, sen kai kokem us p ar toksissa oli n iin kurja, että jo h errat, jo tk a eivät edes Gom- haiten näyttänee. L uultavaa antaneet puheen kuitenkin on että heidän sano- kainen älysi ilm an selity stä ja persillekaan jä H e stö y h te y ttä k in että paran vuoroa, pitäen häntä liian ra- m alehtiensä m enekki ja kysyntä i dikaalisena. nuksia n iih in olisi saatava. ei tule kovin suureksi kasva Ja kun näin oli, ei lakon m ur M utta uuden järjestö n sy n ty maan. ei vaikka sitä ko etettai tam inen väkivallan avulla, ole minen vaikkapa se p eru stu isi siin silläkin tavalla edistää kuin poistanut sitä m ahdollisuutta, kin tru stille vaarallisim m ille o- täällä jo koetetaan esim erkiksi että lakko voi p u h jeta uu d el peille, tu lisi ainakin aluksi tuot- A storiassa ilm estyvää suom a leen läheisessä tulevaisuudessa. 1 tamaan aikatavalla erim ielisyyk laista neljän ällän lehteä le v it S yy m ikä tämän lakon sy n n y tti siä työläisten keskuudessa ja tää joillakin käm pillä, pakottaa on jä ä n y t sinne, se synnyttää sitä tie ty sti tru stih e rra t to iv o m iehet sitä työnsä m enettäm i uudelleen ty y ty m ättö m y y ttä ku vatkin. He saattavat käyttää sen uhalla tilaam aan. Päinvas te n ennenkin, vaikkapa niinkin tu p la ju u ta yhtä hyvin kuin toin. sellainen, jota pakolla tu o lisi että lakon aikana olisi G om persiakin suunnitelm ainsa kitaan, panee jokaisen työläisen haalittu teh taisiin paljo n u u tta edistäjänä. Sanoihan nykyisen ajattelem aan, m itähän tuolla o i työvoim aa, joka ei ennestään j lakonkin aikana yksi M inneso kein tarkotetaan ja tutkim us p i noita seikkoja tu n te n u t. ta s s a olevien trustin kaivosten an selvittää m ikä on tarkotus. TOVERI (THE COMRADE) T U organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. Ilm estym isoikeuden riistäm inen rad ik aalisilta lehdiltä taas mer- IrUean 2 x. k its e e .tie ty s ti ainoastaan sa maa m itä se on ennenkin m er k in n y t: n iitä on sitten painet tava ja levitettävä salaisesti. Täm än maan porvaristo näyttää unhottaneen, että nämä ulko m aalaiset tulevat m aista joissa on vuosikym m eniä to im itettu ty ö v äen k irjallisu u tta vastoin h allitu sten kieltoa. Jo s se tä äl läkin siihen pakotetaan, osaa- vat ulkom aalaiset sen taidon jo ennestään niin hyvästi e t tei sitä n u u sk ijat täällä voi lo pettaa, koska siihen ei ole mus- tim pien E uropan h a llitu ste n kaan voim at riittän eet. P ape rin p u u tteen k in ne kyllä osaa- vat välttää. N iin ettei porva risto pakkotoim enpiteilläkään m uuta hyödy kuin sen, että aki- tatsioni tulee olemaan tuim em - paa luonteeltaan jos se salai seksi pakkokeinoilla tehdään. P A L K K O JE N A L E N T A M I NEN E i ole epäilem istäkään siitä etteikö länsirannikon porvaris to koettaisi täm än talven ajal la v aru stau tu a niin, että se voi si ensi kevännä, töiden uudes taan avauduttua laskea palkko ja. Joka kaupungissa jä rje s ty vät te h ta ilija t ja m uut työn- te e ttä jä t om iin liittoihinsa, jo t ka tekevät voitavansa m urtaak- seen unioiden riv it talven ajal la n iin e ttei vastustus keväällä niiden puolelta olisi kovin suu ri. E ivätkä ty ö n an tajat tyydy ainoastaan siihen, että ne jär- jestäsivät omat miehensä. Ne tekevät voitavansa saattaakseen kaikki kauppiasten yhdistykset ja m uut p o rv arijärjestö t, sadan prosentin am erikalaisuuden n i messä puuhiensä taakse. ..N iin tehdään Seattlessa, P ortlandis- sa ja Friscossa ja vieläpä p ie nem pien kaupunkienkin porva risto y rittä ä m atkia isom pien tapoja. Seattlessa ovat u n io n istit saa neet käsiinsä jo itak in heidän lentolehtisiään, jotka kyllin sel västi osottavat näiden jä rje stö jen tarkotuksen. P aitsi sitä, että niissä punasia kehotetaan suorastaan murhaamaan, on niissä lau su ttu ju lk i su u n n itel m ia jo tk a selvästi osottavat e t tä laaja palkkojen alentam inen tulee olemaan päättäjäisenä tä män talven ajalla tehdylle pu- nasten vainolle. Työpäivää tekisi herrain m yöskin kovasti mieli pidentää kym m entuntiseksi. M etsä- ja m yllyherrat varsinkin tätä h a luavat ja he kai sitä tulevatkin ensiksi yrittäm ään neljän ällän sä avulla, jota nyt siltä varalta koetetaan pakkokeinoilla ja sel laisella ak itatio n illa kuin on e- sim. m ainitun liiton suom enkie lisen lehdenkin perustam inen A storiaan. P aikotellen ovat m yllyherrat nyt jo keskellä ta l vea ry h ty n eet tarjoam aan kym m entuntista työpäivää, pienen palkankorotuksen kanssa. Tuo palkankorotus tie ty sti n äp ä ttä i siin pois, niinpian kun kym m en tu n tin en päivä saataisiin vakiin tum aan. Sellaisia ovat h errain aikeet nykyisin ja se heitä niin suu resti kannustaa hyökkääm ään "p u n asten ” kim ppuun, sillä tie dettyä on että punaset ne tuol- lasia hommia enimmän ja te hokkaim m in vastustaisivat. P arh ain ta olisi punasten ja h taam inen to im ittaa kuitenkin pienem m ällä m elulla, sillä sel laisella pauhinalla m itä siitä nykyisin pidetään, herätetään pian nukkuvatkin näkemään e t tä ryöväreitä on liikkeellä. No. 9 ■■■■■■■■■■I heidän käsissään nuo edustus- ja hallinnolliset laitokset kui- I tenkin l* . . . . niin .. ovat , ja pysyvät kauvan kuin työväki heidän “hyviä m iehiään” niihin äänes- . .. •• taa. N ykyisessä valinta-tavassa on se paha puoli että tru stie n pitää joka toinen vuosi k u lu ttaa ta r peettom asti liian paljon rahaa ja pitää kym m eniä tuhansia p u hujia, sanom alehtim iehiä ja pappeja työssä, osottaakseen ää nestäjille kuka heidän m iehis tään parhain on. P arisataa mil- joneeria voisi koko ju tu n ra t kaista paljon parem m in ja p ie nem m illä kustannuksilla. työnantaja ja joka pyrkii tulla neet aina ylim m än neuvoston jä ainoaksi löytyväksi, täm ä oppi seniksi. - siis merkitsee sitä, että valtio Jokaisessa työpajassa ja teh itse tarkkaa työnteon jakoa. T ä taassa työläiset valitsevat kom i hän vuorostaan sisältyy se, että tean, joka nykyään pääasiassa työntekijät m enettävät paljon valvoo työoloja, terveydellisiä vapauttaan, koskapa valtioko seikkoja, töiden järjestelyä ja neisto järjestää heidän työnsä sen semmoista. Sam aan teolli ja tarkkailee sen suorittam ista. suuden haaraan kuuluvat teh Tavalla, jolla tätä tarkkailua taat ovat liitetyt trusteiksi, joilla hoidetaan, on suunnaton vaiku kullakin on oma työläisten, tek tus. P uuttuuko tämä tarkkailu nikkojen ja am m atillisen liiton harkitusti tai häikäilem ättöm äs edustajista kokoonpantu kom ite ti yksityiseen vapauteen, siitä ansa. Nämä pitävät huolta ko riippuu pidetäänkö sitä ikävänä ko tru stia koskevista liiketoim is sekaantum isena asiaan tai pelk ta, antavat töitä koskevia m ää känä tyranniutena. K orkeat pal räyksiä, jakavat raaka-aineita e- kat ja enennetyt vapaa-ajat ei ri tehtaille ja valvovat jokaisen vät hävitä tällaisia mielipiteitä. trustiin kuuluvan tehtaan rahal H E T K E N V A A T IM U K S I A Tarkkailu onkin h erättän y t vi lista asemaa. Jokaisessa teh JY R K E N N E TÄ Ä N ENG ham ielisyyttä työntekijöiden taassa on lisäksi johtava kom i L A N N IS S A joukossa. Täm än ym m ärtää hel tea, jossa m ääräysvalta on te h P ari viikkoa takaperin hyväk posti kun ottaa senkin huomi taan johdon ja teknikkojen kä syi B rittilä isen sosialistipuolu- oon, että suuri osa työmiehiä ei sissä. T äm ä asioiden järjestys een toim eenpaneva kom itea puo ole kommunisteja- on nykypäiviltä- Aikaisemmin lueelle “taisteluohjelm an”, jo s Huolimatta siitä tosiasiasta, vei vallan m uutos teollisuuden sa pääpyrkim yksenä on k aikki kaoottiseen tilaan. T uotanto en am m attiliitto jen y h d istäm i että lakkoja pidetään tarpeetto m äärä aleni hirvittävän vähiin nen “Y hdeksi Isoksi U hioksi”, mina ja ovat luvattomia, niitä ja kuri hävisi. V asta enemmän ja lähim pinä vaatim uksina y- kuitenkin tapahtuu. Mutta nq kuin vuoden kokeilujen jälkeen leinen kuuden tu n n in työpäivä rajottuvat vähimpään määrään on päästy nykyiseen verrattain sä sen kautta, että ammatilliset ja 30 shillingin päiväpalkka. hyvään tulokseen. Teollisuuden V altiota vaaditaan sosialisoi liitot ovat järjestyneet koko te kohottam inen rappiotilastaan maan kaikki tru stiu tu n e e t teol ollisuusaloja käsittäviksi. Siten vastaa täysin K rassinin suur lisuusalat, ennenkaikkea kaivan kaikki ne ammatit, jotka sisälty työtä rautateiden kuntoon pane vät johonkin teollisuuden haa not. misessa. K om itea hyväksyessään o h jel raan, esim. metalliteollisuuteen Eri teollisuuden haarat ovat mansa, lausui että m ieliala E n g tai kutomateollisuuteen, ovat järjestyneet yhdeksi liitoksi, ja todellakin toiminnassa. Useita lannin työväen keskuudessa on nopeasti kehittym ässä sellaisek tämä ehkäisee koko alueita kä tehtaita on kyllä suljettu ja toi si, että täm änlaisten vaatim us sittävät lakot. Lakko jossakin sissa valmistetaan sotatarpeita. ten toteuttam inen on m ahdollis myllyssä tai tehtaassa ei välttä /uutta sangen useat toimivat e- ta. T äy ty isi vaan työväen jä r mättä aiheuta lakkoa toisessa memmän tai vähemmän täydel jestö jen taholta enem pi painos tehtaassa. Mutta päävipusin te lisesti ja tavaroita valmistetaan taa ja keskittää työväen aja ollisuuden hallinnassa on työ Raaka-aineiden puute on aihe tuksia näiden erikoisvaatim us läisten pysyvä edustus alkaen uttanut keksintöjä. Puuvillateh yksityisistä liikekomiteoista aina taat esim. käyttävät raaka-ainee ten toteuttam iseen. 'Ammatillisten liittojen komiteoi naan sopivan lyhyiksi leikattu Sam alla lausui kom itea ole- vansa sitä m ieltä, ett£ sosialis hin ja ylimpään taloudellisen ja pellavakuituja. Tuottoisia a- on rakennettu tisen liikkeen olisi p ain o stetta valvonnan neuvostoon — työ semapaikkoja hankkimiseksi va niäden taloudellisten paran läisten parlamenttiin asti- Työ polttoturpeen miehet yttavat siten suoranaises korvaamaan rajattomassa mää nusten ratkaisua ennenkaikkea, ti osaa kaikkeen heitä koskevaan rässä hiilien ja öljyn puutetta sillä taloudellisen aseman p a Jos tämä järjes sekä vaikeata puunhankintaa. ran n u ttu a voim istuu työväki järjestelyyn. telmä olisi syntynyt vapaan vh Eräs asia näyttää varmalta: pit henkisesti ja tulee niinollen kykeneväm m äksi ottam aan vas teenliittymisen perusteella, olisi käaikainen sotatilanne on opet taan vallan ja täyttäm ään te h se itse asiassa osuustoiminnan tanut venäläisiä auttamaan itse itseään, tai käyttääksemme c- tävänsä, m inkä historia on sille apotesi. Työpäivä on kahdeksantunti- rään tehtaan johtajan sanoja, m äärännyt. A rvellaan, että työväenpuolue nen paitsi niissä ammateissa, "meidän on täytynyt oppia pal tulee m yöskin asettam aan k u u jotka ovat terveydelle vahingol jon sellaista, mitä koskaan em den tu n n in päivän ensim äisten lisia. 16—18 ikävuosien välillä me tule unohtamaan". Kansallistutetut yksityisten vaatim ustensa joukkoon piak on työpäivä kuusituntinen. Kak si tuntia on käytettävä opintoi hallussa olevat teollisuudenhaa koin tulevassa kokouksessaan. V A A R A JO T A E I T Y Ö L Ä I SE N T A R V IT S E P E LÄ TÄ . P orvarillisissa päivälehdissä ilm otetaan, että nykyisin on liikkeellä paljon vääriä sadan dollarin seteleitä. P ankkim ie het ja m uut suurliikem iehet o- vat täm än johdosta olleet kovin huolissaap, sillä setelit k u u lu vat olevan niin hyvästi te h ty jä että äkkiä katsoen ei parhain- kaan pankkim ies huom aa niitä erottaa oikeasta. K aikki vaarat tavallisesti u h kaavat työläistä pahim m in, esi m erkiksi väärä rahakin jää h ä nen vahingokseen, joka huo- noim pana rahan tu n tija n a sen aina saa pysyväisesti itselleen, m utta tällä kertaa on täm ä ke h u ttu rahakausi, jolloin m uuta m illa sanotaan olevan liiaksi rahaa, pelastanut hänet vaaras ta, sillä että sadan dollarin se teliä tu sk in yksi tu hannesta työläisestä näkee omanaan. hin ja maksetaan niiltä palkka. Toinen huomattava piirre on oikeus kuukauden lomaan vuo dessa täydellä palkalla K oko kuukauden loma on kuitenkin tähän asti sota-ajan vuoksi an nettu ainoastaan työläisille, jot ka työskentelevät vaarallisissa ammateissa. Muiden työläisten loma-ajan pituus on ollut kaksi viikkoa. 60-vuotiaana työmies siirretään eläkkeelle täydellä palkalla. Jos joku tulee raaja rikoksi tai työkyvyttömäksi, niin komitea harkitsee työkyvyttö myyden määrän ja myöntää hä nelle' senmukaisesti vapautusta työstä. A steettainen palkkatariffi. rat toimivat rinnakkain Sään nöstellyt tariffit ovat kommunis min kieltämistä. Olosuhteet o- vat taaskin osottautuneet bol shevikeille liian voimakkaiksi. Yksilöllinen vapaus on hävinnyt Oppi työstä työnteon ja sen tu loksien jako ovat pitäneet tästä huolen. Mutta on myönnettävä, että sikäläinen järjestelmä on joltisellakin menestyksellä työs kennellyt. Sillä onkin luja tuki kommunistinne! isissä työni lellis sä Nämä ovat parhaimpia ja älykkäimpiä työläisiä, kuten o- masta henkilökohtaisesta koke muksestani tiedän. ! O suustoim innallinen jelys. m aanvil Maakysymyskin on käynyt u- Venäjän neuvostotasavalta ci ole toteuttanut sitä sosialistisen seiden vaiheiden läpi maaliskuun valtion aatetta, että kaikki oli vallankumouksen jälkeen. En sivat samalla tasolla ja nauttisi nen Kerenskin hallituksen ku vat samanlaista palkkaa. Kaikki kistumista olivat talonpojat ru- ammatit poikkeuksetta ovat si vcneet ottamaan maata haltuun joitetut määrättyihin luokkiin sa ja bolshevikeilla, jotka lupa kuuluviksi ja jokaisella luokalla si vat talonpojille tukea maan on oma huolellisesti sfcännöstc1- saannissa, oli tehtävänä ainoas Tehdastyöläisten ja ty palkka-asteikkonsa. Näiden taan järjestellä jo tapahtunut laatiminen on vaatinut aivan us tosiasia. Suuret tilukset pakko- talonpoikien asema komattoman työn. Ammatilliset luovutettiin, maat mitattiin ja Neuvosto-Venäjällä liitot ovat pitäneet siitä huolta jaettiin sellaisten talonpoikien ja näitä tariffeja on säännölli kesken, joilla joko ci ollut maa sesti tarkistettu. Palkat vaihte- ta tai oli liian vähän- Tässäkin Kirj. prof. W. T. Goode- levat 600 ruplasta 3.000 ruplaan otettiin käytäntöön oppi työn Kaksi 'kysymystä on paljon as kuussa, mutta eräässä tarkistuk- teosta. Kenellekään ei annettu karruttanut neuvostohallitusta. sessa korotettiin ne 1 p :stä enempiä maata kuin mitä itse Nuo kysymykset, tehdastyöläis syyskuuta 1.200 ruplasta alim- perheineen voi viljellä. Mutta H E O V A T K A N S A I N V Ä L I ten asema sekä kysymys maasta massa asteessa 4,000 ruplaan tällaisten pienten viljelysten ja talonpojista, muodostavat Ve korkeimmassa. S IÄ . Tämäkään ei haittoja koetettiin voittaa järj W . L. Clark, Seattlesta, on näjän elämän liikevoiman, ovat ole korkein mahdollinen määrä. tämällä maakommuuneja, jo i teh n y t kongressille syytöksen, tärkeimmät kaikkia yhteiskun Kun on kysymyksessä joku erit yhteistoiminnassa tapahtuvan - että Canadan rautateillä on va nallisia ja hallituskysymyksiä- täin tarpeellinen spesialisti voi maanviljelyksen edut asetettiin kitu iset edustajansa Y hdysval 1 arkotuksellisesti jätin näiden komissaareista valittu komitea talonpoikien nähtäväksi ja hei tain pääkaupungissa ja kahdek kysymysten käsittelyn viimei asiaa tiedusteltuaan määrätä dän seurattavakseen. Lisäksi san valtion pääkaupungeissa, seksi toivoen sitä ennen saava maksettavaksi yltympäri maata suuremmankin järjestettiti jo tk a ajavat Canadan rautatei ni haltuuni paperini voidakseni palkan Mutta sellaisissa tapa noin fi00 siemenviljan y.m. ja- den etuja, milloin lainlaadinta' tarkastaa niitä teknillisiä yksi uksissa ratkaisee asian tärkeys lostusasemaa Näiden tulokset niitä koskee. tyiskohtia, joiden tuntemista ja yleisen hyödyn näkökanta. jätettiin vapaasti talonpoikien Clark, joka on länsirannikon näiden kysymysten arvostelu e- Ollessani Venäjällä sai Lenin käytettäväksi. Omin silmin olen suurim m an laivayhtiön presi dellyttää. Mutta kun muistiin palkkaa 2.000 ruplaa kuussa.■ nähnyt talonpoikien alkavan nii- den tti, on tästä pahoillaan, p i panojani ei ole minulle vielä luo Tästä on vielä pitkä matka ai tä käyttää. täen sopim attomana, sitä, että vutettu, täytyy minun käsitellä kaisemmankin tariffin korkeim Entisten tilanomistajien eri- toisten maiden pääoman edusta näitä kysymyksiä enemmän yli paan määrään. koisviljelmät. jotka usein olivat ja t tällä tavoin valvovat e tu malkaisessa muodossa, antaa ha Mikään syy ei pakota työ- hyvin hoidetut, pidätettiin joko jaan täkäläisten lainlaatijakun- janaisia viittauksia tavasta, jolla miestä jäämään sille palkkata kokeiluasemiksi tai erikoisiksi tain eteisissä. M utta siinä ei naita kysymyksiä on koetettu solle, jossa häh tariffin mukaan malli viljelystiloiksi. Täytyy pitäisi olla m itään pahottelem is- ratkaista ja arvostella näitä rat on. Myymällä vapaa-aikaansa -myöntää, että maan pakkoluo ta. Y hdysvaltain rau tatiey h ti- kaisuyrityksiä tekemieni havain- kehittyäkseen ammatissaan hän vutuksen jälkeen maata näytään on samaten edustajat Ca-; tojen mukaan. voi päästä eteenpäin. Minulle ryhtyvän viljelemään hyvin. nadan ja Englanninkin paria- Bolshevikien keskeisimpiä op- vakuutettiin, että monet pääse Paljon onkin tehty talonpoikain- menteissa. Yhdysvaltain kapi- peia on oppi työnteosta. Jokai-1 vät siten pitkälle- Vieläpä k er-! luokan tyydyttämiseksi, ohi aa- talisteilla on rahoja kiinnitetty- nen työhön kykenevä henkilö on! rottiin, että valittaessa työläisiä! miseksi ja kohottamiseksi, nä canadalaisiin yhtiöihin ja aina 60 ikävuoteensa asti velvol- eri komiteoihin koetetaan saada Mutta kaiken ohella on m v - englantilaisilla taas täkäläisiin, linen tekemään jotain valtiolle j parhaat miehet valituiksi ja si-! tällaisten parannustoimenpitei Miksi eivät he siis saisi huoleh- hyödyllistä tvötä. Tämä seikka ten pystyvimmän älyt joutuvat den valtiollista vaikutusta t\ tia omaisuutensa eduista, jos on herättänyt katkeraa vihamie-i etupäähän. Jos tämä pitää paik-! Iäisiin ja talonpoikiin pidett kerran kapitalistista järjestel-, ¡isyyttä neuvostovaltaa kohtaan kansa, on se koko järjestelmälle * silmällä Lyhentämällä työaikaa, mää ylläpidetään. Oikeastaan niissä henkilöissä, jotka vanhan kunniaksi. Joissakin täpauksis- korottamalla palkkoja ja vainus pitäisi heille virallisesti antaa- j järjestelmän aikana elelivät mi sa jouduin tekemisiin miesten tamalla tilaisuuksia vapaa-aiko- kin tuo edustus, jakaa kongres- taan työtä tekemättä ja ottama:-, kanssa, jotka heidän toverinsa | jen edulliseen käyttöön on koe- simiesten ja parlamenttien p ai-ita lainkaan huomioon sitä tosi-' olivat aluksi valinneet johonkin! tettu saada tehdastyöläisistä tu- kat rautateiden, terästrustin, y. ■ asiaa, että joidenkin täytyi hank i työlaisten komiteaan. Täällä he keva selkänoja bolshevismille m. kesken niin, että heillä k u l-, kia ne varat, joilla he elivät, olivat osottaneet mihin pystyi Maan jakaminen maattomille lakin olisi oma osansa, sillä ' Valtiossa, joka nyt jo on suuri vät ja olivat- vähitellen kohon- talonpojille on saanut kövhim-
