Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 7, 1918)
nitelmat ja tämä työväestön palkkatyöläisen ja hänen por- vat tulevaisuuden ‘suurta päi-i koita kaikin puolin järjestettyjä “ohi J 0Verit* kalitta linjan voimatta herättää herättää niitä niitä voi voi- keudenkäyntejä" sellaisia rikollisia r “järjestymisoikeuden” sietämi- . varistoa kohtaan välittömästi vi- vää’. voimatta v astaan , jo tk a voivat m ak saa lah-j Teistä PUPPUU kuillkcl «.Sanan »uomalanen työväen äaneaxxanattaja, -Muutama päivä sitten julkai nen, eikä mistään muusta. 'Hän- 'hamieliset etunsa. Näistä pitäisi mia, joiden täytyy se päivä tuo ju k sia . ilmestyy Astoriasaa, Oregon, joka piiva j suuren joulunumeron peitsi bunnuniaina. sivat sanomalehdet teräskunin- hän on jo ennenkin sanonut riis-tu lla kapitalismin kukistamisen da mukanaan.” Benny Selig. p o rtto lak u u lu isu u s, tällä * VUOdelU. T O IM IT U SK U N T A : .„ ia m o m itlim a s s a F ic k e rtin S c t c t M n l l c u«xi c* elimet. gas Schvyabin lausunnon, jossa täjäveljilleen, että työväen kans vallankumoukselliset tavattu W. N. RE1V0, SULO SYVÄNEN, Näin kirjoitan Pannekoek kir k an ssa p im ittä äk se e n to d istu k sia j a ! Joka yksi kun on muka- hänen selitetään sanoneen, että sa olisi meneteltävä varovaisem Mutta täälläkin odottaa sitä A D O LPH SALMI, ALEX S E VO, , p o n Ü n lO U lu n U m erO lT l- työväenjärjestöt ovat vallan hy min. Se on ikäänkuin aamun pikkutyö, -usein vielä ahtaayipi jassaan "Työväenliikkeen me “fik s a ta k s e e n ” o ik eu sju ttu ja . iisi, ’ , , kuUSitOista •. nettelytavoista" (sivuilla 48, 49 TOVERI B, „ , O » , yksityinen Si- viä, vieläpä haluttujakin, jos ne koitteessa toimivan murtovar nykyhetken työ kuin eduskun (T H E COMRADE) ta v a ttu sa la liitto u tu m a ssa ja 50). 1 ätä teosta eivät arva- The, organ ot the Finnish workers in the rajottavat toimintansa vain nii kaan varotus »tovereilleen ole nassa. Täällä osottautuu, että ai ja hänen k a u p p ak am ari-y stäv ien sä vuisena ulos. Western states. The only Finnish daily in tenkaan ole tulleet lukeneeksi the Weal. Published daily, except ¡Sunday, hin työpaikkoihin, joilla niiden maan varuillaan, koska asukkaat noastaan kärsivällisen «pikkutyön k a n ssa h a n k k ia k se en uusia v ä ä riä j Y rittäkääm m e ker at Astoria, Ore., by the Western Work kautta joukot ovat voitettavissa nc radikalismilla ratsastelevat to d ista jia sy y ttö m iä am m attiu n io n is- men's Publishing Society. jäsenet toimivat. Sillä tahtoo saattavat pian jo herätä. ANTT1 J. PARTAN, Manager. rankin kuin yksi mies. Schwab sanoa, että kussakin Mutta jos työväestö sittenkin ja valistettavissa. Anarlysmi, jo syndikalistimme, jotika Panne- , ^eja v a sta a n pom m ijutuissa. Entered as secood-class mail matter July 18, A rth u r O tts, San F ran cisco n aju- Aikaa ei ole paljoa hu koekia niin suuresti ihailevat, 1912, at the postoiiice at Astoria, Oregon, tehtaassa pitäisi olla oma "it herää kesken, niin naiden var ka vihaa tätä pikkutyötä, ei voi under the Act oi March 3, 1879. teoksessa, oli; olisi monta rieu union v a ra p re sid e n tti. Billy Ott- kattavissa, m utta ripeä aassa teoksessa senäinen'’ uniensa, jolla ei olisi tijoina muka toimivien rosvojen herättämäänsä vallankumouksel Saiuassa sin veli. Billy O tts ta v a ttiin k e rto limotushinta 60 senttiä tuuma. lista henkeä, taisteluhalua, käy tärkeää neuvoa niille jotka kat- m assa F ick ertille. e ttä hän en vel- toiminta tuo tuloksia. yhteistoimintaa toisteli suunnitelmat pettävät. Kihlaus- ja vihkimailmotukset >1.50 kerta, mitään $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja tehtaitten kanssa. Ja tietysti pi tännöllisessä päiväntyössä käyt selevat valtiollista työväenliiket jen sä a ju rie n um ossa a n ta a hänen suuremmat ilmotukset tilan mukaan. tie tä ä , m itä San F ran cisco n järjes- j S e n sija a n k ä v iv ä t he e rä id e n työväen- tä halveksuen. Syntymä-ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker täisi jokaisen tehtaan tri am tää. ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. ty n e e t työläiset kulloinkin suunnit- ; liik k eessä h u o m atu ik si tu lleid en hen- Anarkismin ja syndika- Kuolemamlmotuksct $1.50 keitä ilman värs mattilaisten myöskin kuulua o- "Mutta mitä ei voida käytän syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta työväenliikkeen taistelutapo- tele v at, k e sk u ste le v a t ja p ä ä ttä v ä t, j kllölden kim ppuun, site n a n ta a k s e e n värssyltä ja kiitosläuscelta. niaan unioonsa, jolla ei saa olla iismin suhteista so nössä hedelmiä tuottavalla käy jen valinnassa ei riitä se,‘ että T äm än sam aisen union p re sid e n tti ; kau an su u n n itte le m a n sa “ m u serta- Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 senttiä kerta, kolme kertaa $1.00. sialismiin minkäänlaista yhteyttä toisten tännöllisellä työllä varmistaa, se tietää luokkasuhteiden olemas- se e sitte li F ic k ertin “ty ö läisten eh- I Van isk u n " ty ö v äe n liik k e elle San Haima- ja ayiocruilmotukset, korkeintaan 75 sanaa, $2.00 kerta, kolme keltaa $5.00. edes samassa tehtaassa työsken Parin suuren 1 saolon, käsittää kapitalistien e- dokkaana p iiris y v ttä jä k s i”, kun Flck- F ra n c isc o ssa ja m uualla. E r ä ä t rä- Suuremmista yhteisilmotuksista tilan mu Kirjottaessaan anarkismin ja häipyy tuuleen. kaan. läh e isy y d essä o lleet työläisten unioiden revisionismin suhteista sosialis toimintayrityksen epäounistumi-■ tujen olevan soi ittamattomasti e rt m uka jolloinkin oli ollut a ju rie n jä h d y sp a ik a n Kiitosiauscista tilan mukaan 60 senttiä tuu televien union lakim iehenä. Union president- hen k ilö t k ä v iv ä t k e rto m a ssa v ira n malta. Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma. k a n s s a . miin, lausuu tunnettu saksalai nen tuottaa joukkoihin petty- ristiriitaiset työväestön etujen ti on F ic k ertin p ersoonallinen ystä- o m aisille to d ellisia n ä k e m iää n , m ut- Sellaisia epäkeskittyneitä säl- nen yhteiskuntapolitiikko, Anton mystä ja haluttomuutta innos-; kanssa. Siilien tarvitaan yhteis- vä. ja on näihin a sti k o e tta n u t v a n - ( ta n ä is tä ei v ä lite tty v ä h ä äk ä ä n . T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: N yt on e ra s liitto v a ltio n kuritus- ei ole Yksi* vuosikerta. .$5.5U 6 kuukautta |J 00¡ lijärjestöjä ihailee Schwab, jon- Pannekoek, jonka oppeja mei tuksen tilalle. Perustetut järjes-j kunnallisten suhteitten syvällis- g ätä, e ttä “ M ooneyn ju ttu 3 k uu kau tta... $1.60 1 kuukausi. h u o n eesta M cN eil’s s a a re lta h ilja t •°°pka niinikään ilmotetaan sano* dän suomalaiset syndikalistimme töt hajoavat, jolleivät nc ajois- tä teoreettista tuntemusta, jol- jä rje sty n e e n työväen asia." Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$8.00 tain v a p a u te ttu o a k la n d ila in en May- Mrs. Judd, jo n k a salapoliisi O tts 6 kuukautta. .$$.23 j nven. että. pääoman olisi annet pitävät kaikkein selvimpinä yh sa oikein ota käytäntöön toista ¡loin käsittää kaikki ne eri mut- ko etti ra a h a ta v ä ä rä k si to d istaja k si ry I. D iggs k e rto n u t O ak landin kat- SUBSC R IPTIO N RATES: tava työlle hiukan enemmän teiskuntatieteen ilmaisuina mitä jokapäjväisen työn menettelyta-! kat ja polut, joita myöten por- In the United States and Canada uudessa sy y tö sju tu ssa jä rje s ty n e itä tilase p p ä in union k o kouksessa, noin One year...........$5.50 Six month»............$3.00 k u in m it ä s ille n v t n n iip li-iti lliree months. $1.60 One month........... ,6«C U ” 1 1 1 1 S1H t H- 1 a n n e t a a n . paa, ne \ajoavat pieniksi kcs-| varisti) kulkee, pitääkseen työ- ty öläisiä vastaan . O tts y ritti kava- ¡2.000 m iehen läsn ä o lle ssa, e ttä todel- on kirjotettu, että revisionistit tluoucusto sijaitsee ib rimen ja Olirne katu lilla juonillaan saada Mr^s. Ju d d in Jinon p o m m in h eittä jä elelee k a ik e ssa kusteluseuroiksi. jotka odotta- väestön vallanalaisuudessaan. jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, > Se on sangen viisasta politiik-1 näkevät jo saavutetuissa refor- toimitus 832. jonkunlaiseen kom prom issi asen to o n | raUh a ssa ja levossa M exicon puolel- kaa. Se ei ole paljoa jälessa meissä kappaleen sosialismia, ei e rä ä n m iehen kanssa, aikoen s illo in ! ja T äm än tiedon oli h änelle anta- vätkä siis näe mitään jyrkkää [ o tta a liikkuvia kuvia h e istä ja tu o - J n u t rä jä h d y k sie n to im ee n p a n o sta Ca- Asiamiehet «oinpersismista, el oikeastaan . ollenkaan, sula sen minkä työ- rajaa meidän ja porvarillisten ta kuvaa v a lttin a a n k ä y ttä en pakot-« n a d a ssa ja Y hdysvalloissa kuuluisak- tä a Mrs. Ju d d in vannom aan niin k u in 1 aj tu llu t sa k sa la in e n pom m ip u k ari •J O U lukorttimaileista väenliike on edistynyt tästä yhteiskuntaparantajain välillä. F ic k ert ja O tts k äsk ev ät. c . C. Crow ley, joka tu o m ittiin Mc- No. 7 ja 12 ovat loppuun Schwabin ajatuksesta, on se e- Kääntyessään puhumaan anar N orris Judd, liikem ies, jo k a Vai N eil’s sa a re lle sam aan a ik a a n kuin rnyyty. Älkää ottako Estynyt Gompersin ajatuksesta- kismista, jolla hän selittää ny DIKTAFONIN PA LJASTU KSIA 1 ty ö v äenliikkeessä tu n n e ttu je n henkeä m oineen k iiv aasti v a stu sti F ic k ertin S aksan e n tin e n ylelsk o n su li F ra n s MOONEYN JU TU SSA . : vainoavien korposatsionien juoksupoi- y rity stä teh d ä Mrs. Judd ista väärin- Bopp, v arak o n su li E. H. von S hack tilauksia enää näille kin iinian lupaa- se on’ vastoin kyisin ymmärrettävän mitä eri D iktafoni, tuo pieni, telefonili pe-j a - 1 Gompersin tahtoa. Goinpers, sa laisimpia asioita, rauhallisiin vannojan. Judd ja hänen vaim onsa ja lu u tn a n tti \o n B riucken. numeroille. ria a tte e lle ra k e n n e ttu ä ä n en v ä littä -i C o m a ri ( . \ \ . H enshaw , korpo- s e littiv ä t olleensa koko päivän koto “ Kun saapui tie to M ooneyn syylli inkin kuin kaikki muutkin Ci- liiasta, mailmaa vierovasta tois jä, jonka voi p iilo ttaa pieneen tilaan i a ,s ‘<,n’ei1 lakim ies, jonka San na heinäk. 22 p :n ä , 1916, jolloin pom seksi ju lis ta m is e sta . C row ley h u u vie 1 ederationiu jäsenet, on sitä j toilaisuudesta aina yhteiskunnan huoneessa, vieläpä naam ioida m el-! r'inc' ‘s< 0 ^ udotinin m ukaan täy m iräjähdys tap a h tu i. S iitä h uolim at d ahti, e ttä ‘he o v at sa a n e e t k ä siin sä mieltä, että työläisten ei lärvit- i onnettomien haaksirikkoutuneit- kein m inkä ta h a n sa tu tu n e sin e e n i eIo ta Jlioikeuden tuom arin vi- ta v a a tiv at v ira n o m aisro isto t h än tä v ä ä rä n m iehen. M ooneylla ei ole ’ se järjestyä teollisuuksittani, ’ ten sairaaloiseen murhähimoon näköiseksi, urkkim aan salaisia k e s -,l a s t a o te ttu a a n lah ju k sia ei vähem- vannom aan, e ttä Tom M ooneyn vai ollut m itään te k e m is tä koko r ä jä h vaan ammatittani, jolloin pii- saakka, sanoo hän sen nykyisin k u stelu ja, tu n tu n e e nykyään S an > pää k,,il' 5410,000. mo oli a u to ssa läh ellä räjä h d y sp a ik dyksen k an ssa. M ies, joka sen p a saisi aluepiiririitoja niin paljon ilmenevän syndikalisniissa ja F ranciscon p iirisy y ttä jä stä . C harles l F ra n k D rew - San F ran cisco n kaup- kaa räjä h d y k sen tap a h tu essa . S ala ni toim een, on nyt M exicossa’,” la u F ickert isiä. ja hänen lu k u isista isän-| Pakam arin lakim ies, joka tav a ttiin e tte i joudettaisi ollenkaan tais- anarkososialismissa, senjjälkeen liistään, harm illiselta kapineelta. U-: H enshaw ’n ja F ick ertin kanssa suun- poliisi Proll väkivalloin raa sto i Mrs. sui Diggs. 1 Ju d d in F ic k ertin k o n tto riin , eikä sal- L atourcll Falls, Ore. “Crowley uudisti v ä itte e n s ä u s 0 - 1 teluun 1 n nlHe,enia8Sa. ittele m a ssa te te k k a a istu istu a a s>YtÖ!i-iuttaa tyidäistcn etujen puoles- kuin se Lontoon kongressissa ho llisesti lörpötteleinällä Yhdysval-1 M. A bram son linut hänen puhella m iehensä k a n s s a , ta e r j k e rto ja ja p o n tev a sti. H än ____ ____ $4.65 ta. Ja rJe s U n y tta työväkeä v astaan “ va telefonilla. vuonna 189b erotettiin kansain tain h allitu k sen ed u stajalle. J. G ardner, ' Mass. an to i y m m ä rtä ä , e ttä hän tie si tu o n tap ailtu Ray B enjam in, lakim ies, jonka Ca- salaliiton jo ennen m a in ittu a kul- Selin ab aikoo kiivetä kaukaa välisestä työväenliikkeestä. Sen D ensm orelle, kaikki m itä F ic k e rt ’•ust<-tuneisuus"-paraatissa S. 3. O saston k a u tta : neen räjäh d y k sen johdosta. kum ppaneineen m onien lu k ittu je n ovi lifornian p ro k u ra a tto ri W ebb n im itti; kuepäivää." K alle O. S nellm an puuhun, ktiten sanotaan, ja es- periaatteista lausuu Pannekoek: M artin Sw anson, San F ranciscon en takana haasteli su rullisenkuului »U taa y ttä m ä ä n v ä ä rin v an n o ja F ra n k “ Minä vedän om at jo h to p äätö k se- Em il K aipainen työläiset järjestymästä si- "Kuu sen lapsellinen vaisto sa sta pom m ijutustaan, uhkaa moinen raitio tiey h tiö n ja kaasuyhtiön sala- sy O xm ania. kVn täm än «kirjeet, joilla n i”, jatk o i Diggs, .ia “ jo k ain en re- A ndrew J ä n tti : ten kuin heidän pitäisi, teke- mainen luokkatunne, joka kat “ h y rrä " teh d ä nyt hänen aivan sa- Peliisi, yksi auoniatuiinpia k ä ty r e itä ,. i,an y ritti pankkia v ä ä riä to d istajia, Julio L aine ....................... hellism ielinen henkilö teh k ö ö n s a 50imallä näille suunnittelemilleen kerasti vihaa kapitalismia, ei n atto m ak si — hänen, ennen niin ' loka F ick ertin , H enshaw n ja Drewn 1 tulivat ilmi. H eti kun levisi tieto moin. M atti Mäki Crow ley tu n si s a k sa la is e t ; ,ia»swa 011 k o e tta n u t uudelleen koota i B enjam inin n im ittä m isestä vlim ää- u rk k ijat .2", sä 11 i y h U i - tv k s i 11 e Jo h n Syvrä nkinlaisia ymmärrä kuinka samalla voi ny suu risu isen p o h attain kätyrin. T yynenm eren ran n ik o lla . Sekasin ovat nyt F ick ertin & m onien paljastu k sien k au tta v ä ä rä k -j ra i8ekgj sy y ttä jä k si, sanoivat j» r-i E ihän jä rje s ty n e ille t.völä’sille v oinut H isk ias A rkka .10! myönnytyksiä. Schwab aikoo kyisen pohjalla asettua taistelu- si selv in n y ttä pom m ijuttua. je s ty n e e t ty ö läiset, e ttä kysym yk- ! oBa m itään hyötyä k an san sa attam i- V eikko W ehm as •251 tässä järjestymiskysymyksessä kannalle, ei se tahdo tietää mi- Kninpp. juonet. Thom as M ooney'llc Billy Proll, kaupungin salapoliisi, sessä ei ole tosi sy y ttäm in en , vaan : sest a kauhun v a lta a n m oisella teol- jonka kaulaan »he. o ik e u tta k a ta la sti M atti L aitinen .2 3 ¡pelata samaa peliä, kuin Lordi 1 tään kaikkien porvarillisten lai h äv äisten , on n istu iv at h e ittä m ä än n a M utta se sopi hyvin S a k sa n hal- F ick ertin ja k o rporatsionien renki, päinvastoin F ick ertin ja hänen p ä ä - ! la F an n y S nellm an ........... .25 pelasi joitakin vuosia sitten toi- sekä Tom Mooneyn katk erim p ia vi run, on toivoa vapautua heidän ve- to d ista ja n sa p e la stam in e n k u ritu s j u tu k se n ta rk o tu k siin .” tosten käyttämisestä. Ne, ennen .10 Ja lo Snellm an .2 5 • meenpanemassaan palkankoro- ham iehiä, ta v a ttu k erto m assa e rä ä l huoneesta. D ensm oren diktafoni to- 1 Crowley oli en n en p iiris y y ttä jä A ntti Jam b ack kaikkea eduskunta. näyttävät! t is *sta k y n sistään . J a jos A m erikan «n • »1 - työväestöllä ou riittä v ä s ti vm uiär- le raitio tiey h tiö n v irkailijalle k uin tesi täm änkin v ä itte e n : B enjam in, i p alv elu k sessa ja F ic k e rt .25 tuksessa, jota muut tehtailijat sitta monilta ansoilta, H erm an Poukam a ....... jotka on; • te k a istu s y y tö sju ttu a sa i n ähkääs, usein k esk u steli F ickertin antoi h än elle to d istu k sia , e ttä hän ry stä ja y ksim ielisyyttä vastaisessa ka heidän A ksel R uuska •25 ■ katselivat ällistellen, mutta j >s- asetettu sen vallankumoukseni- i I taistelHSSaan I tuota r jlfitäjäro ik k aa edistyy. k an ssa O im an in sy y ttä m isestä . H. K auppinen oli m uka o ik eu sd e p a rtm e n tin lä h e tti. •zojta Lord niitti kymmenien mil- sumien tielle. Se vainuaa paria-¡ v astaan , niin sa a tta a p a F ic k ertiä vie P ete McDonough. "alam ailm an" Alex K orhonen Todellinen pom m inheittäjä N äillä hän h elp o sti p ääsi C an ad aan 9_Jjoonien dollarien voitot. D. W outila menttarismissa, joka panee työ iä enem m änkin k a d u tta a hänen in - < k ap ak o itsija, poliittinen poosu, suur M exicossa? sodan a ik a n a ja sipllä S ak san h a lli # ! valam iehistöjen isän n ö itsijä, väärin 95 Terästrustin orjat alkavat ol- väen edustajat porvarisedusta- liottava pelinsä. J a lm a r O ksanen Mooneyn ja to isten sy y tetty jen puo tuksen k ä sk y lä ise n ä rä jä y tte li r a u ta M ari R ananen .10 la liereillään ja Schuabia pelot jain kanssa tovereina keskuste T ri City Lahor \Veeklyn m ukaan vannoja F rä h k O xm auin oikeushol- lu sta jie n taholta on usein osotettu. tiesilto ja. Em il Arvo ....... e ltu a että ne järjestyvät teollisuus- lemaan ja neuvottelemaan, tur ! diktafoni e sitte li hallituksen edusta- hooja ja yleinen lurjus, ta v a ttu sa la e ttä San F ranciscon v iranom aiset ei J a kaiken tuon sa a sta isu u d e n s e l A rne H endrickson p a lja stu m ise sta h u o lim a tta "^¡unioon, jolloin niiden suunnaton meluksen lähdettä. Sen takia ve • jalle lu k ittu je n ovien t a k a a 's e u r a a - j liitto u tu m a sta F ic k ertin k an ssa pi- vät te h n e e t k e rra ssa a n m itään todel v ästä 1 vat h enkilöt: m ittääk seen todistuksia m u rh aajista lisien H ilm a Jä äsk e läin e n ....... syyllisten kiin n io ttam isek si. F ick ert .¿O < . . . . on vielä San F ra n cisc o n 2gj voima saattaisi käydä trustille täytyy lian ammatilliseen järjes C harles M. F ick ert, San Frar.*fs ja sukupuoli-kurjim uksista, sekä toi- vaikka he. m onista seik o ista päät- "ylim pänä la in v a lv o ja n a !” Jo o n as Koski .................. 10 vaaralliseksi. Siitä nämä StllUl- tö« m. jossa se tapaa puiltaan 1 cou p iirisy y ttä jä ja Mooneyn y. m m eenpannakseen m uodollisia, ennä- I taen, hyvin tie siv ä t k e tä ne olivat. O. Ja n h u n en “ Laki ja jä r je s ty s ” !! TOVERI Varkaat vartijoiksi Toverin puolustus- rahasto n n»ninirn w n n nmiiiiiii im i ii i iin n n;.-in in iiiiiiiii'n i i i'inf i i r.n i i i iiiui i r JT7T11I rn rt r < u n i 1.1 n sä työasem a arvostelu kirjasta järv iä, höyryää nyt jä ttilä is s u u ri avustaa tiedonhaluisia pääse kauppalaivasto. ----------- | maan selville kirjasta. Kehi> T apaa siellä tää llä satav u o tisek si Puolueliikkeittemme kirjahyllyjältämme jokaista lukemaan sen ja eläneen intiaan ip äällik ö n , jo k a to- olisi kevennettävä. sitten tilaamaan kirjan Tovcris- m ahaw kinsa k o is s a o tti vastaan vii I t '1 naa, ruutia ja ju m a la n sa n sa kaup Sananvaihto minkä hyvänsä YHDYSVALTAIN V A LTIO LLISET paavia v aik eita m a tk u s ta jia ; moni kirjallisuusasiatniehen kanssa va PU O LU EET villi taiste lu ta is te ltiin e rä m a issa ja kuuttaa, että kirjallisuuden me hu.-; ei ole nykyisin läheskään ja niiden suhde ty ö väcnleokkaan. moni komea heim o ta lla a n tu i e te nekki T äm än v u o d e n ' suom alainen sosia nevän .ia taistelu k y k y isem m än vai niin hyvä, kuin luulisi, ottaen listin m k u sta n n u sto im in ta on ollut kean m iehen tiellä. huomioon vasta ilmestyneet ar E telän e n tise t h e n k io rjat ovat nyt heikkoa. A inoastaan yksi kunnolli vokkaat teokset ja erikoistilan sem pi teos on ilm estynyt, n im ittä in teolllsu u so rjia. E n tisistä o rjakeinot teen, jonka painostuksen pitäisi O nealin “ Y hdysvaltain valtiolliset telijo ista - on tu llu t p ö rssik ein o tteli ajaa työläiset tutustumaan kir puolueet." E hkäpä kustan n u sto im in joita. O rjuus on levinnyt ja syven jallisuuden avulla eri kysymyk taa n on v a ik u tta n u t nykyinen len n o -' tynyt. M usta ja valkea m ies ovat siin. kas a ik a ; e n tis is tä v u o tuisista, vilk- nyt “ v a p a ita ”, vapaita kuolem aan lei Lisää lukuhaluja pitäisi saada, k a a n la isista k irja m a rk k in o ista ei tä vän p u u tte e ssa . ‘Setä-Tuom on tu mutta mistä niitä ottaa. nä vuonna tule m itään, vaan myy v at’ ovat h ävinneet, m u tta tilalle Amerikan suomalaiset sosia dään van h aa k irja llisu u tta . on tu llu t m iljoonia etukaupunki- ja listiset kustannusliikkeet ovat M uutam assa M utta sitä suurem m alla m ielen kaivoskylähökkaleitä. vuosien kuluessa kustantaneet kiinnolla ta rttu u k in O nealin k irjo t vuosikym m enessä voittoja etsiv ä pää suuren määrän mitä parasta kir tam aan kirjaan. oma on kyntänyt m aan ristiin ras jallisuutta. Ja aivan viime aikoi S uom alaisten so sialistien tiedot tiin ja lypsänyt a a rte ita m aaem on na on siihen tullut kunnollisia a m e rik a laise sta y h teisk u n n a sta , vaik u ta re is ta ; sen valta kasvoi lum ivyö lisäteokski, joihin jokaisen työ k ap a sen sisä llä ele tää n k iu ja sitä ryn tavoin ja sen jälk i oli h irv ittä v ä läisen pitäisi tutustua. Varsinkin ollaan a litu ise sti rak en tam assa, eivät K aaoksesta sikisi se, jota tän ä ä n kut olisi tarpeellista lukea teos ole kovinkaan suuret. L u en to k u rs siim me A m erikan kansaksi. ‘’Yhdysvaltain valtiolliset puo seillak aan ci ole eh d itty o tta a olijel V altiollinen eläm ä saa eläm änvoi lueet". voidakseen päästä selvil m istoon erito te n a m e rik a laisia oloja m ansa' talo u d ellisista hetteistä.«, Po le tämän maan historiasta. Suo k ä sitte lev iä ain e ita , vaan on tä y ty B ittisessä eläm ässä ilm enee talo u d e t malainen santarmilehdistö on nyt, niin sanoaksem m e, päällim iten liset pyrkim ykset tiv isty n cin ä. jä r vuosikausia raivonnut sosialisti kosketella asioita, joihin sy v e n ty k ä h tä n iättö m in ä " p e ria a tte in a ”, joil sia lehtiä ja koko sosialistista m inen kysyy paljo a ik aa ja k ä rs i le voidaan e ts iä koreita nim iä, m ut liikettä vastaan, svvttäen sitä vällisyyttä. T u sk in p a m onikaan siir- ta jotka k u ite n k a an e iv ä t edusta m.m. epä-amerikalaisuudesta, tolainen on jo u tu n u t o ttam aan sei- m uuta kuin sen vallitsevan ryhm än vaikka sosialistinen liike on ai- viiä A m erikan sy n ty m isestä, sen m er talo u d ellista tah to a, joka sillä het nca Mike, joka on tehnyt voi- tiilis e s tä , nopeasta k e h itty m ise stä ja keliä h aluaa a ja a a sia n sa päätök tavansa Amerikan oloja selos- sille o m in aisista p iirte istä , jo ita ei secn. M aterialistisen h isto ria n k ä si tavan kirjallisuuden suomenkie tap a a E uropassa. S ata vuotta on ty k sen valossa ei A m erikan, enein lelle saattamiseksi. A m erikan h isto ria ssa a litu isen kapi pää kuin m inkään m uunkaan kapi Yllämainittua “Yhdysvaltain ta listlse n eten em isen ja valloitusten talistise n m aan, h isto ria ole m itään valtiolliset puolueet "-nimistä aikaa, v ä k iv a lta ista ja ro h k eata, jos pilvissä leijailevaa sa tu ru n o u tja . vaaji kirjaa on tähän saakka myyty sa heikko o n ta lla ttu m aahan, koko- talo u d ellisten voim ien kam ppailua, verrattain vähän, vaikka se o n ! n aisia ro tu ja tu h o ttu , alk u a su k a ste n to isten häviötä, to isten nousua, tais ollut markkinoilla jo useita kuu oikeuksia poljdttu ja heidän sivis telua e d u sta ja vallasta, taiste lu a kausia. Sitä ei ole arvosteltu ty k se n sä tu o tte ita ra is k a ttu ; sa ta e tu o ik e u k sista ja n au tin n o ista;, to i julkisuudessa juuri ensinkään, vuotta on ollut tarp e ek si m uutta sella puolen ovat itse tie to ise t pää joten saattaa olla. että vain har m aan koko m aan ulkom uodonkin; o m anom istajat, to isella puolen ne yh vat työläiset ovat tietoisiakaan m issä ennen savusi yk sin äisen in teisk u n n an k iltit lapset, jo ilta vaa sen i’ynestymisestä ja vielä vä liaanin kota, sija itsee n y t m ahtava d itaan m illoin m inkin priusiipin kun hemmän sen sisällöstä. Alla teräsvalinio, m issä ennen alk u asu k as n io itu sta ja k e h o ite ta a u to ttele m a a n oleva, ’ K. Nurtirt Työnrehes- kanootillaan liukui pitkin «virtoja ja k aitselm u sta, joka ei salli hiuksen ... ............. , , 1 , . Mistä Iisaa lukuhaluja kaan pudota iin an e tte i siitä p id et täisi k a la k irja a jossain ylhäällä. Kun lukee Onealin k irja n pysiih ty m ä ttä läpi ja sitte n y rittä ä luoda jonkun lyhyen kuvan lu kem astaan tulee kuva jokseenkin tällain en : En sin on ollftt m aa. M aassa on ollut rik k a u tta . R ikkaus houkuttelee. Yk silöllinen y ritte liä isy y s alkaa esiin tyä. T aistellaan tu o ttam ista v o ista V aihdetaan h e n k io rjatu o ta n to teolli suusorja tuotantoon. Puolueet kitise v ät välissä. Yksi nousee, toinen ka toaa. Se, jonka tak a n a on talou dellinen v aik utusvalta, pysyy kauem min pinnalla. K uitenkaan ei oie olem assa kuin kaksi p u o lu etta: työn tek ijä in puolue ja työ n riistäjiiin puo lue. E dellinen on tav a tto m a n itse tietoinen ja julkea, toinen lapselli nen. .ty h m ä ja haparoiva. K ehitys kulkee yhä nopeam m in. Jo ukot a! kuvat h erätä. Oneal on n ä h n y t täm än kehityksen su u rp iirte ise sti ja selvästi. Teoksen sa alkulauseessa hän m uovailee ku van k a p ita listise sta e s ia ja sta . jossa hän lausun m. m. sc u ra a v a a: “ Vuonna 182S (Jack so n in prest d e n ttia ik a n a ) “ puo lu ejärjestö m uo ilostui jo n k in laisek si m ah ta v ak si, lii keyhtiöksi, yhtiöksi, joka osti, va.h toi ja myi tav a ro ita n sa sam alla ta valla kuin n y k yajan k ap ita listi kau p ittelee sikojansa, ra u ta a n s a tai saip puata. T avaroina olivat valtiolliset ja puoluetoiniet, jo tk a ja e ttiin puo- lu e jä rje stp n asiam iehille “firm alle teh ty jen palveluksien m aksuna. Tie ty sti p u o lu ejä rje stö t m yöskin palve liv a t h a llitu sta , siten tu rv a tak se e n asem aansa. “M utta etenkin h u o m attav aa on e ttä itse virkiyiaikkojen k au pittele m inen m uodostui su u n n atto m ak si lii ketoim innak8i, jo k a veti puoleensa varsin a ’a-arvoisenlaisia olijoita, ih m isiä, jo tk a vähän tiesiv ät h isto rias ta* v a ltio ta lo u d e sta ja y leisistä ky sy m y k sistä ja v ie lä , vähem m än vä liitiv ä t niistä, t ihm isiä, jo tk a itse a sia ssa oiiv at kokonaan kykenem ät töoiiä k ä sitte lem ä ä n yleisiä asioita T ällainen kaupanieki^ jo ssa tav ara 11a oli voitokkaan puolueen riistäm ä v irk ap aik k asaalis, m yös suuressa m ää rässä edisti* k e h ity stä vuoden 1861 su ru llista tap a h tu m a a — kan salaisso taa kohti. Tosin täm än so dan perim m äisenä syynä oli luokka vastakohdat pohjoisvaltioittcn kapita listien ja e te läv a ltio itten viljelijäin välillä, m u tta itse se tapa. m illä rjs tiriid a t puhkesivat ilm iliekkiin, oli seu rau k sen a sellaisten p o liittisten kau p u stelijan i k ein o ttelu sta, jo tk a an to iv a t a sio itten m ennä m enoaan, ollenkaan a ja tte le m a tta uhkaavaa kriisiä, joka oli upottava kaikki m aan a su k k a a t veriaaltoihin. “ K ak sito ista vuotta ennen kansa laisso taa ja nykyinen aika ovat mo nessa su h teessa sam an k altaisia. Ka pitalistip u o lu eitteu valtiolliset käty r it tän ä päivänä seisovat su u rte n kysym yksien edessä» jo tk a kipeästi vaativat ratk a isu a ja heidän suhtau tu m isen sa näihin kysym yksiin on m elkolailla sam an laista kuin sen aik u isten valtiollisten keinottelijoit- ien suade orjuuskysym ykseen. Sa m alla tavalla kuin siihen aikaan e- siintyi uutta lajia olevia m iehiä, ku ten Sum m er, Lincoln ja Chase, jo tk a täy d ellisesti y m m ärsivät aik an sa ky sym yksen vakavan luonteen, niin tä näänkin L aF o lletten tap aisia m iehiä esiintyy porv aristo n näyttäm öllä, va ro itta e n luokkaansa uudesta läh e s ty v ästä k riisistä. M utta aivan sa maila tav alla kuin Cincoln, Sum m er ja heidän k a lta ise n sa a ia tte liv a t, et tä n eekeriorjuus ehkä voisi säilyä ja e ttä v a ltio itte n välinen liitto pysyisi eheänä koraprom issi-toim enpiteitten avulla, niin m yös L aF ollette ja h ä nen henkiheim olaisensa ajattelem at e ttä kapitalism in vikoja voi paran taa ja teh d ä työväenluokalle sie d e t täv ik si kom iteoitten ja jä rje s tä v ä n lainsäädännön avulla. H eidän näkö p iirin sä on ra jo ite ttu , eiv ätk ä he h a lua tu n n u sta a , e ttä koko k a p ita listi nen sivistyseläm ä on uudelleen j ä r je s te ttä v ä tu o ttajä lu o k a n e tu a silm ä t läpitäen. Alutta kuitenkin, aivan sa • inoin kuin en sim äisten e d isty sm ie listen esiintym inen ennen k an salais sotaa oli m erkkinä o rju u a jä rje ste l m än p ikaisesta kum otrtum isesia, niin myös m eidän päiviem m e “ kapinallis ten" esiintym inen en n u sta a nykyisen h allitsev an luokan h äv iö tä.” Oneal alkaa kirjan sa kuvauksella y h teisk u n n allisista- oloista ennen ' ta savallan peru stam ista. Tuskin ta r vitsee m ainita, e ttä kuvaus neek eri o rju u d esta alkaa täm än tasavallan historian. P y rk im ä ttä ty y lillisesti h erk u ttele m a a n aineensa kanssa, vaikka siihen tarjo u tu isi paljo tila i suuksia, k irja ilija ty y n esti, m u tta sa m aila valaisevalla tav allaan a n taa a sia tie to ja o rju u d esta e te lä ssä ja pohjoisessa. A m erikan suom alaiset m ahdollisesti luulevat, e ttä sinä ap kana oli* a in o a staa n m ustia o rjia Oneal s e littä ä , e ttä sam aan * aikaan pidetti n valkeita n. k. k o n tra h tlo r jia. joiden asem a ei ollut niin hyvä kuin neekeriorjien. Ne olivat valkei ta m iehiä ja naisia m uista m aista ja tk a palkaksi siitä, e ttä heid ät oli k u lje te ttu A m erikaan. sito u tu iv at pal velem aan h en k lo rjin a o m istajillaan. M ääräajaksi kaupat teh tiin , m utta m ääräaik a usein venähti koko elin ijäksi. “ S ielukauppa" kukoisti yh tä voim aperäisesti valkeassa kuin m u stassak in m aailm assa. V oitto ci v ä littä n y t ihm isten v ä risiä ; pääom a haki silloin sijo itu k sia ihm iskaupas ta“ — nyt se im ee itse n sä ihm isten työn tuloksiin. Luotu nsa pohjan teo k sellen sa ai kaa Oneal kuvailla puolueiden syn tyä ja niiden ohjelm ia. Puolueet syntyvät taloudellisten v irta u ste n m ukana. Jo k u tilapäinen puolue voi e rä issä tila n te issa saada h e tk e llise s ti m en esty stä, kunnes tulee syvem- m illä ju u rilla v a ru s te ttu puolue ja syö ruokam ullan h ä tä k a sv in alta. Se kapitalistipuolue, jolla on k a p ita lis tit tak a n a a n v o ittaa ja pysyy e tu alalla. Jc s on kaksi sa m a lla ista puo lu etta . jo tk a y h tä e te v ä sti voivat palvella sam aa onlista.iaryhm ää tai vaikkapa y rittä jiä joilla o n eriini- T n i m i n ih m u i i .i i i i siä e tu ja a je tta v in a a n . pysyy valta u k se e n k in ta sa la u d a ssa . T ilap äin en voitto, joka k a llistu u puoleen ta i to i seen, aih eu tu u toisen puolueen e h k ä pä k u k k eam m ista v a a lik u k k a sista , joiden te h tä v ä llä ei ole m u u ta kuin olla v ä ä P tä k y n ä . E sim erkin vuoksi esi isien v a a lita voista m ainittakoon n. s. C aucus-jär- jeste lin ä, jo n k a m ukaan presid en tln - e h d o k k a at n im ite ttiin su lje tu issa ry h m äkokouksissa. el puojuekokouksis s a : kun v e rta a m en e tte ly ä nykyisiin k ap ita listisiin m enetelm iin, ei h u i m aa m uuta kuin tek n illisen e ro tu k sen. S e k a v u u tta , joka v allitsi 1800- uvulla, kuvaa se, kun d e m o k ra a tte ja n im ite ttiin m yöskin re p u b lik a a neiksi. M leltäk iij,n ittäv ö ä on m erk itä, e t tä a an k a a o k se sta alkoi p u rk au tu a esille ty ö lä iste n itse n ä in e n vaalitoi m intä. M m. e rä s New Y orkissa 1829 sy n ty n y t, lu o n te e lta a n tila p a'n en t y ö v ä e n p u o lu e ” (W orking- m ens P a rty ) ju lk aisi vaalio h jelm an jossa lau su ta an m. in. se u ra a vaa: “ P ä ä te ttä k ö ö n , e ttä k a n san vei volli uus on tu tk ia e p äk o h tien sy i„ ja lausua n iis tä m ielip iteen sä. “ P ä ä te ttä k ö ö n , e ttä tä m ä n koko uksen m ielestä a lk u a a n tapahtYmu valtiolle kuuluvien m a itte n epätasa! nen jak am in en y k sity iste n ehdotte m aksi om aisuudeksi, oi! ilm eise sti ji b a rb a a rim a ise sti väärää. “P ä ä te ttä k ö ö n , e ttä tä m ä m aitte, jako lu o n te e lta a n oli kokonaan fee d.inlista, koska ne jo tk a sa iv a t suutt n atto m an su u ria m aa-alueita, oliva lordeja ja no. Jotka sa iv a t vähän ta ei m itään, oliv at v asalleja. “ P ä ä te ttä k ö ö n , e ttä p e rin tö je n kaut ta ta p a h tu n u t rik k a u k sie n silrty m l nen to isten käsiin ja k ö y h y y d e n ' toi sien on tu o n u t n y kyiselle sukupol velle kaikki feodalisen jä rje s te lm ä t ep äk o h d at ja e ttä tä m ä m eidän mie legt.iainie on k aikkien m eidän k ä rsi m yxsiem m e ensim äinen alkusyy. P ä ä te ttä k ö ö n , u ttä aik am m e suu 1 mmai lurjukset, väärentäjät ja ker jaiäiset ova; meidän pankkiirimme
