Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 2, 1918)
'.■•sr . LU K U VIII. jonka päätekohdassa ihmisen oi EN N EN JA NYT. a jo ista a lk aen n y k y isillä asuin-I pajjon vaikkakin se on vain vk- lalleen p iirito im ik u n n an p u o lesta p ii A rv o stelu lau tak u n n an v alin ta ja rin tilin ta rk a s ta ja k s i J u k k a Mäki- keudet löytyvät päämääränä ei ■ ■ ■ ■■■ ■■ • V e rta ilu n y k y iste n ja jo ita k in vuo- j p aikoillaan. S am at k a n s a t ovat m yös | sfnkertainen äkkiä sanottuna, te h tä v ä t. kä suinkaan taaempana lähtö siä ta k a p e rin v a llin h e itte n ty ö p a lk -' p e ru s ta n e e t kolm e s u u rin ta mono- yo$ vain muutamat osastot ot- rinne. 1. A rv o ste lu la u tak u n ta a n kuuluu kohtana. K okous loppui, kokouksen p uolesta kojen osto k y k y isy y d en välillä osot- ■ te is tis tä uskontoa, joiden syntym ä , tavat tuohon äänestykseen osaa kolm e henkilöä, jo tk a v a lita a n yleis- Ranskan kansalliskokous an E. Jääsk e läin e n , sih teeri. ta a , onko ty ö lä ise n asem a p a ra n tu 'p a ik k a on m yös T u rk in ra jo je n si-i ja suurin osa ei sitä tee, » ei ääneslykseH ä o sasto jen n im ittä m istä toi julistuksen “ihmisen oikeuk V akuudeksi p ö y täk irja n ta rk a s ta ja t säilä, nim . M ooseksen oppi. E ristin - suinkaan piirikomitealla ole US- n u t ta i huo n o n tu n u t. eh d o k k aista vuodeksi k e rra lla a n ja sista”. Sata vuotta on siitä ku W. N. Reivo, P e te r K ähkönen. M uuan oklah o m alain en le h ti on usko ja islam ilaisuus. K aksikollaan- kallustä menetellä myönteisesti TOHTORI se m aila k e rta a kun t. p. ko m itean k in lunut. Missä ovat nyt “ihmisen k o o n n u t tie to ja n ä is tä s u h te is ta — j n e sta koko v ä e stö stä on m uham etti- kään vähemmistön äänillä sikäli YHDYSVALTAIN SUOMALAISEN oikeudet?” Ne ovat hyvässä tal vaali to im itetaan . jo ista m uuten jok ain en voi sa ad a tie | laisia, m fitta eri lahk o k u n tiin kuu kuin muuten olisi välttämätön- SO SIA LISTIJÄ RJESTÖ N NÄYT- 2. A rv o ste lu la u tak u n n a n jäse n ten lessa siellä missä ne olivat sata suomat, lääkäri Joukkojen K ristity t o v at m yös jakaan- i tä ia pakollistavin. to ja o m a lta p a ik k a k u n n a lta a n ja o ¡luvia. TÄMÖLIITON SÄÄNNÖT. Vuotta sitten — paperilla. te h tä v iin kuuluu: u seaan lahkoon, ed u staen määräystä on aina noudatetta m a sta ta lo u d e sta a n — ja ju lk a s e e 1tu n e e t Pitemmälle ne eivät koskaan 214 M edical Bldg., P a rk & A lder St. a) a n ta a k irja llin e n lau su n to k a i e ri k ristin u sk o n kirkkokun- va. s e u ra a van v e rta ilu n : k a ik k ia ioutuneet, sillä yhteiskunta ei T u n n it: 10— 12, 2—4. T iis t-, torstal- LUKU I. k is ta sille a rv o ste lta v a k si e s ite ttä V altakunnan edistyneim piä ja ! Voittehan käydä äänestämäs S e itse m ä n dollarin p ä iv ä p a lk a lla tla . pvsähdv kuulemaan selityksiä, i ja lauvantal-Iltoinc 7—8. T elefooni: Nimi ja kotipaikka. v istä k u s ta n n e tta v a k si a io tu ista tu o t sä kirjeenvaihtajienne asunnoil s a a 13 p a u n a a s ia n lih a a ; k a h d e n ja to im eliain ta väkeä ovat niin k u tsu ' olivat ne sitten kuinka äänek M ain 5193, office; M arshall 6070, 1. T äm ä liitto tu n n e ta a n n im e llä 1 te ista , jo ssa lau su n n o ssa on puolu la ia siten joduttaa asia ratkai puolen d ollarin p äiv äp alk alla -sai 17 tu t k ris tity t, k re ik k a la ise t ja anne- ■ käitä tai viehättäviä tahansa. asunto — PO RTLA ND , ORE. Y hdysvaltain Suom alaisen Sosialisti- e e tto m a sti e s ite ttä v ä a rv o ste ltav a n a irialaiset, jo tk a ovat o m in tak eisesti suun. p a u n a a. Ranskan yhteiskunta oli suuren ____ Ääyestvsarka päättyy t.k. 10 jä rje s tö n .Näy ttäm ö llitto . olevan tu o tte e n a a ttee llin e n , ta ite e l vallankumouksen alkaessa p ää t-! SUOMALAISET LÄÄKÄRIT S e itse m ä n dollarin päiv äp alk alla to im in eet kasvatus- ja oppilaitosten p. tämän asian ratkettua vasta 2. YLiiton k o n tto o n sija itse e S. S. linen ja tek n illin en arvo. T u rk k ilaiset, kurdi-j saa 112 p a u n a a ja u h o ja ; k ahden ja ed istäm isek si. tänvt vhden vaihekautensa. Lää- » ■ ■ h on nähtävänä, jos saadaan ¡pii J. k e sk u sv irasto n yhteydessä. h) e s ittä ä n äytelm iä, kuvaelm ia ja laisia lu k u u n o ttam a tta , lien ev ät enl nityslaitos oli silloin tässä maas- j, p u o len .dollarin p äiv äp alk alla sai 140 rillemme luennoitsija. Vasta sit sävellyksiä k u sta n n e tta v a k si. LU KU II. sa henkitoreissaan ia tarvitsi ’ LEIKKAUK8ET ERIKOISALANA ten ta k a p a ju lla ; ja k u iten k in suo paunaa. ten voimme tehdä valinnan. c) ro h k a ista työväenluokan k irja i vain sysäyksen sanculottien pis- T oim inta ja tark o tu s. S e itse m ä n * d o llarin p äiv äp alk alla tu isissa olo su h teissa ovat tu rk k ila ise t Tästä asiasta riippuu, jos saa lijo ita h eid än p y rk im y k sissään luoda -> viimeisen saa 210 p au n aa p e ru n o ita ; k ah d en ja e rittä in edistyskykyisiä. M u tta kil daan piiriluennoitsija, ja olisi 1. L iitto toim ii S. S. J. a la jä rje s su o m en k ielistä n ä y te lm ä k irja llisu u tta titolista vetää kseen henkäyksensä — sillä se oli jo puolen d o llarin p ä iv ä p a lk a lla sai 255 p ailu ssa k reik k a la iste n , a rm e n ia la is kin* oikeastaan äänestettävä sii tönä ja sen valvonnan ja kontrollin A rv o stelu lau tak u n n an jäsen ille m ak aikansa elänvt. Sen haudalla ku- ten ja sy y ria la iste n k a n ssa he y li alaisena. paunaa. tä. jos haluamme luennoitsijaa 2. T a rk o tu k se n a liitolla on: K e se ta a n k o rv au s ty ö stä ä n jo h to k u n koisti pian keskellä vallankumo LASTEN TAUDIT ERIKOISALANA T u rk in 48 tai ei. S e itse m ä n dollarin päiv äp alk alla p ä ä tä n s ä jä ä v ä t jälelle. uksen hirmuja uusi yhteiskunta, h ittä ä ja e d istä ä s. s. osasto jen n ä y t nan h a rk in n a n m ukaan. Länsipiirikomitean kautta Raa 20 p a u n a a k a h v ia ; k a h d e n ja hu o m atu im m asta su u rv isiiristä, v ii RLDG., ASTORIA joka kuitenkaan ei ollut “ikuis 4PEXARTH täm ö jen to im in ta a han k k im alla n iil Länsipiirikomftea, N LU K U IX. tunnit: 10-12 e. p. p., 2-4 ja 7-8 J. P- f puolen dollarin p ä iv ä p a lk a lla sai sa m eisen 400 vuoden a ik a n a vain k ak ten ihmisoikeuksien” yhteiskun rel. Office: 230 ’ Tel. Reeldence: le sekä a a tte e llise ssa e ttä näyttäm ö- a ito ista on ollut sy n ty p e rä ltä ä n tu rk k :tta K. Korhonen. Liiton raha-asiain hoito. m oin 20 paunaa. ta, vaan entinen yhteiskunta fri Forsström 682 Tri Lagus 602 R väliaik. kirjuri. a se tu k se llise ssa su h teessa sopivia S e itse m ä n dollarin päiv äp alk alla k ilaisia, to ise t ovat olleet joko k r e ik - ; 1. L iiton rah a-äsip ita h o itaa j ä r uudessa kehityskaudessa. Imien näy telm iä ja kuvaelm ia,, ja jos m ah je stö n k esk u sv irasto k irjo issa a n e ri s a a . 10 pau n aa vo ita; k ahden ja puo k a la isia ta i a rm e n ia laisia sy n ty p e DR. CHAS. W . B A R R PÖYTÄKIRJA ensimäisen voimansa itse val id o llis ta : säv elly k siä o p pikirjoja ja koisena tilinä. len dollarin p äiv ä p a lk a lla sai 20 pau rä ltä ä n . Koko m aa huom ioonotettu j lankumouksesta, nosti kapitaalit HAMMASLÄÄKÄR' » P iirito im ik u n n an koko I näyttäm ö v älin eitä. na, lu k u ta id o tto m ia on 80 ta i 90 L än sip iirin naa. päänsä ja tuli porvarillisen jär LU K U X » u k sesta lokakuun 23 päivänä tyttö apulaite«»*. Suomalainen S e itse m ä n d o llarin p äiv äp alk alla p ro se n ttia , jo ten m aan siv isty sta so on jestyksen perustukseksi, kaikkea LU K U III. Puhelin 4SS. Aatotta Commercial St. 1918. A storia, O re., S. S. Klupin L iikeperusta. »aa C4 p au n aa so k e ria ; k a h d e n ja h u u ta v a sti tak a p a ju lla E uropan v ä kannattavaksi luurangoksi, joka M uodostum inen. 1. L iitto h a rjo tta a k äteisk au p p aa tuli antamaan muodon ja sisäl talo lla, piiriv lrasto ssa. puolen dollarin p äiv äp alk alla sai 55 h ite n k eh itty n e istä k in m aista. H ai 1. L iitto m uodostuu S. S. J. kuu- 1. S ih te e rin k u tsu ttu a kokouksen ja a s e tta a k a n n a tta v a isu u d e n kaiken lyksen koko vuosisadan kehi litu k sen opetusohjelm a tosin on sun p au n aa. ! lu v ista o sasto ista. g^n su u risu u n tain en ja hyvä, m u tta jä rje s ty k s e e n klo 8 ¡11., v a littiin pu- pohjaksi. S e itse m ä n d o llarin p äiväpalkalla tykselle. Porvarisluokka astui v a lite tla v a s ti se on vain p ap erilla. | h e e n jo lita ja k si Ju k k a M äkirinne ja LU K U XI. LU K U IV. historian näyttämölle, nousi ka s a a 21 p a u n a a la a rd ia ; k ah d en ja J ä rje stö n t. p. kom itean velvollisuu pitalistisen tuotantotavan kautta A s ia in hoito. puolen d o llarin päiv äp alk alla sai 28 T u rk k ila in e n kykenee su u ria asio ita I p ö y tä k irja a ta rk a sta m a a n W. N. Rel- det liittoa vaataan. uneksim aan, m u tta on liä m m ä sty ttä vo ja P e te r K ähkönen. K okoukseen yhteiskunnalliseen valtaan ia — 1. L iiton a sio ita ho itaa sih teeri, p au n aa. to te u tta m a a n . 1. P a itsi s itä m itä edellä on t. p oliv at sa ap u n e e t: W. N. Reivo, Ju k k a ihmisen oikeudet olivat men vän kyvytön m itään jo h to k u n ta ja a rv o ste lu lau ta k u n ta . S e itse m ä n dollarin p äiväpalkalla kom itean velv o llisu u k sista san o ttu , tu rk k ila in en M äkirinne, K alle B ellm an, P e te r nyttä kalua. 2. Ylin p ä ä tö sv a lta liiton asioi«- sa a 35 p a u n a a v isk u n o ita; kahden T oiselta puolelta ta a s tu lee sen ta rk a s ti valvoa liiton to i on m ilita a risissa k y sy m y k sissä aina j K ähkönen, T yyne H y rsk y m u rto ja Eräs näistä oikeuksista oli I sa on jä rje s tö n edustajakokouksella ja puolen d o llarin päiv äp alk alla sai m in taa ja a n ta a sen jo h to kunnalle nimeltään omistusoikeus. Tämän o so ttau u f su u rta toim eenpanokykyä ' a lle k irjo tta n u t A s to ria s ta ;-A le x Lind- j ja sen väliajoilla t. p. kom itealla 50 p au n aa. (Suom alainen lä ä k ä ri) o h je ita siitä, m issä m äärin liik e ttä loukkaamattomuus oli pääkoh Aug. N ikula oli j ja y leisään esty k sellä. S e itse m ä n dollarin päiväpalkalla siitä on m aan h isto ria to d istu k sen a fo rs / S vensenistä. tia porvarisluokan selityksessä Scandinavian A m erican Bank Bldg poissa sy y tä ¡liu o ttam atta. h a rjo te ta a n . s a a 44 p a u n a a h e rn e itä ; k ahden ja >-,-i i ■ > i l : !■ t t ;■ t l t' i i i i l i i-i-H • LU K U V. ihmisen oikeuksista. Jo vallan 2. S ih teerin la u su ttu a ain o astaan LU K U XII. ASTORIA, ORE. puolen d o llarin päiv äp alk alla sai 75 V ir k a ilija in kelpoisuusehdot. kumouksen aluksa kiirehdittiin S ääntöjen m uutokset. N ¡su u llisen to im in ta k erto m u k se n sa, hy p a u n a a. 1. L iiton s ih te e riltä ja johtokun 1. N äihin sä än tö ih in voidaan teh ryhtymään sellaisiin toimenpi V a staa n o tto ; 10—12, 2—4 ja 7—8. ’ ' väk sv ttiin se, sek ä käy tiin k ä sitte le I. S e itse m ä n dollarin päiväpalkalla m ään sih te e rin ilm o tu sta apulais- eli n an jä se n iltä v aad itaan yhden vuo- dä m uutoksia S. S. J ä rje stö n sään tö teisiin. jotka estäisivät kansaa a o o o o a o o a o o o a o o p o a g Raa 46 p au n aa riis iä ; kahden ja puo etuoikeuksia o- M 1 t I H 1111 t ! I - H -K -H -i 1-1*4*1- v äliaik aisen sih te e rin v alitsem isek si , den y h täm ittain e n puoluejäsenvys. jen 15 luvun 1 pykälän m ä ä rä ä m ä s sekottamasta len d o llarin päiv äp alk alla sai 50 mistusoikeuteen. Edelliset pois hän en ollessa m uiden toim ien sa t a sä jä rje sty k se ssä . p au n aa. LU KU VI. tettiin kaikki vhtenä ainoana j p B U T T E N S. S. O SA STO N kia joinakin aik o in a e s te tty n ä toin S e itse m ä n dollarin p äiväpalkalla S ihteerin valin ta ja te h tä v ä t. 'yönä (4 p. elok.). Jälkimäinen P 511 C om m ercial St. P uhelin 355 O lopuksi. T O N H U O M IO O N . ta n s a hoitam asta. Toim een ehdo sa a 2 p a ria ty ö n o u su ja; k ah d en ja 1. S ih teerin valitsee johto k u n ta selitettiin olevan loukkaamaton. P R ogers A pteekin y lä k e rra s s a O N äm ä sään n ö t a s tu v a t voim aan he Nykvisin on tunnettua, ettei puolen dollarin päiv äp alk alla sai tahdo saada kirjeitä aina tarko- te ttiin A storian e. s. osaston jäsen to in ta h a k e n e n ista toim eensa k y k e ti kun jä rje stö n t. p. k o m itea on ne Vallitseva luokka siinä yhteis p ASTORIA * OREGON « K alle K orhonen, joka s itä v a rte n ko kunnassa, joka nyt oli tekeillä, P P P P P P P P O O O O O Ö O O O kolm e p aria. tettuun -aikkaan ja niin on käy koukseen k u tsu ttu a , lu p asikin sen n ev istä henkilöistä. V alinta on a lis hyväksynyt. S e itse m ä n dollarin päiv äp alk alla nyt täälläkin länsipiirin viras te tta v a jä rje stö n t. p. kom itean hy- H y v äk sy tty S. S. J. toim eenp. ko ei tarvinnut erityisiä etuoikeuk o tta a v a sta a n sih te e rin v a stu u lla ; hy sa a 5 ty ö p a ita a ; k a h d e n ja puolen tossa. väläyttäväksi. Butten s. s. osastolle o- m ttean kokouksessa lokak. 27 p. 1918 sia. Itse ’omaisuus oli nyt tuleva etuoikeudeksi, kalliimmaksi ia d o llarin p äiv äp alk alla sai 6 ty ö p ai lemmc koettaneet saada kirjei v äk sy ttiin asian o m aisten k esk en ään 2. S ih te e rin teh tä v iin kuuluu k a ik L eonard Tuuri, p u h eenjohtaja. tehokkaammaksi kuin entiset. ta a . * tä menemään useamman kerran, Jä rje ste ttä v ä k si. kien liiton juoksevien asiain huolel H en ry A skeli, k irju ri. 3. L u ettiin Cal. v altio k o m itealta linen hoitam in en johto k u n n an m ää F . C ; JO H N S O N S e itse m ä n do llarin p äiväpalkalla • vaan aina saaneet omamme ta Kuink- sitten kävi omistus tu llu t k irjelm ä koskien R eedleyn o- Huone 8, Old P ythian rakennu* kasin. Koettakaapas buttelaiset saa yhden k e n k ä p a rin ; k ah d en ja oikeuden loukkaamattomuuden ravaten m ukaan. P uhelin 819. A storia, O re. sa sto n asiaa. Ei a n ta n u t a ih e tta lähettää vaikka kirjeenvaihtajan vhdeksännellätoista vuosisadal puolen d o llarin p äiv äp alk alla sai LUKU VII. m ihinkään toim enpiteisiin. S a m o in , ne yksityinen osote. la? Jo Brissöt, girondisti. antoi m yöskin p arin kenkiä. h to k u n n an valinta ja te h tä v ä t. hämärin sanoin uudenaikaisen I 1 1 1 n l -l-l r 1-t-H - M - H 1 I 1 1 l- i» » Tehkää parhaanne,, että voi sam an kom itean v a sta u s sih te e rin i Jo Ranskan vallankumous luuli O 1. Jo h to k u n ta a n kuuluu viisi jä Suomessa korkeamman tutkinnon «no- ♦ tek em ään kysym ykseen R ocklinin o päästä taas uudelleen ikiajoiksi perustaneensa vaoau- työväenliikkeen vastaukset tä 4» S eitsem än d o llarin p äiv äp alk k a s i simme x. nttauut *r s e n tä ; n e ljä t. p. kom itean valinta- den, tasa-ärvoisuuden ia veljey hän kysymykseen, kun hän la- tä p a its i on sangen h a rv in a ista . Suu kirjeen vaihtoyhteyteen kanssan sasto n n n o ttiv ara sto n ra h a k si m uut a lu e e lta ja yksi t. p. kom iteasta, jo t tam lse sta hy v äk sy ttiin . kokouksessa v. i • m i ta ä Toverilisesti den, kun se ennen uuden Rans- kialaativassa rem pi jo u k k o ty ö läisiä t ^ e ^ , n y k y i ne. * J JA A _SAIRASVOIMISTELIA S A IR A S V O IM IS T 1------ * 4. M ullanin, Idaho, osaston k irje ka kaikki n im ittä ä jä rje stö n t. p. <an perussäännön julkaisemista 179^ teki eron luonnollisen ia + Länsipiirin piirikomitea, sin k in ty ö tä k ah d ella ja puoleila dol Nimi antoi selityksen ihmisen oikeuk toimivan omaisuuden välillä, ni K. Korhonen, K elloggir osaston rah a-asio ista luet kom itea vuodeksi k e rra lla an . la rilla päivän k u in seitsem ällä. tys teh d ä ä n m arrask u u lla ja toim i -al sista. Tämä selitys perustui kah mittäen viimeksi mainittua var- 4. Ottaa vastaan sairaita + (väliaik. kirjuri.) tiili ja Jä te ttiin a sia edelleen M ulta + Young rakennuks.. 14 ja Comm. + k a a en sim äin en päivä tam m ikuuta. Tällä tarkotti suuri deksannentoista vuosisadan de- kaudeksi, t u r k in k a n s a l l is u u k s is t a . länsipiirin s s osasto n in osaston h u o le k s i.' 4. ASTORIA, OREGON. + 2. Jo h to k u n n an te h tä v iin kuuluu; mokraatisten filosofien mietel girondisti omaisuuden kapitaali- B9 S isä ä n k ä y tä v ä 14:lt» kadulta 4 5. Ala-Colum bian kesäju h lato im h T u rk in eli O ttom anin v a ltak u n n an jen huomioon a) . v a lita -sihteeri ja m ä ä rä tä hä miin. Telefooni 1218. 4 Jean Taque Iixiusseau vn- muotoa, joka päinvastoin kuin + k o k o väk ilu k u A rab iaa lu k u u n o tta Piiri virastosta on lähetetty kun n an po rtlan d ilalscn jäse n e n las- nen p a lk k a n sa ; Ranskan vallankumousmiehet o- 4 A n n etaan m yös neu v o ja koti- 4 nä muut tämän aikakauden val o s a s t o - ! k u m atk a k u lu je n sa m ak sa m ise sta oli m a tta on, ta i ain ak in oli en n en so taa äänestyslistat liikkeelle hoitoa v a rte n 4 b) katsoa e ttä sih te e ri tä y ttä ä h u o lankumoukselliset kiriailijat oli-, livat ajatelleet, tulisi olemaan + 4. K O H T U U L L ISE T H IN N A T 4 18,000,000 sielua. K un T u rk in olois ien . ratkaistavaksi, jos piirikö- lä h e te tty p iirito im ik u n n alle; p ä ä te t omaisuuden päämuoto, sen an- lellise sti kalk k i te h tä v ä n sä ; Hiiivn.! Mnnivtvstinen kokemus. vat kumonneet historian tradit- tiin m ak saa lasku. ta a n n e ta a n tila sto ja , n iin silloin tu mitcalle luovutetaan valta ot c ) h a n k k ia arv o ste lu lau ta k u n n a n sioonin ja auktoriteetin ia luo saitsemisen etuoikeus,_ jota por- I»!»!»!-!-!-!-!11 ■! I ■I,,l 1 1 "1 I 1’4 1 1 1 1 4 44 6. K esk u steltiin tu p a-a g ita atto rin le v a t kysym ykseen arv io n u m ero t, sil taa luennoitsija piiriimme sillä aina tarkottaa. U r k itta v a k s i n äy telm iä, kuvaelm ia neet Yhteiskuntatieteen. :oka re varistoluokka lä m itä ä n ta rk k a a v äe n la sk u a ei v a l palkalla, mikä on . kohtuullinen m atk an jä rje stä m ise stä , m u tta jä te t kun se puhuu omistusoikeuden Ranskan vallankumouksen muis in alas kaikki, mitä ennen oli ja säv elly k siä; ta k u n n a s s a ole m illoinkaan toim i ja mikä T n pakollinen maksaa. Itiin se T overin liik k een h o itajan ja Ja il toksi. d) p ä ä ttä ä a rv o ste lu lau ta k u n n a n ja opittu oikeana ja arvokkaana loukkaamattomuudesta. te ttu , eik ä m itään tila sto ja jä r je s te l ennen kuin voidaan luennoitsi- asianom aisen yh d essä teh tä v äk si. maisuus siinä merkityksessä on pitämään, sijaan asettaen ter Tähän yhteiskunnalliseen val- 7. K oska piirito im ik u n n an jäsen om an h a rk in ta n s a p e ru ste ella täm än m ä llise sti o te ttu . T äm ä ylelssum m a j jaa ollenkaan saada. tosiaan kautta vuosisadan säi veen ihmisjärjen opin, joka oli heesen liittyy monta muuta sen pykälän c-kohdassa m ain ittu je n tuot Tämän äänestyksen päätty toveri Aug. N ikula, ei ollut saapunut ja k a a n tu u T u rk in e ri *kansallisuuk lynyt loukkaamattomasi löyhä aiheuttamaa. Lue “ihmisen oi rakennettu muutamiin yksinker teid en k u sta n ta m ise sta ja niiden osto siin n ä h d e n se u ra a v a sti; tu rk k ila isia misaika alkaa olla jo käsissä, ! jo jä rje s ty k s e s s ä kolm anteen koko taisiin lauselmiin, jotka saivat nä kapitalistivaltioidcn armei keuksista” ia sinun täytyy, jos vain muutamat osastot ukseen, niin k a tso ttiin hän sääntö- ja m y y n tihinnasta. jani. lainlaadinpan ja koko yh olet rehellinen, myöntää, että 7,000,000; s y ria la isla ja a ra b iala isia mutta e) Jo h to k u n ta kökoontuu k e rra n nimen ihmisen oikeudet. Tämän teiskunta järjestyksessä vallitse se on kokonaan ontto lausei 4,500,000; k u rd ila isia 2,000,000; krnik ovat palauttaneet äänestyksiään ! jen m ukaan eronneeksi ja tilalle kut ku u k au d essa ja sih teen tai kahden oppisuunnan ajattelijat, jotka i su ttiin tov. M atti N iem elä, joka oli virastoon. van hengen kauttn. Eivät kan tapa, jolla ei ole mitään vasti k a la isia 1,500,000; ju u ta la isia 500,000 jo h tokunnan jäsen en k u tsu s ta niin pääasiallisesti kuuluivat porva- N vt on vielä viime tohninnal- i seu ra a v a v a lin ta jä rje sty k s e ss ä oleva salaisen ja ihmisen oikeudet, ei ketta todellisuudessa. ja m u ita h eim o ja 500,000. K aikki n ä usein kuin ta rv e vaatii. Jo h to k u n ta rissäätyvn. arvelivat yhteiskun le aikaa ia siten voidaan tässä v arajäsen . kä luonnollisen omaisuuden m ä k a n s a t o v at h isto ria ssa tu n n e t Kaiken tämän johdosta täy on p ä ä tö sv a lta in e n 3 jäse n e n läsn ä nan perustuvan ikäänkuin jo tärkeässä asiassa saada jokseen • 8. Aug. N ikulan tu llessa eroon pii loukkaamattomuus ole jääneet tyy olojen pakosta svntvä uusi honkin sopimukseen eli kon tu ja h ä m ä rä ä n ja taru n o m aiseen m ui kin enemmistön mielipide ilmi. rito im ik u n n a sta, v a littiin h än en ti ollessa. trahtiin sen eri jäsenten kesken. meille perinnöksi 1789 vuotien vallankumous, joka ei tule tyy n a isu u te e n saakka. J a kalkki, p aitsi ähän äänestykseen sisältyy varsinaisena tymään ihmisen oikeuksien esit ntmHnnuiHiiiiHHimmHniHHHiiHmH Kun sitten vanha kontrahti val vallankumouksen tu rk k ila ise t, o v at a su n e e t am m oisia Lääkäreitä Emma Mäki Wickström * 11 v ■ p F ■|*j I HIVA f OTSSTrOIP T:ri Werner Lagus ► « A * 41« Tohtori H. Hartman * I * Järjestömme asioita i “ TOHT. F. E. CASEY *■ hammaslääkäri ' Silmälääkäri Ihmisen oikeudet f « * H IE R O JA $ Albert Pohjantähti i . . niiiBinimimimmimumHHiiiHHiiiHH ? iiiiiiniiiniui»iinn»iniii»iiiii»»i^»»i|1; H , t|||i||,|1i|itiltlltlltl|i||ii|lllslil ! S j l l ! telut eivät tuottaneet tuloksia Oulua antautumaan ilman tais Verilöyty Vappuna Kokkolassa telua, vaikkakin onnistumatta •Eräs kokkolalainen kirjottaa Punanen kaarti erotti tvöyäen- meille seuraavan selostuksen neuvostön sekä entisen esikun Kokkolassa Vappuna toimeen tansa ja kävi taisteluun Kallisen. pannusta verilöylystä: Laamasen (tuomittu 10 vuodek Varhain aamulla köyhälistön si) y. m. neuvoston jäsenten vas kansainvälisenä juhlapäivänä talauseista huolimatta. Syttyneen Vappuna näytti ilmakin epäsuo taistelun ajan oli Kallinen kät siotaan Kokkolan z työväelle, jo keytyneenä, sillä hän ei tahtonut ka ankarissa sielullisissa ja ruu nähdä aseellista taistelua, tietä miillisissa tuskissa nälkäisenä vi essään sen turmiolliseksi hyök lussa värjötteli suljettuna veri kääjäin ylivoiman vuoksi. hurttien ankarasti vartioimana Ja nyt tulee tuo kykenevä pu vankileirissä. Nämä ihmiset tais- linja, ja rehellinen toveri tuomi - telussaan riittävän ravinnon ja tuksi kuolemaan! ihmisoikeuksien puolesta olivat Tiedottakaa tästä ja muista ‘ joutuneet ilman puolustusmah- saman kaltaisista tapauksista ko ko sivistyneelle maailmalle ja erittäinkin eri maiden työväen V e ris e n koston 'esineeksi, haväis- siinä käsityksessä, e t s i t ä mu- sa, missä “kapinaliike ’ tukahu- puolueille. Tavalla tahi toisella tynä, raiskattuna ja veriin teilat kaa kuin syytettyjen kohtalo saa- tettiin, alkuunsa, niin mitä sit- ;on saatava sulku sille raakuudel tuna. Koston raivossaan oli näi tetaan’“laillisen” tuomioistuimen -------- le ja verenhimoisuudelle, jonka den verihurttien aivoihin kehit käsiteltäväksi, julmin hirmuval- ten tapahtuu sisällissodan varst- i vallanalaisuudessa nyt sadat ja tvnvt saatanallinen aije näyttää ta lakkaa ja jää vain kammotta-j naisilla alueilla? vaksi muistoksi ajasta, jolloin Kerrassaan kauhealta tuntuu tuhannet viattomat työläiset tu perin pohjin vielä vapaina ole suomalaiset raakurit olivat tilai-! että sellainen mies kuin \ r j ö levat Suomessa tuomituksi joko ville työläisille miten “oikeus voi suudessa noudattamaan huonoim-i Kallinen Oulussa tuomitaan kuo kuolemaan tahi pitkäaikaiseen saada hvvityksensä.” Niinpä näh Olin persoonallisesti vankeusrangaistukseen. Ei ole tiin klo 5 aamulla vankileiriltä pien vaistojensa verenhimoista;lemaan! lähtevän järjestetyissä riveissä ääntä. Kaikesta päättäen on toi- seuraamassa.. Ou’n - aikaa vaijeten sivuuttaa tapahtu 7« r tvnläktä 14 aseste-'vo vankien oikeudenmukaisesta sa ja näkemässä Kallisen suhtau- mia vaan sivistyskansojen on Raa S n Vanv f f i , Ä f c S . U t S l t i ¡käsitteh stä olin, turha ja johtn- humista niihin. Sturasin myös tava estetyksi tavalla tahi toi Vartioimana. Vangittujen k u lk u 'n u t siitä harhakäsityksestä, että ¡Oulun tyovaenneuvoston koko- sella tällaisten oikeusrikosten jat noissa valtiorikosoikeuksissa e- , uksia, eikä niissä valmisteltu ka kuminen.” Ja tk e ta a n . kävi kohti n. s. pikiruukin kent des vähin ryhdyttäisiin oikeu- pinayrityksiä. Yhdessä eräiden — Jos yhteiskunnalla on oike tää, johon edellisenä päiväpä oli denmukaisu ltta jäsen noudattamaan muiden tvöväenneuvoston vangituilla kaivatettu ten kanssä ryhtyi Kallinen neu us pakottaa jokainen joutilas Ä ä n tapainen suun kuoppa juok- - Eräät Erää, tuomiot, tuon,,o,. joita kaivajien omaksi haudaksi. {miotstuimissa on ehditty antaa votteluihin rauhasta Ruukin ase työläinen työhön, niin sillä on Vangittujen saavuttua perille ! osottavat kumminkin noiden tuo-; illalle saapuneiden suojeluskun myöskin velvollisuus hankkia tien kanssa. Parhaansa mukaan kuultiin ^ n ^ i ^ s t’^ r k o tu k X s a niitä kohtaan ¡käyttäen hyväkseen loistavia pu työ jokaiselle työttömälle työ rin yhteislaukauksia. ,«’o,de« i f X ^ ik X T m m in ovat työväen- hujalahjojaan, koetti Kallinen läiselle. Ensimäisla, oikeuttaan, puruin nahtnn Tätä kuvaa saada, lä h d en lahtarien, suuren se käyttää, mutta jälkimäistä, Vankileiriile Pa h a ' an L m m. seUraava kirje, jonka o- ylivoiman ja kun rauhanneuvot- velvollisuuttaan, ei se täytä. Tämäkin joukkomurha osaltaan ¡lemme saaneet vastaanottaa e- kuvaa sitä pohjatonta raakuutta täältä p a r v e n vankileirissä mihin “valkoiset” Suomessa o- sai ytetta v a l t a « s u i l t a pa- vat vaipuneet. Tutkimatta ja Kohoselta. Hän kirjottaa. tuomitsematta joutuivat nämäi Käännyn puoleenne e” 61 tvöläisvankia telottajiensa uh-¡sen, takia — vaan m a’!' riteuraaksi. Lisäksi kuvaa ta- tovcr.cn puolesta, joille Suomea pahtuma, tuhansien samanlais-; sa, parasta-aikaa ran£ai>tustuo- ten rinnalla, niitä keinoja joilla ‘ ta sanellaan Suomen o- Suomen “laillinen” hallitus tu- rikosoikeuksissa. Olen t latstu - kee valta-asemaansa. t dessa A sem aan Oulussa ilmesti - vää Kaieva-nimistä lehteä ja sii- Laillisuuden nimissä harjotettu on julaistu ainakin osa niisiä terrori. ¡tuomioista, joita Oulun 15 ja 16 Kuvaukset, joita Suomessa, “rikosoikeus” antaa. Kuole,nan- harjotetusta hirmuvallasta olem-, tuomiot ovat jokapäiväisiä. Elin- me julaisseet ovat käsitelleet o|o- kautisia vankeusrangaistuksia o n ja ja tapahtumia ennen valtiori-! annettu kymmeniä; 8. 10 ja 12 i lankumouksen kautta tuli riko tuloksena, vaan tarhan perinnön tämiseen ainoassaan paperilla. tuksi. luultiin kansan ainaisesti olemme saaneet kapitaalin oike Suuremmalla selvyydellä, tiedol pääsevän vapaaksi sorrosta ia uksien muodossa. la ja päämääränsä tuntemuk Mutta kuinka on luonnollista sella kuin porvarillinen vallan riistosta, kun uuden yhteiskun tasopimuksen perustaksi pantiin oikeutta tämän vuosisadan ku kumous Ranskassa on tämä uu luessa suojeltu? ’Ei mikään vas sin yhteiskunnallinen järjestely. “ikuiset ihmisoikeudet”. Päävirhc tässä ajatussuunnas- taus tähän kysvmvkseen voi ol vmmärtäväisesÄ hyväkseen kävt sa, joka vielä tänäkin päivänä, la masentavampi kuirf se. min ’ täen entisiä kokemuksia ia kaik vaikka huonontuneessa ia rap kä meille antaa vääjäämätön kea hyvää ja tarkotuksenmu- peutuneessa muodossa, esiintyy todellisuus: työläisluokan vhä ! kaista yhteiskunnan kehitykses- n. s. vapaamielisyytenä, oli kä lisääntyvä riistäminen. Yhteis j sä jälleen voimaan saattava sitys, että yhteiskunta perustui kunnan rikkaudet ovat vähitel luonnollisen omaisuuden ja luon- vapaaseen sopimukseen. Taistel len kerävtvneet harvalukuisen i nollisen tasa-arvoisuuden järjes- lessaan perinnäisiä annakkoluu- vähemmistön käsiin, enemmistö ! tätnällä asiain uuden olotilan, loja vastaan teki tämän ajatus 011 kÖvhtynvt ja vaipfiu päivä ei tvhjien i‘a epävarmojen pape- suunnan suuri mestari Rousseau päivältä vhä suurempaan kur J riselitvksien nojalle vaan työn-' itsensä syypääksi siilien ereh juuteen. Joukkojen luonnollinen oikeuden suuren perussäännön dykseen, ettei hän 'Ottanut huo omaisuus on heiltä riistetty ’a pohjalle. — Aksel Danielsonin mioon historiallista kehitystä. riistetään edelleen vhä suurem j kirjottama Ranskan vallanku- Sentähdcn onkin tämä kehitvs massa määrässä. Toimiva omai ; motiksen satavuotismuistelma pahasti kostanut hänen teorial suus. jota Brissot nimitti varas- i vuonna 1889. leen. Yhteiskunta ei ole mikään i tetuksi, on ainoa pysvvä omai- vapaaehtoinen sopimus eikä e- suudenmuoto, joka nauttii lain — Yleisiä työnvälitystoimisto^, des mikään pakollinen, vaan .<e ia yhteiskunnan suojelusta, ai noa omaisuus, joka on olemassa. J ia esitetään toimenpiteeksi työt on elimistö, ioka o.;i alituisen Kansanjoukko muuttuu yhä ’ tömyyden poistamiseksi. Ne o- kehityksen alainen ia jonka täy tyy elää kautta määrättyjen vai- suuremmassa määrässä omista- i vatkin siihen vallan mainioita, köyhälistöksi. Työ) manomaKsi KoynansioKsi. ivo- , ,, x .. .... . hekausien. Tieteellisen ia järki mattomaksi Iäisen ainoan omaisuuden riistää «kllyttaen että uuta perustetaan peräisen yhteiskunnallisen refor maattorin tulee tutkia tämän kapitalisti painettien suojassa. niin paljon, että jokainen työtön kehityksen lakeja ja niihin pe Maksamattoman työn kautta o- työläinen saa niissä toimen täy rustaa uudistusehdotuksensa. vat ne rikkaudet kootut, jotka dellä palkalla. Mitenkään muu- Hän ei saa nojata ainoastaan o- tämän vuosisadan kuluessa ovat i ten ei niistä ole mitään apua man oikeudentuntonsa vaati kokoontufieet norvarisluokan kä- työttömyyden poistamisessa. muksiin sovelluttaen siten syn .siin ja jotka yhä karttuvat sa tyneet uudistussuunnitelmat malla kun joukkojen kövhtvmi- — Yhä useammat ja useam mielivaltaisesti yhteiskunnalli nenkin kasvaa. Luonnollista jo - maisuutta ei ole olemassa. Sitä ( siin oloihirfc Joka yiimeksi mai mat valistuneet- ihmiset alkavat nitulla tavalla menettelee hän on loukannut, sen on hävittä käsittää sen, että järjestelmä on tulee toiveissaan ^pettymään, sil nyt juuri se yhteiskunta, jonka J vastuunalainen työttömyydestä» lä vhti istunta 'kulkiessaan e- perustuslaissa on etusijalle ase- ; teenpii 1 historiallista latuansa tettu omaisuuden loukkaamat- J selitetään Työviraston raportis- , ei pvsähdv määritelmiin' sellai tomuus — lausetapa, joka saa J s«. Milloinkahan Työvirasto saW siin kuin .esiniZ “ikuiset ihmis oikean värityksenpä, kun sen itselleen edes selville sen, mikä oikeudet”. Se päinvastoin osoit kuulee rikkaan miehen huulilta on vastuunalainen järjestelmäs- taa sörrnellaim herkeämättä e- lasien kilistess, suurporvarilli- teenpäin määrättyä rataa pitkin, sessa juhlassa, joka vietetään ¿Là,
