Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 25, 1918)
No. 249 T O V E R I Sosialistien ehdokkaita Ì h i » i h h i n 1 m m u ' ’ ’t ' * täväänsä jo ilmeisen vaaran uha nentänyt riisto-osuutta. Erään tulevissa Vaaleissa tessa mikä heidän olisi ollut teh kin sahan sanottiin olleen käy I Kansankirjeitä t OREGONISSA aaanuüaiaan tjrSvUn M aankanaattaja. mässä viimeistä yövuoroa — ja ikaaatyy A ito n i» * * , Oregon, joka p*iv» tävä. Lilttovaltain kongressiin virkakau- f i n 111 n li 11 n 111 n n i w Alue on metsämaata. Puuta- tämä oli niin nuukaa että mie dehsl, J o » . P“ * ' " “ “ " ’i ? ™ , . ‘ TOIMITUSKUNTA: varatrustit ovat metsät raiskan hiä komennettiin yötyöhön kuo pnä. 1919. MARTHA E. BEAN, \ a W. N. HEI VO, 8ULO SYVÄNEN, SIVISTY K SEN AIKAANSAAMIA kaa kieli ku iten k in taip u a ja sana WASHINGTON leman ja tuhon ollessa silmien neet, jättäen raiskaamiensa puit ADOLPH SALMI. ALEX SEVO, RISTIRIITO JA . sanan p erään jä ä m ieleen, n iin et L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u ten oksat kuivamaan, ollen ne edessä. Ja saha tosiaankin oli E rä ä n kuvalehden ä s k e ttä in ilm es tä vain m uutam ia san o ja täy ty y sei deksi, joka a lk a a m aa lisk u u n 4 pnä, Seattle TOVERI aina uhkaavana vaarana, sillä ei käymässä — viimeistä yövuoroa, ty n eessä nu m ero ssa on p e rä ttä in k ak vitellä k ielik irja n avulla. 1919, A. SL A U G H TER , S a lem ista . (TUX COMRADE) a * i Ps ö J ‘ e l Ä b “ M M « < ’ 67 The organ o< the Finnish worker* in the hän aina ole erikoisia sadeaiko- ainakin tällä .kertaa, ei edes ko si m ietelm ää, joiden sisä lly k se t ovat P itä isi o tta a tav ak si lukea joka il l a Ä ’ * n i K ongres8im iehik«i: Western «täten The only Finnish daily in ilm eisessä ristiriid a ssa keskenään. ta tunnin jo ta k in en g lan n in k ielistä Saatavana kaikkea ’ p ita- the W est. Published daily, except Sunday, ja. Trustit eivät ole voiton ja konaista yötä. E n sim ä ise stä p iiris tä : H A RL IN nt Astoria, O re., by the Western W o rk E dellinen n iistä kuuluu: k irja a ja aina p ainaa m ieleensä, e tte i Ja kun jo kaupunki oli tulessa men's Publishing Society. nossaan joutaneet noita oksia ja: T A LB ER T, A lb an y sta. “ Sivistys on vaikea a sia salata. koskaan sivuuta sa n aa jo ta ei kä> _________ t A N T T I J. P A R T A N , M anager. Toisesta piiristä: H. WARMHOLTZ murtoja hävittämään — ja yh ja pelastuminen oli mahdotonta, Olen n ä h n y t sen ilm aantuvan nenän sitä, vaan o tta a k ielik irja n avulla omaava liikkeessään. Entered a* second-claa* mail matter July I t , L a G randesta. niin vielä sittenkin koetettiin työ n iistäm ise ssäk in ja ham m astik u n k ä selvän se n m erk ity k sestä. S ite n kun 1912, at the postoiiice at Astoria, Oregon, teiskunnan johdossa olevien ta Kolmannesta piiristä H. M. W ICKS Syyskuun 12 päivän, miehiä en under the Act of M arch 2, » 7 9 . m enettelee, niin kiintyy kielenoppi holta ei ole niitä pakotettu sitä läisiä komentaa, niin kerrotaan, sittely ssä." si kutsuntaan. On uskottavaa, P o rtla n d ista . llm otushinta 60 senttiä tuuma. Metsät on myös rais- j suojelemaan vain yhtiön omai- Jo k aiu en ym m ärtää, e ttä tä ssä m ie m iseen niin e ttä se tulee osaksi jo että marraskuun 11 päivän sota' Kihlaus- ja vihkimäilmotukset >1.50 kerta, tekemään. K uvernööriksi — B. P. RAMP, Sa telm ä ssä tah d o ta an y listää siv isty k k a p ä iv ä ise stä eläm ästä. >2.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja V astaoppi kattu tyyten, ci ole jätetty edes ’ suutta. Työläisten ei olisi vielä sen s u u rta hyötyä. suuremmat Ilmot ukset tilan mukaan. väenotossa tullaan ainakin osal lem ista. m iaan sanoja m uistelee työpaikalla Syntymä- ja nimenmuutosilmotukset >1.00 ker V altion ra h a s to n h o ita ja k s i PAU ta ottamaan 19—36 ikävuosien j nytkään saanut mennä katsomaan T oinen m ietelm ä kuuluu: ta, >2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. raiskaamattomia kaistaleita. kin ja ain ah an on tilaisu u s sovel Kuolemanilmotukset >1.50 kerta ilman värs välillä olevia. Camp Lewiksen LINE SEA RS, V a le 'sta . Noita raiskatulta alueita on ¡ja koettamaan pelastaa vaimo- “ Ihm inen on ainoa eläin m itä voin lu tta a n iitä puheeseenkin. syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta Y lioikeuden tu o m a rik si H. W. värssyltä ja kiitoslauseelta. aja tella, jo k a ei voi uida oppim atta Se on tepsivin keino m aan kielen sulkutilanteen johdosta voi otto H alutaan tiedot, korkeintaan 20 sanaa, 50 sitten myyty teollisuudessa nään- jaan, lapsiaan ja mitään heidän ehkä hiukan viivähtää mutta var EVANS, Roseburgista. sitä tek e m ää n : tosiaan k in ihm isen senttiä kerta, kolme kartaa >1.00. oppim iseksi. raatajille, jotka ovatIomaansa 1 • Naim a- ja avioeroilmotukset, korkeintaan 75 nytetyille Y leislakim iehekal — E. L. CAN maa kuitenkin on ettei se varsin p itä ä oppia tek em ään kaikkia, v ielä sanaa, >2.00 kerta, kolme kertaa >5.00. tunnetusta pahasta j Syyllinen moiseen luonnotto- pä syöm äfinkin.” Suuremmista yhteisilntotuksista tilan mu koettaneet ED. W ALPAS SAI SATTUM ALTA pitkälle veny edellä ma’^,tl’sta NON, D ixonvillestä. kaan. päivästä, jos ollenkaan. Lääkä O p etustoim ien ylivalvojakel — INEZ S an o m attak in on selvä, e ttä näin Kittoalauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu paeta toiseen pahaan, muutamia-¡ muuteen on kapitalismi, TIETÄÄ. malta. rintarkastus on jo täydessä käyn AUGUSTA LU SK, M y rtle P o in tista. su u rta eläm änkokem usta o sottavlen V enäjällä olevan “T yöm ies”-lehden lilanne kuoleman ja hävityk- Paikkakunts-uutisilm otukiet 60 senttiä tuuma. sa tapauksissa vähemmän tunnet-’ T y ö tila sto llisen to im isto n ja teh d a s m ietelm ien k irjo tta ja itse on k iire es p ä ä to im itta ja n E. V alppaan puolesta nissä. Advertising rates, 60 cents per inch. Special tuun — joutuen kuitenkin armot-!sen kuiluissa on yleensä nyt sel- Rikokset lisääntyvät Seattles tä k a n ta p ä ä h ä n siv isty n y t ihm inen. ta rk a s tu s v ira s to n h o ita ja k si — AU discount is allowed for large and con toman tuhon omaksi. ¡lainen, ja niiden mieli, jotka ovat M utta sitte n k in usk allettak o o n «hänen on e d u sta ja M. P aasivuori jä ttä n y t sa. Poliisiraporttien mukaan nou GUST NIKULA, A sto ria sta . tinuous advertisements. Suom en edu sk u n n an puhem iehelle T O V E R I, B O X 99. A S T O R I^ y O R E . Sieluttoman ruston alaisena I onnettomuuden kohteiksi joulu- m ietelm iään hiukan arvostella. si syyskuun varkauksien ja pik- Public 9 e rv ic e kom m issionln jäse se u ra a van k irje lm än : TILAUSHINNAT K yllä sivistyksen h elp ostikin sälä- kunäpistelyjen yhteinen luku olevat, uutisviljelijät ovat olleet j nect. niin turtunut, ette! yhteis- neksi — J . F- JO H N SO N , V ale’sta. Yhdysvalloissa ja Canadasaa: Suom en E duskunnan H erra Puhe määrä 444. Viime vuoden syys Yksi vuosikerta. .>5.50 6 kuukautta. .>2.00 ta voi. E u ropalaiset ja am e rik a laise t V esih allitu k sen p äällik ö k si — E n pakötehuja raiskaamaan vielä lkunnalhsen Puolen kasittel-v vo‘ 2 k u u k a u tta ... >1.60 1 k u u k a u s i... .60 m iehelle. siv isty n eet m enevät “k ä ä n tä m ä ä n " Suonisen ja muualla ulkom aille: kuulla ei niiden summa ollut sim ä ise stä p iiris tä MAX BURGHOL- vielä mieliä. Mutta esim . kiinalaisia. H e h y lk ää v ä t sil V enäjällä ollessani sain sa ttu m a lta Yksi vuosikerta. .>0.00 6 kuukautta. .>4.25 jälellejääneitä metsänrippeitä, sa- kiinnittää muuta kuin 274. Äkkinäis^h ZER, E u g e n e sta . — T o is e s ta p iiristä maan malliin kuin trustit, jotka[o,en sittenkin vakuutettu ,etta loin kaikki sivistyksen m erk it ja pu tie tä ä , e ttä Suom en E d u sk u n ta oli väestön S U B b C R IP T IO N R A T E S i lisäyksen selittää p o l i i s i A. E. MCFARLAND, H e rm isto n ista . l a tha United States and Canada . . . . . henkiin jääneet onnettomuuden k u tsu ttu jatk a m a a n istu n to k a u tta a n päällikkö olevan lisääntyneiden k eu tu v at kiinalaiseen k an sallisp u One year .....»5 50 Mx montba.......$2.00' Ovat metsät saaneet lähes ilmai- l lir»» One m onth. . . . . . .60 I . . MULTNOMAH KAUNTIN EHDOK uhrit tulevat vähän myöhemmin kuun, säily&kseen kansan vihalta ja Aioin p alata m ahdollisim m an pian rikoksien vaikuttajana,— ? tiuu n cu ito sijaitsee IU:unen ja Ouaue katu S e k s i. H e id ä n O li ollut aivan KAAT. saad ak seen h ä irits e m ä ttä teh d ä si Suom een o tta a k sen i osaa sen työhön Influenssa vähenemässä. I iis- )»•« kulm ais*. Telefooni i konttori 265, , , . . , , . ••• j __ toiimtu» 832. | mahdotonta perkata metsiä, edes käsittämään nykyisen yhteiskun vistystyötftän, jonka ta rk o tu k se n a on E nnen kuin pääsin m atkalle, sain tai-iltaan mennessä ei viimeisen V a ltio se n aa tto rik sl HENRY W EB : f •< -«* -Ä8 ¡omia jälkiään, niin hyvin että tajärjestelmän “ansion" tässäkin lisä tä siv isty n e itte n v altaa Ja rik lukea san o m aleh d istä selostuksen, e t 24 tunnin ajalla ole ilmennyt BER. asiassa ja tulevat he tekemään V altion la in la s tija k u n n a n jä s e n e h tta. T uskin vain he u sk a lta v at tä m inut ja h ä m m ä sty ttä v ä n suuri kuin 109 uutta taudinkohtausta P a a r ir iv ie n ääressä tulipalosta ei olisi vaaraa. Eikä voitavansa että moinen järjestel k n au m äärä m uita Suom en työväen välit dokkaiksi MRS. J. GROTH, ALVINA y Syy^OS ole yhteiskunta .ka\ ny t heitä aut mä saataisiin poistetuksi mitä e n ä n n listä m ise ssä k ä ä n m aan tavois sem ia e d u sta jia oli m ä ä rä tty van Luku on puolta pienempi alhai HAGEN, MRS. J . JACKSO N, C. W. ta luopua. semmasta lukumäärästä sitte su tamaan edes maan viljelykselle] pikemmin ja sijalle sellainen jär- M itä ham m astikkuun tulee, on se g ittav ik si ja e ttä e rä ltä E duskunnan lun jälkeen. Onkohan taudin HU RST, P. KÄHKÖNEN, M. K LEI «, .... ... , ottamisessa, jotta olisi voitu tvö I. . .. . , ,, aalii koko ja sen tarv e sivistyksen luoma. Si työhön o saao ttam aan m atk u stan eita selkä jo todellakin katkennut. NER, P. P E T E R SO N , MATT SC H LE koillisessa Minnesotansa o n !suorittaa vähemmän vaarallisena' Jeste,ma Joka c,aWäa v v istys turm elee sekä h am paat e ttä e d u sta jia oli tosiaan v an g ittu ja GEL, O. H. STE R N B ER G , PET ER mahdillaan, jossa ei riistetä ja m uun ruum iin. ^L u o n n o n k an sat” ei vankiloissa p itäm ällä e s te tty tä y ttä Toivottavaa se ainakin olisi, sil S T R E IF F , W. A. T U C K E R , H. S. kaamea tilanne nyt. Satoja, eh-’ajj<ana lä muussa tapauksessa tässä ares ed u stajav elv o llisu u k slaan tissa ollen harmaantuu vakavam W ARREN. ka tuhansia ihmisiä on palanut Nuo uutisv iljelijät ovat men toinen ihminen joudu toisen vä vät tied ä m itään h am m assäry stä. in ästä L uonnollisesti ne e iv ä t k ä y tä ham N oista tied o n an n o ista oli m inun tie pienkin harjakset. K o m issio n ereik ai: H. J . B ISH O P: kuoliaaksi ja satoja ja taas sato neet moisia korpia viljelykselle likappaleeksi. ty stl ved ettäv ä se jo h topäätös, että m astik k u ak aan , koska eiv ät se lla is Eloon jääneet työläistoverit. Kuoli työnsä ääreen. Albers P, FA LLEN . ja on saanut palovammoja, muita raivaamaan, ja heitä ei ole vh- m inutkin e ste ttä isiin o tta m a sta osaa Brothersien jauhomyllyn laatik ta tarv itse . S h e riffik si: W. E. N E E F. *y«ho.. _ pa- vammoja, joutunut kauhusta mie tjisk u n u mitenkään auttanut, e, )» kaikki Ihm inen kyllä osaa uida yhtähyvin E duskunnan työhön, v aikkapa saa ko-osaston työläinen John Mc K auntin k irju rik si ERMA LAMB. lipuoleksi. kun omaiset ovat pa edes sen vertaa, että olisi laitta remman yhteiskunnan luomisek kuin kaikki m uutkin eläim et. Kir- puisin ju u ri sitä v a rte n Suom een. Carty kaatui sydänhalvauksen R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. H U N Pidin tuota estelyä alu k si Suom es si. — Työmiehessä K. A. Jo ttajan olisikin pitänyt sanoa: “si laneet ja koko elämän aikuinen nut heille sellaisia suojia, joissa t lvömänä kuolleena työpaikkansa NICUTT. kansalaissodan lattialle kello puoli kahdeksan v isty sk an san ihm inen”, jos hän olisi sa olleen kauhean K oro n erik si: F. W. FRY. uurastaminen nälkävyön kiristä voisi pelastua sellaisen tapauksen he Taantumustahan ta h to n u t puhua to tta. “ Luonnonkan- sy nnyttäm ien h a rh a k ä sity ste n ja so tiistaiaamuna. K o n staap elik si: GEO. M ENZEL. Uskollisen orjan minen on hetkessä tuhottu. Noin sattuessa kuin nyt tapahtui. Ei- kean vim m an a ih e u tta m an a , m utta uskollinen s a in ” Jokainen yksilö osaa uida mel kuolema, vaikkakin edustavatkin WASH INGTON ISSA: 20,000 ihmistä on joutunut ko vätkö he ole sitä ansainneet? kein yhtä varhain kuin kävelläkin, toki järk ev y y d en p a la ttu a pian ohi katkera sattuma vainajan avut K ong ressim ieh ik si: — dittomaksi ja suojattomaksi, har Ihmiskunta on vuosituhansien Eräät Oregonin lehdet moitis- ta rv its e m a tta m ink ään laista edeltä- m enevänä. Sen jälk een on kulunut tomalle perheelle. E n sim ä ise stä p iiris tä : H U L E T M hailemaan, olemaa» jäytävässä kuluessa saavuttanut niin korke- k,.ievat sitä, että täkäläisillä val käypftä opetusta. " R a a k a la iste n ” pie useita viikkoja. M inulle on ilm oitet Nuttuja ei tomuuteta! Jokai W ELLS. netk in lap set su k e lta v at kuin kalat tu, e ttä m ain ittu m ää räy s m inun van nen parturissa kävijä saa itse epätoivossa perheensä ja omais an kehitysasteen, edistynyt niin ^-on virkailijoilla on sitkeä halu m eren syvyyteen. T o isesta p iiris tä : JA M ES M. SA L g itsem iso stan i olisi Suom essa yhä tästälähin tomuuttaa takkinsa TER. tensa suhteen. Ennen kukoista paljon kaikilla aloilla, että nyt pajauttaa voimaan joitakin vuo- A inoastaan sivistysm aissa täytyy voim assa ja e ttä m inua y h ä vielä sillä terveyslautakunta on anta K o lm an n esta p iiristä O. T. CLARK. via kaupunkeja, kauppaloita, ky helposti voitaisiin rakentaa k a i - j ^ sj^ en poistettu järjestelmä kaikki oppia. M istä se jo h tu u ? S ii väkivallalla e ste ttä isiin siellä tä y ttä nut määräyksen, että parturitu- W A LT ER liä ja maanviljelysseutuja on rau kille ihmisille tulenkestävästä ai vankien käyttämisestä urakoitsi tä e ttä sivistys on h ä v ittä n y t ihm i m ästä edu stajav elv o llisu u ttan i, vaik pien palvelijat eivät saa sitä teh N e ljä n n e stä p iiris tä : PRICE. sen kaikkein tärk eim m än luonnonan kapa ed u sk u n ta toim isi. dä. Tuon kaikinpuolin hyväk V iid en n estä p iiris tä : P E T E R HAR nioina. Parhaimmassakin tapa neesta asumukset ja siten vält j a t töissä. Kun en ole teh n y t m itään rik o sta syttävän tim en: v a i s t o n . K yllä kaikki e lä menettelyn selittävät RISON. uksessa tv öläisraataj ien vuosien tää joka paikassa moinen koti-j Tähän tähtäävinä toimertpitei vät m yöskin osaavat syödä, m utta joka lain m ukaan o ik eu tta isi pane virkailijat levittävän “ryssänvs- CA LIFO R N IA STA : ponnistukset ja nälkävyön kiris-j en, omaisuuksien ja ihmiselämän, n- pidetään m. m. kuvernöörin v a lite tta v a sti tek ev ät sen “siv isty m ä t m aan m inut sy y tteeseen sa a ti sitten kän" siemeniä. Siinä syy. K uvern ö ö rik si: HEN RY H. RO SER. tykset ovat hetkessä tuhottu. ¡tuhoaminen. Ja eiko yhteiskun-jas]<cttajn antamaa lausuntoa, et- tö m ä ä n ”. S iv isty sk o k elaitten ta a s tu tk in to v an k eu teen , niin tuo m ainit Hinnoissa hiukan eroa. Samal Varakuvernööriksi: ELVINA S. Koko alue on kaameana jouk-jnan ensimäinen velvollisuus o h - j^ |iafl tulee esittämään tule- täy ty y “oppia” täm m ölnenkin yksin tu käsky m inun van g itsem isestan i ja la kertaa kun Seattlen katuvar 6EA LS. k e rta in e n asia ja “oppi” tuodaau e- ain ittu ed u stajato im en i täy ttäm isen silla myydään omenia 5 sentillä kohautana ja syvimmän ihmissu-lgj laittaa tällaisia asuntoja sep i va’ie laiulaatijakunnalle. että sim. sem m oisesta tap ain tu rm elu k sen m T a rk a s ta ja k s i: JO H N C. TAYLOR. estäm inen on ihan laiton. kappale, ovat White Riverin far R a h a sto n h o ita ja k si: H. K. AL laisille alueille kuin koillinen »en olisi poistettava kaikki es p e säp a ik asta kuin P a riisista. run turtamana tarhana Jo s Suom en E duskunta toim ii tai marit omenasadon runsauden Eikö jo tämä riitä ? Eikö täl Minne.sota. joka nyt on kuoleman j teet vankityötuotteiden myynnin K uten siis nähdään, on sivistyksen jos H erra Puhem ies aikoo k u tsua sen tähden pahemmassa kuin pulas- BRIGHT. Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY M netto v o itto itse asia ssa hiukan pie i laillisiin iBtunnoihin, niin pyydän H er laisessa tilanteessa kaikkivoitta- ia surun laaksona. Jos kcrran j tieltä. , _ u v sa. Eivät tahdo saada niitä ka- MCKEE. nem pi kuin m iksi se ta v a llisesti o- va sovinto saa ylivaltaa? Voiko yhteiskunta katsoo tarpeelliseksi, Eleistä on enemmän kummek- ta k su ta a n . Sivistys, n äet, h ä v ittä ä "LL senai8iin sistään vaikka myyvät $1.75 :llä E h d o k k aat A lam eda k a u n tise a: toim enpiteisiin, e ttä usein m ain ittu ja kukaan muu kuin suurin konna että tuollaisiakin alueita viljely 1<- [ ällttava sitä, etteivät valtion vi- ih m isestä n e lah jat, jo tk a eläim illä siellä varm aan yleensä tu n n e ttu lai säkin. Olisipa se hinta täällä K o ngressiin, 6 :d es p iiri: LU ELLA ja paatunein olento lisätä kaa- selle raivataan, niin.eikö silloin ranOmaiset ole jo menneet ‘ pi- ovat. S itte n se su u rella vaivalla ton käsky m inun van g itsem isestan i niin kyllä kyvtinsä näkisivät. Ei TW INING. köhän joku paikka ole hiukan V altion s e n a a ttiin : 14 p iiri, J . ED m euttt ja äyräillään olevaa tus- sen velvollisuus ole turvata rai-1 temmä||e taantuinukse„ tiellä, ta a s a n ta a “oppia”, jonka tark o tu k teh d ään teh o tto m ak si ja e ttä minun vinossa. WARD MORGAN. kan maljaa ryhtymällä sy y ttä-|vaajja e(jes sen vertaa että h ei-|sil,ä synkintji taantumustahan ne sena on h y v ittää sen om aa hävitys oikeuteni o tta a osaa Suom en Edus Liian kovan potkun arvelivat 16 piiri: GEO. N ISB ET. työtä. — T. I—tto. kunnan lailliseen toim intaan tu rv a maan ketään? Eiko tantan jouK-l,a ei kuolema ja tuho aina ‘ »ani-i e<|nstavat kaikilla aluilla. He vi- poliisit erään makeiskauppiaan — ' L a in la a tija k u n ta a n : 34 p iiri, A. H taan täy d ellisesti. Peter Postolan oniena-“ciderin" STEW A RT. kohaudan ja sydäntä särkevän|si ja etteivät he joutuisi joukko-!j)aavat kalkkia uudistuksia van- J o , Suom en E d o ,k u n ta pitää l.ilil ta koska . korjasivat niin AM ERIKALAISTUTTAM ISHAR- surumeren ääressä jokainen syy- h- vitvkscn uhriksi. | killoidossa. ollen edelleen sitä 35 piiri, GUY E. REGULA. ,l k .i k a tso tta v ia .ä y sld k tn n lo j.. n i in : k u i „ iie m (.„ j a k a j a n k j„ RASTUKSIA. tös ole kaikista pyh,minän louk- Ja ovatko kaikki luonnon läh-, lniflta että vankiloiden tulee oi- Nyt kun tilanne siellä lah tarien pyydän e sittä m ää n „ I le täm än kir , ahfmraan huomattavaan paik- 36 piiri, FR ED W . VOIGT. 37 piiri, J . O. JO H N SO N . kausta ja eikö jokaisen kuolevan teet ja yhteiskunnan voimat, i<>- ija kidutuskammioita. Nämä ai- hallitsem assa Suom essa ei n ä y tä ole jelm än sisällön ja anom uksen, ei-tä • Ea.an minulle myönnettäisiin loma, alkali la iv a n r a k e n ta jilla registeera- 38 piiri, P. B. C 0W D E R Y . kieli jäykisty alkaessaan syytök kainen tuotantoyksikkö, käytetty i to-rvssäläisyyden edustajat eivät van paranem assa, eikä niinollen use 39 piiri, W. F. DRURY. ihmiselämän turvaamiseksi? Ku suinkaan häikaile käyttää yleis- a llak aan täh ä n m aahan “rik a s tu kuin edu stajato im en i täy ttä m ise n e uskortit matkassa. On määräys siä tekemään? 40 piiri. W. T. DRAKE. d elläm ain itu t e ste e t on p o iste ttu ja Ja sittenkään ei voi vaieta. Si ka rohkenee tähän vastata myön-; j tä taantuniustilannetta hyväk- m aan ” tu lleella ole toiveita tak asin m inä sen jälk een olen voinut saapua jota kaikki eivät tahdo» muistaa 41 p iiri, H E R B E R T L. COGGIN. Suom een menemiseFMi, niin olisi sillä joka aamu pidättävät valtion 8a n F rancisco k a u n tin e h d o k k a a t: säinen olemus sanoo, että olisi tävästi. E duskuntaan. i seen, tehdäkseen vankilaelämän k äytävä e n tistä suurem m alla innol virkailijat useita kymmeniä sa K o n g re ssiin : 4 p iiri, W ILLIAM rikollista vaieta yhteiskuntajär Viikkokausia ovat metsävalke- mahdollisimman tukalaksi. Ja la to te u tta m a a n am erikalaistutta.m is- V alitan, e tte n ole sa an u t ennen pe notun määräyksen laiminlyöjiä SH ORT. rille k irjelm ää tä s tä asiasta. jestelmän suhteesta tähän asiaan. at alueella riehuneet. Kaikkien ■ nythän heillä on siihen erikoisia h a rra stu k sia . Tos ei siitä muuta vahinkoa koi- P ie ta rissa , heinäkuun 3 p :n ä 1918. dukaan, niin on siitä ainakin jou 5 piiri, TH O S. F. FE E L E Y . Kuten nutistiedot ovat jo ker tiedossa on ollut että kuivuus on svitäkin, onhan nyt paljon por- O sana täm än m aan ty öväestöstä E dvard V alpas-H änninen. la a tija k u n ta a n : 21 p iiri, M ART on suom enkieltä puhuvalla väestöllä tavaa vaivaa ja työajan hukkaa HA L a in la niitä on asioiden toneet, tuon kaiken aiheuttivat tavaton. ST E IN E R . . . varistolle vastenmielisiä henki- tin k im ättö m iä velvollisuuksia täm än asianomaisille, joka pienellä huo- metsäpalot, jotka saivat noin hir johdossa olevien taholta ' Jöitäkin teljettv hikkojen taak- m aan työväestön elin eh to jen sa paran “ U PPIN ISK A IN EN PUNAROISTO." i lekkuudella voitaisiin varsin hy 22 piiri, FR ED BERGSTROM . T unnetun tehdaskaupungin eräässä 23 piiri, W A LTER E. W A LK ER . vittävän voiman ja seurauksen noiden tulipalojen sammuttaini- ge ja tojvovat kaj saavansa niitä tam isliikkeessä. M utta näiden vei vin välttää. valtiorikosoikeudessa k ä site ltiin muu siitä syystä että liiallinen pitkä seksi aikoinaan, tai mitä on teli- enemmän. Silloin olisi vollisuukslen to te u tta m ish a rra stu k se t täm än kum ouksellisen ju ttu a . Syy Naisparturit järjestyvät. Huo 24 p iiri RICHARD E. G ILLER. 25 piiri, W A LTER TO W E R S. aikainen kuivuus kuivasi maat ja ty kaupunkien ja kylien suojele-1 mainjo tilaisuus kostaa kuten eivät ota oikein m enestyäkseen, ellei te tty täy ty i k a n ta a oikeuden istu n limatta siitä, ettei partureiden 26 piiri, J . A. RAGSDALE. osaa k ä y ttä ä m aan v ira llista kieltä. . . o S am asta . syystä sai ¡järjestö 1 he . • Journeymen Bar- metsät ja sitten tuli myrskytuuli miseksi kaikkien mahdoilisuuksi- porvariston ohjelmaan kuuluu, tohuoneeseen. l ' • , . , , : . .. , 29 piiri, KORA CALLAWAY. T ä stä seu raa itse stä ä n , e ttä s iir ... 4 , . .. 1 bers International Union ole myös arm o sta luvan istu a oikeu , * . * • . -n joka hurjasti kiidätti kuolemaa en varalta.' Eikö ihminen ole Los A ngeles k a u n tin e h d o k k a at: Eikä näiden lehtien tätä toi tolaisen ensim äinen velvollisuus on han . edessä. . . T uom arin a tekem , iin ., , k y - i kaan antanut naispartureil emme den , , • ■ • i t - K o n g ressiin : 10 piiri, JA M ES M. tuottavaa tulta. sen vertaa itsetietoinen, että kat- ,nintaa .vastaan kohdistama agi- englanninkielen oppim inen. M itään svm vksiiii v a sta si sv v tettv io n k u n 1 1 l p a k ’r j a a ’ P a a t t l k a u P » n k l t n m e sy m jk siin v a lta s i syytetty J o n k u n , C e n t r a j L a b o r C o u n € ij a n t a a RYCKMAN. Äkkiä katsoen siis kaikki näyt- soo huomisenkin etua. poistaa tatsionikaan johdu ollenkaan sii- sen tärk e äm p ä ä ei ole, sillä vasta aik aa jo ten k u ten , vaan sitten h a n 't . -i . 9 piiri, GRACE SILV ER H EN RY . siitä m uodostuu pohja tehokkaalle ‘J '0 ’' “ “ ' 4 ) ? . t “ k e a h e it ä tää luonnollisiminalta asialta vaaroja.' tä, että ne tahtoisivat htiojen- toim innalle täm än m aan työväenliik y h täk k l» vaikeni ty k k in ä ä n . Kun Y hdysvaltain s e n a a ttiin : 29: s se- tu o m ari ei s ii, kotvaan saanut lain A i'5; a ' ? l n ‘ ^ a a tlx a t maailmassa, josta korkeintaan Vika on järjestelmässä. Riiste- t£U vankien kohtaloa, vaan siitä, keessä. naattoripiiri, H. G. MENHENNICK. ¡k a a n vantauk.l» kyaym ykallnai. jnl ‘i 0011? '5“ 1» p a tk k a s u h te tM tt s a voisi syyttää luontoa, uskonnol- tvt eivät voi mitään ja riis 34 se n a a tto rlp iiri, J . LEA V ITT. että ne laskevat voivansa hei- E nglanninkielen oppim inen ei suo l m i , tul hän. Iski n y r k k in ä pövdään i m aa. | ’" n ™ " » « P a r t u r e i l l a k i n , 38 se n a a tto rlp iiri, D. M. KERNO- lismieliset jumalaansa. • Kun em on kiire riistämisessä, lisä-riisto- ; ¡-entää nykyisten viranomaisten m alaiselle ole suinkaan m ikään help ia käski viedä vangin vielä parik si c A u '* . k o i 's u ll k l n , CHAN. po teh tä v ä, m u tta ei m yöskään m i me puhu minkään jumalan syyt saaliin hankkimisessa. Ihmiselä-1 vajtaa ja alustavansa omia kän kolm eksi kuukaudeksi oppim aan to t I W C °uT 8 e n c m ®* Valtion lainlaatijakuntaan: tämisestä, niin kenenkä me oi niä ei riistäjille nykyään maksa nattajiaan valtaan, paljastelemal- kään m ahdottom uus. J a työväenliik televaiaunttä Asianomaiset v a rtija .ift"i¡“ “ ^ * 2 .e h d o t ta e n " S t a r ’ Burbank: keen p iire issä ei useinkaan hyleksi iiiöin käsiksi svviPHvvn ‘ ehdes53' etta jokainen telefoonin keudella asetamme syytetyn tuo niitään, ainoastaan mammona» käsiksi tetty n | 11,- . -v , h t l .... ja herrojen aikeita. Ainoa aika, tä vierasm aalaista, vaikkapa se hiu kävivät tällöin 61 Piiri, SA M U EL ROBBINS. hu o sy m y atu in k y in k a V **.............a.a J a t \ .-- a ‘S1 ° lta .. , t u l ' e e t lille? Eihän ainakaan kanssaih Cloquetin kohtalo on er’ko*sen i näet, jolloin porvari sanoo por- kan m u rtaak in puhuessaan. * Tarko- V aan katsö Los Angeles: e ttä “uppiniskaisella puna ro isto lla“ } maxsamatu siksi kun 63 piiri, W. H. PETERSON. > tu s j a p y rk im y k set ov at siellä etu misiä — ja millä oikeudella ko kuvaava. Sieltä saapuneet pa varjsta totuuden, on vaalinaika. oli täy sin laillinen syy vaikenem l teleio0nilaitos tulisi tarkotustaan 64 piiri, WILSON BLAIZE, kolaiset kertovat, että sikäläisissä jolloin ne kilvan paljafetelevat alalla. S itäp aitsi, siellä on niin pal seensa. H än nim ittäin oli slvum en vastaavaksi. Välittämättä her ko järjestehnäämmekäan? jon sam anlaisia p u u tteellisia, e ttä ran saboteeraustarkotuksista, voi 65 piiri, GUS. K U ENTZ. Mutta oliko tehty yhteiskun työlaitoksissa, sahoissa ja pape toistensa kataluuksia. siellä kyllä k ä site tä ä n v e rra tta in □en kuolia kuik&htanut. taisiin nuo kiusalliset epäsään 66 piiri, LEO LASKOVSKl. nan ja kaikkien yksityisten ta ritehtaalla “runnattiin” vaan täy Äänestäjien tulisi vain ottaa helposti toinen to isten sa tark o tu k se t. nöllisyydet korjata, jos liikkeen 71 piiri, L. M. STORY. hdita kaikkensa jo ennakolta moi dellä höyryllä siihen saakka kun huomioonsa, että kumpaakaah Englanninkielen oppiminen pelk H palveluksessa olisi työhön pereh 73 piiri, A. PETERSON. — Vaateta varan hinta New kien sanakirjojen ja kieliopillisten sen estämiseksi? Oliko tehty kaikki tili liian myöhäistä. Työ näitä virkaan pyrkivää sakkia ei tynyttä väkeä. Parhaillaan ta 75 piiri, IONA G. W 000A R 0. barjotuksien avulla el ole niinkään Yorkissa on kohonnut sadalla pahtuvien paljastusten aikana on 74 piiri, W M. J. SCULLY. ihan kaikkensa mitä olisi voitu läiset vakuuttavat, että jos hei olisi äänestettävä, vaan sosialis- helppoa, kuin lukemisen ja käytän kolmella prosentilla sitte vuoden käynyt selville, että 12—15 vuo Ylltuomareiksi: tehdä? Tästä, ja mistään vähem dät olisi laskettu tulen vaaraa tipuolueen ehdokkaita, jotka e nöllisten puheharjotukaien avulla. Ja CHAIM SHPIRÖ, Los Angeles. 1914 lopun, ilmotetaan työtilas teen palveluksessa olleiden nais mästä ja muusta" ei ole kysymys. torjumaan edes puolen päivän ai- 1 dustavat työväestöä, siihen on jokaisella tilaisuus. Ei ten korkein viikkopalkka on $13.- CORNELIUS M. ENN8, Los A nge Kuka- rohkenee vastata että kaan lauantaina tai hiukan myö pidä milloinkaan arastella kielenkäy tollisesta virastosta. Muissa kau 50. ja että yleinen palkkataso on les. töstä, vaikka ei se aina niin hyvin pungeissa on se kohonnut suun alle 10 dollaria viikossa. Onko Osastot Ja yksityiset Jäsenet, teh hemmin, niin aivan todennäköi kaikki oli tehty? Kuka? kään käy. Kyllä siihen ajanoloon kää parhaanne näiden ehdokkaitten nilleen samassa määrässä. Ku ihme jos tottuneet ja huolekkaat Yhteiskunta ei ole tehnyt ker sesti olisi kaupunki saatu pelas — Valta edellyttää velvolli tottuu. Mutta ei myöskään pidg lai ka on aanut sen sata kohne p r o tiaiset eivät pysykään noin her yalituksitulemiseksi. sillä he ovat ai- Työläiset kun rassaan niin mitään, jota sen oli tetuksi, ainakin suurin osa. Mirt- suudentuntoa. mlnlyöda englanninkielen lukubarjo noat Jot ka kuuntole vat työväestön si* täytynyt tehdä tässä erikois- ta riistäjät eivät laskeneet työ- pyrkivät valtaan, niin se velvot- tuksia. -Vaikka ei aluksi saa edes senttia ? Vaatetusteollisuudessa mojituttävaita työssä tuollaisilla ääntä vaalien jJRkoen . - Sosialistipuo rt aikapalkoilla. Jog ei muihin täH uk*Mi*' j« kaikki yksilöt lai&iaan edes puoleksi päivää pois taa heidät vastuunalaiseksi teh- s ummittaistakaan käsitystä lukemaa palvelevat työläisetkd? kysyy I toimenpiteisiin ryhdvttaisikaan lueen ehdokkaat ’ovat työväestön ni New York Call. taan tekstistä, niin ennen pitkää ai o lis i hiukan pie- tavistaan. kään eivät ole tehneet sitä teh t Sstä, sillä olisi kuitenkin yhdyttävä teletoo- mittämät ja eiis myöskin työväestön TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA kontrolleeVäattat valituksi tultuaan.
