Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 14, 1918)
No. 239 T O V E R I TOIMITUSKUNTA: on summassa äänestettävä vas taan kaikkea mitä ei tunne. Se on vain keino porvariston val lan säilyttämiseksi sellaisena kuin se nykyisinkin vallitsee. TOVERI Kapitalistinen järjes telmä TOVERI •M aatiaisen ty6vX«a U nenkannattaja, ilmestyy Aatoriasaa, Oregon, joka parva pattar anaauataina. W. N. REiVO, SULO SYVÄNEN, ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, 1 if li (T H E C O M R A D E ) T h e orgaa of the Fianiah workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, O re., by the W estern W o rk men's Publishing Society. » A N T T I J. P A R T A N , Manager. lö lain mukaan vapaa vaihta maan ammattiaan ja asuinpaik kaansa mielensä mukaan ja os tamaan tai myymään maata, ta varoita tai työtä, millä hinnalla hän suinkin voipi; ostajat voi vat tehdä tarjouksia toisiansa vastaan, saadakseen tavaroita myyjät saadakseen ne kaupaksi työnantajat saadakseen työmie hiä ja työmiehet saadakseen työ tä. (Kuten huomataan kulkee kil häviötänsä . pailu . . . lopuksi omaa „.. . Ja toksia monopolia, silloin kun ka- pitalismi saavuttaa sangen kor kean kehitysasteen) MAILMANKATSOMUKSIA ILMAILU LAINSÄÄDÄNTÖ. E rik o isella innolla on Ita lia ssa e d iste tty ilm ailua. P aitsi e ttä siellä nykyään v a lm iste ta a n su u rim m at ja voim akkaim m at lentokoneet, on siel lä k o e te ttu so v e llu tta a parem m in kuin m uualla lentokon ilta k ä y tä n nöllisen hyödyn p a lv e lu k se in m uu ten k in kuin p elk ästään sota-asioissa S äännöllisiä posti-, rahdinvälitys- ja m a tk u s ta ja re itte jä on p e ru ste ttu h au t i r • 1 • • i a. ia • ta m aan J a aivan äak ertäin oh 3 - R a P 'ta.l,ä n n ° n, - lu,On?e ? l “ a 1n ensim alaen ilm ailua koske- Historiallisia aikakausia ja ta loudellisia järjestelmiä ei voida tarkasti jakaa. Me emme voi määritellä tarkasti vuotta, jolloin Entered as second-class mail m atter July 18, keskiajan yhteiskunta antoi tilan 1912, at the postoifice at Astoria, Oregon, under the A ct — of ||M March 1879. , , --■ — nykyiselle yhteiskunnalle vaikka ,, — |....— J, ------- voimmekin sanoa, että se tapah llm otushinta 60 senttiä tuuma. — — .................. — ------------- Kihlaus- ja vihkim äilm otukset >1.50 kerta, tui kuudennentoista vuosisadan $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja alussa. Taloudelliset järjestel- suurisuimtainen tuoU.ito,arjestel-i ,aklkokM„na , , lmllksi. suuremmat llmotukset tilan mukaan. Synty.nä- ja nim cnm uutosilm otukset $1.00 ker mat jossain määrin sekaantuvat: ma, tuottaen monijakoisten, voi- _____ ____ . ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. Noin vuosi sitten valittiin valio- Kuolcm anilm otuksct $1.50 kerta ilman värs toisiinsa. Näin ollen oli teodali- j maila käytettävien koneiden a- ku n ta laatim aan lakiluonnosta e ri syä ja 5U senttiä lisämaksua jokaiselta nen järjestelmä, noin kolmen vulla. Höyrykoneen keksiminen koisesti ilm ailun ta rp e ita v arten . värssyltä ja kiitoslauseelta. H alutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 vuosisadan ajalla suurimmassa (1769), kehrtuikoneen (1769— Luonnos on n y t valm is senttiä kerta, kolm e kertaa $1.00. äi- kutomakoneen (kangas nen laa tu aa n m ailm assa — enslm N«imn- ja avioaroilmotukaet. korkeintaan 75 P u m m i n c tp p ttn in h ä v iä - 1792). sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00 , O S E S S a ^ - U r O p a a a S t C e t t a i n U a \ Id parla- (1785), sulatusuunin Suuremm ista yhteisilm otuksista tilan mu j m ä s s ä j a k a p i t a l i s t i n e n j a r j e S t e l - puiden) (1788), puuvillan puhdistajan, ! m entille e site ttä v ä k si. Y leispilrteis X utoalauM ista tilan mukaan t>0 senttiä tuu- Ulä astCCttdill kehitt} lllässä SC11 . aiheuttivat vallan-; « a n laki J ä i) ,« e le . « m » * . X . malta. rinnalla; vieläpä nytkin on jä- 1793), V. m. ail Paikkakunta-uutiailm otuksat 60 senttiä tuuma teollisuudessa \ — e !ta n”lnltyks,a 00 teollisuudessa. keksia. K Kaikki A dvertising rates, 60 cents per inch. Special lellä feodalismin jätteitä puhtaas-1 kumouksen t v « . » » » ™ . Ae, , uusia tekninisla keksiä. aikki lentoko sä. e ttä he p e rso o n a k o h taisesti o tta vat osaa union to im in taan , e tte iv ä t union te h tä v ä t jä ä jo nkin pienen klik k ik u n n an ja m uutam ien jo h ta ja in teh täv äk si. Y lläolevat p a ra n n u k se t ovat sa ata vat aik aan u nioitten sisä ise ssä toi m innassa, ennenkuin voidaan puhua m istään so sia listise sta k asv atu sty ö s tä unioissa. O H JELM ANM UUTO STAKO ? voimat ovat varmaankin liian heikot. Mahdollisesti jokainen pysähtyä taalla vain i Kansankirjeitä Î ajattelee laivanra’kennusajan, ia sitten muuttaa taas muualle, •kuten 4 i 1 1 1 1 i-i I » » n <"> I » 1 1 1 1 1 * ! työläisten tapa ja yleensä kohta- « lo vaatii. WASHINGTON | Näjden suomalaisten joukossa i on osa sellaisia, jotka halua\ at Burnett 1 «curata aikaansa, sillä paikka- pidettiin leviää muutamia To- Kuten muistetaan. täällä tuonnottain iltama tarko- verja> Toverittarra, Industrialis- tuksella kerätä varoja Suomen ¡tja ja ikävä kyllä sanoa» että nälänhätäisten hyväksi. Miatta; jjusì Kotimaa-mmmen lehtikin kun rahoja ei voitu vallitsevan saapuu täällä erääseen perhec- tilanteen takia Suomeen lähet- seen, jossa raamattu on kaikki tää niin ovat ne olleet täkäläi- kaikessa, ja ¡olion vanhaan. ,os ........... a;::, V anha san an lask u n iistä, jotka .¡tavat, ja vieläpä uskottavat toi- kansalaisille, että siitä kir- ‘‘eiv ät m itään opi e iv ä tk ä m itään räjähdys, jonka seurauksena tu-1 — i neljä avustusta tarvitsevaa les-, varniasti saapi karkki, mi- unohda”, p itä ä varsin hyvin paik ceä. Pidimme kokouksen, jos.-.a! „ j.f,minen (työläinen) tarvitsee, k an sa niihin suom alaisiin kiihkoili päätettiin Ja?<aa ! niin että esim. työstäkään ei ole joihin nähden, jo tk a ovat vuosikau yksimielisesti sia ta iste lle e t ty ö väenliikkeen hajot rahat näille leskille. ^ .utta „kun ! puutetta, kun vain "isoa kirjaa tam iseksi. M utta n ä y ttä ä siltä, e ttä rahoja oli niin vähän, niin päätet- katselee. Mikäli tämän kirjotta- ,nailmaa kokenut» ja työtä siin äk in le irissä pääsee terv e a ja tu s tiin samalla pitää iltama niiden -a lisäämiseksi. • kysellyt, eivät työnteettäjät ole sen v e rra n vallalle, e ttä toim inta Iltamat pidettiin t. k. 5 p :nä kysyneet, luetko raamattua. 1 o- m u u te ta a n edes jo ssak in m äärässä ia niistä saatiinkin lisätuloja 79jsiasia on kuitenkin, että kapita- johdonm ukaiseksi, p ä ä ttä e n siitä, e t discount is allowed for large and con ti kapitalistisen järjestelmän kes- tek.vat neet. Joko ilm aa k ev eäm m ät tai ras tä ä s k e ttä in oli “ In d u stria listissa dollaria joka entisen kassan ! listit tietävät, että työläinen jo- tinuous advertisements. kellä. Tässä maassa vallitsi hen-I een kanssa tekee 141 dollaria 40 sent- ka suutelee nykyisia kirkon-opin kaam m at, tu n n eta an y h teisöllä ni jo n k a p a lsto ilta m itään johdonm u A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40 tiä. Se jaettiin tasan neljälle j välikappaleita, elää tietamatto- cents per inch. Special discount is allowed kiorjuus aina vuigteen 1865, koko, monta kertaa enemmän kuin sa- m ellä “aerom obili.” L entokoneiden k a ista tu sk in koskaan löytää, kirjo for larger and continuous advertisements. korkealle kehittyneen kapitalis-, ma määrä työläisiä voi tuottaa Toivoimme naapuriky- ! myydessä kaikesta siitä mitä sään n ö llisiä p y säysasem ia k u tsu taan tus, jo ssa asem aa k ä site llää n sangen leskelle T O V E R I, BO X 99, A S T O R IA ^ Q R K min rinnalla. |eristettyinä käsityökalujen avul- “ilm asatam ik si” ja k u lk u reitin var epätoivoisesti. läläistenkin tulevan joukolla il- työläisten todellisuudessa tulisi T IL A U S H IN N A T a .|? Yhdysvalloissa ja Canadassa: Kuitenkin, i OS me tarkastani- la- I Iin,jentaessaan tuottamisen rella olevia paikkoja, sa tu n n a isia K irjo tu k sessa p o h dittiin kysym ys tamaan. mutta siinä petyimme feta a « > h rat< « aa.v‘.'’^ Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 T- l - huono il- terveytensä ylaluokkalaisten UK- W:me jokaista eri järjestelmää « m !« ' haluttivat käsiteollisuuden. pysäyksiä varten k u tsu ta a n lev äh- tä, onko enää v iisasta a n ta a sato ja Lieneeko syynä o lut t o no e jokaista er 3 k u u k a u tta ... $1.60 1 kuukausi. tvolaistcn , ietämättömvy- ' 4 . Kapitalismi on luonteeltaan Suom een ja muualle ulkom aille: täydessä kehityksessä, mm mc d y ssata m ik si”, jonne m. m. viottuneet tu h an sia porvarien loijareille, j o t i f ma vai katsonatko t. p j enc siitä kuinka kurjassa ase Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 huomaamme, että jokaisella ovat I vaihteleva ja laajeneva järjestel- koneet voidaan viedä. kuitenkin d>-a ' a )w m uka “p u o lu sta v a t” sy y tte e se e n ase maksi «arkotnksen? S U B b C R IP T IO N R A T E S : | omat om inaisuutena, että ne o .. -: mä. . . . . i ämä on . seurauksena su- Laki m ää ritte le e ta rk a s ti ilm asata te ttu ja työläisiä, tai olisiko p a ra sta pitäisi jokaisen tietää, että se . . . ... In the United State* and Canada i ~ ------- —------- ----------------------' . — , i ... „ „ , i ; „ ao One year ......... $5.50 Six raonth.»............$3.00 i vat erilaisia järjestelmiä ja että ta, että se on koneellinen suur- m ien to im in tao h jeet, lä h tö a ja t ja tu jä ttä ä sy y tte e se e n jo u tu n e e t om an on summa minkä yhtiö maksaa mie-j Jos nykyaikana elävät tyolai- Thr*, myth*..81.60 One, m.,nth. — . m nitemmälti olla vht’ • tuotantojärjestelmä, kilpailuun loajat. kulkuvuorot, m atkustaoh.’eet nensa nojaan ja p itä ä vain kiinni hen hengestä, on riittämättömän I set ajattelisivat nata kurjan kur- M uot.rjsto sijaitsee lOmnen ja Duane katu n e elX V OI P H e i n m d l U O lia H U J „ ..„ „ a lk „ In ic il. ¿en Muiinaaaa. Telefooni: konttori 365, [ aikaa olemassa ilman yhteentor-: perustuxa m v \ ntia \ arien yieisi po stio h jeet jne., E rik o isissa luvuis , jä rje stä m isty ö stä . perheen ylläpitämiseen | jia olosuhteita ia nalkapalkkoja, pieni 1 . ; mitä työläiset ovat saaneet joi- ^ t o im i t , * 8 3 2 ^ ....... _____________ mäystä, jossa toisen täytyy voit-ilä markkinoilla. Jokainen kek- aa m ääritellään myös m illä korkeus Siihen on siis tu ltu , vaikka vas varsinkin jos äidille jää useani ' tain aikoja sitten, ja myöskin ot- x ' taa ja hävittää toinen. i sintö edellyttää uusia keksintö- vyöhykkeellä m inkin koneen tulee tä s s ä ei ole ollut m itään sen voi pia lapsia. taisivat huomioon nykyiset olo- l - p iä, joten tuottovälineet jatkuvas- r Kapitalistinen järjestelmä ke- 1 ,, . -ui len tä ä onnettom uuksien välttäm isek m akkaam paa kuin "talo u d ellisen mah Terveen pojan synnytti Mrs i tävtyisi , hittv . . asteettani • L TJ änsi-E • i' uropassa“ , ~ ti parantuvat. Muutamia ; poik- M itään k iin teä ä k o rk eu sra ja a ei din varjo", porvarillinen v altiom ahti a --»; >, kuudennentoista -j . • .,„,uui-Ln keuksia . lukuunottamatta, jokai- ¡ole, joten ylim m ällä vyöhykkeellä nim ittäin , jo n k a “h e ija s tu k s e s sa ” voi O. Mäkelä. Äiti ja poika vo‘vat heidän ymmärtää, että muilla on ja seuraavien . • hyvin. — Milja. ! hyvinvointia, mutta työläisiä ai- -— onnistuneen keksinnön seti-[ k u lk ’ ev at a sa a v a t t kiiv viivata ii n k n r- etä n niin nor m at ov at k u lu te tu t loppuun. “ 7 na yläluokkalaiset osaavat ve- M utta onko su u n n anm uutoksessa >n! kealle kuin voivat. Myös säännös- tää nenästä. '* tellään m in k älaista ra h tia saadaan sitten m itään pelastu k sen m ahdolli Katsotaanpa .miten on olosuh- ¡k u lje tta a ; esim. kaikki tu le n a rk a ja su u tta ? V alite tta v asti ei. O jasta ai Osaston kokouksessa t.k. 10 p. teet Bellinghamissa. Palkka on rä jä h tä v ä ra h tita v a ra on Ukkoon siten vain joudutaan. Tä 'käsiteltiin seuraavia asioita: Ke- (laivayeistämöllä sama kuin muil- jppupuoieiia se joutui a-1....... - ----- , A -, i ¡h elp o sti i-tr , ♦ i - i - i - ja i ¡ f laajenemi-, M i e t n i 1 tu valmistamaan y “A erom obilit” täytyy re- h än saak k a on sillä tah o lla teh ty räyslistat kutisen muutoksen . . kilpailukauppaa 1 11 kielletty. Suomen työväenhik- : ]akin paikkakunnilla samalla työ- lä vasta porvariston menettely- ! spn alaiseksi> seurauksena höy- ' arten i? hintojen halpuus an- luotsien ja k u lje tta jie n a g ita tsio n ia .h e rk k ä u sk o iste n työläis keen avustamiseksi miljoonalla aiana. Tietenkin löytyy suuri h an k k ia ten keskuudessa ju u ri sillä v ä itte e l markalla olivat saapuneet kes- ' osa työläisiä jotka vertaavat ny- elle lä, e ttä v altio m ah ti ei voi heille mi kusvirastosta. Otettiin huomioon kyistä laivanveistämöpalkkaa en- sahanivllytyoläisen palk- hallitu k tään , e ttä se ei uskalla koskea ja ja valittiin kerääjiksi Prank War *js e e n Toiset p ak o ttaa, jo s m ies kuuluu I. W . W tio, Kaarlo Airaksinen ja Pred |ikaan, ja ajattclevat että nyt saan Koettakaapa nvt sitten näin paljon, ja silloin sain vain m aat jä lje n tä v ä t varm aankin näm ä liittoon, ja e ttä liitto puolustaa oi Sund. porvaristo käv kiivasta taisto . . . . ... • , jatkuvan i <i i r\ ti v ti 11 m kumouksellisuuden i n ittti r\ov i non uu v n paapat yrittää, sillä edessämme j njin vähän. Nythän tässä alkaa k eu k sissa kaikkia sy y te tty jä . Ja kun Italian ilm ailulait ja ne tu lev at ole E u ro p a s s a k a p ita listise n j a r j e s - - laisin a v an h n t a m m a tit h av ia illa itselleen suosiollisten virkai on ylivoimainen työ; koota yli j rikastua, kohtapa ostan oman ta- Parhaim m aan k ie ltä m ä ttä o sv iittan a kansain so sia listit ovat se littä n e e t, e ttä sei lijain valitsemiseksi ja sellaisten leiman täyty, taistella ieodal.sti-, vat . uusja syntvy tuhat dollaria käsittävä summa | loI1 tai joo eekkeriä maata. Kau- väliselle ilm ailulainsäädännölle. Niin lainen to im in ta kohtaa y lip ä ä se m ä t lakien saamiseksi kuin se kaipaa, sen järjestelmän voimassa tuhat-1 i ,nin e(iistv„eet maat ja parhaim sitä m ailm assa k eh ity tään to isaalta töm än vastuksen k e rra n , koska vai rahaa, ci ole leikin asia. nis unelma todellakin, jonka ken joka oli ollut niin edistyneet laitokset jokaises- Pahaa verta loissakin osas- , toivoisi toteutuvan, näkee miten porvarillinen sano kunta vuotta. Amerikassa ei !sa maassa, laajentavat jatkuvas- joskin toisinaan tu n tu u kuin oltaisi tio m ah ti voi a s e tta a toim innalle su tomme jäsenissä on herättänyt! hyvänsä ..... , , . e * Vaan sitä rahaa ei tulekkaan malehdistö kävttää kaikki mah nuillä ko>k.i.in o c o u t teo» a markkina-alueitaan vähemmän taak sep äin m enossa, ain ak in näissä lun m illoin porvarien m uut keinot ei se, kun niiden yhteisten perhe- säästöön, ja syy on se, että ei vät enää riitä, niin on heille vain A m erikan pikkukaupungeissa . dolliset keinot tvöläisääncstäjien lista jä rje s te lm ä ä , si a m.ia a edistyneiden kustannuksella, iltamien aikaa siirrettiin kaksi hän työläinen ole muu kuin ra- n a u re sk e ltu ja h e itä ivailtu. koi tulla asutuksi vasta seitse-, . - . * mielipiteiden muokkaamiseksi. viikkoa eteenpäin niin että nyt, 1 välikäsV^Vllä"yiäluokkalai- Kapitalismi on lu luonteeltaan ..... .. . . . . . - h -* • . -na-,ii-i \ K a p italism i on o n te e tta a n TÄMÄKIN SOPII OTTAA HUO P o rv arien käsiin jo u tuneiden tais \anestaj.en pettam.skeinona I mannellato.sta^ xuo ^ad ab a vhtciskniin;iilinen tuotantojärjes- kuin .Aberdeenissa on kaikki y- set katsovat, ettei työläinen saa MIOON. telu to v erien jä ttä m in e n om an onnen leiset paikat suljettu espanialai-. muuta kuin kurjan halvan elä- idaan kavttaa sitäkin, että sa- menkan ‘ telinä. Nykyaikaisessa tehtaas- voida M eillä on vuosikausia pohdittu mi sa nojaan on heidän p e ttä m istä ä n sen influenssan takia, ne tävtyy ; niän ja siinä sitä ollaan. 'Esi- nomalehdistö malehdistö asettuu yleisesti J)a 1 11 koneteollisuus 1 nl^ r. kohosi j. i-äv vksikään työläinen . .. , kun käy- sa c' -.. . - ..... valmis- ten vanhoillisista unioista, kuten A. Ainoa p elastu s on siinä, e ttä pyrkii jattaä siksi kun siellä paikat merkiksi huoneiden vuokrat o- ylimieliselle ja muka välinpitä- Plijtöön Englannissa. Sen täin Ien ta yhtään tavaraa yksinään vai F. L is ta esim voitaisiin saada uu tu tu stu m a a n y h teisk u n ta a n sellaise taas avataan. vat kohonneet lähes puolella iättömälle 'kannalle jonkun tär- f,nkin Yhdysvaltain historia, ka-!ni,1Ksl- 1 elidas on k o k o n a is u u s ¡Senaikaisia uniota, on kirottu ja siu naan kuin se todellisuudessa esiin mätt S. S. Järjestön sihteerin keho täällä Bellinghamissakin, ja kas-| yhteiskunnan h is to -i‘)ka antaa suurille työ-_ nattu sen vanhoillisuutta ja OBa työ tyy, eik ä laske v a stu sta jie n sa voi tus nimittää S. S. Järjestön toi- muut elämisen k e eän ä n lakiesityksen ia K ie s n y K s e n suhteen, s u n .e e n , k us - , „italistisen j taroeet samassa vattaa siten samanlaista henkeä ; ria. kehittynyt vapaasti ilman : läisjoukoille, eristettyinä useisiin iä isistä on tullut aivan toivottom ak m aa ta h a llise sti uhm aillen väärin, ku meenpanevaan ‘k omiteaan lasen- suhteessa. Vaan palkat eivät iät-1 toisiinsa valmistus- si sen p ara n tam ise sta. He ovat sitä ten sillä taholla on tehty. ehdokkaita sivuutettiin, sillä vm- oje kohonneet läheskään puolta ä ä n e -stä in n -k in J u u rte n tvon- ‘ toisten järjestelmien haintsem«. . . suhtautuviin ... • » • aanesiajinrKin. . u u rie n ty ö n , . , - ]nmk;i' j toimenpiteisiin, toimien yhdessä m ieltä, e ttä se on niin vanhoillinen, T äm än suunnan m u u to sajatu k sen tnarrxksella, että nimittäkööt ne kuin mitä ne olivat ennen teettäjäyhdistvsten toimesta pj. I tä, lukuunottamatta >itä. selässä ennen sisällissotaa vai- i.vhden suunnitelman ja johdon | madonsyöm& Ja m ätä, e ttä sen pa johdonm ukaisuus olisikin siinä, e ttä osastot jotka ovat siellä lähellä nvkvistä tilannetta. detään samalla kuitenkin huolta linnut orjuus siihen vaikutti. alaisena. 1 uotanto syntyy h e i- pi m itä pikem m in se h a jo te ta a n sillä tu n n u ste tta isiin tä h ä n a stise n toi ia tuntevat ehdottamansa hen-! jos jokainen työläinen ottaisi tasa lle eikä jä te tä kiveä v«vO kiven n m innan toivottom uus. Jo k ain en mu Käsittääksemme tämän j ä r j e s - i ^ yhteisen tai yhteiskunnain- m aan --------- — — siitä, että niiden uskolliset kan- Pe^oonakohtaisest1 edelläolevan ajatellakseen, niin päälle. •T ' k ‘ 11 P - . s u l Je t t l l n 11 °öu>a- varmasti tulisivat 'huomaamaan, kaan liitty v ä tie tä isi jo alk a issa a n nattajat, vanhoillinen äänestäjä- telmän rakenteen ja sen synnyt- sen t>'onsa kautta. joukko, saadaan virne tingassa tämän liikkeen, joka tavoittelee 6. Kapitalismi on, siitä huoli T oiset taas ovat sitä m ieltä, e ttä e ttä täy ty y ta iste lla yksilöinä ja itse missä teatterit ia samalla kiel- etta keinottelijat rahaa tekevät siitä vielä kelvollisen saa. kun h en k ilö k o h taisesti v a sta ta taiste lu n ettun yleisöä oleskelemasta pal- ja rikastuvat, tvöläisen pysyessä äänestämään siten kuin «porva nen kumoamista, on meidän pi- matta, luonteeltaan yksilöllinen kyllä lohuoneissa, koulut ovat olleet I aina vaan satnalIa asteeiia. u u d istu sh alu iset m enevät unioon si sa seu rau k sista. dettävä mielessämme muutamia järjestelmä tuotannonjakoon ja risto haluaa. suljettuina jo kolme palvaa es T u rh aa on a n ta a porvarillisille loi sen pääominaisuuksista. omistukseen nähden. Yksityis-j sälle ja sisällisen k asv atu sty ö n kaut Sairastumista nykyään raivoa Eikä tämä välinpitämättö panjalaisen influenssan tähden. vaan influenssaan on ilmestynet 1. Kapitalismi on oleellisesti omaisuusmuoto oli käytännölli-i ta u u d istetaan unio a ik a a n sav a staa jare ille sa to ja tu h a n sia , senhän ovat myys ole niinkään tehoton oton kuin Kuin j<aUppatavaroita yleisille markki- nen vanhemmalle, yksinkertaisi-1 valle kannalle. U udistusm ieliset so sia listit san o n eet teille jo vuosia Tähän mennessä ei täällä ole tässäkin kaupungissa, joskin pie vielä ilmestynet yhtään taudin nemmässä määrässä kuin isom- miksi sitä ehkä luullaan m. Sellai- nojJle tuottava järjestelmä. I’in- en ja huokeiden ty ökalujen ai-i luulevat so sialistisen valistustyön o sitten . M utta m eidän k ä sittä ä k sen i tapausta,, mutta kauntin vlilää-1 missa kaupungeissa. Kuitenkin me on se n tä ä m n hiukan paljon sessa asemassa 'kuin Amerikan | tapuoliset kirjailijat pitävät tote- kuiselle tuotantotavalle, Sata) levän pa,r#ntavan lääkkeen, niUKan liian I lla n p d lju n l.- • ._-,<11.„-, r •, 1 • l • 4 ix illlt - I lr . lii ........... : Kari ta h to o su lk ea k a r k k i v l e i s e t täaiPH .-;,, • ■ jä te tä ä n oman* . n .. - . , ................... . t ä ä l l ä k i n o lla a n v a r o v a i s ia t a u - työväenliikekin on, ilman omaa na, että ihmiset ovat aina tuot- vuotta taaksepäin Yhdysvalloissa Me olem m e taip u v aisia uskom aan vaadittu, e ttä ; jokainen .1,101., k „ n r ? « ™ sanomalehdistöä vieläpä useas- taneet tavaroita myytäviksi. To- (lukuunottamatta siellä, missä! e ttä se voidaan p a ra n ta a ja että onnensa nojaan sa iimln t a ^ l h X . ^hi<iu«les>a. kautta suurimman ¡orjuus oli vallalla) omisti työ-, union sisä ltä on läh d e ttä v ä . Vaar asiain eteen käydyssä ta iste lu ssa jou sillä kaikki yleiset paikat ovat tulee pysähtymään mvös siksi suletut. . . • . i m .-. • «san maailman historiallisesta a- Iäinen tvokalunsa ja johdonmu- i olem m e epäilevällä k an n alla paran dutaan porvarien tu o m ioistuinten e aikaa kuu sulkumääräys on voi Nvt kun talvi on ovella ja sa varoja puliujanKm palkKa.uni-j. ta, f n tavarain tuottaminen, kaisesti omisti myös tuotteensa i nuskeinoihin nähden. P aran n u sta teen. Em m e m ekään usko, e ttä sieltä massa. teiden tävlvnee pysytellä seen asioita selittämään äänestä- niv vnPa varten ollut poikketik- ollen "oma herransa." Tämä sa-j sosialistisella kasv atu sty ö llä ei voi o ik eu tta saadaan, seh än on m a h d a Naisia postinkantajiksi. Ho neljän tähden seinän suojissa, niin teki- teki- Inan löin jille, jäävät äänestäjät kokonaan seiia, jotavastoin niiden tu«»ttami- ma omaisuuden muoto, sovellu- da alkaa ilm an m uita edellytyksiä »onta luokkatuom iolstuim elta, m utta I quiantin postimestari on saanut L f 1* “ • • • , sipä mieli kuiskata niiden tietämättömiksi koko lakiesitykp nen käy ttöä varten on ollut sään- tettuna monijakoisiin ja kalliisiin Se on a le tta v a aivan m aterialistisia niilläkin ta iste lu illa ov at om at agi luvan asettaa na,s,a post,nkanta-' läisioverien korvaan, joille tvö- ei Keskiajalla suurin osa! tuotantovälineisiin, tuottaa aivan ta seikoista. Jo k a on käynyt union ta to ris e t ja k a sv a tta v a t m erk ity k iiksi samalla palkalla kuin mie sistä ia seuraavat sitä porvarileh to tia . vielä tule työväenluokan lehteä; kokouksissa, niin m yöntää täy ty y sensä. llekin ovat saaneet. T.k. 11 p . Tilaa distön neuvoa, että "milloin olet kansasta oli kiinnitettynä maan- päinvastaiset tulokset, lehti ja lue. lietäniättö- e ttä kokoushuoneet ovat useim m assa P ä ä stä k se en m ahdollisim m an vä- alkoi ensimäinen nainen tvönsä epätietoinen jonkun asian suh viljelykseen ja tuntuvasti suu-! 7. Kapitalismi, näinollen, ai- tap a u k se ssa y h tä lik aiset kuin h u a myyden työväenluokka halla tek em isellä p orvarien tuom io- j postinkantajana. Matka. joka on sorron tä*hden alla, vaan tietopuoli- teen. niin äänestä sitä vastaan." reinpi osa tuotteista kulutettiin heuttaa kahden erilaisen ja toi- ittäin suus vie tvöläiset eteenpäin missä ne oli kasvatettukin silleen vihamielisen luokan ole-! nosti hoidettu k arjapiha. Ja jos istu in te n kanssa, on tarkoin h a rk K it K [ | hänen ..«X..VU On -n kuljettava MU,t „n a päiv päivittäin, koh- Epätietoiseksi jääminen ei \ siellä ssa Oli lv f tai 11 mailia ia uosti mil<^ ■■ ■■ ........ • •' ieläpä vähemmistökin. joka; massaolon — omistajat, jotka ei-1 kokousten välillä se pu u d istetaan tava, m iten ku ssak in tap a u k se ssa , ^ l a “ np l i a as ä a i T a - •kuitenkaan saisi missään tapa harjoitti käsiteollisuutta, tuotti vät tee työtä ja työläiset, jotka ! k u ten useinkin teh d ään , niin koko m enetellään. K aikkia o ik e u sta iste uksessa oikeuttaa äänestäjä ää tavaroita suurimmaksi osaksi os-leivät mitään omista. irin naulaan päivässä, toivot- raivanneet._L 1 ämäm j u saik an a se sa a te ta a n aivan sietä luja ei voida v ä lttä ä , m u tta suurin nestämään väärin, mutta mi- tajien antamien tilauksien mu-i luokkaerotuksen todenperäisvyt- m ättöm ään kuntoon. S atoja m iehiä osa I. W. W :n sella isista ju tu ista on E v ä s t i postin saJtnti paranee tenkäpäs muutenkaan menette kaan. Tuotanto kauppaa varten tä ei voida hävittää sillä, etta kokoontuu hauliin ja ikäänkuin kil seu rau k sen a siitä p ä ä ttö m ä stä u h m a t 9}?n k u n -u^ e lisää kantajia, kaupan laajenemisen sitä ei ole laillisesti tunnustettu valla po ltetaan tu p ak k a a ja puru lusta. joka liiton opeille on om inais ! i r a l li n e n . lee, kun on pakotettu äänestä lisääntyi m iehet syleksivät lattia lle , niin vä- ta ; joka jo h tu u v a stu sta ja n voim an mään arvion mukaan. A sem an! kanssa kuudennellatoista vuosi- tai että yksilö satunnaisesti siir- sadalla; kahdeksannellatoista vuo, tyy luokasta toiseen, ja että luo-j h ä n p ä ä s tä on huoneessa ilm a niin v äärin lask em isesta, sen liian vähäi tekee vielä paljoa vaikeammak sisadalla tehtyjen suurten kek-1 kat jossakin määrin sekaantuvat m yrk y tetty , e tte i to ra k k a elä. Tuol seksi arvioim isesta. T äytyy o tta a lu Mahdollisesti tämä - - - on - ensi- Kapina vankilassa. San Quen- si se, että kansan aloteoikeuden sintöjen jälkeen se on tullut vai- toisiinsa. Eittämätön tosiasia lainen ilm a kun vallitsee kokous kuun sen, e ttä tuom ioistuim en vai mainen erta kun - tältä parkka- tin vankilassa kieltäytyi 500 van- vallitessa on kaikenlaisilla haa litsevaksi muodoksi. Tänä päi-{on, että voimakas kapitalistiluok- huoneissa k iih o ttaen h erm ot jä n n i taam inen työ läisten m ääräysvallan palstoilU k’r'° tUS Toverin ki? työskentelemistä' säkkival-' veilijoilla ja puoskareilla mah vänä on, edistyneimmissä mais-, ka on olemassa, jonka tulot joh- tykseen. niin ei ole ihme jos jäse alaisek si on aivan y h tä v ä lttä m ä tö n mistusosastolla, vaatien parem dollisuus saada äänestykselle e- sa, vähemmän kuin puolet kan-, tuvat tuotantovälineiden omistus- n e t eiv ät pysty selv ästi a ja tte le m a a n kuin työlakon voittam inenkin, koska Io noin kymmenkunta vuotta paa ruokaa itselleen. Paremman ja suurilukuinen Siinä a su ssa m issä uniot nykyään k a p ita listit k ä y ttä v ä t tuom ioistuinta sitten on tänne asettunut asu sityksia, joille ei todellakaan sasta kiinnitettynä maanviljelyk- oikeudesta. kannattaisi antaa mitään huo-' seen; yksinpä hekin myyvät suu- | luokka 'palkkatyöläisiä, jotka o- toimivat on aivan mahdotonta tehdä niinkin voim akkaana aseen a työväes maan muutamia suomalaisia per ruuan asemasta suunnattiin ko töä v astaan. rimman osan tuotteistaan ia os- vat kokonaan omaisuudettomia m itään sisä istä k asv atu sty ö tä, heitä. joista jotkut ovat sitten nekiväärit ja vartioiden pyssyn k.Un .5a eS!.' i tavat kaikki vaatteensa, huone-; ja joilla ei ole tuotannon väli raa v a sta voisi vaikka alk aa: Nyt kun tek in tu n n u sta tte , että siirtyneet lähelle kaupunkia suut kapinoitsijoita kohden. Tä mä auttoi, kertovat lehdet. Van siä tulee lajittäin, niin niiden ja työkalunsa y. m. samalla kuinjneitä antaakseen työtä itselleen 1. U nioitten on h a n k itta v a iso ja olette “ v a rjo a ” v a sta a n ta iste lle ssa n maanviljelysalalle. joukossa saattaa sitten salakul- toisilla tuotannon haaroilla ta- --------- • - ' valoisa kokoushuone ja pid ettäv ä se ne jo u tu n e e t a u tta m a tto m a sti hävi Nvt viime aikoina, kun laivan kila on nyt erikoisen valvonnan jettaa varsin tärkeitäkin. selit varoita valmistetaan melkein yk — Kun sosialistit sanovat; ; aivan p u h ta a n a : ellei ole vuokralla ölle, niin o tta k a a p a kiihkonne van rakennus on voittanut alaa Yh alaisena, sillä pelätään yleista kapinaa vankilassa jatkona tähän tämällä ne kaikki vain huomio- sinomaan myyntiä varten, ilman Me hävitämme kapitalistisen vh- se lla ista saatav issa, niin on rak e n n e t giksi ja p ä ä stä k ä ä kappaleeksi a ja k dysvalloissa. ovat suomalaiset siirtyneet mvös tännekin, työs epäonnistuneeseen yrityksen. — ta-ansaitsemattomiksi. Kun niil- että tvöläiset tai heidän isäntän- ' teiskunnan, niin ei se tarkota j tava työ läisten tem ppeli, jossa uniot si jä rk e n n e toim intaan. o 1 • l i x • x i Sckm kelpaa taistelllta- vaksi porvareille . . Hoquiam r CALIFORNIA Bellingham San Francisco kennellen täkäläisellä laivaveis- Silloin kun vangit harmaiden ki le ei anneta huomiota niin ä ä - |sä tictaisivat kuka tulee käytta-!sitä( että hävitcttäisiin mitään voivat tohni‘ ^ 'a n om in tak eisesti tämöllä. ia kuten muillakin lai- viseinien ympäröimänä monen LOIJARI JA MURTOVARAS. ♦ ♦ i ♦ maan heidän valmistamaan ta-i • - j ,a Henlki;:a t a : 2- On eh d o tto m asti k ielle ttä v ä tu nestetaan alas mitä parhaimmat- varnjta ¡omaisuutta, tai kalleuksia, ta i' pakankaytlo jä se n iltä kokoushuo vahtien vartioimina E nsim äinen m u rtovaras. — Toissa vatelakoilla suomalaiset kunnos kertaisten " * * ' * . . . • mitään muuta mikä on väittä-' uskaltavat tavat itseään laivanrake.nnusalal- vaatia oloihinsa pa- kin esitykset, kuten esim. kah- yönä m u rtau d u in e rä ä n lakim iehen neessa. 2. Kapitalismi on luonteeltaan kannuksia, la. samoin myös täälläkin, sillä olkoon silloin meil deksan-tunnin työpäivälakiesitys kilpailujärjestelmä. Varhaisem mätöntä ihmisten toimeentulol 3. U nion ta h o lta on to tu te tta v a asuntoon, jo ssa m inut k u iten k in la suomalaisesta ovat työnteettäjät lä, jotka olemme vapaudessa — kim les o tti v a sta a n pyssykädessä, jä se n iä käyttäm ään, asiallisia pu le. Vaan se tarkottaa sitä. että pien järjestelmien aikoina enin niin monissa vaaleissa. löytäneet kykenevän työnjohta- t , -------- hm. sanoin "vapaudessa" — us- neuvoen m enem ään tak asin . heenvuoroja, e tte iv ä t ja a ritte le puita Jokaisen äänestyksellä olevan osa kansasta olivat pakotettuja hävitetään vallassa oleva 'hal- iän täkäläisellä laivaveistämöllä. '! kalliista ja rohkeutta katsoa, et- Toinen m urtovaras. — H elpollapa ja h ein iä iltak a u sia ja kuluta siten lakiesityksen suhteen on aina erikoisiin ammatteihin eri pai-1 htusmahti, joka pitää yllä kapi k a llista kokousaikaa s a a m a tta m i pääsit. maa oh perheillä perin- j talistista riii)toa. Sita tarkote- •päästävä täyteen selvyytee^, sil koissa: E nsim äinen m urtovaras. — En niin tää n kunnolitata a ik a a n ; persoona nollinen ja sitä ei voitu helpos-L . . , . *• siirtää 4.,^;.„n., . n„. taan kun ^anotaan: Me havitam- lä muuten saattaa äänestää vaa ti kukkoilu on la k k a u te tta v a jä se n te n h a in helpolla. U .k in n .h a lle oli m ak i H si,a o i e , da v aeätÖ 4 toiselle omistajalle; hm- rin. Ei näet aina pidä Paik nat ja palkat määräsi laki tai me kapitalistisen yhteiskunta kesken. se tta v a h a k sik y h u n en ta viisi d o llaria; M ? a a n vhtei<ia v h tei u -ptimia e Mitään • i ! a,nCn >nHuenssa on saanut jo kaansa se porvarien väite, että tavat. Nyt on jokainen henki- järjestelmän. 4. U nion on to tu te tta v a jäse n e n neuvosta. • • ■ ~ ei sataa " ¿ X l ', " ihmistä a o l e v a t pauloihinsa » u la a ,e i-
